Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Transkriptio

1 Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1

2 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN SELVÄRAJAINEN MERKITYS JA EKSTENSIO TEORIA TAI HYPOTEESI, JOKA VOI OSOITTAUTUA EPÄTODEKSI Mittaaminen on ydintä tieteellisessä tutkimuksessa ja ammatillisissa käytännöissä, joissa käsitellään vaikeita ja monimutkaisia todellisuuteen liittyviä ilmiöitä. 2

3 Miksi ja mihin mittaamista tarvitaan sosiaalityössä? Työn tavoitteet Jos haluaa edistää ihmisen tai perheen hyvinvointia tietoon perustuen, olisi hyvä tietää luotettavasti tämän hyvinvoinnin rakenteesta, dynamiikasta, määrästä ja luonteesta. Lainsäädäntö edellyttää Sosiaalityötä, rakenteellista sosiaalityötä (SHL 7 ja 15 ) ja ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä) edellyttävät, että sosiaalityössä seurataan vaikuttavuutta. 3

4 Miksi ja mihin mittaamista tarvitaan sosiaalityössä? Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi ei ole mahdollista ilman luotettavia havaintoja ihmisen tai perheen hyvinvoinnin muutoksesta. Vakavissa tai pitkittyneissä hyvinvoinnin ongelmissa kaiken perusta on palvelutarpeen arvioinnin (SHL 36 ja 37 ) osana tehtävä tilannearviointi. 4

5 Mittaamisesta ja mittareista 1/2 Mittaaminen on aina mahdollisimman luotettavien HAVAINTOJEN tekemistä todellisuudesta niin, että havainto asettuu jollekin skaalalle. Tämän seurauksena eri havaintoja voi vertailla keskenään. Pelkästään lukuarvon antaminen jollekin asialle on harvoin mittaamista, vaan luokittelua asiakas x kuuluu kiireellisyysluokkaan 4 olen iloinen asteikolla 1-5 arvon 4 verran 5

6 Mittaamisesta ja mittareista 2/2 Yhteiskuntatieteilijöiden on vaikea usein nähdä mittaamisen ja luokittelun eroa, koska olemme tottuneet kyselemään mielipiteitä tietyllä skaalalla. Vaikuttavuuden mittaamisella ei ole kuitenkaan mitään tekemistä mielipiteen kanssa, vaan se koskee havaintoja käyttäytymisestä, toiminnasta tai muista omaan tai läheisen elämään liittyvistä tosiasioista 6

7 Mittaamisessa on aina kysymys kolmesta samanaikaisesta asiasta 1. Tuotetaan luotettavia havaintoja todellisuudesta 2. Näiden perusteella tunnistetaan todellisuuteen kuuluva asia tai ilmiö 3. Havaintojen perustella voidaan lausua jotain asian tai ilmiön ominaisuuksista (määrästä tai laadusta) 7

8 Aitoa mittaria on tutkittu kahdesta näkökulmasta 1. Luotettavuus erot saman henkilön tuloksissa kertovat jotain luotettavaa mitattavan asian muutoksesta erot eri henkilöiden tuloksissa kertovat jotain luotettavaa mitattavan asian eroista heidän välillään Esimerkiksi kysyttäessä tyytyväisyyttä pääsääntöisesti kumpikaan ei toteudu (yksilön mielialan vaihtelut ja eri henkilöiden kokemusmaailman yhteismitattomuus) 2. Validiteetti On todella olemassa asia, jota mitataan ja päinvastoin, mitkä ovat todellisuuden asioita tai ilmiöitä, joita ei voi mitata. 8

9 VALIDITEETTI on koko asian ydin Pitää ymmärtää, mikä on se asia mitä ollaan mittaamassa. Kun mietitään eri mittareiden hyödyntämistä esimerkiksi asiakastyössä, pitää vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä on se asia tai ilmiö, mitä mittari mittaa? 2. Onko mittarin luotettavuutta ja validiteettia tutkittu? 9

10 Tärkeimmät mittareiden luokat 1. Väestötasoisia ilmiöitä mittaavat esim. hyvinvointiindikaattorit, jotka osoittavat jotain esim. eri väestöryhmien hyvinvoinnista mutta pääsääntöisesti eivät kerro mitään yksittäisen henkilön hyvinvoinnista (työttömyysaste, koulutustaso) 2. Toiminta- ja palveluprosesseja koskevat mittarit, jotka ovat tärkeitä toiminnanohjaukselle ja prosessien hallinnalle, mutta yksinään eivät kerro paljokaan tärkeimmästä asiasta eli ihmisten tosiasiallisesta hyvinvoinnista 3. Asiakkaan itsensä tuottamat strukturoidut havainnot omasta elämästään, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä hänen hyvinvointinsa laadusta, määrästä ja sen muutoksesta 10

11 Tärkein mittarityyppi: itsearviointilomake Ihmisen itsensä täyttämä lomake, joka on strukturoitu tapa tuottaa riittävän tarkkoja havaintoja omasta elämästään. Näitä on sosiaali- ja terveydenhuollossa kahta päätyyppiä: 1. Yksittäisiä ongelmia mittaavat (onko tätä ongelmaa, kuinka vakava se on ja tapahtuuko siinä muutoksia) Vakavuus (tai määrä) saadaan esiin vertaamalla yksittäisen henkilön tulosta populaatiotason jakaumaan ja vaikuttavuus taas vertaamalla kahden ajanhetken välistä eroa Mitataan voimavaraa Mitataan ongelmaa Esiintyvyys väestössä Esiintyvyys väestössä Skaala Esim. perheen ongelmanratkaisukyky Skaala Esim. lapsen käytöshäiriö 11

12 Toinen vaihtoehto: Laaja-alaisia ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta kartoittavat mittarit, jotka tuottavat usein profiilin 5 Skaala A B C D E F G H I J Hyvinvoinnin ulottuvuudet 12

13 Nykyinen vaikuttavuuden arvioinnin haaste Nyt käytössä olevat yksittäisiä ongelmia mittaavat hyvinvointimittarit pirstaloivat liikaa ihmisen elämää Ihmiset, joilla on monenlaisia ongelmia, käyvät eri ammattilaisten luona ja jokainen hoitaa omaa osa-aluettaan, mutta kukaan ei vastaa kokonaisuudesta. Tämä ei ole vain mittaamiskysymys vaan nykyisen palvelurakenteen ongelman ydin sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Ja ratkaisu haasteeseen Tulevaisuudessa hyvinvoinnin kokonaisuus ja sitä arvioiva mittari on kaikkia yhdistävä näkökulma ja toimintaa ohjaava tieto. Sen tulosten pohjalta voidaan sopia erityiskysymysten hoidosta ja näiden vaikuttavuutta mitataan spesifeillä mittareilla. 13

14 Kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa vaikuttavuuteen 1.) Yksittäiseen ongelmaan keskittyvä, ongelmaspesifi vaikuttavuus: Jos kärsin ongelmasta X, vaikuttavuus tarkoittaa X:n häviämistä tai ainakin sen aiheuttaman taakan vähenemistä. Joskus X on suhteellisen yksinkertainen: infektio hoituu, asunnoton saa asunnon. Todellisuudessa asiat usein ovat paljon monimutkaisempia: infektio toistuu toistumistaan, asunnon saanut menettää uudelleen asuntonsa. 2.) Hyvinvoinnin kokonaisuuden haltuun ottava mittari, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ihmisen elämään ja tätä kautta ratkaisun etsimistä yksittäiseen ongelmaan. Myös terveydenhuollossa määritellään nykyisin, että varsinainen vaikuttavuus on ihmisen arjessa selviytymistä, hyvinvointia ja oman elämän hallintaa (Koivuniemi ym. Terveydenhuollon kompassi 2014) 14