n:o 35 Palstatieltä alkava tukkien autokuljetus

Transkriptio

1 n:o 35 Palstatieltä alkava tukkien autokuljetus Uusimpana työmenetelmänä autokuljetuksen piirissä on pidettävä palstatieltä alkavaa kuljetusta. Tällöin puutavara kuljetetaan autoilla suoraan metsästä ilman hevosilla, traktoreilla tai muilla välineillä tapahtuvaa esikuljetusta. Menetelmää on kokeiltu tukkien kuljetuksessa tasaisilla ja kivettömillä kankailla jo useita vuosia, mutta varsinaista käytännöllistä merkitystä e on aavuttanut vasta aivan viime vuosina. Tämä johtuu ensi sijassa autojen maastokelpoisuuden paranemisesta ja niistä suotuisista kokemuksista, joita on saatu pyörätraktoreiden käytöstä palstatieltä alkavassa kuljetuksessa. Menetelmän kehittäjistä on ennen kaikkea mainittava Riihimäen Saha Oy, joka suoritti ensimmäiset kokeilut jo 1950-luvun alussa. Seuraavassa tiivistelmä Metsätehon yhdessä mainitun yhtiön kanssa suorittamista tutkimuksista, joiden avulla pyrittiin valaisemaan autojen ajankäyttöä palstatieltä alkavassa tukkien kuljetuksessa. - Auton kuormaamiseen palstalla kului aikaa ilman keskeytyksiä ja ajoa 97 min/kuorma. Kuorman keskikoko oli tällöin 368 j 3, keskipö!kky 4.9 j 3, keskimääräinen saksien vientimatka 11 m ja pölkkyjen hinausmatka 13 m. Kuorman ja pölkyn koosta riippumattomien aikojen (työn suunnittelu, ajoneuvon kuormaus- ja ajokuntoon laittaminen sekä kuorman sitominen) osuus oli 15 %. Pölkyn koosta riippumattomien aikojen ( aksien käsittely) osuus taas oli 4 %. Muuttuvista, työskentelyolosuhteista riippuvista ajoista olivat tärkeimmät saksien vienti ja pölkkyjen hinaus, joiden osuus oli yhteensä 57 %. Pölkkyjen kuormaan noston osuus oli 17 %. Palstalta kuormaamisen tehotyöaika riippuu kuorman koon lisäksi lähinnä pölkkyjen koosta sekä auton ja pölkkyjen välisestä matkasta. Kuormaa kohti laskettu aika pitenee pölkkyjen koon pienentyessä ja matkan pidentyessä. Kuormausta voidaan nopeuttaa kuormauslaitteeseen a ennetulla vaihteella. Tammikuussa 1963

2 Metsätehon katsaus n:o 35 TAMMIKUUSSA 1963 SISÄLLYS Sivu Falstatieltä alkava tukkien autokuljetus Vaihtolavamenetelmä kehittyy l Kanadalainen autokuorman tasoittaja Kuusipaperipuiden valmistus moottorisahaa käyttäen terveissä ja vikaisissa leimikoissa Moottorisaha karsimiskoneena Muutamia traktorikuorman purkamismenetelmiä Norjalainen 2-pyörätraktorin käyttökokeilu Metsätehon julkaisutoiminta ja filmit v Katsauksen toimittanut Jaakko Salminen. Kuva 1. Kumpuilevassa maastossa palsta- ja varsitiet johdetaan, mikäli mahdollista, harjonteita pitkin. Jos notkot ovat avoimia, tiet voidaan johtaa myös niihin. Jos kuormausloitteen vaijeri ei ulotu pölkyn luokse, voidaan käyttää apuna seksiin kiinnitettyä köyttä toi voijerio. (

3 -3- Kuva 2. Harvennusleimikossa pystyyn jäänyt puusto hidastaa pölkkyjen juontamista. Jos työskentelyssä noudatetaan riittävää varovuutta ja jos kuormauslait- - teen vaijeria ei tueta puihin, puusto säilyy,,.. ' käytännöllisesti katsoen vahingoittumat- ;~..;: ',, tomana. -r Kuormauksen keskeytysaika oli keskimäärin 12 min/kuorma ja keskeytyssadannes 12. Odotus, lepo ja hukkatyö olivat tavallisimmat syyt keskeytyksiin. - Tyhjänäajoon palsta- ja varsiteillä kului aikaa ilman keskeytyksiä keskimäärin 7 min/ kuorma. Ajomatka oli tällöin 633 m/kuorma. Kuormattuna-ajon vastaavat keskiarvot olivat 6 min/kuorma ja 464 m/kuorma. Kuormauk en yhteydessä tapahtuvaan keräysajoon käytettiin aikaa 8 min/kuorma. Keräysajomatka oli 173 m/ kuorma ja siirtokertoja oli 7.4 kpl/ kuorma. Harvassa leimikos a keräysajo vaati enemmän aikaa kuin tiheässä. Auton kääntämiseen ja palstatielle peruuttami een kului aikaa 3 mini kuorma. Ajonopeus tyhjänä ajettaessa oli 5.8 km/t, kuormattuna ajettaessa 4.3 km/t ja keräysajossa 1.3 km/ t. Ajon keskeytyksiin kului aikaa keskimäärin 4 min/ kuorma ja keskeytyssadannes oli 17. Kalustosta aiheutuvat syyt ja auton kiinnijuuttuminen olivat yleisimmät keskeytysten syyt. - Auton palstallaviipymisajaksi saatiin 137 min/ kuorma. Aineiston perusteella voidaan laskea, että pölkyn keskikoon ollessa 5 j 3, saksien vientimatkan 11 m ja hinausmatkan 13 m esimerkiksi 400 j 3 :n suuruinen kuorma vaatii aikaa yli 140 min ja 450 j3 :n suuruinen kuorma lähes 160 min. - Auton palstallaviipymisaika näyttää muodostuvan n. 2.5 kertaa pitemmäksi kuin välivarastollaviipymisaika telakasasta kuormattaessa. Ero aiheutuu lähinnä saksien vientiajan, pölkkyjen hinausajan ja ajoajan pitenemisestä. - Yksityiskohtaista selvitystä palstatieltä alkavan autokuljetuksen taloudellisuudesta ei ole voitu suorittaa, koska taloudellisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat tiekustannukset riippuvat paikallisista oloista ja koska ei ole käytettävissä riittäviä tietoja siitä, missä määrin auton kustannukset kohoavat ko. kuljetuksessa. Voidaan kuitenkin päätellä, että vähäkivisillä ja verraten tasaisilla kangasmailla, joilla tietöihin ei tarvitse käyttää paljon varoja, ko. kuljetusmenetelmä tarjoaa mahdollisuuksia tukkien hankintakustannusten alentamiseen. A.E.H.

4 -4- Vaihtolavamenetelmä kehittyy Aktiebolaget J. W. Enqvist Osakeyhtiön työmailla on käytössä 3-akselisen auton ja täysperävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu vaihtolavoilla. Lavoja on kaikkiaan kuusi kappaletta. Näistä on aina neljä lavaa varastoilla kuormattavina ja kaksi auton ja perävaunun mukana. Kuormausvarastolle saavuttua perävaunu kytketään irti. Tämän jälkeen tyhjät lavat pudotetaan pinon viereen. Perävaunun päällä ollut lava joudutaan kuitenkin ensin siirtämään auton päälle. Jos varastolle johtava tie on huono, perävaunu jätetään hyvälle tielle ja auto siirtää tyhjät lavat yksitellen varastolle. Kuormattujen lavojen nostaminen yhdistelmän päälle tapahtuu siten, että ensi n nostetaan yksi lava tavanomaista työmenetelmää käyttäen auton päälle. Auto siirtyy tämän jälkeen perävaunun eteen ja kuormattu lava vedetään perävaunun takana olevan, autosta voimansa saavan hydraulisen moottorin avulla perävaunun päälle. Kun auto on ottanut itselleen toisen lavan, kytketään perävaunu autoon ja kuorma on valmis vietäväksi määräpaikkaansa. Lavojen kuormaamisesta varastolla huolehtivat autourakoitsijan palkkaamat pinoajat tai hevosmiehet. Auto, jossa on vain kuljettaja, työskentelee kahdessa vuorossa. Tavoitteena on kolmivuoroajo. Yhdistelmää on kokeiltu myös autoniputuksessa. Tällöin auton päällä olleet { niput puretaan ensin taaksepäin. Sen jälkeen pudotetaan tyhjä lava maahan, perävaunussa ollut lava vedetään auton päälle ja siinä olleet niput pudotetaan sitten taaksepäin. Auto samoin kuin perävaunutkin ovat Sisu-merkkisiä. Niiden rekisteröity kantavuus on yhteensä n. 18 tonnia. Nykyisten kuormitusmääräysten mukaan ajoneuvoyhdistelmällä saadaan kuljettaa 2-metristä kuivaa havupinotavaraa hieman yli 50 p-m 3 ja tuoretta tavaraa lähes 40 p-m 3. Auto, jonka moottorin ( Kuva 3. Vetoauton päälle nostettu lava vedetään täysperävaunun päälle sen takaosassa olevan hydraulisen moottorin avulla. Kuvassa lava on osittain auton ja osittain perävaunun päällä.

5 -5- Kanadalainen autokuorman tasoittaja Auton lavalla olevan kuormapinon sivujen tasoittamisessa on Kanadassa kokeiltu erilaisia menetelmiä. Viimeksi Abitibi Power & Paper Co. on rakentanut ko. tarkoitukseen kahden vapaasti pyörivän rummun muodostaman laitteen. Rummut puristavat joustavasti hydraulisten nivelvarsien avulla kuormapinoa ajoneuvon ajaessa rumpujen välistä. Työnopeus on km/h, joten esim. 5 m pitkän autokuorman tasoitus kestää n. 20 sekuntia. Laite on yksinkertainen, kestävä ja halpa. Käyttökustannukset ovat pienet, koska ei tarvita voimakonetta eikä koneenhoitajaa. ]. S. Kuva 4. Autokuorman tasoitusta kanadalaisella rumputasoittajalla. teho on 165 hv ja jonka molemmat teliakselit ovat vetäviä, ja perävaunu ovat muutoin vakiovalmisteisia, paitsi että auton rungon takapäätä on kipin vuoksi jouduttu lyhentämään. Perävaunun vetoja kiinnityslaite on erikoisvalmisteinen. Auton ja perävaunun hinta kaikkine varusteineen ilman vaihtolavoja on n. 7 Y.! milj. mk. Kuusi vaihtolavaa ja niiden nostamisessa tarvittavat varusteet, kaksi hydraulista moottoria (toinen auton kopin takana ja toinen perävaunun takapäässä), neljä vetovaijereiden kelaa ja kippi ovat maksaneet n. 1 Y.! milj. mk. Lavat ovat 6.6 m pitkiä. Menetelmän avulla voidaan tuntuvasti lyhentää ajoneuvoyhdistelmän varastollaviipymisaikaa käsinkuormaukseen verrattuna. Se pääsee parhaiten oikeuksiinsa, kun lavoja käytetään kuormausalustoina, jolloin saadaan säästöä lavojen täyttämiskustannuksissa. Vaikeutena on, että pitkien lavojen työntäminen pinon alle edellyttää erittäin tasaisia varastoalueita ja hyvien aluspuiden päälle tehtyjä pinoja. A. E. H.

6 -6- Kuusipaperipuiden valmistus moottorisahaa käyttäen terveissä ja vikaisissa leimikoissa Tutkimus koskee vikaisuuden, lähinnä lahovikojen vaikutusta kuusipaperipuiden valmistuksen työajan menekkiin. Kuusipaperipuissa ei hyväksytä lahoa ja sen vuoksi on!ahot rungonosat poistettava. Jos lahoja osia ei valmisteta muiksikaan tavaralajeiksi, esim. polttopuuksi - näinhän Pohjois-Suomessa on usein asian laita - ovat lahoviat työtulosta pienentävä tekijä. Tutkimuksen perusteella voidaan yhteenvetona esittää seuraavaa. Tyvettyjen runkojen ja raakkien osuus yhteensä oli Pellon kunnassa sijainneilla tutkimuspalstoilla erittäin suuri, puolipuhtaalla tavaralla 55.7 % ja kuorellisella tavaralla 49.1 % runkoluvu"sta (molemmilla keskimäärin n. 20 % kuutiomäärästä). Kuorellista kuusipaperipuuta valmistettaessa vikaisuus pidensi työaikaa valmisteyksikköä kohti 32 %. Puoli puhtaan tavaran teossa työajan kasvu oli kes'kimäärin 22 %. Tällöin on vikaisessa ja terveessä leimikossa verrattu keskenään käyttöosan kuutioltaan yhtä suuria runko ja. Vikaisuuden suhteellinen vaikutus työajan menekkiin oli jotakuinkin riippumaton runkojen koosta. Aikaisempien, huomattavasti terveempiin leimikkoihin kohdistuneiden tutkimusten perusteella on tähän saakka katsottu vikaisuuden tiettyyn rajaan saakka lisäävän työaikaa valmisteyksikköä kohti jotakuinkin suoraviivaisesti. yt käsil1ä oleva tutkimus kuitenkin osoittaa, että vikaisten runkojen määrän jatkuvasti lisääntyessä kasvaa myös yhdestä rungosta keskimäärin poistettavak i tuleva osa. Tällöin työtulokseksi jäävät terveet rungonosat kiihtyvästi pienenevät vikaisten runkojen osuuden lisääntyessä. Tästä on puolestaan seuraukena, että työajan menekki valmisteykikköä kohti kasvaa kiihtyvästi vikaisuuden lisääntyessä. Tähän suuntaan Kuva 5. Tutkimusleimikkoa hakkuun jälkeen. Terveitä palstoja ei löytynyt, joten puolet palstoista oli tutkimuksen päämäärän saavuttamiseksi hakattava vioista välittämättä, ikään kuin puut olisivat olleet terveitä. Jälki oli tämönnököistö.

7 -7- Moottorisaha karsimiskoneena Moottorisahaa käytetään hakkuupaikalla kaatamisen ja katkomisen ohella jonkin verran myös paksumpien oksien karsimiseen. Sen yleisempi käyttö karsimiskoneena edellyttää kuitenkin hankalan työasennon vuoksi suhteellisen kevyttä sahaa ja mahdollisesti joitakin lisälaitteita. Asian selventämiseksi on ruotsalainen tutkimuslaitos VSA suorittanut karsimiskokeiluja ruotsalaisella, vain 8 kg painavalla Companion moottorisahalla varustettuna erimallisilla, terälevyyn kiinnitetyillä oksatuilla. Kokeiltavina oli ne! jä erilaista oksatukea. Näistä yksi oli amerikkalainen, 350 g painava "Limb-N-Clear". Karsinnan laadusta tuli kuitenkin epätyydyttävä, koska oksatuen paksuuden takia oli vaikea karsia pinnanmyötäisesti. Muut kolme oksa tukea olivat VSA :n vaikuttaa erityisesti se, että vikojen takia poistettava osa on useimmiten oksatonta tai väkäoksaista tyvipäätä, joten karsinta-aika laskettuna työtulokseksi jäävästä terveestä rungonosasta saatavaa valmisteyksikköä kohti voimakkaasti kasvaa. Jos katsotaan, ettei vikaisuudella ole varteen otettavaa merkitystä vikaisten runkojen osuuden ollessa alle 5 % runkoluvusta, ja 5 % :sta ylöspäin käytetään luokka välinä 15 %, saadaan eri vikaisuusluokille seuraavat, työajan menekkiä valmisteyksikköä kohti osoittavat suhdeluvut. kaisiin leimikkoihin kohdistuneiden tutkimusten perusteella voitiin päätellä. Erityisesti on syytä mainita, että vikaisuuden vaikutus työajan menekkiin on pinotavaran teossa suhteellisesti paljon voimakkaampi kuin tukkien teossa. Erittäin vikaisessa kuusipaperipuuleimikossa saattaa useimmista rungoista suurin osa mennä tyveyksiksi, ja paperipuiksi valmistettaviksi jäävät kaikkein oksaisimmat, ohuet latvaosat. Tukkeja valmistettaessa oksaisin latvaosa ei lainkaan tule mukaan, ja mikäli leimikko lainkaan on kelvollinen tukkileimikoksi, muodostavat runkojen terveet osat joka Vikaisuusluokka II lli IV V Tyvettyjä runkoja ja raakkeja yhteensä, % runkoluvusta alle Kuorimaton kuusipa peri puu Puoli puhdas kuusipa peri puu Vikaisuuden vaikutus työajan menekkiin on näiden lukujen mukaan vikaisten runkojen osuuden lisääntye sä tuntuvasti voimakkaampi kuin mitä aikaisempien, huomattavasti vähemmän vi - tapauksessa melko huomattavan osan runkojen kuutiosta, koska minimikoko on tukeilla ratkaisevasti suurempi kuin pinotavaralla. O.M.

8 - 8- Kuva 6. Amerikkalainen oksatuki " Limb-N-Clear" oli epätyydyttävä. Kuva 8. VSA :n oksatuki malli 2, joka oli vain teräketjun vetävälle puolelle asennettu, oli epätyydyttävä. Kokeilun perusteella todettiin mm., että oksatuki voidaan tehdä huomattavasti yllä mainittuja kevyemmäk i ja että varsinaisen oksatuen lisäksi on tapaj c Kuva 7. VSA :n oksatuki malli 1 oli epätyydyttävä. Kuva 9. VSA:n oksatuki malli 3, joka oli kiinnitetty vain terälevyn yläpuolelle, oli kokeilluista oksatuista ainoa hyväksyttävä malli. rakentamia. äistä malli 1 oli 700 g painava, teräketjun suojuksella varustettu oksatuki. Se oli tapaturmien suhteen verrattain vaaraton, mutta karsinnan laatu oli huono. VSA :n oksatuki malli 2 oli 250 g painava, kaareva, vain teräketjun vetävälle puolelle asennettu oksatuki. Karsi nnan laatu oli silläkin huono. VSA :n oksatuki malli 3 oli 350 g painava, vain terälevyn yläpuolelle kiinnitetty terästuki. Tämä ok atuki o oittautui parhaaksi ja ainoaksi hyväksyt täväksi karsinnan laadun suhteen. tunnien välttämiseksi käytettävä teräketjun suojusta. Oksatuen käytön haittoina voitiin pitää sen helppoa tarttuvuutta esteisiin ja sen asennukseen ja purkamiseen kuluvaa ajanmenetystä. Oksatuesta saatava lopullinen hyöty jäi epä elväksi. Samoin moottorisahan käyttö yleensä karsimiskoneena jäi epävarmaksi johtuen mm. usein hankalan työasennon ja sahan tärinän aiheuttamasta, käyttäjään kohdistuvasta rasittavuudesta. Joka tapauksessa kokeiluista aatiin uusia kokemuksia ja näkökohtia moottorisahojen ja karsimislaitteiden rakenteluun. J. s.

9 - 9 - Muutamia traktorikuorman purkamismenetelmiä VSA on suorittanut traktorikuorman purkamiskokeiluja erilaisin menetelmin. Seuraavassa esitetään eräitä käyttökelpoisimpia vaihtoehtoja, joissa purkaminen tapahtuu etupäässä kokonaisina kuormina. MIAK hydraulinen nostolaite kiinnitetään vaipastaan kuorma-ajoneuvon sivupalkkiin ja sen suunta on kiilan avulla muutettavissa niin, että männänvarren päässä olevalla koukulla voidaan tarttua kuormakettingin lenkkiin. Männän iskunpituus oli kokeiluissa 0.9 m, mutta tarvittaessa saadaan pitempiäkin iskunpituuksia. ostolaitteen öljyputki on liitetty ajoneuvon hydrauliseen järjestelmään, josta saadaan tarvittava nostovoima. Kuorman purkamisen jälkeen nostolaitteen mäntä palautuu alkuasentoonsa sisäänrakennetun mekaanisen jousen avulla. Männänvarren rajoitetun iskun pituuden takia on edullista ajaa kuorma kaltevaan purkamispaikkaan. L Kallistuskoroke Kallistuskoroke on yksinkertainen ja halpa laite. Sen varjopuolina ovat vaikeus purkaa tasaisiin pinoihin ja kallistuessa syntyvät, ajoneuvoon kohdistuvat su hteellisen suuret jännitykset. O ~ "» ' 1 Kuva 11. MIAK hydraulinen nostolaite. Kuva 10. Kallistuskoroke. 2. MIAK hydraulinen nostolaite 3. Traktoriin asennettu VSA:n puskutanko Traktorin eteen asennetun, VSA:n rakentaman puskutangon käyttö edellyttää, että traktori voidaan purkamista varten helposti irrottaa kuorma-ajoneuvostaan. Kysymykseen tulevat näin ollen lähinnä traktorit, joissa on hydraulisesti ohjattava vetokoukku tms. Puskutanko on 2.3 m pitkä ja valmistettu 70X8 mm:n putkesta. Se on varustettu hammastetulla työntöpalkilla ja laakeroitu putkella traktorin etuvintturin sivupalkkien kiinnityslevyihin. Puskutankoa ohjataan vintturin teräsköydellä.

10 10- Kuva 12. T raktoriin asennettu VSA :n puskutanko. 4. ÖSA kaatotuki kaatoketjuineen ÖSA kaatotuen käyttö edellyttää, että kuorma-ajoneuvossa on kaatotuen ja ketjujen kiinnitystä varten sopivat sivupalkit. Kuorman alla olevat ketjut on kiinnitetty päistään toiseen sivupalkkiin ja keskeltä samaan sivupalkkiin kuin putkirakenteinen kaatotukikin. Kuormaa purettaessa kiinnitetään traktorin puominosturin teräsköysi ketjuihin ja puomin pää kaatotuen päähän silmukan ja koukun avulla. Kuormauslaitteen teräsköyttä kiristämällä kuorma vieritetään ajoneuvosta ketjujen avulla. Kaatotuki, joka estää traktorin nousemisen pystyyn, edellyttää sellaisen kuormauslaitteen käyttöä, missä puomi on sivusuunnassakin ohjattava. 5. Tico kuormauskahmain Tico kuormauskahmain, joka soveltuu kaikkiin puominostureihin, on automaattinen ja mekaanisesti väkipyörästön avulla puristuva. Avautumista ja sulkeutumista säätää säppilaite. Traktorikuorman purkaminen kuormauskahmaimella onnistuu hyvin. Edellä mainittuihin kokonaisina kuormina purkamismenetelmiin verrattuna purkaminen tapahtuu tietenkin hitaammin, mutta etuna on toisaalta mahdollisuus päästä korkeam piin ja tasaisempiin pinoihin. J. s. )!J!_,\ Kuva 13. O SA kaatotuki kaatoketjuineen. Kuva 14. Tico kuormauskahmain, vas. avautuneena, oik. suljettuna.

11 -]]- Norja lainen 2-pyörätraktorin käyttökokeilu Norjassa on kokeiltu 2-pyöräisen ns. puutarhatraktorin käyttöä puutavaran juontoon ja ajoon. Eräässä kokeilussa traktorina oli 8 hv Moto-Standard U 9, joka liikkuu nopeudella km/h. Lisävarusteina olivat teräksiset täystelaketjut, jotka kulkivat paitsi traktorin pyörien myös taakse ja väliin si joitettujen pyöräparien ympäri. Kokonaispaino lisävarusteineen oli 450 kg. Ohjaus tapahtui ohjausjarruilla..talvella 1960 suoritetussa kokeilussa, missä puut oli hakattu palstateiden varteen, kuorma-ajoneuvona oli juonnossa Moelven hevosreen etureki ja varsinaisessa ajossa sama parireki. Työryhmä oli 1 mies. Kuorman koko oli juonnossa 0.7 k-m 3 ja ajossa 2.0 k-m 3 sekä tuotos juonnossa n. 8 k-m 3 /7 h/100 m ja ajossa n. 10 k-m 3 /7 h/1.5 km. Traktori osoittautui kestäväksi, mutta lisävarusteet epätyydyttäviksi. Myöhemmätkin kokemukset sekä talvi- että kesäjuonnosta erilaisilla 2-pyörätraktoreilla ovat olleet epätyydyttävät. J. s. Kuva pyöråinen Mato-Standard U 9 traktori puutavaran ajossa. Kuorman suuruus 2 k-m3 Kuva pyöräistä traktoria on kokeiltu Norjassa myös kesäolosuhteissa.

12 TIEDOTUKSET -12- Metsätehon julkaisutoiminta v n:o 191 Kuorellisten mäntypaperipuunippujen uimiskyvystä. Arno Tuovinen. 192 Puutavaran kuljetuksiin hankintavuonna osallistuneet autot. Aulis E. Hakkarainen. 193 Aikatutkimuksia roukkupinoihin kerättyjen polttohakerankojen ajosta talvella. Olli Makkonen.,, 194 Pinokuutiomäärän määrittämisestä muulla tavoin kuin pinoina mitaten. Olli Makkonen.,, 195 Erilaiset hankintamenetelmät polttohakerankojen valmistuksessa ja kuljetuksessa. Vertaileva työntutkimus. Mikko Kahala.,, 196 Palstatieltä alkava tukkien autokuljetus. Aulis E. Hakkarainen ja Hannu Ventola.,, 197 Koivupaperipuun ja havuohutpuun kuormaaminen autoon käsin ja purkaminen nippuina. Aulis E. Hakkarainen. 198 Kuusipaperipuiden valmistus moottorisahaa käyttäen vikaisissa ja terveissä leimikoissa. Olli Makkonen ja Mikko Kahala. 199 Vintturijuontokokeiluja. Jaakko Salminen. VAIN JÄSENILLE TARKOITETUT TIEDOTUKSET 1/62 Puutavaran kuljetusta varten jäälle rakennetuilla teillä ja varasto illa moottoriajoneuvoja käytettäessä syntyvien henkilövahinkojen korvaaminen. Aulis E. H akkarainen. KATSAUKSET. Metsätehon katsaukset n:ot 32, 33 ja 34. Metsätehon filmit v "Vintturijuontoa". V.. ja m/joutsa vintturit pinotavaran ja tukkien juonnossa. (esitysaika n. 9 min) 68 "Puutavaran hyönteistuhot ja niiden torjunta". Puutavaravarastojen hyönteistuhojen aiheuttajista ja torjunnassa käytetyistä ruiskuista ja menetelmistä. {15 min) 69 "Vaihtolavakuljetus kehittyy". Vaihtolavalaittein varustetun kuorma-auton ja täysperävaunun käytöstä pinotavaran kuljetuksessa. (7 min) 70 "Stickvägshuggning". Ruotsalainen opetusfilmi palstatien varteen hakkuusta (teksti erillisessä vihkosessa). (30 min) METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Osoite: Ranhankatu 15, Helsinki O y Kirjapaino F. G. Lön nberg. Helsinki 1963