RAY:n arviointikoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n arviointikoulutus"

Transkriptio

1 RAY:n arviointikoulutus Tuomas Koskela & Henna Harju Arviointi- ja koulutusyksikkö 1

2 Sisältö 1. Taustaa 1.1. RAY: Arvioinnin tilaa kartoittava selvitys Miksi arviointia tarvitaan? 2.1. Yleistä itsearvioinnista 2.2. Itsearviointi tuloksellisuuden ja kehittämisen osatekijänä 2.3. Itsearviointityökaluja 3. Vaikutusten arviointi 4. Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä 2

3 1.Taustaa 3

4 Taustaa.. Arviointitoiminta on lisääntynyt määrällisesti räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien. On alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta, missä korostuvat tuloksilla ohjaaminen, vaikuttavuustavoitteet, tilivelvollisuus sekä näyttöön perustuva toiminta ja sen suunnittelu. Erityisesti vaikuttavuuden osoittaminen on tullut eri toimijoille (mukaan lukien kolmannen sektorin toimijat) entistä tärkeämmäksi viime vuosien aikana. Taustalla on ajatus, että rajallisilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi toiminnan kohteille. Kolmannen sektorin järjestöjen voidaan ajatella olevan tilivelvollisia järjestön ja sen toiminnan luonteen mukaan erityisesti jäsenistölleen, rahoittajilleen sekä muille sidosryhmille. 4

5 Arviointi mistä kyse? Mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys? Arvioinnilla tarkoitetaan mm. tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä hyödyllisyydestä. Yksiselitteistä arvioinnin määritelmää ei ole olemassa. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. järjestö, opiskelija, tutkimuslaitos, yritys..). Itsearvioinnilla tarkoitetaan organisaation itse, omana toimintana, toteuttamaa arviointia. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman ongelman (teeman) parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä, jossa vertaisten muodostama ryhmä arvioi kriittisesti ja järjestelmällisesti omaa toimintaansa. Usein viitataan arvottamiseen (osoitetaan jonkin asian tai toiminnan arvo, ansio tai merkitys) Arvioinnin perustermi evaluaatio juontuu pääosin latinankielisestä termistä valere. Se voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. (Rajavaara 2007) 5

6 Arviointi mistä kyse? Arviointi on hyvin arkista toimintaa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Tehdessä ostopäätöstä kuluttajat arvioivat tuotteita hinnan ja laadun perusteella. Kouluissa ja oppilaitoksissa opettajat arvioivat oppilaiden tenttivastausten ansioita ja puutteita ja asettavat vastaukset etukäteen laadittujen kriteerien pohjalta paremmuusjärjestykseen. Rahoittaja voi puolestaan antaa myönteisen rahoituspäätöksen jollekin ja vastaavasti toiselle kielteisen esimerkiksi toiminnan yhteiskunnalliseen arvoon tai ansioon perustuen. Kysytään ihmisiltä, mitä mieltä he ovat toiminnasta: Miten on onnistuttu? Seuranta vs. arviointi: Seurannassa päähuomio, miten toimenpiteissä on edetty. RAY:n uusi seurantakäytäntö edellyttää, että järjestöt tuottavat tietoa, joka raportoidaan RAY:lle. 6

7 1.1. RAY: Arvioinnin tilaa kartoittava selvitys

8 Arvioinnin tila järjestöissä Keväällä 2011 RAY teetti kyselyn arvioinnin tilasta järjestöjen keskuudessa. Kysely osoitettiin vuosina 2009 ja 2010 RAY:ltä projektiavustusta saaneille järjestöille (n=545). Ulkopuolelle rajattiin järjestöt, jotka olivat saaneet RAY:ltä vain investointiavustusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 420 järjestöä vastausprosentin ollessa noin 77 %. Kyseessä ensimmäinen kerta, kun täysin vastaavanlainen tutkimus toteutetaan 8

9 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Arviointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja yhteinen kehittämishankkeiden arviointikulttuuri puuttuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudesta. Noin kolmannes järjestöistä ei ole toteuttanut lainkaan omien kehittämishankkeiden arviointeja vuosien välisenä aikana. Arvioinnin mahdollisuuksia hanketoiminnan kehittämisessä ei ole sisäistetty kuin osassa järjestöjä. Läheskään kaikissa järjestöissä ei ole riittävästi osaamista toteuttaa arviointia itse tai tilata hanketta koskeva ulkoinen arviointi. Arviointiin suhtaudutaan varsin positiivisesti järjestöjen keskuudessa. Resurssien ja osaamisen puute arviointiin liittyen ovat ilmeisiä varsinkin pienempien järjestöjen keskuudessa. Itsearviointien toteuttaminen kehittämishankkeissa on ollut selvästi yleisempää kuin ulkoisten arviointien tilaaminen. 9

10 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Vain pienessä osassa järjestöjä kehittämishankkeiden itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit nähdään toisiaan tukevina välineinä hanketoiminnan kehittämisessä. Kehittämishankkeiden arvioinnit ovat tarjonneet aidosti välineitä toiminnan kehittämiseen järjestöissä. Alle 5 % järjestöistä on tilannut RAY:n yleisavustuksella ja noin kymmenesosa RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitetun toiminnan ulkoisen arvioinnin vuosien välisenä aikana. Alle neljännes järjestöistä on toteuttanut RAY:n yleisavustuksella rahoitetun ja hieman alle puolet RAY:n kohdennetulla toimintaavustuksella rahoitetun toiminnan itsearvioinnin. 10

11 Motiivit kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien tilaamiseen 11

12 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Suurimmassa osassa järjestöjä arviointi näyttäisi olevan irrallaan muusta toiminnasta ja arvioinnin toteuttaminen saatetaan nähdä pikemminkin teknisenä suorituksena. Osassa järjestöjä arviointia hyödynnetään suurten linjojen tarkistamisessa sekä kehittämiskohteiden paikantamisessa. Hyvin pienessä osassa järjestöjä arviointi nähdään aidosti toiminnan kehittämisen välineenä, minkä kautta on mahdollista pohtia, mitä teemme, kenelle, miksi ja millä tavoin. Kyky kyseenalaistaa aidosti ja rakentavasti omaa ja muiden toimintaa ja samalla olla avoin ovat elintärkeitä ominaisuuksia, mutta mitä ilmeisimmin monelta ne puuttuvat. Arvioinnin merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudessa tullee jatkossa kasvamaan. RAY:n näkökulmasta kyse on tiedolla ohjaamisen aikaisempaa korostuneemmasta roolista sekä tilivelvollisuudesta STM:n ja viime kädessä kansalaisten suuntaan. Järjestöt ovat tilivelvollisia osoittamaan jäsenistölleen, rahoittajilleen ja muille sidosryhmille, mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi. Tämä edellyttää arvioivan ajattelutavan yleistymistä sekä arviointiosaamisen parantumista järjestöjen keskuudessa. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että järjestöjen ylin johto omaksuu asiat, vaan arvioivan ajattelutavan ja työotteen tulee koskettaa kaikkia työntekijöitä. 12

13 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Eri yhteyksissä on nostettu esille, että arvioinnin hyödynnettävyyttä edistää, mikäli organisaatiossa työskentelee erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla arviointitoiminta on. Itsearvioinnin uskottavuuden ja hyödyntämisen kannalta on pidetty tärkeänä, että arvioijalla on organisaatiossa korkea status ja todellista valtaa. Vain hieman yli neljäsosalla järjestöistä on erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla omaa toimintaa ja kehittämishankkeita koskeva arviointitoiminta on. Ulkoisten arviointien koetaan vastanneen melko hyvin järjestöjen tarpeita. Ennen hankkeen suunnittelua tai suunnitteluvaiheessa toteutettuja ulkoisia arviointeja on tehty hyvin vähän. Arviointien hyödyntämisen kannalta kehittämishankkeiden ulkoisissa arvioinneissa olisi perusteltua tarkastella hankkeen juurruttamisen edellytyksiä ja/tai mahdollisuuksia sekä hankkeen tuloksia ja välittömiä vaikutuksia. Sen sijaan hankkeen kohderyhmän valintaa, toimintaympäristöä, viestintää tai toiminnan riskejä ei pidetty kovinkaan tärkeinä arvioitavina osa-alueina. Pidetäänkö kehittämishankkeita riskittöminä? Harvoin ne sitä kuitenkaan ovat. Eikö viestintää nähdä välineenä levittää ja juurruttaa hankkeen tuloksia sekä hyviä käytäntöjä, vai onko viestintä yleisesti liian pienessä roolissa kehittämishankkeissa? 13

14 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Arviointien tuloksista tulisi keskustella avoimesti ja käsitellä niitä systemaattisemmin henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa. Kehittämishankkeiden arvioinnit ja arvioinnit yleisimmin tulisi kytkeä selkeämmin osaksi järjestöjen toiminnan suunnittelua. Tällä hetkellä kytkentä puuttuu monesta järjestöstä tai se on hyvin ohut. Järjestöistä, jotka ovat toteuttaneet vuosien aikana kehittämishankkeiden itsearviointeja, noin puolessa on käytössään jokin malli tai viitekehys itsearviointien toteuttamiseen. Suurin osa näistä järjestöistä hyödyntää omaa tai itse kehitettyä mallia tai laatujärjestelmää itsearvioinnin tukena. Selkeinä kehittämiskohteina näyttäytyvät itsearvioinnin suunnittelu sekä yleisemmin osaaminen itsearvioinnin toteuttamiseen liittyen. Kehittämishankkeiden itsearvioinneissa kohdatut ongelmat näyttäisivät useimmiten liittyvän resurssien, osaamisen sekä helppokäyttöisen itsearviointimallin puutteeseen. Järjestöissä näyttäisi olevan selkeitä osaamisvajeita ulkoisten arviointien kilpailutukseen, tuloksellisuus- ja vaikutusarviointiin, yleisesti arviointiin sekä itsearviointiin liittyen. 14

15 2. Miksi arviointia tarvitaan? 15

16 Arvioinnin motiiveja Tiedollinen motiivi Yleinen tietotarve: vertailu, vaikutukset yms. Toiminnan legitimointi Seuranta, palkitseminen, valvonta/kontrollointi, päätöksenteko.. Velvoite tai normi Markkinointi Kehittämis- ja oppimismotiivi Tarve saada perusteltuja näkemyksiä siitä, miten toimintaa tulisi edelleen kehittää Arviointi on kehittävää silloin, kun se pitää sisällään tiedon tuottamisen lisäksi toiminnan aktiivisen kehittämisen. Arvioinnin ydin on positiivisessa ja kriittisessä suhtautumisessa omaan ja toisten toimintaan. 16

17 Miksi arviointiosaamista tarvitaan? Ennen kaikkea oman toiminnan kehittämiseksi Arvioivan työotteen kautta voidaan parantaa palvelujen laatua ja organisointia sekä edistää kohderyhmien tyytyväisyyttä. Tukena ulkoisten arviointien tilaamisessa Pystytään tarjouspyynnössä määrittelemään reunaehdot ostettavalle palvelulle, ja saadaan sitä kautta vertailukelpoisempia tarjouksia palveluntarjoajilta. Arvioinnin kohteena olemisessa Ymmärretään arviointiprosessia paremmin ja saadaan enemmän irti yhteistyöstä arvioitsijan kanssa. Arviointitiedon hyödyntämisessä toiminnan ohjaamisessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Arvioinnin voi tilata ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, mutta arvioinnin tiedon hyödyntäminen on kuitenkin aina viime kädessä arvioinnin tilaajan vastuulla. 17

18 Miksi arviointiosaamista tarvitaan? Arvioinnin tavoitteena on työntekijöiden ja organisaatioiden oppiminen ja siihen pohjautuva kehittäminen. Organisaation oppiminen: On jatkuva prosessi, joka on integroitu osaksi arkea ja jossa hyödynnetään toiminnan prosesseja ja vaikutuksia koskevaa tietoa. On prosessi, jossa organisaation jäsenet jakavat ja vastaanottavat tietoa ja tulevat tietoisiksi toistensa arvoista, havainnoista ja osaamisesta. Organisaation oppimista edistävälle arvioinnille on tunnusomaista yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutteisuus ja käytännönläheisyys. Organisaation oppimisen ja itsearvioinnin kautta on myös mahdollista tuoda näkyväksi henkilöstön hiljaista tietoa. 18

19 Arvioivan ajattelun puuttuminen Valmistelu on puutteellinen ei kartoitettu riittävän hyvin lähiympäristön/kohderyhmien tarpeita. Projekti-idea ei ole kirkas kuin osalle mukana olevista toimijoista. Kaikki eivät ymmärrä tavoitteiden ja toimenpiteiden välistä eroa. Projekti jää irralliseksi taustaorganisaation perustehtävästä eikä tue strategian toteutumista. Kehittämisvastuu ulkoistetaan projektihenkilöstölle ja projektille. Arvioiva ajattelu ei ole iskostunut, omaa toimintaa ei tarkastella kriittisesti eikä systemaattisesti - itsearvioinnin puuttuminen! Projektisuunnitelmaa ei uskalleta muuttaa/päivittää. Eikä myöskään toteutustapoja vaihtaa, vaikka ne osoittautuisivat toimimattomiksi. Aikapula, sammutetaan tulipaloja jatkuvasti. Ei aikaa arvioivalle ajattelulle, oppimiselle eikä systemaattiselle kokemusten siirrolle. Tiedon kulku ja kokemusten vaihto eri projektien kesken ontuu ja päätä lyödään samaan seinään toiminta-alueesta riippumatta. 19

20 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Projektin tarvelähtöisyys Palautteen kerääminen projektin kohderyhmiltä ja sen analysointi ja hyödyntäminen. Jäsentymättömät tai epärealistiset tavoitteet Pilkotaan tavoitteet toimenpiteiksi ja määritellään vastuuhenkilöt. Projektin rajaus Toimenpiteiden aikatauluttaminen paljastaa liian laajan projektisuunnitelman/-sisällön. Taustaorganisaation tuki Osallistamalla taustaorganisaatio/projektihenkilöstön esimies projektin arviointitoimenpiteisiin ja kommunikoimalla mitä projekti tarvitsee taustaorganisaatiolta. Taustaorganisaatio on pysyvä, projekti on tilapäinen, taustaorganisaation mandaatti ja verkostot voivat edistää projektin toimintaa huimasti. Taustaorganisaatiosta irrallisen projektin vaikuttavuus ja hyöty jäävät usein niukiksi. 20

21 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Projektia yritetään toteuttaa osa-aikaisesti/liian pienillä resursseilla Projektityö on kehittämistyötä joka vaatii aikaa ja panostusta, jos resurssien puute pystytään osoittamaan jo projektin alussa siihen ehkä pystytään vaikuttamaan (karsimalla tavoitteita, työnkuvan muutoksilla tai lisäämällä resursseja). Toistuvat henkilöstövaihdokset Saavutettu tietotaito häviää, joudutaan aloittamaan alusta. Arviointia tehtäessä tulee myös samalla dokumentoitua tehtyä työtä, joka helpottaa henkilöstövaihdostilanteissa. Huono henkilöstöjohtaminen Projektin hallinnassa on kyse pitkälti henkilöstöjohtamisesta. Arviointiprosessin aikana paljastuneet kehittämiskohteet voidaan ottaa työstettäväksi. Välitavoitteiden puuttuminen Ilman välitavoitteita tai aikataulutusta toiminnan seuranta ja ennakointi on hankalaa. 21

22 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Itsearvioinnin puuttuminen Arkityössä on hankala pysähtyä ja tarkastella omaa työtä kokonaisuutena ellei siihen ole ennalta sovittua formaattia ja ajankohtaa. Yhteistyökumppaneiden sitouttamisen ja motivoinnin vaikeus Lähimpiä sidosryhmiä voidaan osallistaa arviointiin tai arviointituloksia voidaan hyödyntää sitouttamisessa. Yhteistyökumppaneiden sitouttamisen kautta projektin vaikuttavuus ja hyödyt lisääntyvät merkittävästi. Ohjausryhmän sitoutumattomuus Määrittelemällä arvioinnissa ohjausryhmän tehtävät ja vastuut tarkasti saadaan parempi tulos. Viestinnän ontuminen (sisäisen tai ulkoisen) Puutteellinen viestintä voi johtua siitä, ettei se ole kenenkään vastuulla tai siihen ei ole ehditty kiinnittää huomiota. Viestintäsuunnitelman laatiminen projektin alussa olisi tärkeää. Näkökulmana asioista, ei projektista viestiminen on usein tehokasta. 22

23 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Hyvien käytäntöjen levittäminen ja hyödyntäminen aliresursoidaan tai siihen ei varauduta lainkaan. Arvioinnin avulla hyvät käytännöt voidaan tunnistaa ajoissa, ja niiden hyödyntämiseen pystytään varautumaan paremmin. Projektihenkilöstön tulee osallistua projektin tulosten levittämiseen. Tuotosten/tuotteiden hyödyntäminen ja käyttöönotto on kaikkien, eli ei kenenkään vastuulla. Sidosryhmien sitouttaminen arviointiin osallistamisen kautta edesauttaa juurruttamistyötä. Hyvien ja huonojen käytänteiden (epäonnistumiset, virheet, hapuilut ja mokat) tunnistaminen ja dokumentointi sattumanvaraista. Hyvien käytäntöjen lisäksi huonot käytännöt eli epäonnistumiset ovat tärkeitä projektioppimisen näkökulmasta. Hyvistä/huonoista käytänteistä oppiminen ei kumuloidu eikä siirry. 23

24 2.1. Yleistä arvioinnista 24

25 Itsearviointi vs. ulkoinen arviointi Itsearviointi eli sisäinen arviointi ja kehittäminen on oman toiminnan kriittistä tarkastelua. Itsearviointia varten voidaan valita projektin tarpeisiin parhaiten soveltuva kehikko, viitekehys ja toteutussykli. Itsearviointia voidaan myös tehdä vapaamuotoisesti pienessä mittakaavassa osana arjen toimintaa. Tuetun itsearvioinnin voi tilata palveluntarjoajilta, jolloin siihen liittyy ulkopuolisen sparraus ja kehittämisehdotukset. Projektin toteuttaja vastaa itsearvioinnin tulosten hyödyntämisestä, vaikka itsearviointiprosessia olisi tukenut ulkopuolinen palveluntarjoaja. 25

26 Itsearviointi vs. ulkoinen arviointi Ulkoisen arvioinnin toteuttaa taho, joka ei osallistu projektin toteutukseen. Ulkoista arviointia voidaan toteuttaa kaikissa projektin elinkaaren vaiheissa. Ulkoista arviointia varten valitaan sopiva viitekehys ja toteutustapa sekä sovitaan arvioinnin kestosta ja aikataulusta. (Tilaaja määrittää tarjouspyynnössä tai arvioitsija ehdottaa parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa.) Ulkoisessa arvioinnissa arvioitsija esittää näkemyksensä kuultujen informanttien ja omien havaintojensa pohjalta. Projektin toteuttajan osallistumisaste ulkoisen arvioinnin toteutuksessa vaihtelee. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti toteutetussa arvioinnissa on keskeistä vuorovaikutuksellisuus arvioitsijan ja arvioinnin kohteen välillä ja jatkuva palautteenanto. Projektin toteuttaja vastaa aina itse ulkoisen arvioinnin tulosten hyödyntämisestä. Arvioitsija voi kuitenkin tuke tulosten hyödyntämistä antamalla konkreettisia kehittämisehdotuksia. 26

27 Arvioinnin tilaamisen vaiheistettu malli Lähde: Virtanen 1. ARVIOINNIN TARPEEN KARTOITTAMI- NEN JA ARVIOINTITEHTÄ- VÄN KITEYTTÄMINEN 4. ARVIOINTIPRO- SESSIN OHJAUS JA HYÖDYNTÄMISEN VARMISTAMINEN 2. ARVIOINNIN TARJOUSPYYNTÖ- DOKUMENTIN KIRJOITTAMINEN 3. VARSINAISEN TARJOUSKILPAILU- PROSESSIN TOTEUTUS 27

28 Arvioinnin vuorovaikutuksellisuus säätelee arvioinnin lähestymistapaa Lähde: Virtanen Yhteistyö arvioinnin tilaajan kanssa T i i v i s N i u k k a Arvioinnin tilaajan ehdoilla suoritettu arviointi Riippumaton arviointi Arvioinnin tekijän asema? Vuorovaikutuksellinen arviointi Arvioinnin kohteiden ehdoilla suoritettu arviointi Niukka Tiivis Yhteistyö arvioinnin kohteen kanssa 28

29 2.2. Itsearviointi tuloksellisuuden ja kehittämisen osatekijänä 29

30 Itsearviointi Tarkoituksena on tukea oppimista, toiminnan kehittämistä ja kokeiluja Toimijoiden itsensä tekemää oman toiminnan arviointia Tarkastellaan järjestelmällisesti omaa toimintaa, toimintatapoja ja kokemuksia Tietoa kerätään systemaattisesti (tarkoin määriteltyjen) arviointikriteerien mukaisesti Edellyttää kykyä asettaa oma toiminta kriittisen tarkastelun kohteeksi Tarkastelu voi kohdistua omassa toiminnassa syntyneisiin kokemuksiin, tunteisiin, havaintoihin ja palautetietoihin Edellyttää johdon tukea ja sitoutumista Usein kiistellään itsearvioinnin luotettavuudesta. Oleellista on kuitenkin tarkoituksenmukaisuus. Tilivelvollisuuden näkökulmasta ulkopuolisen näkökulman sisällyttäminen arviointiin usein silti perusteltua. 30

31 Itsearviointi Itsearvioinnin avulla saadaan selville: kehittämistarpeet ja oman väen mielipiteet niistä mitä asioita pidetään tärkeinä miten hyviä ollaan ja miten hyviä pitäisi olla mistä ollaan yhtä mieltä ja mistä eri mieltä kehittämisessä mihin kehittämiseen ollaan jo sitoutuneita Itsearviointiprosessi: käynnistää uutta ajattelua, oppimista ja muutosta lisää ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kehittämisestä lisää rohkeutta asettaa aiempaa korkeampia tavoitteita luo sitoutumista kehittämiseen ja haastavampiin tavoitteisiin vahvistaa tunnetta jokaisen mielipiteen arvostamisesta Lähde: VM/Nurmi

32 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Miksi itsearviointia tehdään? Omaa toimintaa ohjaamaan ja jäntevöittämään, todellisten vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamiseksi. Itsearviointiprosessin läpikäyminen yleensä nopeuttaa toimintakertomusten ja projektiraporttien laadintaa. Voiko itsearviointi olla luotettavaa? Arviointi ei voi koskaan olla täysin neutraalia tai objektiivista, koska siihen heijastuvat aina tekijöiden arvot, asenteet ja tausta. Kynnyskysymyksiä arvioinnin onnistumisen kannalta ovat: intressikonfliktit, prosessien jäykkyys, tulosten julkisuus ja organisaation kypsyys eli tottuneisuus oman toiminnan kriittiseen arviointiin. Miten itsearviointiin osallistujat perehdytetään? Sisäistettävä arviointimotiivit, tunnettava arvioinnin kohde ja sitouduttava kehittämiseen

33 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Miten itsearviointiin tulee valmistautua? Pohtimalla oman vastuualueen toimintatapoja ja tuloksia sekä toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita. Kuka vetää itsearvioinnin? Itsearvioinnin voi toteuttaa itse tai tukea sen toteutukseen voi saada palveluntarjoajilta (=tuettu itsearviointi). Miten itsearviointi viedään läpi? Arviointi toteutetaan etukäteen sovitun mallin, työskentelytavan ja aikataulun mukaisesti. Mitä itsearvioinnin jälkeen tehdään? Arvioinnin jälkeen sovitaan miten kehittämiskohteita työstetään ja millä aikataululla. Jos kehittämiskohteita on runsaasti, kannattaa valita aluksi muutama keskeinen asia työn alle

34 Itsearviointiprosessi Itsearvioinnin suunnittelu ja valmistautuminen Itsearvioinnin suunnitteluvaiheessa rakennetaan organisaatiolle sopiva tapa itsearvioinnin läpiviemiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oman arviointipohjan tai -kriteeristön rakentamista, jos valmiit mallit eivät suoraan sovellu omalle organisaatiolle. Itsearvioinnin toteutus Voidaan arvioida esimerkiksi arviointikohteiden/-alueiden tärkeyttä, nykytilaa ja tavoitetasoa. Tulosten alustava analyysi ja arviointikriteereiden alustava pohdinta Kaikista arviointialueista tuodaan esille vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kehittämiskohteiden valinta ja suunnittelu Valitaan keskeiset kehittämiskohteet ja päätetään miten niihin pureudutaan. Kehittämisen toteutus ja ohjaus Tulosten arviointi ja itsearvioinnin parantaminen. 34

35 Kehittävä itsearviointi Lähde: Seppänen-Järvelä & Vataja ARVIOINTI KERTAHARJOITUKSENA ARVIOINNIN TOTEUTUS TEKNISENÄ SUORITUKSENA ARVIOINTIMENETELMÄ OHJAA TOTEUTUSTA ARVIOINTI IRRALLAAN TOIMINNAN SUUNNITTELUSTA JA OHJAAMISESTA ARVIOINTI SUURTEN LINJOJEN TARKISTAMISENA ARVIOINTI TYÖYHTEISÖN TOIMINTAA LINJAAVANA JA OHJAAVANA. TAVOITTEIDEN, PAINOPISTEIDEN JA KEHITTÄMISKOHTEIDEN PAIKANTAMINEN KAUSILUONTEINEN VÄLINE ARVIOINTI AMMATILLISEN KEHITTYMISEN VÄLINEENÄ ARVIOIVIEN KYSYMYSTEN ESITTÄMINEN JA YHTEINEN POHDINTA; MITÄ TEHDÄÄN, MIKSI JA MILLÄ TAVOIN? PERUSTYÖSSÄ REFLEKTIIVISYYTTÄ JA TYÖN TUTKIMISTA TUKEVIA RAKENTEITA KYSEENALAISTAMINEN JA AVOIMUUS TOISIN TOIMIMISELLE MEKAANINEN HOLISTINEN 35

36 2.3. Itsearviointityökaluja 36

37 Vertailukehittäminen eli benchmarking Vertailukehittäminen on yksi tunnetuimmista oman toiminnan kehittämisen tavoista. Vertailukehittämisessä organisaatio vertaa omaa toimintaansa ja omaa kehittämishaastettaan systemaattisesti johonkin muuhun organisaatioon tai joihinkin muihin organisaatioihin. Vertailukehittämisen vaiheet: 1. Paikannetaan ja rajataan kehittämisongelma 2. Paikannetaan vertailukohde ja sovitaan vertailukehittämisen prosessista omaan kehittämisongelmaan parhaiten sopivan kehittämiskumppanin kanssa. 3. Varsinainen vertailukehittäminen eli organisatorinen oppiminen. Hyvä dokumentaatio on oppimisen edellytys. 4. Vertailuprosessin tulosten arviointi, hyödyntäminen ja seuraavista askelista sopiminen. 37

38 SWOT-analyysi Yksi tunnetuimmista kehittämistyökaluista, etuina helppokäyttöisyys ja muunneltavuus. Tavallisesti SWOT tehdään nelikenttänä, johon listataan organisaation nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Tärkeää on, että näkökulmana vahvuuksia ja heikkouksia määriteltäessä on nimenomaan organisaation toiminta. Ja mahdollisuuksia ja uhkia arvioidaan nimenomaan toimintaympäristön näkökulmasta. Listausten jälkeen seuraa varsinainen analyysivaihe, kehittämiskohteita voi löytyä jokaisesta kentästä. 38

39 EFQM EFQM (Euroopan laatupalkintomalli) on alun perin kehitetty Euroopan laatupalkintokilpailun arviointityökaluksi, jonka avulla kilpailuun osallistuvat organisaatiot voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. EFQM-malli on tarkoitettu kaikentyyppisille organisaatioille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Sen avulla voidaan arvioida koko organisaation tai organisaation osan toimintaa ja sitä voidaan käyttää saatujen tulosten perusteella kehitystä ohjaavana järjestelmänä. Mallin perustana ovat erinomaisen organisaation perusolettamukset: tuloshakuisuus asiakassuuntautuneisuus johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtaminen henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen kumppanuuksien kehittäminen yhteiskunnallinen vastuu

40 CAF CAF (Common Assessment Framework) on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli, joka sisältää vaikutteita myös EFQM:stä. CAF-mallin uudistettu versio CAF 2006 julkistettiin Tampereella järjestetyssä Euroopan unionin neljännessä julkisen sektorin laatukonferenssissa. CAF-mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation toimintatapoja. Arviointialueet: Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstöjohtaminen Kumppanuudet ja resurssit Prosessit ja muutosjohtaminen Asiakas- ja kansalaistulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset 40

41 Itsearvioijan muistilista 1. Valitse arvioinnin kohteeseen ja käytettävissä olevaan aikaan soveltuva malli. Esimerkiksi EFQM- ja CAF-malleista voi poimia parhaiten itselle soveltuvat osa-alueet mukaan tarkasteluun. 2. Osallista oikeat henkilöt mukaan prosessiin. Esimerkiksi projektin itsearviointiin tulisi aina osallistaa projektihenkilöstön lisäksi projektipäällikön esimies ja mahdollisesti myös keskeisiä henkilöitä projektin ohjaus- ja kehittämisryhmistä. 3. Laadi aikataulu, jonka mukaan edetään ja pysy siinä. 4. Varaa riittävästi aikaa joka vaiheeseen, erityisesti itsearvioinnin tulosten hyödyntämiseen eli tuloksista oppimiseen

42 3.Vaikutusten arviointi 42

43 Taustaa Usein kysytään valmiita mittareita vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointiin? Helppo kysyä, mutta vaikea antaa Mitä tarkoittaa vaikutus? = seuraus toiminnasta Mitä tarkoittaa vaikuttavuus? Oleellista määritellä, mitä toiminnalla tavoitellaan? Muutosta/kehitystä kohderyhmässä tms. Nykytilan ylläpitämistä (esim. terveys, toimintakyky, elämänlaatu, mieliala ) Nykytilan mahdollisimman vähäistä heikkenemistä yms. Useimmiten kuvataan rahoitushakemuksessa. Arvioinnin tekemistä varten tarvitaan tietoa nyky-/lähtötilanteesta Jos tavoitellaan muutosta tai kehitystä jossain asiassa, tulisi määritellä mitä, millaista tai kuinka paljon. Usein perusteltua määritellä toiminnan välitavoitteita = muutoksia, joiden voidaan olettaa olevan askel kohti perimmäistä tavoitetta. Tavoitteiden pilkkominen osiin (alatavoitteisiin) korostuu myös RAY:n seurantajärjestelmässä. Kun tavoitteet on selvät, tulee määritellä keinot/toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa pohtimaan, arvioidaanko/seurataanko toimenpiteiden etenemistä, tavoitteiden saavuttamista, toiminnan seurauksia, hyötyä 43

44 Erilaisia vaikutusten tyyppejä (Meklin 2001) Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Toimenpiteiden vaikutukset kohdentuvat eri alueille ja säteilevät eri laajuisesti. Siten voidaan erottaa välittömästi asiakkaaseen, kansalaiseen tai kuntalaiseen kohdistuvat vaikutukset sekä laajemmin yhteiskuntaan liittyvät vaikutukset. Määrälliset ja laadulliset vaikutukset Tämä ero on nähty tärkeäksi palveluissa: palvelu voi olla määrällisesti riittävä, mutta laadullisesti heikko. Subjektiiviset ja objektiiviset vaikutukset Asiakas kuvaa subjektiivisen, omaan kokemukseensa perustuvan näkemyksen, mutta samaa palvelua voidaan katsoa myös puolueettomammasta, objektiivisesta näkökulmasta. Lyhyt- ja pitkäkestoiset vaikutukset Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa pitkäaikaisia. Palvelut ja etuudet voidaan nähdä investointeina, joiden elinkaari voi olla pitkä. Päätöksenteon ja budjetoinnin ongelma on se, että kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt ilmenevät ehkä vasta tulevina vuosina. Lähde: Rajavaara

45 Erilaisia vaikutusten tyyppejä (Meklin 2001) Ulkoisvaikutukset Kyse on vaikutuksista, jotka lähinnä pitkällä aikavälillä näkyvät muualla kuin siellä, mihin voimavarat on kohdennettu. Ne voivat ilmetä esimerkiksi toisen hallintosektorin toimialueella. Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Tärkeää olisi sekä myönteisten että kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja näiden huomioon ottaminen. Odotetut ja odottamattomat vaikutukset Usein odotetaan myönteisiä vaikutuksia, mutta osa vaikutuksista saattaa olla odottamattomia ja kielteisiä. Lähde: Rajavaara

46 Vaikutusten tyyppejä.. VAIKUTUKSET Aiotut vaikutukset Ei-aiotut vaikutukset Hyödylliset (nollavaikutukset) Kielteiset Hyödylliset Kielteiset Vaikutusten Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. tärkeys Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset ajallinen frekvenssi Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset ajallinen pysyvyys Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset Lähde: Vedung 1997; Virtanen

47 Mitä sitten on vaikuttavuus? Vaikuttavuuden arvioinnin kattava määritelmä, johon sisällytetty tavallisimmat arviointitilanteet: Määritelläänjonkin instituution, yhteiskunnallisen ohjelman, intervention, hankkeen, palvelun tai etuuden arvo soveltuvin ja erikseen sovittavin vaikuttavuuskriteerein mahdollisimman luotettavilla ja systemaattisilla(tieteellisillä tai ei-tieteellisillä) menettelyilläjotta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa Vaikuttavuus tai sen puute määrittää viime kädessä intervention tai palvelun arvon. Palvelujen tuottaminen sinänsä ei voi olla päämäärä, ellei ole näyttöä siitä, että palvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteiden suuntaisia muutoksia. Harvoin vain kohderyhmässä tapahtuneiden muutosten selvittäminen riittää toimintaa tai toimenpiteitä koskevien johtopäätösten ja kehittämissuositusten tekoon. Johtopäätösten tekeminen ja parannusten esittäminen edellyttää toiminnan, toimintaprosessin ja ympäristön kuvaamista ja jäsentämistä. Oleellista tietää, mitä prosessin aikana on tapahtunut mutta myös, millaisten mekanismien kautta itse muutos syntyy. Tarvitaan myös tietoa toiminnan edellyttämistä resursseista. Lähde: Rajavaara

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki

SOLID-rahastojen hakukoulutus. Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki SOLID-rahastojen hakukoulutus Mikä on projekti? 11.6.2013, Helsinki Rosa Puhakainen-Mattila (Kouluttaja, Suomen YK-liitto) rosa.puhakainen@ykliitto.fi r Mikä on projekti? - sarja TOIMINTOJA, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Seurannan sisältö ja kehittäminen

Seurannan sisältö ja kehittäminen Seurannan sisältö ja kehittäminen Janne Jalava seurantapäällikkö RAY/avustusosasto Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot