PUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN

Transkriptio

1 8. MITEN YHDISTÄÄ PUHEEN TUOTTAMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN Monet ajattelevat, että on sama asia kuin äänen kuuleminen. Puheen havaitsemista voidaan tästt stä näkökulmasta kulmasta selvittää samojen periaatteiden mukaan kuin monimutkaisten äänien havaitsemista yleensä.. TämänT kokonaisuuden tavoitteena on antaa toinen vaihtoehto. Sen lähtl htökohta on ajatus puheen ensisijaisuudesta suhteessa kieleen: edellinen on jotakin todellista, jälkimmj lkimmäinen inen taas sen kuvausta. TässT ssä osassa haluan osoittaa, miten puheen motorinen suoritus ja puheen havaitseminen voisivat yhdistyä itsestää ään. Idean pohjalla on ajatus puheen yhdestä ja ainoasta aivoedustumasta eli äänteellisten ilmiöiden iden gesturaalisista malleista, joiden havaitsemiseen aivomme ovat evoluution aikana sopeutuneet käyttk yttäen hyväksi ikivanhaa peilisolujärjestelm rjestelmää Kuvaa lyhyesti omin sanoin miten itse mielessäsi si yhdistät t puheen motorisen ja sensorisen puolen. Pohdi myös s kielellisen tiedon merkitystä tässä tapahtumasarjassa.

2 AIVOISTA PUHEEKSI JA TAKAISIN Sanoja vastaavat aivojen gesturaaliset skeemat. Nämä edustavat tiedostamattomia äänt ntöelimistön n toimintamalleja, jotka dynaamisesti toteutuessaan tuottavat koartikuloidun akustisen puhesignaalin. Skeemoja edustavat diskreetit, invariantit ja merkityksettömät artikulaatioelimistön n toimintaparametrit, jotka määm äärittävät t artikuloidun puheen äänteelliset ominaisuudet. Parametrien kombinoiminen perustuu puhe-elimist elimistön n eri osien itsenäiseen iseen toimintaan (particulate principle). Leksikko muodostuu eleistä ja niiden kombinaatioista sekä kombinaatiorajoituksista Eleet ja niiden sarjat puheessa ovat dynaamisia, koska hermoston ja puhe- elinten toiminta on sitä jo lähtl htökohtaisesti Puheen invariantit ominaisuudet ovat siten ensikädess dessä neuraalisia toimintakäskyj skyjä,, jotka välittyvv littyvät t kantoaaltona toimivassa akustisessa signaalissa ja jotka kuulija/puhuja havaitsee peilineuronijärjestelm rjestelmän n kautta

3

4

5

6

7

8 ARTIKULATORISET PIIRTEET JA NIITÄ VASTAAVAT AKUSTISET VIHJEET ÄÄNI- SIGNAALISSA

9 KONSONANTTIEN AKUSTISET PIIRTEET

10 SPEKTROGRAMMI LAUSUMASTA "TURUN YLIOPISTO"

11 SPEKTROGRAMMI SANASTA "FONETIIKKA""

12 KUULEMINEN JA PUHEEN HAVAITSEMINEN Kuuleminen on korvan ja kuulojärjestelm rjestelmän n toimintaa Puheen havaitseminen kuulemiseen perustuvaa aivojen toimintaa Ihminen on erikoistunut puheen havaitsemiseen korvalehdeltä korteksiin Äänen kuuleminen on eri asia kuin puheen havaitseminen, koska puhe merkitsee ihmiselle enemmän n kuin ääni itsessää ään Puheen havaitseminen (ja puheen tuottaminen) ovat automaattisia prosesseja, joiden tavoitteena on merkitysten välittv littäminen

13 PUHEEN HAVAITSEMISEN AKUSTISET TEORIAT Joukko teorioita, jotka lähtevl htevät t ajatuksesta, että on puhe on primaaristi äänt ntä ("akustiset puhesymbolit"), ja äänen havaitseminen on kuulojärjestelm rjestelmän n toimintaa Puhe akustisena signaalina on yksi luonnossa esiintyvistä kompleksisista äänisignaaleista, jota käsitellk sitellään n samojen auditoristen periaatteiden mukaisesti kuin muitakin akustisia signaaleja Ihminen ei ole polveutumisensa aikana erikoistunut puheen havaitsemiseen sen kummemmin kuin muidenkaan äänien havaitsemiseen Informaation prosessoin näkökulmasta n kulmasta puheen havaitseminen tapahtuu, kun akustinen puheärsyke läpikl pikäy y joukon muunnosfunktioita aivoissa, joiden lopputuloksena syntyy kielellisiin representaatioihin perustuva kielellinen havainto Kaksivaiheinen tapahtuma: akustinen signaali transformoidaan abstraktiksi merkkijonoksi, johon vasta lopullinen havainto perustuu

14 PUHEEN HAVAITSEMISEN MOTORINEN TEORIA Puheen havaitsemisen kohde ei ole akustinen signaali itsessää ään, vaan sen synnyttäneet neet puhe-elimist elimistön n liikkeet Äänt ntöaalto on pelkkä kantoaalto, jotka aktivoi peilisolujärjestelm rjestelmän n kautta puheen tuottamisen invariantit gesturaaliset parametrit Ihminen on erikoistunut puheen havaitsemiseen samalla tavalla kuin muutkin eläimet ovat erikoistuneet omaan kommunikaatiomuotoonsa Puheen havaitseminen on siksi välitv litön n tapahtuma; ei ole olemassa mitää ään transformaatioita akustisesta signaalista kielelliseen Puheen havaitseminen perustuu diskreettien, invarianttisten ja merkityksettömien mien motoristen parametrien havaitsemiseen suoraan, kun äänisignaali aktivoi puhemoduulin Puhemoduuli on järjestelmj rjestelmä hermostossamme, joka on kaikilla sen tasoilla erikoistunut prosessoimaan puhetta nopeasti, virheettömästi ja vähällv llä energialla

15 YHTEENVETO PUHEEN HAVAITSEMISEN MALLEISTA

16 "PUTTING THINGS TOGETHER" Puhuminen on ihmisen luontainen kommunikaatiomuoto se on osa meidän n käyttk yttäytymistämme, mme, joka erottaa meidät t muista eläimist imistä Olemme sopeutuneet puhumiseen hermostomme joka tasolla ja puhuminen voi siksi ulkoisesti ilmetä monin eri tavoin Puhuminen on sensomotorista toimintaa, johon osallistuvat hermostomme eri osat vanhimmasta uusimpaan Puheen tuottamista ei voi erottaa kuin keinotekoisesti puheen havaitsemisesta Ilman puhetta ei ole kieltä; ; kieli on sosiaalinen ilmiö,, kun taas puhe on ihmisen sisäll llä Puhetta ei käsitellk sitellä tietokoneenkaltaisesti tasolta toiselle, vaan olemme biologisesti erikoistuneet puhumiseen Ilman puhekykyä meillä ei olisi ajatteluakaan; puhekyvyn kehittyminen avasi ovet kognitiiviselle kehityksellemme