RAY:n arviointikoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY:n arviointikoulutus"

Transkriptio

1 RAY:n arviointikoulutus Tuomas Koskela & Henna Harju Arviointi- ja koulutusyksikkö 1

2 Sisältö 1. Taustaa 1.1. RAY: Arvioinnin tilaa kartoittava selvitys Miksi arviointia tarvitaan? 2.1. Yleistä itsearvioinnista 2.2. Itsearviointi tuloksellisuuden ja kehittämisen osatekijänä 2.3. Itsearviointityökaluja 3. Vaikutusten arviointi 4. Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä 2

3 1.Taustaa 3

4 Taustaa.. Arviointitoiminta on lisääntynyt määrällisesti räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien. On alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta, missä korostuvat tuloksilla ohjaaminen, vaikuttavuustavoitteet, tilivelvollisuus sekä näyttöön perustuva toiminta ja sen suunnittelu. Erityisesti vaikuttavuuden osoittaminen on tullut eri toimijoille (mukaan lukien kolmannen sektorin toimijat) entistä tärkeämmäksi viime vuosien aikana. Taustalla on ajatus, että rajallisilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi toiminnan kohteille. Kolmannen sektorin järjestöjen voidaan ajatella olevan tilivelvollisia järjestön ja sen toiminnan luonteen mukaan erityisesti jäsenistölleen, rahoittajilleen sekä muille sidosryhmille. 4

5 Arviointi mistä kyse? Mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys? Arvioinnilla tarkoitetaan mm. tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä hyödyllisyydestä. Yksiselitteistä arvioinnin määritelmää ei ole olemassa. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. järjestö, opiskelija, tutkimuslaitos, yritys..). Itsearvioinnilla tarkoitetaan organisaation itse, omana toimintana, toteuttamaa arviointia. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman ongelman (teeman) parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä, jossa vertaisten muodostama ryhmä arvioi kriittisesti ja järjestelmällisesti omaa toimintaansa. Usein viitataan arvottamiseen (osoitetaan jonkin asian tai toiminnan arvo, ansio tai merkitys) Arvioinnin perustermi evaluaatio juontuu pääosin latinankielisestä termistä valere. Se voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. (Rajavaara 2007) 5

6 Arviointi mistä kyse? Arviointi on hyvin arkista toimintaa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Tehdessä ostopäätöstä kuluttajat arvioivat tuotteita hinnan ja laadun perusteella. Kouluissa ja oppilaitoksissa opettajat arvioivat oppilaiden tenttivastausten ansioita ja puutteita ja asettavat vastaukset etukäteen laadittujen kriteerien pohjalta paremmuusjärjestykseen. Rahoittaja voi puolestaan antaa myönteisen rahoituspäätöksen jollekin ja vastaavasti toiselle kielteisen esimerkiksi toiminnan yhteiskunnalliseen arvoon tai ansioon perustuen. Kysytään ihmisiltä, mitä mieltä he ovat toiminnasta: Miten on onnistuttu? Seuranta vs. arviointi: Seurannassa päähuomio, miten toimenpiteissä on edetty. RAY:n uusi seurantakäytäntö edellyttää, että järjestöt tuottavat tietoa, joka raportoidaan RAY:lle. 6

7 1.1. RAY: Arvioinnin tilaa kartoittava selvitys

8 Arvioinnin tila järjestöissä Keväällä 2011 RAY teetti kyselyn arvioinnin tilasta järjestöjen keskuudessa. Kysely osoitettiin vuosina 2009 ja 2010 RAY:ltä projektiavustusta saaneille järjestöille (n=545). Ulkopuolelle rajattiin järjestöt, jotka olivat saaneet RAY:ltä vain investointiavustusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 420 järjestöä vastausprosentin ollessa noin 77 %. Kyseessä ensimmäinen kerta, kun täysin vastaavanlainen tutkimus toteutetaan 8

9 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Arviointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja yhteinen kehittämishankkeiden arviointikulttuuri puuttuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudesta. Noin kolmannes järjestöistä ei ole toteuttanut lainkaan omien kehittämishankkeiden arviointeja vuosien välisenä aikana. Arvioinnin mahdollisuuksia hanketoiminnan kehittämisessä ei ole sisäistetty kuin osassa järjestöjä. Läheskään kaikissa järjestöissä ei ole riittävästi osaamista toteuttaa arviointia itse tai tilata hanketta koskeva ulkoinen arviointi. Arviointiin suhtaudutaan varsin positiivisesti järjestöjen keskuudessa. Resurssien ja osaamisen puute arviointiin liittyen ovat ilmeisiä varsinkin pienempien järjestöjen keskuudessa. Itsearviointien toteuttaminen kehittämishankkeissa on ollut selvästi yleisempää kuin ulkoisten arviointien tilaaminen. 9

10 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Vain pienessä osassa järjestöjä kehittämishankkeiden itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit nähdään toisiaan tukevina välineinä hanketoiminnan kehittämisessä. Kehittämishankkeiden arvioinnit ovat tarjonneet aidosti välineitä toiminnan kehittämiseen järjestöissä. Alle 5 % järjestöistä on tilannut RAY:n yleisavustuksella ja noin kymmenesosa RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitetun toiminnan ulkoisen arvioinnin vuosien välisenä aikana. Alle neljännes järjestöistä on toteuttanut RAY:n yleisavustuksella rahoitetun ja hieman alle puolet RAY:n kohdennetulla toimintaavustuksella rahoitetun toiminnan itsearvioinnin. 10

11 Motiivit kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien tilaamiseen 11

12 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Suurimmassa osassa järjestöjä arviointi näyttäisi olevan irrallaan muusta toiminnasta ja arvioinnin toteuttaminen saatetaan nähdä pikemminkin teknisenä suorituksena. Osassa järjestöjä arviointia hyödynnetään suurten linjojen tarkistamisessa sekä kehittämiskohteiden paikantamisessa. Hyvin pienessä osassa järjestöjä arviointi nähdään aidosti toiminnan kehittämisen välineenä, minkä kautta on mahdollista pohtia, mitä teemme, kenelle, miksi ja millä tavoin. Kyky kyseenalaistaa aidosti ja rakentavasti omaa ja muiden toimintaa ja samalla olla avoin ovat elintärkeitä ominaisuuksia, mutta mitä ilmeisimmin monelta ne puuttuvat. Arvioinnin merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudessa tullee jatkossa kasvamaan. RAY:n näkökulmasta kyse on tiedolla ohjaamisen aikaisempaa korostuneemmasta roolista sekä tilivelvollisuudesta STM:n ja viime kädessä kansalaisten suuntaan. Järjestöt ovat tilivelvollisia osoittamaan jäsenistölleen, rahoittajilleen ja muille sidosryhmille, mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi. Tämä edellyttää arvioivan ajattelutavan yleistymistä sekä arviointiosaamisen parantumista järjestöjen keskuudessa. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että järjestöjen ylin johto omaksuu asiat, vaan arvioivan ajattelutavan ja työotteen tulee koskettaa kaikkia työntekijöitä. 12

13 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Eri yhteyksissä on nostettu esille, että arvioinnin hyödynnettävyyttä edistää, mikäli organisaatiossa työskentelee erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla arviointitoiminta on. Itsearvioinnin uskottavuuden ja hyödyntämisen kannalta on pidetty tärkeänä, että arvioijalla on organisaatiossa korkea status ja todellista valtaa. Vain hieman yli neljäsosalla järjestöistä on erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla omaa toimintaa ja kehittämishankkeita koskeva arviointitoiminta on. Ulkoisten arviointien koetaan vastanneen melko hyvin järjestöjen tarpeita. Ennen hankkeen suunnittelua tai suunnitteluvaiheessa toteutettuja ulkoisia arviointeja on tehty hyvin vähän. Arviointien hyödyntämisen kannalta kehittämishankkeiden ulkoisissa arvioinneissa olisi perusteltua tarkastella hankkeen juurruttamisen edellytyksiä ja/tai mahdollisuuksia sekä hankkeen tuloksia ja välittömiä vaikutuksia. Sen sijaan hankkeen kohderyhmän valintaa, toimintaympäristöä, viestintää tai toiminnan riskejä ei pidetty kovinkaan tärkeinä arvioitavina osa-alueina. Pidetäänkö kehittämishankkeita riskittöminä? Harvoin ne sitä kuitenkaan ovat. Eikö viestintää nähdä välineenä levittää ja juurruttaa hankkeen tuloksia sekä hyviä käytäntöjä, vai onko viestintä yleisesti liian pienessä roolissa kehittämishankkeissa? 13

14 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Arviointien tuloksista tulisi keskustella avoimesti ja käsitellä niitä systemaattisemmin henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa. Kehittämishankkeiden arvioinnit ja arvioinnit yleisimmin tulisi kytkeä selkeämmin osaksi järjestöjen toiminnan suunnittelua. Tällä hetkellä kytkentä puuttuu monesta järjestöstä tai se on hyvin ohut. Järjestöistä, jotka ovat toteuttaneet vuosien aikana kehittämishankkeiden itsearviointeja, noin puolessa on käytössään jokin malli tai viitekehys itsearviointien toteuttamiseen. Suurin osa näistä järjestöistä hyödyntää omaa tai itse kehitettyä mallia tai laatujärjestelmää itsearvioinnin tukena. Selkeinä kehittämiskohteina näyttäytyvät itsearvioinnin suunnittelu sekä yleisemmin osaaminen itsearvioinnin toteuttamiseen liittyen. Kehittämishankkeiden itsearvioinneissa kohdatut ongelmat näyttäisivät useimmiten liittyvän resurssien, osaamisen sekä helppokäyttöisen itsearviointimallin puutteeseen. Järjestöissä näyttäisi olevan selkeitä osaamisvajeita ulkoisten arviointien kilpailutukseen, tuloksellisuus- ja vaikutusarviointiin, yleisesti arviointiin sekä itsearviointiin liittyen. 14

15 2. Miksi arviointia tarvitaan? 15

16 Arvioinnin motiiveja Tiedollinen motiivi Yleinen tietotarve: vertailu, vaikutukset yms. Toiminnan legitimointi Seuranta, palkitseminen, valvonta/kontrollointi, päätöksenteko.. Velvoite tai normi Markkinointi Kehittämis- ja oppimismotiivi Tarve saada perusteltuja näkemyksiä siitä, miten toimintaa tulisi edelleen kehittää Arviointi on kehittävää silloin, kun se pitää sisällään tiedon tuottamisen lisäksi toiminnan aktiivisen kehittämisen. Arvioinnin ydin on positiivisessa ja kriittisessä suhtautumisessa omaan ja toisten toimintaan. 16

17 Miksi arviointiosaamista tarvitaan? Ennen kaikkea oman toiminnan kehittämiseksi Arvioivan työotteen kautta voidaan parantaa palvelujen laatua ja organisointia sekä edistää kohderyhmien tyytyväisyyttä. Tukena ulkoisten arviointien tilaamisessa Pystytään tarjouspyynnössä määrittelemään reunaehdot ostettavalle palvelulle, ja saadaan sitä kautta vertailukelpoisempia tarjouksia palveluntarjoajilta. Arvioinnin kohteena olemisessa Ymmärretään arviointiprosessia paremmin ja saadaan enemmän irti yhteistyöstä arvioitsijan kanssa. Arviointitiedon hyödyntämisessä toiminnan ohjaamisessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Arvioinnin voi tilata ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, mutta arvioinnin tiedon hyödyntäminen on kuitenkin aina viime kädessä arvioinnin tilaajan vastuulla. 17

18 Miksi arviointiosaamista tarvitaan? Arvioinnin tavoitteena on työntekijöiden ja organisaatioiden oppiminen ja siihen pohjautuva kehittäminen. Organisaation oppiminen: On jatkuva prosessi, joka on integroitu osaksi arkea ja jossa hyödynnetään toiminnan prosesseja ja vaikutuksia koskevaa tietoa. On prosessi, jossa organisaation jäsenet jakavat ja vastaanottavat tietoa ja tulevat tietoisiksi toistensa arvoista, havainnoista ja osaamisesta. Organisaation oppimista edistävälle arvioinnille on tunnusomaista yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutteisuus ja käytännönläheisyys. Organisaation oppimisen ja itsearvioinnin kautta on myös mahdollista tuoda näkyväksi henkilöstön hiljaista tietoa. 18

19 Arvioivan ajattelun puuttuminen Valmistelu on puutteellinen ei kartoitettu riittävän hyvin lähiympäristön/kohderyhmien tarpeita. Projekti-idea ei ole kirkas kuin osalle mukana olevista toimijoista. Kaikki eivät ymmärrä tavoitteiden ja toimenpiteiden välistä eroa. Projekti jää irralliseksi taustaorganisaation perustehtävästä eikä tue strategian toteutumista. Kehittämisvastuu ulkoistetaan projektihenkilöstölle ja projektille. Arvioiva ajattelu ei ole iskostunut, omaa toimintaa ei tarkastella kriittisesti eikä systemaattisesti - itsearvioinnin puuttuminen! Projektisuunnitelmaa ei uskalleta muuttaa/päivittää. Eikä myöskään toteutustapoja vaihtaa, vaikka ne osoittautuisivat toimimattomiksi. Aikapula, sammutetaan tulipaloja jatkuvasti. Ei aikaa arvioivalle ajattelulle, oppimiselle eikä systemaattiselle kokemusten siirrolle. Tiedon kulku ja kokemusten vaihto eri projektien kesken ontuu ja päätä lyödään samaan seinään toiminta-alueesta riippumatta. 19

20 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Projektin tarvelähtöisyys Palautteen kerääminen projektin kohderyhmiltä ja sen analysointi ja hyödyntäminen. Jäsentymättömät tai epärealistiset tavoitteet Pilkotaan tavoitteet toimenpiteiksi ja määritellään vastuuhenkilöt. Projektin rajaus Toimenpiteiden aikatauluttaminen paljastaa liian laajan projektisuunnitelman/-sisällön. Taustaorganisaation tuki Osallistamalla taustaorganisaatio/projektihenkilöstön esimies projektin arviointitoimenpiteisiin ja kommunikoimalla mitä projekti tarvitsee taustaorganisaatiolta. Taustaorganisaatio on pysyvä, projekti on tilapäinen, taustaorganisaation mandaatti ja verkostot voivat edistää projektin toimintaa huimasti. Taustaorganisaatiosta irrallisen projektin vaikuttavuus ja hyöty jäävät usein niukiksi. 20

21 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Projektia yritetään toteuttaa osa-aikaisesti/liian pienillä resursseilla Projektityö on kehittämistyötä joka vaatii aikaa ja panostusta, jos resurssien puute pystytään osoittamaan jo projektin alussa siihen ehkä pystytään vaikuttamaan (karsimalla tavoitteita, työnkuvan muutoksilla tai lisäämällä resursseja). Toistuvat henkilöstövaihdokset Saavutettu tietotaito häviää, joudutaan aloittamaan alusta. Arviointia tehtäessä tulee myös samalla dokumentoitua tehtyä työtä, joka helpottaa henkilöstövaihdostilanteissa. Huono henkilöstöjohtaminen Projektin hallinnassa on kyse pitkälti henkilöstöjohtamisesta. Arviointiprosessin aikana paljastuneet kehittämiskohteet voidaan ottaa työstettäväksi. Välitavoitteiden puuttuminen Ilman välitavoitteita tai aikataulutusta toiminnan seuranta ja ennakointi on hankalaa. 21

22 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Itsearvioinnin puuttuminen Arkityössä on hankala pysähtyä ja tarkastella omaa työtä kokonaisuutena ellei siihen ole ennalta sovittua formaattia ja ajankohtaa. Yhteistyökumppaneiden sitouttamisen ja motivoinnin vaikeus Lähimpiä sidosryhmiä voidaan osallistaa arviointiin tai arviointituloksia voidaan hyödyntää sitouttamisessa. Yhteistyökumppaneiden sitouttamisen kautta projektin vaikuttavuus ja hyödyt lisääntyvät merkittävästi. Ohjausryhmän sitoutumattomuus Määrittelemällä arvioinnissa ohjausryhmän tehtävät ja vastuut tarkasti saadaan parempi tulos. Viestinnän ontuminen (sisäisen tai ulkoisen) Puutteellinen viestintä voi johtua siitä, ettei se ole kenenkään vastuulla tai siihen ei ole ehditty kiinnittää huomiota. Viestintäsuunnitelman laatiminen projektin alussa olisi tärkeää. Näkökulmana asioista, ei projektista viestiminen on usein tehokasta. 22

23 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Hyvien käytäntöjen levittäminen ja hyödyntäminen aliresursoidaan tai siihen ei varauduta lainkaan. Arvioinnin avulla hyvät käytännöt voidaan tunnistaa ajoissa, ja niiden hyödyntämiseen pystytään varautumaan paremmin. Projektihenkilöstön tulee osallistua projektin tulosten levittämiseen. Tuotosten/tuotteiden hyödyntäminen ja käyttöönotto on kaikkien, eli ei kenenkään vastuulla. Sidosryhmien sitouttaminen arviointiin osallistamisen kautta edesauttaa juurruttamistyötä. Hyvien ja huonojen käytänteiden (epäonnistumiset, virheet, hapuilut ja mokat) tunnistaminen ja dokumentointi sattumanvaraista. Hyvien käytäntöjen lisäksi huonot käytännöt eli epäonnistumiset ovat tärkeitä projektioppimisen näkökulmasta. Hyvistä/huonoista käytänteistä oppiminen ei kumuloidu eikä siirry. 23

24 2.1. Yleistä arvioinnista 24

25 Itsearviointi vs. ulkoinen arviointi Itsearviointi eli sisäinen arviointi ja kehittäminen on oman toiminnan kriittistä tarkastelua. Itsearviointia varten voidaan valita projektin tarpeisiin parhaiten soveltuva kehikko, viitekehys ja toteutussykli. Itsearviointia voidaan myös tehdä vapaamuotoisesti pienessä mittakaavassa osana arjen toimintaa. Tuetun itsearvioinnin voi tilata palveluntarjoajilta, jolloin siihen liittyy ulkopuolisen sparraus ja kehittämisehdotukset. Projektin toteuttaja vastaa itsearvioinnin tulosten hyödyntämisestä, vaikka itsearviointiprosessia olisi tukenut ulkopuolinen palveluntarjoaja. 25

26 Itsearviointi vs. ulkoinen arviointi Ulkoisen arvioinnin toteuttaa taho, joka ei osallistu projektin toteutukseen. Ulkoista arviointia voidaan toteuttaa kaikissa projektin elinkaaren vaiheissa. Ulkoista arviointia varten valitaan sopiva viitekehys ja toteutustapa sekä sovitaan arvioinnin kestosta ja aikataulusta. (Tilaaja määrittää tarjouspyynnössä tai arvioitsija ehdottaa parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa.) Ulkoisessa arvioinnissa arvioitsija esittää näkemyksensä kuultujen informanttien ja omien havaintojensa pohjalta. Projektin toteuttajan osallistumisaste ulkoisen arvioinnin toteutuksessa vaihtelee. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti toteutetussa arvioinnissa on keskeistä vuorovaikutuksellisuus arvioitsijan ja arvioinnin kohteen välillä ja jatkuva palautteenanto. Projektin toteuttaja vastaa aina itse ulkoisen arvioinnin tulosten hyödyntämisestä. Arvioitsija voi kuitenkin tuke tulosten hyödyntämistä antamalla konkreettisia kehittämisehdotuksia. 26

27 Arvioinnin tilaamisen vaiheistettu malli Lähde: Virtanen 1. ARVIOINNIN TARPEEN KARTOITTAMI- NEN JA ARVIOINTITEHTÄ- VÄN KITEYTTÄMINEN 4. ARVIOINTIPRO- SESSIN OHJAUS JA HYÖDYNTÄMISEN VARMISTAMINEN 2. ARVIOINNIN TARJOUSPYYNTÖ- DOKUMENTIN KIRJOITTAMINEN 3. VARSINAISEN TARJOUSKILPAILU- PROSESSIN TOTEUTUS 27

28 Arvioinnin vuorovaikutuksellisuus säätelee arvioinnin lähestymistapaa Lähde: Virtanen Yhteistyö arvioinnin tilaajan kanssa T i i v i s N i u k k a Arvioinnin tilaajan ehdoilla suoritettu arviointi Riippumaton arviointi Arvioinnin tekijän asema? Vuorovaikutuksellinen arviointi Arvioinnin kohteiden ehdoilla suoritettu arviointi Niukka Tiivis Yhteistyö arvioinnin kohteen kanssa 28

29 2.2. Itsearviointi tuloksellisuuden ja kehittämisen osatekijänä 29

30 Itsearviointi Tarkoituksena on tukea oppimista, toiminnan kehittämistä ja kokeiluja Toimijoiden itsensä tekemää oman toiminnan arviointia Tarkastellaan järjestelmällisesti omaa toimintaa, toimintatapoja ja kokemuksia Tietoa kerätään systemaattisesti (tarkoin määriteltyjen) arviointikriteerien mukaisesti Edellyttää kykyä asettaa oma toiminta kriittisen tarkastelun kohteeksi Tarkastelu voi kohdistua omassa toiminnassa syntyneisiin kokemuksiin, tunteisiin, havaintoihin ja palautetietoihin Edellyttää johdon tukea ja sitoutumista Usein kiistellään itsearvioinnin luotettavuudesta. Oleellista on kuitenkin tarkoituksenmukaisuus. Tilivelvollisuuden näkökulmasta ulkopuolisen näkökulman sisällyttäminen arviointiin usein silti perusteltua. 30

31 Itsearviointi Itsearvioinnin avulla saadaan selville: kehittämistarpeet ja oman väen mielipiteet niistä mitä asioita pidetään tärkeinä miten hyviä ollaan ja miten hyviä pitäisi olla mistä ollaan yhtä mieltä ja mistä eri mieltä kehittämisessä mihin kehittämiseen ollaan jo sitoutuneita Itsearviointiprosessi: käynnistää uutta ajattelua, oppimista ja muutosta lisää ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kehittämisestä lisää rohkeutta asettaa aiempaa korkeampia tavoitteita luo sitoutumista kehittämiseen ja haastavampiin tavoitteisiin vahvistaa tunnetta jokaisen mielipiteen arvostamisesta Lähde: VM/Nurmi

32 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Miksi itsearviointia tehdään? Omaa toimintaa ohjaamaan ja jäntevöittämään, todellisten vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamiseksi. Itsearviointiprosessin läpikäyminen yleensä nopeuttaa toimintakertomusten ja projektiraporttien laadintaa. Voiko itsearviointi olla luotettavaa? Arviointi ei voi koskaan olla täysin neutraalia tai objektiivista, koska siihen heijastuvat aina tekijöiden arvot, asenteet ja tausta. Kynnyskysymyksiä arvioinnin onnistumisen kannalta ovat: intressikonfliktit, prosessien jäykkyys, tulosten julkisuus ja organisaation kypsyys eli tottuneisuus oman toiminnan kriittiseen arviointiin. Miten itsearviointiin osallistujat perehdytetään? Sisäistettävä arviointimotiivit, tunnettava arvioinnin kohde ja sitouduttava kehittämiseen

33 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Miten itsearviointiin tulee valmistautua? Pohtimalla oman vastuualueen toimintatapoja ja tuloksia sekä toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita. Kuka vetää itsearvioinnin? Itsearvioinnin voi toteuttaa itse tai tukea sen toteutukseen voi saada palveluntarjoajilta (=tuettu itsearviointi). Miten itsearviointi viedään läpi? Arviointi toteutetaan etukäteen sovitun mallin, työskentelytavan ja aikataulun mukaisesti. Mitä itsearvioinnin jälkeen tehdään? Arvioinnin jälkeen sovitaan miten kehittämiskohteita työstetään ja millä aikataululla. Jos kehittämiskohteita on runsaasti, kannattaa valita aluksi muutama keskeinen asia työn alle

34 Itsearviointiprosessi Itsearvioinnin suunnittelu ja valmistautuminen Itsearvioinnin suunnitteluvaiheessa rakennetaan organisaatiolle sopiva tapa itsearvioinnin läpiviemiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oman arviointipohjan tai -kriteeristön rakentamista, jos valmiit mallit eivät suoraan sovellu omalle organisaatiolle. Itsearvioinnin toteutus Voidaan arvioida esimerkiksi arviointikohteiden/-alueiden tärkeyttä, nykytilaa ja tavoitetasoa. Tulosten alustava analyysi ja arviointikriteereiden alustava pohdinta Kaikista arviointialueista tuodaan esille vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kehittämiskohteiden valinta ja suunnittelu Valitaan keskeiset kehittämiskohteet ja päätetään miten niihin pureudutaan. Kehittämisen toteutus ja ohjaus Tulosten arviointi ja itsearvioinnin parantaminen. 34

35 Kehittävä itsearviointi Lähde: Seppänen-Järvelä & Vataja ARVIOINTI KERTAHARJOITUKSENA ARVIOINNIN TOTEUTUS TEKNISENÄ SUORITUKSENA ARVIOINTIMENETELMÄ OHJAA TOTEUTUSTA ARVIOINTI IRRALLAAN TOIMINNAN SUUNNITTELUSTA JA OHJAAMISESTA ARVIOINTI SUURTEN LINJOJEN TARKISTAMISENA ARVIOINTI TYÖYHTEISÖN TOIMINTAA LINJAAVANA JA OHJAAVANA. TAVOITTEIDEN, PAINOPISTEIDEN JA KEHITTÄMISKOHTEIDEN PAIKANTAMINEN KAUSILUONTEINEN VÄLINE ARVIOINTI AMMATILLISEN KEHITTYMISEN VÄLINEENÄ ARVIOIVIEN KYSYMYSTEN ESITTÄMINEN JA YHTEINEN POHDINTA; MITÄ TEHDÄÄN, MIKSI JA MILLÄ TAVOIN? PERUSTYÖSSÄ REFLEKTIIVISYYTTÄ JA TYÖN TUTKIMISTA TUKEVIA RAKENTEITA KYSEENALAISTAMINEN JA AVOIMUUS TOISIN TOIMIMISELLE MEKAANINEN HOLISTINEN 35

36 2.3. Itsearviointityökaluja 36

37 Vertailukehittäminen eli benchmarking Vertailukehittäminen on yksi tunnetuimmista oman toiminnan kehittämisen tavoista. Vertailukehittämisessä organisaatio vertaa omaa toimintaansa ja omaa kehittämishaastettaan systemaattisesti johonkin muuhun organisaatioon tai joihinkin muihin organisaatioihin. Vertailukehittämisen vaiheet: 1. Paikannetaan ja rajataan kehittämisongelma 2. Paikannetaan vertailukohde ja sovitaan vertailukehittämisen prosessista omaan kehittämisongelmaan parhaiten sopivan kehittämiskumppanin kanssa. 3. Varsinainen vertailukehittäminen eli organisatorinen oppiminen. Hyvä dokumentaatio on oppimisen edellytys. 4. Vertailuprosessin tulosten arviointi, hyödyntäminen ja seuraavista askelista sopiminen. 37

38 SWOT-analyysi Yksi tunnetuimmista kehittämistyökaluista, etuina helppokäyttöisyys ja muunneltavuus. Tavallisesti SWOT tehdään nelikenttänä, johon listataan organisaation nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Tärkeää on, että näkökulmana vahvuuksia ja heikkouksia määriteltäessä on nimenomaan organisaation toiminta. Ja mahdollisuuksia ja uhkia arvioidaan nimenomaan toimintaympäristön näkökulmasta. Listausten jälkeen seuraa varsinainen analyysivaihe, kehittämiskohteita voi löytyä jokaisesta kentästä. 38

39 EFQM EFQM (Euroopan laatupalkintomalli) on alun perin kehitetty Euroopan laatupalkintokilpailun arviointityökaluksi, jonka avulla kilpailuun osallistuvat organisaatiot voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. EFQM-malli on tarkoitettu kaikentyyppisille organisaatioille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Sen avulla voidaan arvioida koko organisaation tai organisaation osan toimintaa ja sitä voidaan käyttää saatujen tulosten perusteella kehitystä ohjaavana järjestelmänä. Mallin perustana ovat erinomaisen organisaation perusolettamukset: tuloshakuisuus asiakassuuntautuneisuus johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtaminen henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen kumppanuuksien kehittäminen yhteiskunnallinen vastuu

40 CAF CAF (Common Assessment Framework) on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli, joka sisältää vaikutteita myös EFQM:stä. CAF-mallin uudistettu versio CAF 2006 julkistettiin Tampereella järjestetyssä Euroopan unionin neljännessä julkisen sektorin laatukonferenssissa. CAF-mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation toimintatapoja. Arviointialueet: Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstöjohtaminen Kumppanuudet ja resurssit Prosessit ja muutosjohtaminen Asiakas- ja kansalaistulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset 40

41 Itsearvioijan muistilista 1. Valitse arvioinnin kohteeseen ja käytettävissä olevaan aikaan soveltuva malli. Esimerkiksi EFQM- ja CAF-malleista voi poimia parhaiten itselle soveltuvat osa-alueet mukaan tarkasteluun. 2. Osallista oikeat henkilöt mukaan prosessiin. Esimerkiksi projektin itsearviointiin tulisi aina osallistaa projektihenkilöstön lisäksi projektipäällikön esimies ja mahdollisesti myös keskeisiä henkilöitä projektin ohjaus- ja kehittämisryhmistä. 3. Laadi aikataulu, jonka mukaan edetään ja pysy siinä. 4. Varaa riittävästi aikaa joka vaiheeseen, erityisesti itsearvioinnin tulosten hyödyntämiseen eli tuloksista oppimiseen

42 3.Vaikutusten arviointi 42

43 Taustaa Usein kysytään valmiita mittareita vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointiin? Helppo kysyä, mutta vaikea antaa Mitä tarkoittaa vaikutus? = seuraus toiminnasta Mitä tarkoittaa vaikuttavuus? Oleellista määritellä, mitä toiminnalla tavoitellaan? Muutosta/kehitystä kohderyhmässä tms. Nykytilan ylläpitämistä (esim. terveys, toimintakyky, elämänlaatu, mieliala ) Nykytilan mahdollisimman vähäistä heikkenemistä yms. Useimmiten kuvataan rahoitushakemuksessa. Arvioinnin tekemistä varten tarvitaan tietoa nyky-/lähtötilanteesta Jos tavoitellaan muutosta tai kehitystä jossain asiassa, tulisi määritellä mitä, millaista tai kuinka paljon. Usein perusteltua määritellä toiminnan välitavoitteita = muutoksia, joiden voidaan olettaa olevan askel kohti perimmäistä tavoitetta. Tavoitteiden pilkkominen osiin (alatavoitteisiin) korostuu myös RAY:n seurantajärjestelmässä. Kun tavoitteet on selvät, tulee määritellä keinot/toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa pohtimaan, arvioidaanko/seurataanko toimenpiteiden etenemistä, tavoitteiden saavuttamista, toiminnan seurauksia, hyötyä 43

44 Erilaisia vaikutusten tyyppejä (Meklin 2001) Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Toimenpiteiden vaikutukset kohdentuvat eri alueille ja säteilevät eri laajuisesti. Siten voidaan erottaa välittömästi asiakkaaseen, kansalaiseen tai kuntalaiseen kohdistuvat vaikutukset sekä laajemmin yhteiskuntaan liittyvät vaikutukset. Määrälliset ja laadulliset vaikutukset Tämä ero on nähty tärkeäksi palveluissa: palvelu voi olla määrällisesti riittävä, mutta laadullisesti heikko. Subjektiiviset ja objektiiviset vaikutukset Asiakas kuvaa subjektiivisen, omaan kokemukseensa perustuvan näkemyksen, mutta samaa palvelua voidaan katsoa myös puolueettomammasta, objektiivisesta näkökulmasta. Lyhyt- ja pitkäkestoiset vaikutukset Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa pitkäaikaisia. Palvelut ja etuudet voidaan nähdä investointeina, joiden elinkaari voi olla pitkä. Päätöksenteon ja budjetoinnin ongelma on se, että kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt ilmenevät ehkä vasta tulevina vuosina. Lähde: Rajavaara

45 Erilaisia vaikutusten tyyppejä (Meklin 2001) Ulkoisvaikutukset Kyse on vaikutuksista, jotka lähinnä pitkällä aikavälillä näkyvät muualla kuin siellä, mihin voimavarat on kohdennettu. Ne voivat ilmetä esimerkiksi toisen hallintosektorin toimialueella. Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Tärkeää olisi sekä myönteisten että kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja näiden huomioon ottaminen. Odotetut ja odottamattomat vaikutukset Usein odotetaan myönteisiä vaikutuksia, mutta osa vaikutuksista saattaa olla odottamattomia ja kielteisiä. Lähde: Rajavaara

46 Vaikutusten tyyppejä.. VAIKUTUKSET Aiotut vaikutukset Ei-aiotut vaikutukset Hyödylliset (nollavaikutukset) Kielteiset Hyödylliset Kielteiset Vaikutusten Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. tärkeys Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset ajallinen frekvenssi Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset ajallinen pysyvyys Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset Lähde: Vedung 1997; Virtanen

47 Mitä sitten on vaikuttavuus? Vaikuttavuuden arvioinnin kattava määritelmä, johon sisällytetty tavallisimmat arviointitilanteet: Määritelläänjonkin instituution, yhteiskunnallisen ohjelman, intervention, hankkeen, palvelun tai etuuden arvo soveltuvin ja erikseen sovittavin vaikuttavuuskriteerein mahdollisimman luotettavilla ja systemaattisilla(tieteellisillä tai ei-tieteellisillä) menettelyilläjotta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa Vaikuttavuus tai sen puute määrittää viime kädessä intervention tai palvelun arvon. Palvelujen tuottaminen sinänsä ei voi olla päämäärä, ellei ole näyttöä siitä, että palvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteiden suuntaisia muutoksia. Harvoin vain kohderyhmässä tapahtuneiden muutosten selvittäminen riittää toimintaa tai toimenpiteitä koskevien johtopäätösten ja kehittämissuositusten tekoon. Johtopäätösten tekeminen ja parannusten esittäminen edellyttää toiminnan, toimintaprosessin ja ympäristön kuvaamista ja jäsentämistä. Oleellista tietää, mitä prosessin aikana on tapahtunut mutta myös, millaisten mekanismien kautta itse muutos syntyy. Tarvitaan myös tietoa toiminnan edellyttämistä resursseista. Lähde: Rajavaara

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Arvioinnin ja seurannan tiekartta

Arvioinnin ja seurannan tiekartta Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste

Arvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä:

Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: Esimerkkejä CAF-mallin hyödyntämisestä: CAF:n käytöstä Espoon sosiaali- ja terveystoimessa 6.5.2011 Kuntatalo va. kehittämispäällikkö Eeva Honkanummi, sosiaali- ja terveystoimi, Espoon kaupunki Historian

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot