LUENTO 3. Lari Vainio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUENTO 3. Lari Vainio"

Transkriptio

1 LUENTO 3 Lari Vainio Johdanto Tavallisesti kognitiiviseen toimintaan liitetään korkean tason prosessit kuten kielen ymmärtäminen, päättely ja päätöksenteko jne. Kuitenkin motorista toiminnansuunnittelua voidaan yhtä lailla pitää kognitiivisena toimintana (suhteellisen suuri osa päivästämme kuluu toiminnansuunnitteluun mitä tekisimme ja miten sen tavoitteen saavuttaisimme?) 1) Kognitiivisten ja sensoristen prosessien lopullinen tavoite on usein toiminta 2) Oletetaan, että useimmat aivojen järjestelmät (sensoriset ja kognitiiviset) ovat suurelta osin kehittyneet optimaalista toiminnanohjausta varten Näin voisi olettaa, että motoriset aivomekanismit ovat kiinteästi sidoksissa sensorisiin ja kognitiivisiin mekanismeihin. Lisäksi niillä on myös puhtaasti kognitiivisia funktiota Tutkimus onkin osoittanut, että motorinen järjestelmä on keskeisessä roolissa useissa sellaisissa aivotoiminnoissa, joita on perinteisesti pidetty korkean tason kognitiivisina ilmiöinä (esim. päätöksenteko, puheenhavaitseminen ja ymmärtäminen, toiminnan ja objektien merkityksen ymmärtämine jne.) 1

2 Luennon sisältö 1) Toiminnan suunnittelu 2) Toiminnan peilaaminen 3) Motoriset mielikuvat 4) Motorinen järjestelmä ja puheen havaitseminen 5) Sisäinen puhe Toiminnansuunnittelu Toimintasuunnitelma koostuu: Abstraktista toiminnan tavoitteesta (esim. haluaisin kupin kahvia) joka operoi pääasiassa motivationaalisten tekijöiden, havaintomielikuivien ja sisäisen puheen tasolla (käynnistänyt ulkoinen tai sisäinen ärsyke) Alemman tason (usein vähemmän tietoisista) toiminnan komponenteista - miten tavoite saavutetaan (esim. yksityiskohtaiset ohjeet tarttumisesta) Alemman tason toimintasuunnitelma koostuu sarjasta osatekijöitä: Esim. saadaksemme kupin kahvia meidän tulee 1) tarttua kahvipannuun, 2) kaataa kahvi mukiin, 3) tarttua mukiin ja4) juoda siitä Kukin näistä osatekijöistä tulee suunnitella osittain erikseen ja järjestellä toimivaksi kokonaisuudeksi 2

3 Hierarkkisesti organisoitunut toiminnansuunnittelujärjestelmä Badre, 2008; Badre & D Esposito, 2009; Koechlin & Summerfield, 2007 Erityisesti BA10 ja BA9/46 on yhdistetty sekä toimintapäätöksen tekemiseen että toimintaohjeiden ja tavoitteiden säilyttämiseen aktiivisessa tilassa toiminnan aikana Mitä rostaalisempaan suuntaan mennään, sitä yleisemmän (abstraktimman) tason ohjeita ja tavoitteita prosessoidaan Erityisesti premotoriset alueet on yhdistetty konkreettisten toimintasuunnitelmien rakentamiseen (esim. tarttua pinsettiotteella) joista toimintakokonaisuus koostuu ja jotka aktivoivat konkreettisia motorisia ohjelmia primäärillä motorisella aivokuorella Motorinen systeemi Premotorinen aivokuori sisältää ns. motorisia primitiivejä toiminnan komponenteista (esim. tarttua, ojentaa käsi, vetää, potkaista ) Graziano, M (2006) Suplementaarisella motorisella aivokuorella (SMA) on useita rooleja toiminnan suunnittelussa. Se esim. osallistuu toiminnan komponenttien laittamiseen oikeaan järjestykseen kokonaisvaltaista toimintaa varten (esim. ojentaa käsi maitopurkkia kohti, tarttua siihen kiinni, vetää se lasin päälle ja kaataa maito lasiin) Primääri motorinen aivokuori vastaalihastenkontrolloinnista 3

4 Apinan premotorinen aivokuori ja havaitun esineen käynnistämä motorinen ohjelma Apinoilla F5 (premotorisessa aivokuoressa) osallistuu mm. kädenliikkeiden ohjelmoimiseen Rizzolatti et al. (1988) löysivät sieltä mm. neuroneja jotka osallistuvat selektiivisesti tarttumiseen, kiinni pitämiseen, repimiseen jne. Solujen selektiivisyys osa näistä tarttumisneuroneista reagoi vain kun apina suoritti pinsettitarttumisotteen ja osa vain kun apina suoritti voimatarttumisotteen 20% näistä soluista reagoi visuaaliseen esineeseen myös ilman motorista suorituista (esim.) samat solut jotka aktivoituivat kun apina katseli pientä esinettä johon tartuttaisiin kiinni pinsettiotteella aktivoituivat myös kun apina suoritti pinsettiotteen pimeässä F5:ssä on sisäänrakennettuina solujen välisiin verkostoihin motorisia toimintamalleja (esim. pinsettiotetarttuminen), jotka käynnistyvät myös puhtaasti visuaalisen informaation varassa (esim. pienen esineen havaitseminen) Motorisen ohjelman oppiminen uudelle esineelle Weisberg et al., 2006: Koehenkilön aivoja kuvannettiin esineen tunnistustehtävän yhteydessä ennen ja jälkeen harjoittelun Esineet olivat koehenkilöille tuntemattomia Harjoittelussa koehenkilöt opettelivat kunkin uuden esineen funktion Tunnistustehtävässä koehenkilöiden tuli arvioida oliko kaksi heille esitettyä esinettä kuvattu samasta kulmasta (A) tai esittivätkö ne samoja esineitä (B) Vasen posteriorinen päälaenlohko (PPC) ja premotorinen aivokuori aktivoituvat tunnistustehtävän yhteydessä vain harjoittelun jälkeen PPC-Premotor verkostoon oli tallentunut visuomotorinen muistijälki harjoittelun yhteydessä, joka aktivoitui tunnistustehtävän yhteydessä 4

5 Ideomotorinen apraksia: vaurio PPC Premotorisessa verkostossa Vaurio vasemmassa aivopuoliskossa PPC-Premotor verkoston jossain osassa voi johtaa ideomotoriseen apraksiaan vaurio keskittyy superior parietal, inferior parietal- ja premotor alueille (etenkin ventraalinen premotorinen alue) ideomotorinen apraksia ilmenee hieman erilaisina häiriöinä riippuen mihin näistä alueista vaurio keskittyy Ideomotorinen apraksia (esim. Heilman et al., 1982) mahdollisiaseurauksia mm 1) Vaikeuksia imitoida käden toimintaa ja suorittaa pantomiimi esineen käytöstä (esim. miten kuoritaan peruna?) 2) taidon menettäminen toimintoihin joita on aiemmin suorittanut vaivatta tuhansia kertoja (mm. saksien käyttö tai leivän voiteleminen) vaikeuksia esineiden käytössä ja tarttumisessa kiinni esineeseen sen käyttötarkoituksen mukaisesti (esim. vasaraan sen kahvasta) esineisiin liittyviä affordansseja ei pystytä representoimaan normaalisti päälaenlohkossa kuviteltuun tai nähtyyn esineeseen liittyvä toimintamalli ei prosessoidu normaalisti premotorisessa järjestelmässä (miten esinettä käytetään) Havaitun objektin aiheuttama toimintaohjelman automaattinen käynnistyminen (ja sen inhiboiminen) ihmisellä Motorinen inhibition järjestelmä (mm. SMA ja tyvitumakkeet) auttavat oikean toiminnan valitsemisessa Tämä järjestelmä inhiboi motorisia ohjelmia jotka ovat turhaan käynnistyneet esim. M1:ssä mm. visuaalisen esineen näkemisen yhteydessä Se estää valitsemasta ja toteuttamasta vääriä/turhia motorisia ohjelmia toimintaa varten SMA:sta on paljon inhibitorisia yhteyksiä mm. M1:een jossa rakentuneet turhat motoriset ohjelmat inhiboituvat näiden SMA - yhteyksien ansiosta Nachev et al., 2008: Tämän järjestelmän vauriosta voi seurata ns. utilization behaviour oireyhtymä Tahdosta riippumattomia tarttumis- ja manipulaatioliikkeitä, jotka laukaisee havaittu visuaalinen esine 1) Esineen näkeminen osittain aktivoi motorisen representaation (esim. esineeseen tarttuminen) 2) Inhibitio-järjestelmän vaurio voi johtaa siihen, että tämä visuaalisen esineen aiheuttama motorinen aktivaatio ei inhiboidu normaalisti 5

6 Apinan premotorinen aivokuori ja havaitun toiminnan käynnistämä motorinen ohjelma Rizzolatti et al. (Di Pellegrino et al., 1992) havaitsivat, että sama neuroni apinan premotorisilla alueilla (F5) aktivoitui kun 1) apina suoritti tarttumisliikkeen 2) apina seurasi vierestä kun kokeentekijä suoritti vastaavan tarttumisliikkeen SIMULAATIOTEORIA 1) Kun havaitsemme (tai ajattelemme) toimintaa, simuloimme sen automaattisesti samoissa motorisissa soluissa jotka osallistuvat itsellämme vastaavan toiminnan suorittamiseen 2) Tämä toiminnan simulointi auttaa tunnistamaan toimintaa sisällyttäen havaintokokemukseen toiminnan semantiikan (mitä hän tekee ja miksi) Peilisolut ja nähdyn toiminnan tarkoituksen prosessoiminen A B Umilta, M.A. et al., 2001: 1) Tarttumisliikkeen tarkkailu ei laukaissut apinan peilisoluja kun kysymyksessä oli pantomiimi (kuvat B ja D) 2) Kun kohde-esine sijoitettiin pöydälle ja kokeen suorittaja tarttui siihen niin 50% mitatuista peilisoluista aktivioitui vaikka tarttumisen loppuvaihe tapahtui sermin takana (kuva C) peilisolut simuloivat toiminnan tavoitteen/merkityksen C D Fogassi et al., 2005: Mittasivat apinan peilisolujen aktivaatiota kun apina observoi kokeen tekijää joko tarttumassa omenaan laittaakseen sen suuhunsa (suoritus 1) tai tarttumassa omenaan laittaakseen sen astiaan (suoritus 2) 1) 15 peilisolua aktivoi vain suorituksen 1 aikana 2) 26 peilisolua aktivoi vain suorituksen 2 aikana observoituun tarttumistoimintaan liittyvä intentio (miksi esineeseen tartutaan) aiheutti valikoivan peilisoluaktivaation 6

7 Ihmisen peilisolujärjestelmä Fadiga et al., 1995: Tarttumiseen liittyvien käsilihasten EMG (electromyographic) vasteet kasvavat kun koehenkilö katselee tarttumistoimintaa Lukemattomat aivokuvantamistutkimukset ovat löytäneet lisääntynyttä aktivaatiota samoilla motorisen järjestelmän aivoalueilla (ventral premotor area + inferior parietal lobe) kun koehenkilö 1) suorittaa toiminnan ja 2) katselee vastaavaa toimintaa (e.g., Rizzolatti et al., 1996) Avenati et al., 2013 (meta-analyysi): Useat eri tutkimukset ovat osoittaneet, että potilaat joilla on leesio peilisolujärjestelmän premotorisella tai parietaalialueilla, osoittavat heikentynyttä havaitun toiminnan tunnistamista ja ymmärtämistä Vastaavasti havaitun toiminnan tunnistus ja ymmärtäminen heikentyy jos näitä peilisolualueita häiritään toiminnan tunnistamisen aikana TMS stimulaatiolla Toiminnan peilaaminen ja M1 Tkach, Reimer & Hatsopoulos, 2007: Apinan M1 alueelta löytyy soluja joilla oli peilisolumaisia ominaisuuksia ne aktivoituvat suoritetun kädenliikkeen ja vastaavan observoidun kädenliikkeen aikana Press et al., 2011: Myös ihmisen M1 alueella havaittavissa peilimäistä aktivoitumista kun koehenkilö joko suorittaa toimintaa tai katselee vastaavaa toimintaa Toiminnan peilaaminen ja SMA Mukamel et al., 2010: 21 potilaan 1177 solun aktivaatiota mitattiin epilepsialeikkauksen yhteydessä samalla kun heille esitettiin videoita tarttumistoiminnasta ja kasvojen ilmeistä tai kun he itse suorittivat vastaavia tarttumisliikkeitä ja kasvojen ilmeitä Mitatut aivoalueet määrittyivät leikkauskohteen mukaan: mm. supplementary motorinen alue (SMA) ja anterior cingulate cortex (ACC) Erityisesti SMA:sta löytyi merkittävä määrä soluja jotka reagoivat sekä nähtyyn että itse suoritettuun käden ja kasvojen toimintaan 7

8 Peilisolujärjestelmä ja motoriset mielikuvat Filimon et al., 2007: Koehenkilöt joko 1) veivät kätensä esinettä kohti, 2) observoivat vastaavaa toimintaa tai 3) ajattelivat tekevänsä saman toiminnan (imagined reaching) fmri tulokset osoittivat, että sekä M1 että premotoriset- ja parietaali-peilisolualueet osallistuivat sekä oikeasti tuotettuun toimintaan, observoituun toimintaan että vastaavaan kuviteltuun toimintaan Tutkijoiden johtopäätös peilisolujärjestelmä ja M1 toimivat pohjana myös motorisen toiminnan ajattelemiselle Alissa et al., 2008: Noviiseja ja aktiivisia tenniksen pelaajia pyydettiin mielikuvittelemaan tennnis-, pöytätennis- ja golf-lyöntejä MEP vasteet kasvoivat tenniksen pelaajilla tennistehtävän aikana Fadiga et al., 1999: Käden lihasten EMG vasteet kasvavat kun koehenkilö mielikuvittelee suorittavansa tarttumisliikkeitä Motorinen mielikuva = toiminnan simuloiminen ilman toteutusta Munzert, Lorey & Zentgraf, 2009: Useat tutkimukset ovat osoittaneet että samat motoriset (esim. primääri motorinen, supplementaarinen motorinen & premotorinen aivokuori) ja sensoriset assosiaatio alueet (superior- & inferior parietal cortex) jotka osallistuvat toiminnan suunnitteluun osallistuvat myös motoristen mielikuvien muodostamiseen Jeannerod, 1994: Motorinen mielikuva tapahtuu simuloimalla toiminta motorisessa järjestelmässä; Guillot et al., 2012: Mielikuvaan liittyvät motoriset viestit lihaksille inhiboituvat tällaisen mielikuvittelun aikana Schwoebel et al., 2002: Jos tällainen inhibito järjestelmä on vauritoitunut niin potilas saattaa tietämättään toteuttaa kuvittelemiaan motorisia toimintoja Potilasta, jolla oli vauritoitunut motorisen inhibition järjestelmä, pyydettiin kuvittelemaan yksinkertaisia käden liikkeitä joissa joko etu- tai keskisormella kosketetaan peukaloa Potilas tietämättään suoritti (ulkoisesti) kuvittelemansa toiminnat 8

9 Toisten kasvonilmeiden peilaaminen Dimberg, Thunberg, & Elmehed, 2000: Koehenkilöille esitetiin subliminaalisesti kuvia iloisista, neutraaleista tai vihaisista kasvoista ZM CS EMG vasteet mitattiin kahden eri kasvolihaksen päältä (zygomatic major + corrugator supercilii) EMG vasteet kasvoivat niissä kasvon lihaksissa joilla tuotetaan hymy (ZM) kun ärsyke esitti iloista ilmettä EMG vasteet kasvoivat niissä kasvon lihaksissa joilla tuotetaan vihainen ilme (CS) kun ärsyke esitti vihaista ilmettä Peilisolut ja tunteiden peilaaminen Carr et al., 2003 fmri kuvantamiskoe: Koehenkilölle esitetään emotionaalisia kasvonkuvia joita heidän tulee joko imitoida tai vain observoida Peilisolualueet, insula (aivosaari - yhdistää peilineuronialueet limbiseen järjestelmään) ja limbinen järjestelmä (amygdala) aktivoituvat kun ihminen observoi kasvonilmeitä ja erityisesti kun niitä matkitaan Vastaavat tutkimukset ovat osoittaneet, että muita empaattisemmat henkilöt peilaavat suhteellisen voimakkaasti näkemiään ilmeitä motorisessa järjestelmässään (esim. Jabbi & Keysers, 2008) 1) Simuloimme nähdyt ilmeet peilisoluillamme joka puolestaan aktivoivat limbisessä järjestelmässä ilmettä vastaavan tunteen. Tämä saattaa 2a) auttaa meitä tunnistamaan muiden emootiot heidän ilmeistään ja ehkä 2b) olemaan näin myös empaattisempia Insula Vasen Inferior frontal cortex (peilisolualue) Oikea Inferior frontal cortex (peilisolualue) 9

10 Puheen peilaaminen Hietanen, Surakka & Linnankoski, 1998: Koehenkilöt kuuntelivat joko prosodisesti iloista tai vihaista puhetta Ilmoinen puhe johti lisääntyneeseen EMG aktivaatioon niissä silmän lihaksissa mitkä aiheuttavat ryppyjen muodostumisen silmän kulmiin iloisen ilmeen aikana (orbicularis oculi) Vihainen puhe johti lisääntyneeseen EMG aktivaatioon niissä silmän lihaksissa millä viedään kulmakarvat yhteen kun tehdään vihainen ilme (corrugator supercilii) Ferrari ym., 2003: Apinan F5 peilisolualueella on peilisoluja jotka reagoivat kommunikatiivisiin suunliikkeisiin Motorisella järjestelmällä tärkeä rooli puheen havaitsemisessa: EMG Evidenssiä Watkins et al., 2003: Koehenkilöiltä mitattiin huulten lihaksien motorisia herätteitä samalla kun he: 1) kuuntelivat puhetta, 2) katselivat puhetta, 3) kuuntelivat ääniä tai 4) katselivat silmienliikkeitä Fadiga et al., 2002: Koehenkilöille esitettiin auditiivisesti sanoja joiden lausuminen joko edellyttää voimakasta kielen toimintaa (rr) tai ei edellytä juurikaan kielen toimintaa (ff) Kuuntelun aikana ilmenevät kielen motoriset herätteet (MEP) mitattiin (koenhenkilöiden kieleen oli kiinnitetty elektrodit) Tutkijat observoivat lisääntynyttä MEP:tä rr sanan aikana 10

11 Motorisella järjestelmällä tärkeä rooli puheen havaitsemisessa: fmri Evidenssiä Pulvermüller et al., 2006 (fmri-tutkimus): Koehenkilöt joko vain kuuntelivat tavuja jotka sisälsivät joko /t/ (kieli) tai /p/ (huuli) äänteitä, artikuloivat äänettömästi samat tavut tai vain liikuttivat kieltään tai huuliaan /t/-tavun kuuleminen ja äänetön tuottaminen sekä kielen liikuttaminen aktivoivat samoja premotorisia alueita /p/-tavun kuuleminen ja äänetön tuottaminen sekä huulien liikuttaminen aktivoivat samoja premotorisia alueita; kuitenkin eri alueita kuin mitkä liittyivät kielen toimintaan Motorisella järjestelmällä tärkeä rooli puheen havaitsemisessa: TMS Evidenssiä Schomers et al. (2014): Koehenkilöiden tuli tunnistaa kohina-maskattuja sanoja, jotka artikulatorisesti liittyivät joko kielen ( tool ) tai huulten ( pool ) toimintaan D Ausilio et al. (2009): Koehenkilöiden tuli tunnistaa foneemeja, jotka artikulatorisesti yhdistyvät joko kielen ([d] vs. [t]) tai huulten ([b] vs. [p]) toimintaan 11

12 Sisäinen puhe (1) 1) Ajattelun oletetaan koostuvan pääasiassa havaintomielikuvista ja sisäisestä puheesta 2) Sisäinen puhe on kyky puhua hiljaa mielessään ja kuulla tämä puhe 3) Neljäsosa hereillä olo ajasta koostuu sisäisestä puheesta (Heavey & Hurlburt, 2008) 4) Sillä on keskeinen rooli mm. toiminnan suunnitteluissa sekä päättelyssä ja päätöksenteossa (Sokov et al., 1972) Paulesu et al. 1993; McGuire et al., 1996: Kun koehenkilöiden tuli lukea hiljaa mielessään sanoja niin vasen Brocan alue aktivoitui sama alue vastaa puheen tuotosta ja sisäisestä puheesta Sisäiseen puheeseen kuuluu myös puheen monitoroiminen ja sisäinen kuuleminen (Yao et al., 2012 Wernicken alue osallistuu myös sisäiseen puheeseen) Keskeisimmät alueet ovat samat kuin oikeassa puheen tuotossa ja sen kuulemisessa: Brocan alue, Wernicken alue ja ne yhdistävä arcuate fasciculus (Geva et al., 2011) Sisäinen puhe (2) Perrone-Bertolotti et al., 2014: Tutkimuksen mukaan sisäinen puhe tapahtuu pitkälti samojen neuraalisten verkkojen varassa kuin oikea puhe tietyillä eroilla: 1) Puheen toteutus on estetty (McGuigan & Dollins, 1989 kun koehenkilö toteuttaa sisäisenä puheena sanoja joissa on vain kielen toimintaan liittyviä konsonantteja niin kielen lihaksissa on havaittavissa motorisia herätteitä) Rabin et al., 2013: verbaalisen hallusinaation aikana (skitsofreenikolla) havaittavissa lisääntynyttä puheeseen liitettyä motorista toimintaa (orbicularis oris) 2) Tällöin sisäisessä puheessa on voimakkaasti mukana motorinen inhibitio mikä estää puheen suorittamisen 3) Tämän lisäksi auditiivinen järjestelmä on tietysti vähemmän mukana sisäisessä puheessa koska oman puheen ääntä ei kuulla 12

13 Puheen havaitsemisen motorinen teoria vs. akustinen teoria Puheen havaitsemisen akustiset teoriat(at) (esim. Diehl & Kluender, 1989; Kuhl & Miller, 1975): 1)Puheen havaitseminen tapahtuu analysoimalla puheen akustisia piirteitä samojen auditiivisten mekanismien varassa kuin minkä tahansa äänen analysointi 2)Puhe-eleillä (puheen motorisella järjestelmällä) ei ole mitään roolia puheen havaitsemisessa Puheen havaitsemisen motoriset teoriat (esim. Liberman et al., 1967): 1)Havaitun puheen foneettiset elementit koodautuvat artikulatorisina eleinä: foneemin kategorisointi ja näin myös itse havainto tapahtuu pääasiassa artikulatorisessa järjestelmässä 2)Foneemien havaitseminen ei edellytä mitään erillistä kielimoduulia, missä kuullun puheen akustiset piirteet yhdistettäisiin foneettisiin kategorioihin tämä tapahtuu suoraan yhdistämällä puheen akustiset piirteet niitä vastaaviin artikulatorisiin motorisiin ohjelmiin 3)Puhehavainnossa on toki mukana auditorinen järjestelmä mutta äänen akustisten piirteiden kriittiset muutokset kielellisiksi foneettisiksi havainnoiksi tapahtuvat puheelle omistetussa artikulatoristen eleiden järjestelmässä Puheen oppiminen: motorinen teoria 1) Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve imitoida/kopioida havaitsemaansa toimintaa ja näin yrittää tuottaa samoja äänteitä mitä se kuulee ympäristössään (esim. /de/) 2) Aina kun hän yrittää tuottaa (imitoida) esimerkiksi tuon /de/ äänteen niin hänen sensorimotorinen järjestelmä analysoi yrityksensä tuotoksen (taktiilinen, proprioseptiivinen ja auditiivinen afferentti tieto) 3) Hän pystyy harjoittelemaan tuota äänentuottoa myös yksin jokeltelemalla 4) Toiston kautta hän onnistuu tuottamaan äänteen mikä vastaa hänen kuulemaansa ääntä onnistuneeseen suoritukseen liittyvä artikulatorinen ohjelma vahvistuu 5) Aina onnistuessaan, artikulatorinen ele kuullaan tavoitteen mukaisena, oikeanlaisena foneemina tällöin foneemi ja ele integroituvat ja muodostavat laajentuneen representaation missä havaittu foneemi representoituu osittain siellä missä vastaava foneemi suunnitellaan 6) Myöhemmin kun joku toinen ääntää tuon foneemin niin se jälleen kategorisoituu ja representoituu tuossa samassa laajentuneessa sensorimotorisessa representaatiossa 13

14 Evidenssiä puheen havaitsemisen motorisen teorian puolesta ja sitä vastaan Esimerkkejä jotka tukevat motorista teoriaa: 1)Tiedetään, että puheentuottomekanismit ovat lateralisoituneet vasempaan aivopuoliskoon (vasemmanpuoleinen Brocan alue) mutta myös puhehavainto kategorisoituu vasemmanpuoleisessa puheentuottojärjestelmässä (Shankweiler & Studdert-Kennedy, 1967) 2)Ihminen simuloi implisiittisesti kuulemansa foneemit vastaavia foneemeja tuottavassa artikulatorisessa järjestelmässä 3)Puheentuottojärjestelmän häiritseminen (esim. TMS stimulaatiolla) heikentää foneemien tunnistamista Esimerkkejä jotka puhuvat motorista teoriaa vastaan: 1)Myös eläimet joilla ei ole puhe-elimiä suoriutuvat foneemien havaitsemistehtävistä ihmisen lailla (Kluender et al., 1987; Kuhl, 1981; Kuhl & Padden, 1982; Lotto et al., 1997) Mahdollinen selitys: Artikulatorinen järjestelmä tukee/vahvistaa äänteen havaitsemista ja kategorisoimista (tätä tarvitaan etenkin meluisassa ympäristössä) mutta auditorinen järjestelmä selviää tavallisesti äänteen havaitsemisesta (jossain määrin) yksinkin 14

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170 Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät

Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät Katsaus Riitta Hari Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät Totunnainen tys liikejärjestelmästä pelkästään liikkeiden tuottajana on murtumassa, kun motoriikka on osoittautunut tärkeäksi myös korkean tason

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

PUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN

PUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN 8. MITEN YHDISTÄÄ PUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN Monet ajattelevat, että on sama asia kuin äänen kuuleminen. Puheen havaitsemista voidaan tästt stä näkökulmasta kulmasta selvittää samojen periaatteiden

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

EMOTIONAALISTEN KASVONILMEIDEN TARTTUMINEN AUTISMISSA

EMOTIONAALISTEN KASVONILMEIDEN TARTTUMINEN AUTISMISSA EMOTIONAALISTEN KASVONILMEIDEN TARTTUMINEN AUTISMISSA Sami Eloranta Pro gradu tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Joulukuu 2006 TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos ELORANTA, SAMI: Emotionaalisten

Lisätiedot

Ihmisellä on viisi perusaistia

Ihmisellä on viisi perusaistia Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

Tilastotiede ottaa aivoon

Tilastotiede ottaa aivoon Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tee-se-itse -tekoäly

Tee-se-itse -tekoäly Tee-se-itse -tekoäly Avainsanat: koneoppiminen, tekoäly, neuroverkko Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: kynä, muistilappuja tai kertakäyttömukeja, herneitä tms. pieniä esineitä Kuvaus:

Lisätiedot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tilastotiede ottaa aivoon

Tilastotiede ottaa aivoon Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen

Lisätiedot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita

Lisätiedot

Työmuisti ja sen merkitys

Työmuisti ja sen merkitys Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla Ilari Kousa Tapaushistoria ennen kouluikää Synnyin 1984, 2kk ennenaikaisesti, istukan irtoamisen aiheuttaman

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi

Lisätiedot

Luentoesimerkki: Riemannin integraali

Luentoesimerkki: Riemannin integraali Luentoesimerkki: Riemannin integraali Heikki Apiola, "New perpectives "-esitykseen lievästi muokattu Kurssi: Informaatioverkostot, keväällä Tässä (4..) käytetään "worksheet-modea", uudempaa "document mode"

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot