RAY:n arviointikoulutus
|
|
- Akseli Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAY:n arviointikoulutus Tuomas Koskela & Henna Harju Arviointi- ja koulutusyksikkö 1
2 Sisältö 1. Taustaa 1.1. RAY: Arvioinnin tilaa kartoittava selvitys Miksi arviointia tarvitaan? 2.1. Yleistä itsearvioinnista 2.2. Itsearviointi tuloksellisuuden ja kehittämisen osatekijänä 2.3. Itsearviointityökaluja 3. Vaikutusten arviointi 4. Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä 2
3 1.Taustaa 3
4 Taustaa.. Arviointitoiminta on lisääntynyt määrällisesti räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien. On alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta, missä korostuvat tuloksilla ohjaaminen, vaikuttavuustavoitteet, tilivelvollisuus sekä näyttöön perustuva toiminta ja sen suunnittelu. Erityisesti vaikuttavuuden osoittaminen on tullut eri toimijoille (mukaan lukien kolmannen sektorin toimijat) entistä tärkeämmäksi viime vuosien aikana. Taustalla on ajatus, että rajallisilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi toiminnan kohteille. Kolmannen sektorin järjestöjen voidaan ajatella olevan tilivelvollisia järjestön ja sen toiminnan luonteen mukaan erityisesti jäsenistölleen, rahoittajilleen sekä muille sidosryhmille. 4
5 Arviointi mistä kyse? Mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys? Arvioinnilla tarkoitetaan mm. tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä hyödyllisyydestä. Yksiselitteistä arvioinnin määritelmää ei ole olemassa. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. järjestö, opiskelija, tutkimuslaitos, yritys..). Itsearvioinnilla tarkoitetaan organisaation itse, omana toimintana, toteuttamaa arviointia. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman ongelman (teeman) parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä, jossa vertaisten muodostama ryhmä arvioi kriittisesti ja järjestelmällisesti omaa toimintaansa. Usein viitataan arvottamiseen (osoitetaan jonkin asian tai toiminnan arvo, ansio tai merkitys) Arvioinnin perustermi evaluaatio juontuu pääosin latinankielisestä termistä valere. Se voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. (Rajavaara 2007) 5
6 Arviointi mistä kyse? Arviointi on hyvin arkista toimintaa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Tehdessä ostopäätöstä kuluttajat arvioivat tuotteita hinnan ja laadun perusteella. Kouluissa ja oppilaitoksissa opettajat arvioivat oppilaiden tenttivastausten ansioita ja puutteita ja asettavat vastaukset etukäteen laadittujen kriteerien pohjalta paremmuusjärjestykseen. Rahoittaja voi puolestaan antaa myönteisen rahoituspäätöksen jollekin ja vastaavasti toiselle kielteisen esimerkiksi toiminnan yhteiskunnalliseen arvoon tai ansioon perustuen. Kysytään ihmisiltä, mitä mieltä he ovat toiminnasta: Miten on onnistuttu? Seuranta vs. arviointi: Seurannassa päähuomio, miten toimenpiteissä on edetty. RAY:n uusi seurantakäytäntö edellyttää, että järjestöt tuottavat tietoa, joka raportoidaan RAY:lle. 6
7 1.1. RAY: Arvioinnin tilaa kartoittava selvitys
8 Arvioinnin tila järjestöissä Keväällä 2011 RAY teetti kyselyn arvioinnin tilasta järjestöjen keskuudessa. Kysely osoitettiin vuosina 2009 ja 2010 RAY:ltä projektiavustusta saaneille järjestöille (n=545). Ulkopuolelle rajattiin järjestöt, jotka olivat saaneet RAY:ltä vain investointiavustusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 420 järjestöä vastausprosentin ollessa noin 77 %. Kyseessä ensimmäinen kerta, kun täysin vastaavanlainen tutkimus toteutetaan 8
9 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Arviointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja yhteinen kehittämishankkeiden arviointikulttuuri puuttuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudesta. Noin kolmannes järjestöistä ei ole toteuttanut lainkaan omien kehittämishankkeiden arviointeja vuosien välisenä aikana. Arvioinnin mahdollisuuksia hanketoiminnan kehittämisessä ei ole sisäistetty kuin osassa järjestöjä. Läheskään kaikissa järjestöissä ei ole riittävästi osaamista toteuttaa arviointia itse tai tilata hanketta koskeva ulkoinen arviointi. Arviointiin suhtaudutaan varsin positiivisesti järjestöjen keskuudessa. Resurssien ja osaamisen puute arviointiin liittyen ovat ilmeisiä varsinkin pienempien järjestöjen keskuudessa. Itsearviointien toteuttaminen kehittämishankkeissa on ollut selvästi yleisempää kuin ulkoisten arviointien tilaaminen. 9
10 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Vain pienessä osassa järjestöjä kehittämishankkeiden itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit nähdään toisiaan tukevina välineinä hanketoiminnan kehittämisessä. Kehittämishankkeiden arvioinnit ovat tarjonneet aidosti välineitä toiminnan kehittämiseen järjestöissä. Alle 5 % järjestöistä on tilannut RAY:n yleisavustuksella ja noin kymmenesosa RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitetun toiminnan ulkoisen arvioinnin vuosien välisenä aikana. Alle neljännes järjestöistä on toteuttanut RAY:n yleisavustuksella rahoitetun ja hieman alle puolet RAY:n kohdennetulla toimintaavustuksella rahoitetun toiminnan itsearvioinnin. 10
11 Motiivit kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien tilaamiseen 11
12 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Suurimmassa osassa järjestöjä arviointi näyttäisi olevan irrallaan muusta toiminnasta ja arvioinnin toteuttaminen saatetaan nähdä pikemminkin teknisenä suorituksena. Osassa järjestöjä arviointia hyödynnetään suurten linjojen tarkistamisessa sekä kehittämiskohteiden paikantamisessa. Hyvin pienessä osassa järjestöjä arviointi nähdään aidosti toiminnan kehittämisen välineenä, minkä kautta on mahdollista pohtia, mitä teemme, kenelle, miksi ja millä tavoin. Kyky kyseenalaistaa aidosti ja rakentavasti omaa ja muiden toimintaa ja samalla olla avoin ovat elintärkeitä ominaisuuksia, mutta mitä ilmeisimmin monelta ne puuttuvat. Arvioinnin merkitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen keskuudessa tullee jatkossa kasvamaan. RAY:n näkökulmasta kyse on tiedolla ohjaamisen aikaisempaa korostuneemmasta roolista sekä tilivelvollisuudesta STM:n ja viime kädessä kansalaisten suuntaan. Järjestöt ovat tilivelvollisia osoittamaan jäsenistölleen, rahoittajilleen ja muille sidosryhmille, mitä toiminnalla on saatu aikaiseksi. Tämä edellyttää arvioivan ajattelutavan yleistymistä sekä arviointiosaamisen parantumista järjestöjen keskuudessa. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että järjestöjen ylin johto omaksuu asiat, vaan arvioivan ajattelutavan ja työotteen tulee koskettaa kaikkia työntekijöitä. 12
13 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Eri yhteyksissä on nostettu esille, että arvioinnin hyödynnettävyyttä edistää, mikäli organisaatiossa työskentelee erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla arviointitoiminta on. Itsearvioinnin uskottavuuden ja hyödyntämisen kannalta on pidetty tärkeänä, että arvioijalla on organisaatiossa korkea status ja todellista valtaa. Vain hieman yli neljäsosalla järjestöistä on erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla omaa toimintaa ja kehittämishankkeita koskeva arviointitoiminta on. Ulkoisten arviointien koetaan vastanneen melko hyvin järjestöjen tarpeita. Ennen hankkeen suunnittelua tai suunnitteluvaiheessa toteutettuja ulkoisia arviointeja on tehty hyvin vähän. Arviointien hyödyntämisen kannalta kehittämishankkeiden ulkoisissa arvioinneissa olisi perusteltua tarkastella hankkeen juurruttamisen edellytyksiä ja/tai mahdollisuuksia sekä hankkeen tuloksia ja välittömiä vaikutuksia. Sen sijaan hankkeen kohderyhmän valintaa, toimintaympäristöä, viestintää tai toiminnan riskejä ei pidetty kovinkaan tärkeinä arvioitavina osa-alueina. Pidetäänkö kehittämishankkeita riskittöminä? Harvoin ne sitä kuitenkaan ovat. Eikö viestintää nähdä välineenä levittää ja juurruttaa hankkeen tuloksia sekä hyviä käytäntöjä, vai onko viestintä yleisesti liian pienessä roolissa kehittämishankkeissa? 13
14 Arvioinnin tila järjestöissä - yhteenvetoa Arviointien tuloksista tulisi keskustella avoimesti ja käsitellä niitä systemaattisemmin henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa. Kehittämishankkeiden arvioinnit ja arvioinnit yleisimmin tulisi kytkeä selkeämmin osaksi järjestöjen toiminnan suunnittelua. Tällä hetkellä kytkentä puuttuu monesta järjestöstä tai se on hyvin ohut. Järjestöistä, jotka ovat toteuttaneet vuosien aikana kehittämishankkeiden itsearviointeja, noin puolessa on käytössään jokin malli tai viitekehys itsearviointien toteuttamiseen. Suurin osa näistä järjestöistä hyödyntää omaa tai itse kehitettyä mallia tai laatujärjestelmää itsearvioinnin tukena. Selkeinä kehittämiskohteina näyttäytyvät itsearvioinnin suunnittelu sekä yleisemmin osaaminen itsearvioinnin toteuttamiseen liittyen. Kehittämishankkeiden itsearvioinneissa kohdatut ongelmat näyttäisivät useimmiten liittyvän resurssien, osaamisen sekä helppokäyttöisen itsearviointimallin puutteeseen. Järjestöissä näyttäisi olevan selkeitä osaamisvajeita ulkoisten arviointien kilpailutukseen, tuloksellisuus- ja vaikutusarviointiin, yleisesti arviointiin sekä itsearviointiin liittyen. 14
15 2. Miksi arviointia tarvitaan? 15
16 Arvioinnin motiiveja Tiedollinen motiivi Yleinen tietotarve: vertailu, vaikutukset yms. Toiminnan legitimointi Seuranta, palkitseminen, valvonta/kontrollointi, päätöksenteko.. Velvoite tai normi Markkinointi Kehittämis- ja oppimismotiivi Tarve saada perusteltuja näkemyksiä siitä, miten toimintaa tulisi edelleen kehittää Arviointi on kehittävää silloin, kun se pitää sisällään tiedon tuottamisen lisäksi toiminnan aktiivisen kehittämisen. Arvioinnin ydin on positiivisessa ja kriittisessä suhtautumisessa omaan ja toisten toimintaan. 16
17 Miksi arviointiosaamista tarvitaan? Ennen kaikkea oman toiminnan kehittämiseksi Arvioivan työotteen kautta voidaan parantaa palvelujen laatua ja organisointia sekä edistää kohderyhmien tyytyväisyyttä. Tukena ulkoisten arviointien tilaamisessa Pystytään tarjouspyynnössä määrittelemään reunaehdot ostettavalle palvelulle, ja saadaan sitä kautta vertailukelpoisempia tarjouksia palveluntarjoajilta. Arvioinnin kohteena olemisessa Ymmärretään arviointiprosessia paremmin ja saadaan enemmän irti yhteistyöstä arvioitsijan kanssa. Arviointitiedon hyödyntämisessä toiminnan ohjaamisessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Arvioinnin voi tilata ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, mutta arvioinnin tiedon hyödyntäminen on kuitenkin aina viime kädessä arvioinnin tilaajan vastuulla. 17
18 Miksi arviointiosaamista tarvitaan? Arvioinnin tavoitteena on työntekijöiden ja organisaatioiden oppiminen ja siihen pohjautuva kehittäminen. Organisaation oppiminen: On jatkuva prosessi, joka on integroitu osaksi arkea ja jossa hyödynnetään toiminnan prosesseja ja vaikutuksia koskevaa tietoa. On prosessi, jossa organisaation jäsenet jakavat ja vastaanottavat tietoa ja tulevat tietoisiksi toistensa arvoista, havainnoista ja osaamisesta. Organisaation oppimista edistävälle arvioinnille on tunnusomaista yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutteisuus ja käytännönläheisyys. Organisaation oppimisen ja itsearvioinnin kautta on myös mahdollista tuoda näkyväksi henkilöstön hiljaista tietoa. 18
19 Arvioivan ajattelun puuttuminen Valmistelu on puutteellinen ei kartoitettu riittävän hyvin lähiympäristön/kohderyhmien tarpeita. Projekti-idea ei ole kirkas kuin osalle mukana olevista toimijoista. Kaikki eivät ymmärrä tavoitteiden ja toimenpiteiden välistä eroa. Projekti jää irralliseksi taustaorganisaation perustehtävästä eikä tue strategian toteutumista. Kehittämisvastuu ulkoistetaan projektihenkilöstölle ja projektille. Arvioiva ajattelu ei ole iskostunut, omaa toimintaa ei tarkastella kriittisesti eikä systemaattisesti - itsearvioinnin puuttuminen! Projektisuunnitelmaa ei uskalleta muuttaa/päivittää. Eikä myöskään toteutustapoja vaihtaa, vaikka ne osoittautuisivat toimimattomiksi. Aikapula, sammutetaan tulipaloja jatkuvasti. Ei aikaa arvioivalle ajattelulle, oppimiselle eikä systemaattiselle kokemusten siirrolle. Tiedon kulku ja kokemusten vaihto eri projektien kesken ontuu ja päätä lyödään samaan seinään toiminta-alueesta riippumatta. 19
20 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Projektin tarvelähtöisyys Palautteen kerääminen projektin kohderyhmiltä ja sen analysointi ja hyödyntäminen. Jäsentymättömät tai epärealistiset tavoitteet Pilkotaan tavoitteet toimenpiteiksi ja määritellään vastuuhenkilöt. Projektin rajaus Toimenpiteiden aikatauluttaminen paljastaa liian laajan projektisuunnitelman/-sisällön. Taustaorganisaation tuki Osallistamalla taustaorganisaatio/projektihenkilöstön esimies projektin arviointitoimenpiteisiin ja kommunikoimalla mitä projekti tarvitsee taustaorganisaatiolta. Taustaorganisaatio on pysyvä, projekti on tilapäinen, taustaorganisaation mandaatti ja verkostot voivat edistää projektin toimintaa huimasti. Taustaorganisaatiosta irrallisen projektin vaikuttavuus ja hyöty jäävät usein niukiksi. 20
21 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Projektia yritetään toteuttaa osa-aikaisesti/liian pienillä resursseilla Projektityö on kehittämistyötä joka vaatii aikaa ja panostusta, jos resurssien puute pystytään osoittamaan jo projektin alussa siihen ehkä pystytään vaikuttamaan (karsimalla tavoitteita, työnkuvan muutoksilla tai lisäämällä resursseja). Toistuvat henkilöstövaihdokset Saavutettu tietotaito häviää, joudutaan aloittamaan alusta. Arviointia tehtäessä tulee myös samalla dokumentoitua tehtyä työtä, joka helpottaa henkilöstövaihdostilanteissa. Huono henkilöstöjohtaminen Projektin hallinnassa on kyse pitkälti henkilöstöjohtamisesta. Arviointiprosessin aikana paljastuneet kehittämiskohteet voidaan ottaa työstettäväksi. Välitavoitteiden puuttuminen Ilman välitavoitteita tai aikataulutusta toiminnan seuranta ja ennakointi on hankalaa. 21
22 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Itsearvioinnin puuttuminen Arkityössä on hankala pysähtyä ja tarkastella omaa työtä kokonaisuutena ellei siihen ole ennalta sovittua formaattia ja ajankohtaa. Yhteistyökumppaneiden sitouttamisen ja motivoinnin vaikeus Lähimpiä sidosryhmiä voidaan osallistaa arviointiin tai arviointituloksia voidaan hyödyntää sitouttamisessa. Yhteistyökumppaneiden sitouttamisen kautta projektin vaikuttavuus ja hyödyt lisääntyvät merkittävästi. Ohjausryhmän sitoutumattomuus Määrittelemällä arvioinnissa ohjausryhmän tehtävät ja vastuut tarkasti saadaan parempi tulos. Viestinnän ontuminen (sisäisen tai ulkoisen) Puutteellinen viestintä voi johtua siitä, ettei se ole kenenkään vastuulla tai siihen ei ole ehditty kiinnittää huomiota. Viestintäsuunnitelman laatiminen projektin alussa olisi tärkeää. Näkökulmana asioista, ei projektista viestiminen on usein tehokasta. 22
23 Miten projektin kompastuskiviin voidaan puuttua arvioinnilla? Hyvien käytäntöjen levittäminen ja hyödyntäminen aliresursoidaan tai siihen ei varauduta lainkaan. Arvioinnin avulla hyvät käytännöt voidaan tunnistaa ajoissa, ja niiden hyödyntämiseen pystytään varautumaan paremmin. Projektihenkilöstön tulee osallistua projektin tulosten levittämiseen. Tuotosten/tuotteiden hyödyntäminen ja käyttöönotto on kaikkien, eli ei kenenkään vastuulla. Sidosryhmien sitouttaminen arviointiin osallistamisen kautta edesauttaa juurruttamistyötä. Hyvien ja huonojen käytänteiden (epäonnistumiset, virheet, hapuilut ja mokat) tunnistaminen ja dokumentointi sattumanvaraista. Hyvien käytäntöjen lisäksi huonot käytännöt eli epäonnistumiset ovat tärkeitä projektioppimisen näkökulmasta. Hyvistä/huonoista käytänteistä oppiminen ei kumuloidu eikä siirry. 23
24 2.1. Yleistä arvioinnista 24
25 Itsearviointi vs. ulkoinen arviointi Itsearviointi eli sisäinen arviointi ja kehittäminen on oman toiminnan kriittistä tarkastelua. Itsearviointia varten voidaan valita projektin tarpeisiin parhaiten soveltuva kehikko, viitekehys ja toteutussykli. Itsearviointia voidaan myös tehdä vapaamuotoisesti pienessä mittakaavassa osana arjen toimintaa. Tuetun itsearvioinnin voi tilata palveluntarjoajilta, jolloin siihen liittyy ulkopuolisen sparraus ja kehittämisehdotukset. Projektin toteuttaja vastaa itsearvioinnin tulosten hyödyntämisestä, vaikka itsearviointiprosessia olisi tukenut ulkopuolinen palveluntarjoaja. 25
26 Itsearviointi vs. ulkoinen arviointi Ulkoisen arvioinnin toteuttaa taho, joka ei osallistu projektin toteutukseen. Ulkoista arviointia voidaan toteuttaa kaikissa projektin elinkaaren vaiheissa. Ulkoista arviointia varten valitaan sopiva viitekehys ja toteutustapa sekä sovitaan arvioinnin kestosta ja aikataulusta. (Tilaaja määrittää tarjouspyynnössä tai arvioitsija ehdottaa parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa.) Ulkoisessa arvioinnissa arvioitsija esittää näkemyksensä kuultujen informanttien ja omien havaintojensa pohjalta. Projektin toteuttajan osallistumisaste ulkoisen arvioinnin toteutuksessa vaihtelee. Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti toteutetussa arvioinnissa on keskeistä vuorovaikutuksellisuus arvioitsijan ja arvioinnin kohteen välillä ja jatkuva palautteenanto. Projektin toteuttaja vastaa aina itse ulkoisen arvioinnin tulosten hyödyntämisestä. Arvioitsija voi kuitenkin tuke tulosten hyödyntämistä antamalla konkreettisia kehittämisehdotuksia. 26
27 Arvioinnin tilaamisen vaiheistettu malli Lähde: Virtanen 1. ARVIOINNIN TARPEEN KARTOITTAMI- NEN JA ARVIOINTITEHTÄ- VÄN KITEYTTÄMINEN 4. ARVIOINTIPRO- SESSIN OHJAUS JA HYÖDYNTÄMISEN VARMISTAMINEN 2. ARVIOINNIN TARJOUSPYYNTÖ- DOKUMENTIN KIRJOITTAMINEN 3. VARSINAISEN TARJOUSKILPAILU- PROSESSIN TOTEUTUS 27
28 Arvioinnin vuorovaikutuksellisuus säätelee arvioinnin lähestymistapaa Lähde: Virtanen Yhteistyö arvioinnin tilaajan kanssa T i i v i s N i u k k a Arvioinnin tilaajan ehdoilla suoritettu arviointi Riippumaton arviointi Arvioinnin tekijän asema? Vuorovaikutuksellinen arviointi Arvioinnin kohteiden ehdoilla suoritettu arviointi Niukka Tiivis Yhteistyö arvioinnin kohteen kanssa 28
29 2.2. Itsearviointi tuloksellisuuden ja kehittämisen osatekijänä 29
30 Itsearviointi Tarkoituksena on tukea oppimista, toiminnan kehittämistä ja kokeiluja Toimijoiden itsensä tekemää oman toiminnan arviointia Tarkastellaan järjestelmällisesti omaa toimintaa, toimintatapoja ja kokemuksia Tietoa kerätään systemaattisesti (tarkoin määriteltyjen) arviointikriteerien mukaisesti Edellyttää kykyä asettaa oma toiminta kriittisen tarkastelun kohteeksi Tarkastelu voi kohdistua omassa toiminnassa syntyneisiin kokemuksiin, tunteisiin, havaintoihin ja palautetietoihin Edellyttää johdon tukea ja sitoutumista Usein kiistellään itsearvioinnin luotettavuudesta. Oleellista on kuitenkin tarkoituksenmukaisuus. Tilivelvollisuuden näkökulmasta ulkopuolisen näkökulman sisällyttäminen arviointiin usein silti perusteltua. 30
31 Itsearviointi Itsearvioinnin avulla saadaan selville: kehittämistarpeet ja oman väen mielipiteet niistä mitä asioita pidetään tärkeinä miten hyviä ollaan ja miten hyviä pitäisi olla mistä ollaan yhtä mieltä ja mistä eri mieltä kehittämisessä mihin kehittämiseen ollaan jo sitoutuneita Itsearviointiprosessi: käynnistää uutta ajattelua, oppimista ja muutosta lisää ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kehittämisestä lisää rohkeutta asettaa aiempaa korkeampia tavoitteita luo sitoutumista kehittämiseen ja haastavampiin tavoitteisiin vahvistaa tunnetta jokaisen mielipiteen arvostamisesta Lähde: VM/Nurmi
32 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Miksi itsearviointia tehdään? Omaa toimintaa ohjaamaan ja jäntevöittämään, todellisten vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamiseksi. Itsearviointiprosessin läpikäyminen yleensä nopeuttaa toimintakertomusten ja projektiraporttien laadintaa. Voiko itsearviointi olla luotettavaa? Arviointi ei voi koskaan olla täysin neutraalia tai objektiivista, koska siihen heijastuvat aina tekijöiden arvot, asenteet ja tausta. Kynnyskysymyksiä arvioinnin onnistumisen kannalta ovat: intressikonfliktit, prosessien jäykkyys, tulosten julkisuus ja organisaation kypsyys eli tottuneisuus oman toiminnan kriittiseen arviointiin. Miten itsearviointiin osallistujat perehdytetään? Sisäistettävä arviointimotiivit, tunnettava arvioinnin kohde ja sitouduttava kehittämiseen
33 Kysymyksiä ja vastauksia itsearvioinnista Miten itsearviointiin tulee valmistautua? Pohtimalla oman vastuualueen toimintatapoja ja tuloksia sekä toimintaympäristön tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita. Kuka vetää itsearvioinnin? Itsearvioinnin voi toteuttaa itse tai tukea sen toteutukseen voi saada palveluntarjoajilta (=tuettu itsearviointi). Miten itsearviointi viedään läpi? Arviointi toteutetaan etukäteen sovitun mallin, työskentelytavan ja aikataulun mukaisesti. Mitä itsearvioinnin jälkeen tehdään? Arvioinnin jälkeen sovitaan miten kehittämiskohteita työstetään ja millä aikataululla. Jos kehittämiskohteita on runsaasti, kannattaa valita aluksi muutama keskeinen asia työn alle
34 Itsearviointiprosessi Itsearvioinnin suunnittelu ja valmistautuminen Itsearvioinnin suunnitteluvaiheessa rakennetaan organisaatiolle sopiva tapa itsearvioinnin läpiviemiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oman arviointipohjan tai -kriteeristön rakentamista, jos valmiit mallit eivät suoraan sovellu omalle organisaatiolle. Itsearvioinnin toteutus Voidaan arvioida esimerkiksi arviointikohteiden/-alueiden tärkeyttä, nykytilaa ja tavoitetasoa. Tulosten alustava analyysi ja arviointikriteereiden alustava pohdinta Kaikista arviointialueista tuodaan esille vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kehittämiskohteiden valinta ja suunnittelu Valitaan keskeiset kehittämiskohteet ja päätetään miten niihin pureudutaan. Kehittämisen toteutus ja ohjaus Tulosten arviointi ja itsearvioinnin parantaminen. 34
35 Kehittävä itsearviointi Lähde: Seppänen-Järvelä & Vataja ARVIOINTI KERTAHARJOITUKSENA ARVIOINNIN TOTEUTUS TEKNISENÄ SUORITUKSENA ARVIOINTIMENETELMÄ OHJAA TOTEUTUSTA ARVIOINTI IRRALLAAN TOIMINNAN SUUNNITTELUSTA JA OHJAAMISESTA ARVIOINTI SUURTEN LINJOJEN TARKISTAMISENA ARVIOINTI TYÖYHTEISÖN TOIMINTAA LINJAAVANA JA OHJAAVANA. TAVOITTEIDEN, PAINOPISTEIDEN JA KEHITTÄMISKOHTEIDEN PAIKANTAMINEN KAUSILUONTEINEN VÄLINE ARVIOINTI AMMATILLISEN KEHITTYMISEN VÄLINEENÄ ARVIOIVIEN KYSYMYSTEN ESITTÄMINEN JA YHTEINEN POHDINTA; MITÄ TEHDÄÄN, MIKSI JA MILLÄ TAVOIN? PERUSTYÖSSÄ REFLEKTIIVISYYTTÄ JA TYÖN TUTKIMISTA TUKEVIA RAKENTEITA KYSEENALAISTAMINEN JA AVOIMUUS TOISIN TOIMIMISELLE MEKAANINEN HOLISTINEN 35
36 2.3. Itsearviointityökaluja 36
37 Vertailukehittäminen eli benchmarking Vertailukehittäminen on yksi tunnetuimmista oman toiminnan kehittämisen tavoista. Vertailukehittämisessä organisaatio vertaa omaa toimintaansa ja omaa kehittämishaastettaan systemaattisesti johonkin muuhun organisaatioon tai joihinkin muihin organisaatioihin. Vertailukehittämisen vaiheet: 1. Paikannetaan ja rajataan kehittämisongelma 2. Paikannetaan vertailukohde ja sovitaan vertailukehittämisen prosessista omaan kehittämisongelmaan parhaiten sopivan kehittämiskumppanin kanssa. 3. Varsinainen vertailukehittäminen eli organisatorinen oppiminen. Hyvä dokumentaatio on oppimisen edellytys. 4. Vertailuprosessin tulosten arviointi, hyödyntäminen ja seuraavista askelista sopiminen. 37
38 SWOT-analyysi Yksi tunnetuimmista kehittämistyökaluista, etuina helppokäyttöisyys ja muunneltavuus. Tavallisesti SWOT tehdään nelikenttänä, johon listataan organisaation nykyisen toiminnan vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Tärkeää on, että näkökulmana vahvuuksia ja heikkouksia määriteltäessä on nimenomaan organisaation toiminta. Ja mahdollisuuksia ja uhkia arvioidaan nimenomaan toimintaympäristön näkökulmasta. Listausten jälkeen seuraa varsinainen analyysivaihe, kehittämiskohteita voi löytyä jokaisesta kentästä. 38
39 EFQM EFQM (Euroopan laatupalkintomalli) on alun perin kehitetty Euroopan laatupalkintokilpailun arviointityökaluksi, jonka avulla kilpailuun osallistuvat organisaatiot voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. EFQM-malli on tarkoitettu kaikentyyppisille organisaatioille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Sen avulla voidaan arvioida koko organisaation tai organisaation osan toimintaa ja sitä voidaan käyttää saatujen tulosten perusteella kehitystä ohjaavana järjestelmänä. Mallin perustana ovat erinomaisen organisaation perusolettamukset: tuloshakuisuus asiakassuuntautuneisuus johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtaminen henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen kumppanuuksien kehittäminen yhteiskunnallinen vastuu
40 CAF CAF (Common Assessment Framework) on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli, joka sisältää vaikutteita myös EFQM:stä. CAF-mallin uudistettu versio CAF 2006 julkistettiin Tampereella järjestetyssä Euroopan unionin neljännessä julkisen sektorin laatukonferenssissa. CAF-mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita, myös organisaation toimintatapoja. Arviointialueet: Johtajuus Strategiat ja toiminnan suunnittelu Henkilöstöjohtaminen Kumppanuudet ja resurssit Prosessit ja muutosjohtaminen Asiakas- ja kansalaistulokset Henkilöstötulokset Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset 40
41 Itsearvioijan muistilista 1. Valitse arvioinnin kohteeseen ja käytettävissä olevaan aikaan soveltuva malli. Esimerkiksi EFQM- ja CAF-malleista voi poimia parhaiten itselle soveltuvat osa-alueet mukaan tarkasteluun. 2. Osallista oikeat henkilöt mukaan prosessiin. Esimerkiksi projektin itsearviointiin tulisi aina osallistaa projektihenkilöstön lisäksi projektipäällikön esimies ja mahdollisesti myös keskeisiä henkilöitä projektin ohjaus- ja kehittämisryhmistä. 3. Laadi aikataulu, jonka mukaan edetään ja pysy siinä. 4. Varaa riittävästi aikaa joka vaiheeseen, erityisesti itsearvioinnin tulosten hyödyntämiseen eli tuloksista oppimiseen
42 3.Vaikutusten arviointi 42
43 Taustaa Usein kysytään valmiita mittareita vaikutusten tai vaikuttavuuden arviointiin? Helppo kysyä, mutta vaikea antaa Mitä tarkoittaa vaikutus? = seuraus toiminnasta Mitä tarkoittaa vaikuttavuus? Oleellista määritellä, mitä toiminnalla tavoitellaan? Muutosta/kehitystä kohderyhmässä tms. Nykytilan ylläpitämistä (esim. terveys, toimintakyky, elämänlaatu, mieliala ) Nykytilan mahdollisimman vähäistä heikkenemistä yms. Useimmiten kuvataan rahoitushakemuksessa. Arvioinnin tekemistä varten tarvitaan tietoa nyky-/lähtötilanteesta Jos tavoitellaan muutosta tai kehitystä jossain asiassa, tulisi määritellä mitä, millaista tai kuinka paljon. Usein perusteltua määritellä toiminnan välitavoitteita = muutoksia, joiden voidaan olettaa olevan askel kohti perimmäistä tavoitetta. Tavoitteiden pilkkominen osiin (alatavoitteisiin) korostuu myös RAY:n seurantajärjestelmässä. Kun tavoitteet on selvät, tulee määritellä keinot/toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa pohtimaan, arvioidaanko/seurataanko toimenpiteiden etenemistä, tavoitteiden saavuttamista, toiminnan seurauksia, hyötyä 43
44 Erilaisia vaikutusten tyyppejä (Meklin 2001) Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Toimenpiteiden vaikutukset kohdentuvat eri alueille ja säteilevät eri laajuisesti. Siten voidaan erottaa välittömästi asiakkaaseen, kansalaiseen tai kuntalaiseen kohdistuvat vaikutukset sekä laajemmin yhteiskuntaan liittyvät vaikutukset. Määrälliset ja laadulliset vaikutukset Tämä ero on nähty tärkeäksi palveluissa: palvelu voi olla määrällisesti riittävä, mutta laadullisesti heikko. Subjektiiviset ja objektiiviset vaikutukset Asiakas kuvaa subjektiivisen, omaan kokemukseensa perustuvan näkemyksen, mutta samaa palvelua voidaan katsoa myös puolueettomammasta, objektiivisesta näkökulmasta. Lyhyt- ja pitkäkestoiset vaikutukset Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa pitkäaikaisia. Palvelut ja etuudet voidaan nähdä investointeina, joiden elinkaari voi olla pitkä. Päätöksenteon ja budjetoinnin ongelma on se, että kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt ilmenevät ehkä vasta tulevina vuosina. Lähde: Rajavaara
45 Erilaisia vaikutusten tyyppejä (Meklin 2001) Ulkoisvaikutukset Kyse on vaikutuksista, jotka lähinnä pitkällä aikavälillä näkyvät muualla kuin siellä, mihin voimavarat on kohdennettu. Ne voivat ilmetä esimerkiksi toisen hallintosektorin toimialueella. Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Tärkeää olisi sekä myönteisten että kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja näiden huomioon ottaminen. Odotetut ja odottamattomat vaikutukset Usein odotetaan myönteisiä vaikutuksia, mutta osa vaikutuksista saattaa olla odottamattomia ja kielteisiä. Lähde: Rajavaara
46 Vaikutusten tyyppejä.. VAIKUTUKSET Aiotut vaikutukset Ei-aiotut vaikutukset Hyödylliset (nollavaikutukset) Kielteiset Hyödylliset Kielteiset Vaikutusten Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. tärkeys Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset ajallinen frekvenssi Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset ajallinen pysyvyys Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset Lähde: Vedung 1997; Virtanen
47 Mitä sitten on vaikuttavuus? Vaikuttavuuden arvioinnin kattava määritelmä, johon sisällytetty tavallisimmat arviointitilanteet: Määritelläänjonkin instituution, yhteiskunnallisen ohjelman, intervention, hankkeen, palvelun tai etuuden arvo soveltuvin ja erikseen sovittavin vaikuttavuuskriteerein mahdollisimman luotettavilla ja systemaattisilla(tieteellisillä tai ei-tieteellisillä) menettelyilläjotta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa Vaikuttavuus tai sen puute määrittää viime kädessä intervention tai palvelun arvon. Palvelujen tuottaminen sinänsä ei voi olla päämäärä, ellei ole näyttöä siitä, että palvelut tuottavat tavoiteltuja tai edes tavoitteiden suuntaisia muutoksia. Harvoin vain kohderyhmässä tapahtuneiden muutosten selvittäminen riittää toimintaa tai toimenpiteitä koskevien johtopäätösten ja kehittämissuositusten tekoon. Johtopäätösten tekeminen ja parannusten esittäminen edellyttää toiminnan, toimintaprosessin ja ympäristön kuvaamista ja jäsentämistä. Oleellista tietää, mitä prosessin aikana on tapahtunut mutta myös, millaisten mekanismien kautta itse muutos syntyy. Tarvitaan myös tietoa toiminnan edellyttämistä resursseista. Lähde: Rajavaara
Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi
Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotItsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)
Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotCAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi
CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotKatri Vataja HTT.
Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotVirvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö
Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotYleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys. Selvitysten pisteytys
Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Selvitysten pisteytys Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen pisteytyskriteerit Saatteeksi Arviointi perustuu tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotMiten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL
Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN -SEMINAARI Hamina
VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN -SEMINAARI 3.5.2017 Hamina Vapaaehtoistyö näkyväksi - kuinka mittaan ja todennan vapaaehtoistyön tuloksellisuutta? Samuli Koiso-Kanttila STM / STEA Miten
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotPienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa
Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotOsaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto
Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotEFQM Excellence malli
Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotKysely laatutyöstä kunnille ja kuntayhtymille sekä valtion virastoille ja laitoksille
Kysely laatutyöstä kunnille ja kuntayhtymille sekä valtion virastoille ja laitoksille Jakelu: Arviointi- ja laadunhallinnan tehtävissä toimivat Kansallinen Laatuhanke on valtiovarainministeriön ja Suomen
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotTIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset
TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotArvioijan kolme huoneentaulua. Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste
Arvioijan kolme huoneentaulua Arvioinnin tuloksellisuuden ja henkilöstön sitouttamisen haaste Henkilöstöön kuuluvat arvioinnin kannalta Organisaation toiminnan ylläpitäjää (valtio, kunta, kuntayhtymä,
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotTulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä
Antti Pelto-Huikko 050 553 0736 antti.pelto-huikko@ajatustalo.fi Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä Sote-järjestöjen alueverkoston tapaaminen 19.2.2019 Arvioinnin kehityskaaria Suomessa 90-luvulla
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotItsearvioinnin toteutus pilotoinnissa
Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotLaatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki
Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKonsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Opetusneuvos Leena
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotAROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen
perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja
LisätiedotToimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa
Laatuykkönen 4.12.2018 Toimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Opetusneuvos Leena Koski Leena.koski@oph.fi Työelämätoimikuntien tehtävät OSALLISTUMINEN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISEEN Työelämätoimikunnat
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotPCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus
PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
Lisätiedot