2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)"

Transkriptio

1 .1 Hapot ja emäkset. Sitruunahappo on huoneenämmössä kiinteää ainetta ja se iukenee sekä veteen että asetoniin (propanoniin). Miksi sitruunahapon vesiiuos on hapan, mutta sen asetoniiuos ei oe hapan? Sitruunahapon vesiiuos on hapan, koska iuotinvesi pystyy sitomaan sitruunahapon uovuttamia protoneja. Sitruunahapon asetoniiuos ei oe hapan, koska asetonimoekyyit ei pysty sitoman sitruunahapon uovuttamia protoneja. Tämä johtuu siitä, että asetoni ei oe emäksinen iuotin niin kuin vesi. 4. irjoita seuraavien happojen protoninsiirtoreaktioyhtäöt vedessä. Yhdistä viivaa happo sen vastinemäkseen ja emäs sen vastinhappoon. a) vetybromidi b) typpihappo c) propaanihappo d) -metyyifenoi e) maitohappo (-hydroksipropaanihappo). a) HBr(aq) H () H (aq) Br (aq) b) HN (aq) H () H (aq) N (aq) c) H (aq) H () H (aq) (aq) H d) (aq) H () H (aq) (aq) e) H H (aq) H () H (aq) H (aq)

2 5. irjoita seuraavien heikkojen emästen protoninsiirtoreaktiot vedessä. Yhdistä viivaa emäs sen vastinhappoon ja happo sen vastinemäkseen. a) ammoniakki b) dietyyiamiini c) trimetyyiamiini d) aniiini e) pyridiini, joka on typpeä sisätävä aromaattinen heterosyki f) karbonaatti-ioni g) monovetyfosfaaatti-ioni. a) NH (aq) H () H (aq) N H 4 (aq) b) N (aq) H () H (aq) N (aq) H H H N c) H C (aq) H () H (aq) H C CH H N H C H C CH (aq) NH NH d) (aq) H () H (aq) (aq) e) N (aq) H () H (aq) N (aq) H f) C (aq) H () H (aq) HC (aq) g) HP 4 (aq) H () H (aq) H P 4 (aq)

3 6. Mitkä seuraavista ovat protoninsiirtoreaktioita? a) N(g) H(g) NH(g) b) NaC(s) HS4(aq) HC(aq) NaHS4(aq) c) S(g) H() HS(aq) d) CHCH(aq) Mg(H)(aq) (CHC)Mg(aq) H() Protoninsiirtoreaktioita ovat b ja d. Perusteut: a) Ammoniakin synteesireaktio on hapettumis-pekistymisreaktio. b) Protoninsiirtoreaktio, jossa koridi-ionit vastaanottavat rikkihapon uovuttamia protoneja. c) Rikkidioksidin reaktio veden kanssa rikkihapokkeeksi on iittymisreaktio, kuten hiiidioksidin reaktio veden kanssa. d) Etikkahapon reaktio magnesiumhydroksidin kanssa ei neutraoituminen on protoninsiirtoreaktio, jossa hydroksidi-ionit vastaanottavat etikkahapon (tarkemmin oksoniumionien) uovuttamia protoneja. Neutraoituminen käsiteään seikkaperäisesti uvussa.1, joten perusteuksi riittää esimerkiksi kaavoihin pohjautuva päättey. 7. irjoita seuraavien happojen vastinemästen kaavat ja nimeä ne. a) vetyjodidi b) rikkihapoke c) vetysufiitti-ioni d) divetyfosfaatti-ioni e) muurahaishappo f) bentsoehappo. a) I -, jodidi-ioni b) HS -, vetysufiitti-ioni c) S -, sufiitti-ioni d) HP4 -, vetyfosfaatti-ioni e) HC -, formiaatti- ei metanaatti-ioni) f) C, bentsoaatti-ioni. 8. irjoita seuraavien heikkojen emästen vastinhappojen kaavat ja nimeä ne. a) metyyiamiini b) monovetyfosfaatti-ioni c) karbonaatti-ioni d) asetaatti-ioni. a) CHNH, metyyiammoniumioni b) HP4 -, divetyfosfaatti-ioni c) HC -, vetykarbonaatti-ioni d) CHCH, etikkahappo.

4 9. Mitkä seuraavista yhdisteistä ovat happamia, mitkä emäksiä ja mitkä neutraaeja? Perustee yhyesti vastauksesi. a) b) c) H CH H NH gykoi am fetam iini ibuprofeeni d) e) f) tetrahydrofuraani N H piperidiini H saisyyihappo H a) Neutraai, koska moemmat akohoiryhmät ovat neutraaeja. b) Hapan, koska karboksyyihapporyhmä on hapan. c) Emäksinen, koska (primäärinen) aminoryhmä on emäksinen. d) Neutraai, koska eetteriryhmä on neutraai. e) Emäksinen, koska (sekundäärinen) aminoryhmä on emäksinen. f) Hapan, koska sekä fenoinen H-ryhmä että karboksyyihapporyhmä ovat happamia. 40. a) Mitkä seuraavista moekyyeista ja ioneista ovat amfoyyttejä vesiiuoksessa? 1) H ) NH4 ) HS4-4) H 5) HNCHCH 6) HCC -. b) irjoita protoninsiirtoreaktio, kun vetysufaatti-ioni HS4 - toimii 1) happona ) emäksenä vedessä. c) Mitä nimitystä käytetään rakenteesta, jossa aminohapot esiintyvät vedessä ja kiinteässä oomuodossa? irjoita tämän rakenteen viivakaava gysiinie ei -aminoetaanihapoe. a) Amfoyyttejä ovat 1), ), 5) ja 6). b) Happona: HS4 - (aq) H(aq) S4 - (aq) H (aq) Emäksenä: HS4 - (aq) H(aq) HS4(aq) H - (aq) H N c) Aminohapot esiintyvät kahtaisioneina.

5 41. a) irjoita haogeenien vetyhappojen rakennekaavat. Aseta nämä vetyhapot vahvuusjärjestykseen heikoimmasta vahvimpaan ja perustee järjestys. b) Piirrä hiiihapon ja rikkihapon rakennekaavat. Seitä, miksi rikkihappo on vahvempi happo kuin hiiihappo. a) Vetyhappojen rakennekaavat ovat: H F, H C, H Br ja H I. Samassa järjestyksessä vedyssä kiinni oevan haogeeniatomin koko kasvaa. Vahvuuden määrää haogeenin koko: mitä suurempaan haogeeniatomiin vety on iittynyt, sitä vahvempi vetyhappo on (ja sitä heikompi vetyhapon vastinemäs on). Vahvuusjärjestys heikoimmasta vahvimpaan on siis HF, HC, HBr ja HI. b) H H C hiiihappo H C H S H rikkihappo H S 4 Happihappo on sitä vahvempi, mitä eektronegatiivisempi keskusatomi on ja mitä useampia happiatomeja keskusatomiin on sitoutunut. Sekä hiien että rikin eektronegatiivisuus on,5, joten keskusatomin eektronegatiivisuus ei vaikuta happovoimakkuuteen. Rikkihapon rikkiin on sitoutunut nejä ja hiiihapon hiieen kome happiatomia, joten rikkihappo on vahvempi happo kuin hiiihappo. 4. a) Seitä, miksi vetysufidi on vahvempi happo kuin vesi. b) Seitä, miksi typpihappo on vahvempi happo kuin typpihapoke HN. c) Seitä, miksi perkoorihappo HC4 on vahvempi happo kuin rikkihappo. a) H vesi H H H vetysufidi Mitä suurempaan epämetaiatomiin vety on sitoutunut, sitä vahvempi vetyhappo on. Rikkiatomi on suurempi kuin happiatomi, joten vetysufidi on vahvempi happo kuin vesi. (Atomin koko kasvaa ryhmässä aaspäin siirryttäessä.) b) Happihappo on sitä vahvempi, mitä eektronegatiivisempi keskusatomi on ja mitä useampia happiatomeja keskusatomiin on sitoutunut. Typpihapossa HN on typpeen sitoutunut kome ja typpihapokkeessa HN kaksi happiatomia, joten typpihappo on vahvempi happo kuin typpihapoke. (eskusatomi on moemmissa sama, joten eektronegatiivisuus ei vaikuta vertaiuun.) c) Happihappo on sitä vahvempi, mitä eektronegatiivisempi keskusatomi on ja mitä useampia happiatomeja keskusatomiin on sitoutunut. ) oori (χ,0) on eektronegatiivisempi kuin rikki (χ,5), joten perkoorihappo on vahvempi happo kuin rikkihappo. (eskusatomiin sitoutuneiden happiatomien ukumäärä on moemmissa sama, joten happiatomien ukumäärää ei oe vaikutusta.) 4. Mitä tarkoittavat käsitteet a) protoninsiirtoreaktio

6 b) emäs c) vastinhappo d) amfoyytti e) happihappo a) Protoninsiirtoreaktiossa protoni H siirtyy hapota emäksee. Esimerkiksi HC(aq) H(aq) C - (aq) H (aq). b) Emäs on moekyyi tai ioni, joka voi vastaanottaa protonin H. Esimerkiksi NH ja H - -ioni. c) Vastinhappo on moekyyi tai ioni, joka syntyy emäksestä, kun se ottaa vastaan hapon uovuttaman protonin. Jokaisea emäkseä on vastinhappo. Esimerkiksi NH:n vastinhappo on NH4 -ioni. d) Amfoyytti on aine, joka voi reagoida sekä happona että emäksenä. Esimerkiksi vesi. e) Happihappo rakentuu vedystä, hapesta ja keskusatomista, joka on usein epämetai. Hapan vety sitoutuu happiatomin väitykseä keskusatomiin, joten niissä on aina rakenne H epämetai. eskusatomiin voi iittyä yksi tai useampia Hryhmiä ja happiatomeja. Esimerkiksi rikkihappo HS4.

7 44. a) Amidiryhmää ei pidetä emäksisenä funktionaisena ryhmänä, vaikka sen typessä on vapaa eektronipari. Piirrä etaanihapon viivakaava ja ammoniakin rakennekaava. Piirrä rakenteeseen osittaisvaraukset näkyviin ja osoita rakenteesta moekyyin hapan vety tai emäksinen vapaa eektronipari. Piirrä myös etaaniamidin rakenne osittaisvarauksineen. Seitä piirroksesi avua, miksi karbonyyiryhmä vähentää aminoryhmän emäksisyyttä. b) un aminohappojen sivuryhmässä on emäksisiä funktionaaisia ryhmiä tai rakenteita, niitä kutsutan emäksisiksi aminohapoiksi. Mitkä aminohapoista ovat emäksisiä? c) DNA-juosteen nukeotidien rakenneosana on mm. sytosiinia. Seitä, miksi sytosiini on emäs? a) etaanihappo (etikkahappo) δ δ δ H δ hapan H N δ H δ δ ammoniakki H H δ N H δ etaaniamidi δ δ δ neutraai δ Amidiryhmän typpiatomin emäksinen vapaa eektronipari "neutraoituu" viereisen karbonyyiryhmän vaikutuksesta. emäksinen b) Emäksisiä aminohappoja ovat ysiini, histidiini ja arginiini. c) Sytosiini on emäksinen, koska sen rakenteessa on kome typpiatomia ja jokaisessa typpiatomissa on vapaa eektronipari, joka voi periaatteessa sitoa protonin. arbonyyiryhmä vähentää a)-kohdan mukaisesti karbonyyiryhmän hiieen iittyneiden typpiatomien emäksisyyttä, joten sytosiinin primäärinen aminoryhmä tekee sytosiinistä emäksisen.

8 . Happo ja emäsvakiot 45. a) Järjestä seuraavat hapot vahvimmasta heikompaan: rikkihappo, fenoi, ammoniumioni, bentsoehappo, vetysufaatti-ioni, etikkahappo ja oksoniumioni. b) Järjestä seuraavat emäkset vahvimmasta heikompaan: sufaatti-ioni, vesi, metyyiamiini, karbonaatti-ioni, hydroksidi-ioni ja asetaatti-ioni. c) Happojen A, B, C ja D happovakiot ovat a(a), mo/, a(b) 9, 10 mo/ a(c), mo/ ja a(d) mo/. Mikä hapoista on vahvin ja mikä heikoin? Mikä hapoista on vahva? a) Happo on sitä vahvempi, mitä suurempi on sen happovakio. Järjestys on rikkihappo, oksoniumioni, vetysufaatti-ioni, bentsoehappo, etikkahappo, ammonium-ioni ja fenoi. b) Emäs on sitä vahvempi, mitä suurempi on sen emäsvakio. Järjestys on: hydroksidi-ioni, metyyiamiini, karbonaatti-ioni, asetaatti-ioni, sufaatti-ioni ja vesi. c) Vahvin on D, koska sen happovakio on suurin. Heikoin on C, koska sen happovakio on pienin. Vahva happo on D, koska sen happovakio on suurempi kuin 1 mo/. 46. Tarkasteaan etikkahapon protoninsiirtoreaktiota vedessä: CHCH(aq) H() CHC - (aq) H () a) Mitkä kaksi emästä kipaievat hapon uovuttamista protoneista? b) umpi emäksistä on vahvempi? a) Etikkahapon ja oksoniumionin uovuttamista protoneista kipaievat vesi ja asetaatti-ioni. b) Asetaatti-ioni on vahvempi emäs kuin vesi, koska b(chc - ) 5, mo/ >> b(h) 1, mo/.

9 47. Akuaineiden happiyhdisteitä kutsutaan oksideiksi. ksidit uokiteaan happamiksi, emäksisiksi, amfoteerisiksi ja neutraaeiksi oksideiksi (Reaktio 4, sivu 68). a) Miten happamat ja emäksiset oksidit eroavat toisistaan sidosrakenteetaan? b) Mitkä oksideista,, C, Ca ja S ovat happamia ja mitkä emäksisiä? c) Miä perusteea oksideja kutsutaan happamiksi tai emäksisiksi? d) uvaa reaktioyhtäöitä käyttäen, miten hapan tai emäksinen vesiiuos syntyy b- kohdan oksideista. a) Happamat oksidit ovat kovaenttisia ( χ<1,7), joissa happi on iittynyt epämetaiin kovaenttisia sidoksia. Emäksiset oksidit ovat ionisia ( χ>1,7), joissa happi on iittynyt eektropositiiviseen metaiin ionisidoksia. b) Epämetaioksidit C ja S ovat happamia ja metaioksidit ja Ca emäksisiä. c) Luokitteuperusteena on se, miten oksidi reagoi veden kanssa: happamat oksidit muodostavat veden kanssa happihappoja ja emäksiset oksidit emäksisiä hydroksidiioneja. Hydroksidi-ioneja syntyy, koska oksidi-ioni on vahva emäs. d) (s) H() (aq) H - (aq) hiiihapon muodostuminen: C (g) H() HC(aq) hiiihapon protoninsiirtoreaktio: HC(aq) H() HC - (aq) H (aq) Ca(s) H() Ca (aq) H - (aq) rikkihapon muodostuminen: S(g) H() HS4(aq) rikkihapon protoninsiirtoreaktio: HS4(aq) H() HS4 - (aq) H (aq) 48. Yeisesti käytettyjä emäksiä ovat metaihydroksidit, kuten NaH ja Ca(H). uvaa reaktioyhtäöä käyttäen, miten emäksinen vesiiuos syntyy. NaH(s) Ca(H)(s) H H Na (aq) H - (aq) Ca (aq) H - (aq)

10 49. nko seuraavien reaktioiden tasapainoasema reaktiotuotteiden vai ähtöaineiden puoea? Jos tasapainoasema on reaktiotuotteiden puoea, vastaa kirjoittamaa reaktiotuotteet: a) - (aq) H() tuotteet b) N - (aq) H() tuotteet c) HS - (aq) H() tuotteet a) Tasapainoasema on reaktiotuotteiden puoea, koska oksidi-ioni on voimakas emäs. - (aq) H() H - (aq) b) Tasapainoasema on ähtöaineiden puoea, koska nitraatti-ioni on vahvan hapon vastinemäksenä hyvin heikko emäs. c) Tasapainoasema on ähtöaineiden puoea, koska vetysufidi ioni on heikko emäs (b(hs - ) 1, mo/. 50. a) Mikä on oksoniumionikonsentraatio seuraavissa vahvojen happojen iuoksissa? 1) 0,7 M HN(aq) ) 0,055 M HI(aq). b) Mikä on hydroksidi-ionikonsentratio seuraavissa vahvojen emästen iuoksissa? 1) 0,045 M NaH(aq) ) 0,0011 M Ca(H)(aq). a) Sekä typpihappo että vetyjodidi ovat vahvoja monoproottisia happoja, jotka uovuttavat protoninsa täydeisesti. 1) [H ] [HN]0 0,7 M ja ) [H ] [HI]0 0,055 M. b) Hydroksidi-ioni on vahva emäs. 1) 0,045 M NaH(aq)-iuoksessa [H - ] [NaH]0 0,045 M ja ) 0,0011 M Ca(H)(aq)-iuoksessa [H - ] [Ca(H)]0 0,0011 M 0,00 M.

11 Heikot hapot vesiiuoksessa 51. a) irjoita seuraavien heikkojen happojen protoninsiirtoreaktiot vedessä ja happovakion ausekkeet. 1) vetyfuoridi ) muurahaishappo ) divetyfosfaatti-ioni. b) irjoita seuraavien heikkojen emästen protoninsiirtoreaktiot vedessä ja emäsvakion ausekkeet. 1) metyyiamiini ) bentsoaatti-ioni (C6H5C - ) ) syanidi-ioni. F H a) 1) HF(aq) H() F - (aq) H (aq) a ) HCH(aq) H() HC - (aq) H (aq) a [ HF] HC H [ HCH] HP ) HP4 - (aq) H() HP4 - (aq) H 4 H (aq) a HP 4 CH b) 1) CHNH(aq) H() CHNH (aq) H - NH H (aq) b CH NH ) C6H5C - (aq) H() C6H5CH (aq) H - (aq) [ ] C6H5CH H b C6H5C [ ] ) CN - (aq) H() HCN (aq) H - (aq) b HCN 5. Päättee happovakioiden avua, onko reaktion HS4 - (aq) C - (aq) S4 - (aq) HC - (aq) tasapainoasema ähtöaineiden vai reaktiotuotteiden puoea? [ ] H CN HS4 - (aq) C - (aq) S4 - (aq) HC - (aq) happo C - :n vastinhappo a 1,1 10 mo/ a 4, mo/ Tasapainoasema riippuu happamien vetysufaatti- ja vetykarbonaatti-ionien vahvuudesta periaatteea vahvempi hapoista voittaa. a(hs4 - ) >> a(hc - ), joten tasapainoasema reaktiotuotteiden puoea.

12 5. a) Laske 1) 0,15 M ) 0,015 M typpihapokeiuoksen oksoniumionikonsentraatio ja ionisoitumisaste. Typpihapokkeen happovakio on a 7, 10 4 mo/. b) Tukitse a)-kohdan tuokset: miten ionisoitumisaste muuttuu, kun hapon konsentraatio pienenee? c) Miten ionisoitumisaste muuttuu, kun iuoksiin isätään natriumnitriittiä? Perustee vastauksesi. a) 1) Lasketaan 0,15 M ( ) HN aq iuoksen H kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HN ( aq ) H ( aq ) H ( aq ) N ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos x x x (mo/) onsentraatio tp:ssa (mo/) 0,15 x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H N x 4 a 7, 10 HN 0,15 x x [ ] 4 4 7, 10 x 1, mo mo Laskimea : x H 0, ,010 mo (tai x 0,010 ; negatiivisena mahdoton) Lasketaan ionisoitusmisaste mo H 0,0100 α 100% 100% 6,7% [ HN ] mo 0 0,15 ) Lasketaan 0,015 M HN ( aq ) iuoksen H x 7, 10 0,015 x x 4 7, 10 x 1, mo mo askimea: x H, ,9 10 mo (tai x,66 10 ; negatiivisena mahdoton) asketaan ionisoitumisaste mo H, α 100 % 19,64 % 0 % [ HN ] mo 0 0,015

13 b) Ionisoitumisaste kasvaa, kun heikon hapon konsentraatio pienenee. c) Natriumnitriitti iukenee typpihapokeiuokseen. Täöin protoninsiirtoreaktion HN(aq) H() H (aq) N - (aq) reaktiotuotteen, nitriitti-ionin, konsentraatio kasvaa. Reaktiotuotteen konsentraation kasvu siirtää tasapainoa ähtöaineiden puoee ei ionisoitumisaste pienenee. 54. Asetyyisaisyyihappo on särkyääke aspiriinin vaikuttava aine. 500 mg aspiriinia sisätävä tabetti iuotetaan mukiiseen (,0 d) vettä. Laske iuoksen oksoniumionikonsentraatio ja aspiriinin ionisoitumisaste. Aspiriinin happovakio on, 10 4 mo/. H asetyyisaisyyihappo äytetään asetyyisaisyyihaposta merkintää HA. asketaan asetyyisaisyyihapon akukonsentraatio [ HA ] 0 g M ( C9H8 4 ) 180,154 mo n m 0,500 g mo [ HA] 0, V M V g 180,154 0,0 mo Lasketaan asetyyisaisyyihappoiuoksen konsentraation muutokset H. irjoitetaan tauukkoon HA ( aq ) H ( aq ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos x x x (mo/) onsentraatio tp:ssa (mo/) 0,0188 x x x Sijoitetaan konsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x. H A x 4 a, 10 HA 0,0188 x x [ ], 10 x 4, mo Laskimea: x H 1,98 10,0 10 mo x tai (,1 10 ; negatiivisena mahdoton) mo

14 Lasketaan ionisoitumisaste mo H 1,98 10 α 100 % 14,8 % 14 % [ HA] mo 0 0, Vertaiaan yhtä väkevien ( sama konsentraatio) vetykoridi- ja etikkahappoiuoksien ominaisuuksia. a) umman iuoksen oksoniumionikonsentraatio on pienempi ja miksi? b) umpi iuoksista johtaa paremmin sähköä ja miksi? c) Moempiin iuoksiin, joita on yimäärät, aitetaan yhtä pitkät magnesiumnauhan pätkät. ummassa iuoksessa reaktio oppuu ensin ja miksi? a) Vetykoridihappoiuoksen oksoniumionikonsentraatio on suurempi ja ph pienempi kuin etikkahappoiuoksen, koska vetykoridi vahvana happona uovuttaa protoninsa täydeisesti ja etikkahappo heikkona happona vain osittain. b) Vesiiuoksessa sähkövarauksen kujettajina toimivat ionit ja vesiiuoksen sähkönjohtokyky kasvaa ionipitoisuuden kasvaessa. Vetykoridihappoiuos johtaa sähköä etikkahappoiuosta paremmin, koska vetykoridi vahvana happona uovuttaa protoninsa täydeisesti ja etikkahappo heikkona happona vain osittain. HCiuoksessa ionipitoisuus on suurempi ja sähkönjohtokyky parempi. c) Reaktioyhtäö: Mg(s) H (aq) Mg (aq) H(g) H() Suuremmasta oksoniumionipitoisuudesta johtuen reaktionopeus on suurempi vetykoridihappoiuoksessa kuin etikkahappoiuoksessa. Siksi rajoittavana reagenssina toimiva magnesium kuuu ensin oppuun vetykoridihappoiuoksessa.

15 56. irjoita a) hiiihapon ja b) maonihapon (HCCHCH) protoninsiirtoreaktioyhtäöt vedessä ja happovakioiden ausekkeet. a) HC(aq) H() HC - (aq) H (aq) a1 HC H [ H C ] C HC - (aq) H() C - ( (aq) H H (aq) a HC b) HCCHCH(aq) H() HCCHC - (aq) H (aq) HCCH C H a1 HCCH CH [ ] HCCHC - (aq) H() - CCHC - (aq) H (aq) CCHC H a HCCHC. Happamuus ja ph 57. a) Mitä tarkoittaa käsite veden autoionisaatio? b) Seitä, miksi puhdas vesi johtaa huonosti sähkövirtaa ei on hyvin heikko eektroyytti? c) Miainen vesiiuos on hapan? a) Veden autoionisaatio tarkoittaa vesimoekyyien väistä reaktiota, jossa syntyy oksonium- ja hydroksidi-ioneja: H() H (aq) H - (aq). b) Veden autoionisaation tasapainovakio (veden ionituo) on hyvin pieni, joten oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot puhtaassa vedessä ovat hyvin pienet, esimerkiksi 5 C:ssa [H ] [H - ] 1, mo/. Puhtaassa vedessä ei oe sähkövarausta kujettamassa muita ioneja, joten mitättömästä ionipitoisuudesta johtuen puhdas vesi johtaa huonosti sähkövirtaa. c) Happamassa vesiiuoksessa [H ] > [H - ].

16 58. a) Miten veden ionituo riippuu ämpötiasta? b) nko veden autoionisaatio ekso- vai endoterminen reaktio? c) Laske puhtaan veden [H ] ja [H - ] 0 C:ssa (suamispisteessä). d) Laske puhtaan veden ph 0 C:ssa. e) nko seuraava väite tosi vai epätosi? Neutraain vesiiuoksen ph on aina sama kuin d-kohdassa askettu ph, jos iuoksen ämpötia on 0 C. a) Veden ionituo kasvaa ämpötian noustessa. b) Lämpötian nousu siirtää tasapainoasemaa endotermiseen suuntaan, joten veden autoionisaatio on endoterminen. 14 mo c) w 0, C:ssa Veden autoionisaatio H ( ) H ( ) H ( aq ) H ( aq ) onsentraatio tp:ssa (mo/) x x Sijoittamaa H H x veden ionituon ausekkeeseen saadaan H H x 0, mo 14 W mo x ( ± ) 0,144 10, mo x H H, mo d) ph -g[h ] - g(, ) 7,4715 7,47 e) Väite on tosi, koska veden ionituo on voimassa kaikissa happojen ja emästen vesiiuoksissa.

17 59. heisessa kuvassa on esitetty veden ionituon arvo eri ämpötioissa. a) Mitä tarkoitetaan veden ionituoa? Määritä kuvion perusteea: b) puhtaan veden ph ämpötiassa 40 C, c) hydroksidi-ionin konsentraatio ämpötiassa 0 C, kun iuoksen ph 4,5 d) onko veden autoprotoyysi endo- vai eksoterminen reaktio? Perustee vastauksesi. (Yo k005) a) Vedessä ja kaikissa aimeissa vesiiuoksissa on voimassa veden ionituo w [H ] [H - ]. w on veden autoionisaation tasapainovakio, joka kasvaa ämpötian noustessa. 14 mo b) uviosta arvioiden W, C:ssa Puhtaassa vedessä H H x, joten 14 mo W H H x, mo 7 H H ( ),9 10 1, x ± 7 ( ) ph g H g 1, , ,77 14 mo 1, C:ssa c) uviosta arvioiden W mo ph 4,5 joten H 10, ,5 5 mo mo 14 mo 1,5 10 W 10 mo 10 H 5 mo H 4, ,0 10 mo, d) Veden autoionisaatio on endoterminen reaktio, koska ämpötian kasvaessa ionituon arvo kasvaa.

18 60. vatko seuraavat iuokset happamia, emäksisiä vai neutraaeja? Laske myös iuosten hydroksidi-ionikonsentraatiot, kun niissä oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H ] 1, mo/ b) [H ] 1, mo/ c) [H ], mo/ d) [H ] 1,0 mo/. a) Liuos on emäksinen, koska mo H 1,5 10 < 1, mo 14 mo 1, W 5 mo 5 H 10 mo H 6, ,7 10 mo 1,5 10 b) Liuos on neutraai, koska H 1, mo 14 mo 1, W 7 mo 7 H 7 mo H 1, ,0 10 mo 1,0 10 c) Liuos on hapan, koska mo H,6 10 > 1, mo 14 mo 1, W 11 mo 11 H 4 mo H, ,9 10 mo,6 10 d) Liuos on hapan, koska mo H 1,0 > 1, mo 14 mo 1, W 14 mo 14 H mo H 1, ,0 10 mo 1,0

19 61. Laske iuoksen ph, kun sen a) [H ] 0,60 mo/ b) [H ] 7, mo/ c) [H - ] 0,5 mo/ d) [H - ] 9, mo/. a) ph g 0,60 0, , b) 5 ph g 7,9 10 4, ,10 c) ph g 0,5 0, ja ph 14,00 ph 14,00 0, , ,40 d) 4 ph g 9,6 10, ja ph 14,00 ph 14,00, , ,98 6. Mikä on oksoniumionikonsentraatio a) mahanesteessä, jonka ph 1,9 b) ohutsuoessa, jossa ph 8,0 c) suussa, kun syjen ph 6,8 ph mo 1,9 mo mo mo a) H , ,01 ph mo 8,0 mo 8 mo 8 mo b) H , ,0 10 ph 6,8 mo 7 mo 7 mo c) H , , Täydennä seuraava tauukko askemaa puuttuvat arvot ja imoita, onko iuos hapan vai emäksinen. [H ] [H ] ph ph Hapan vai emäksinen? 6, 10 M 4, M 5,67,50

20 1. Vaakarivi - H 6, 10 M; ph g 6, 10 M,00...,0 ph 14,00 ph 14,00, , ,80 11, H 10 M 1, M 1,6 10 M. Vaakarivi 5 - H 4,7 10 M; ph g 4,7 10 4,7... 4, ph 14,00 ph 14,00 4,7... 9, ,67 9, H 10 M, M,1 10 M. Vaakarivi 5, ph 5,67; H 10 M, M,1 10 M ph 14,00 5,67 8, 8, 9 9 H 10 M 4, M 4,7 10 M 4. Vaakarivi,50 ph,50; H 10 M, M, 10 M ph 14,00 ph 14,00,50 11,50 11, H 10 M, M, 10 M [H ] [H ] ph ph Hapan vai emäksinen? 6, 10 M 1, M,0 11,80 hapan, M 4, M 9,67 4, emäksinen, M 4, M 5,67 8, hapan, 10 1 M, 10 M 11,50,50 emäksinen 64. Verinäytteen ph:ksi mitattiin 5 C:ssa 7,41. Laske näytteen ph, [H ] ja [H - ]. ph 7, 41, joten ph 14,00 ph 14,00 7, 41 6,59 7,41 mo 8 mo 8 mo H 10, ,9 10 6,59 mo 7 mo 7 mo H 10, ,6 10

21 65. Laske iuoksen ph. a) 0,5 M HN(aq) b) 0, 05 M HBr(aq) c) 0, M H(aq) d) 0,000 M Mg(H)(aq). a) HN on vahva, monoproottinen happo, joka uovuttaa protoninsa H HN 0,5 M. täydeisesti. Täöin [ ] ph g 0,5 0, ,46 0 b) HBr on vahva monoproottinen happo, joka uovuttaa protoninsa täydeisesti. Täöin H [ HBr ] 0,05 M ja ph gh 0 g 0,05 1,46 c) H -ioni on vahva emäs. 0, M:ssa H(aq)-iuoksessa [ ] 0 H H 0, M ph g H g 0, 0, ,66 ph 14,00 0, ,4... 1,4 d) H -ioni on vahva emäs. 0,000 M Mg(H)(aq)-iuoksessa [ ] H Mg(H) 0,000 M 0,00044 M 0 ph g H g 0,00044,56... ph 14,00 ph 14,00, , , Laske a) vetykoridihappoiuoksen konsentraatio, kun sen ph,0 b) kasiumhydroksidiiuoksen konsentraatio, kun sen ph 11,68. a) ph,0, joten ph,0 mo mo mo H , ,0 10 HC on vahva monoproottinen happo, joka uovuttaa protoninsa täydeisesti, joten mo mo [ HC] H 0 5,0 10 0,0050

22 b) ph 11,68 ja ph 14,00 11,68, ph, mo mo H , H Liukeneminen: Ca(H) (s) Ca (aq) H (aq), joten 1 1 mo mo [ Ca(H) ] H 4, , mo mo, , ,0 g kaiumhydroksidia iuotetaan veteen 100 m:n mittapuossa ja täytetään vedeä merkkiin saakka. Laske iuoksen ph. n m,0g mo n(h) 0,56... V M V g (9,10 16,00 1,008) 0,100 mo H Liukeneminen: H(s) (aq) H (aq), joten [ ] 0 mo H H 0,56... ph g 0, , ja ph 14,00 0, , ,55 ph 1, ,50 m väkevää 69,5 m-%:sta typpihappoa (ρ 1,41 kg/dm ) aimennetaan mittapuossa 100 miiitraan vettä. Laske iuoksen ph. M(HN) 6,018 g/mo ja ρ 1,41 kg/dm 1,41 g/cm 1,41 g/m m(hn) 0,695 ρ V 0,69 1,41 g/m 0,50 m 0,489 g n m 0,489...g mo [HN]0 0, V M V g 6,018 0,100 mo Typpihappo on vahva monoproottinen happo, joten [HN]0 [H ] 0,0777 mo/ ph -g0,0777 1,109 1,11

23 69. 5,0 m 0,80 M NaH(aq)-iuosta aimennetaan siten, että iuoksen tiavuudeksi tuee 500 m? Mikä on aimennetun iuoksen ph? H - -ioni on vahva emäs, joten [NaH]0 [H - ]. Laimennettaessa H ionien ainemäärä ei muutu: n(h - )a n(h ) ja n c V [H - ]a Va [H ] V 5,0 m 0,80 mo/ [H ] 500 m mo 5,0 m 0,80 [H - ] 0,040 mo 500 m ph g[h ] g0,040 1,97 ph 14,00 ph 14,00 1,97 1,60 1, a) Piperidiiniä käytetään mm. emäksisenä iuottimena. Piirrä piperidiinin vastinhapon kaava ja aske sen happovakion arvo. Piperidiinin emäsvakio on 1, 10 mo/. N H piperidiiini b) Piirrä maitohapon (-hydroksipropaanihapon) vastinemäksen kaava ja aske sen emäsvakion arvo. Maitohapon happovakio on 8, mo/. a) N H H 14 mo 1, ( ) mo mo 7, ,8 10 mo 1, 10 w 1 1 a b b) H b 14 mo 1, w 11 mo 11 1, , 10 a 4 8,4 10 mo mo

24 71. Niasiini on yksi B-ryhmän vitamiineista ja sen happovakio on 1, mo/. Piirrä niasiinin vastinemäksen kaava ja aske sen emäsvakion arvo. H N niasiini N 14 mo 1, w 10 mo 10 b 6, ,7 10 a 5 mo mo 1, Mikä on 0,5 M muurahaishappoiuoksen ph. a(hch) 1, mo/. irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HCH( aq ) H ( ) HC ( aq ) H ( aq ) c aussa 0,5 0 0 c:n muutos x x x (mo/) konsentraatio tp:ssa (mo/) 0,5 x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H x a HC H 1,8 10 HA 0,5 x [ ] 1,8 10 x 4, x 4 askimea; x H 6, mo mo (tai x 6, ; negatiivisena mahdoton) Lasketaan ph mo ph g H 6, ,179...,18

25 7. Mikä on 0,075 M etyyiamiiniiuoksen ph? b(chchnh) 6, mo/. irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa (mo/) c:n muutos (mo/) konsentraatio tp:ssa (mo/) CHCH NH ( aq ) H ( ) CH CH NH ( aq ) H ( aq ) 0, x x x 0,075 x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H x b CH CH NH H 6,4 10 CH CH NH 0,075 x x 4 [ ] 6,4 10 x 4, askimea: x H 6, x mo (tai 7, ; negatiivisena mahdoton) mo Lasketaan ph - ph g H g 6, , ph14,00 ph 14,00, ,80 11,8

26 74. Bentsoehapon konsentraatio on 0,050 M ja a(c6h5ch) 6, 10 5 mo/. Laske iuoksen oksonium-ionien, bentsoaatti-ionien ja bentsoehapon tasapainokonsentraatiot sekä iuoksen ph. c HA HA 0,050 M Merkitään bentsoehapon kaavaa HA:a. ( ) [ ] 0 irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HA ( aq ) H ( ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos (mo/) x x x tasapainokonsentraatio (mo/) 0,050 x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H x a H A 6, 10 HA 0,050 x x 5 [ ] 6, 10 x, askimea: x H 1, mo mo (tai 1, ; negatiivisena mahdoton) x asketaan ph ph g(1, ),758...,76 Imoitetaan tai asketaan tasapainokonsentraatiot mo H C6H5C 1,7 10 mo mo mo mo [ C6H5CH] 0,050 1, , ,048

27 75. 0,76 g manteihappoa iuotetaan 100 m:aan vettä. Laske iuoksen ph. Manteihapon happovakio on 4, 10 4 mo/. H H m anteihappo g Manteihapon moekyyikaava on CH8 ja M(CH8 ) 15,144 mo Lasketaan manteihapon konsentraatio n m 0,76 g mo c(c8h8 ) 0, V M V g 15,144 0,100 mo mo Merkitään manteihapon kaavaa HA:a; [ HA] 0 0, irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HA ( aq ) H ( ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos x x x (mo/) tasapainokonse ntraatio (mo/) 0, x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H x a H A 4, 10 HA 0, x x 4 [ ] 4, 10 x, mo askimea: x H 4, mo (tai x 4, ; negatiivisena mahdoton) ph g H g( 4, ),54...,5

28 76. Sorbiinihapon kaiumsuoaa (E 0; CH-CHCH-CHCH-C) isätään juustoihin estämään homeiden kasvua. Laske iuoksen ph, kun 11, g kaiumsorbaattia iuotetaan 1,75 itraan vettä. Sorbaatti-ionin emäsvakio on 5, mo/. Sorbiinihapon kaiumsuoan kaava on C6H7 ja mooimassa g M(C6H7 ) 150,16 mo Lasketaan kaiumsorbaattiiuoksen konsentraatio n m 11, g mo c(c6h7 ) 0, V M V g 150,16 1,75 mo aiumsorbaatti iukenee veteen ioneiksi H C H s C H aq aq ( ) ( ) ( ) mo Merkitään sorbaatti-ionin kaavaa [B]:ä. [ B] 0 0, Sijoitetaan tauukkoon konsentraatin muutokset B( aq ) H ( ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos (mo/) x x x tasapainokonsentraatio (mo/) 0, x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H b H A x 5,9 10 B 0, x [ ] mo x << 0, , joten yhtäö yksinkertaistuu muotoon 10 mo x 0, , mo 6 mo mo x H ( ± ) 0, ,9 10 5, << 0,0498 Negatiivinen ratkaisu mahdoton. Yksinkertaistus, koska x muuttaa vasta 0, :n kuudetta desimaaia Lasketaan ph 6 ph g H g( 5, ) 5,97... ph 14,00 ph 14,00 5,97 8, ,70

29 77. uinka suuri ainemäärä a) yhdenarvoista vahvaa happoa b) yhdenarvoista happoa, jonka happovakio a 1,0 10 mo/, tarvitaan, kun vamistetaan 0,50 happoiuosta, jonka ph,60? Lasketaan happoiuoksen oksoniumionikonsentraatio mo ph,60, joten H 10 10, ph,60 mo a) Yhdenarvoisen vahvan hapon HA vesiiuoksessa [ ] HA H, koska vahva happo uovuttaa protoninsa täydeisesti Hapon HA ainemäärä mo n ( HA) c V [ HA0 ] V, ,50 1, mo 1,mmo b) Lasketaan heikon hapon HA akukonsentraatio [ HA] 0 mo H, irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset H 0 a, kun HA ( aq ) H ( ) ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) c:n muutos (mo/) tasapainokons entraatio (mo/) a 0 0, , , a, , , Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan a HA mo, H A mo a 1,0 10 [ HA] mo a, ,0 10 a, , ,10 10, a 1,0 10 mo a [ HA] 8, hapon HA ainemäärä ( ) n c V a V 6 6 mo HA 8, ,50 4, mo 4, 4 mmo 78. uinka suuri ainemäärä

30 a) yhdenarvoista vahvaa emästä b) yhdenarvoista emästä, jonka emäsvakio b 1,0 10 mo/, tarvitaan, kun vamistetaan 0,50 emäksen vesiiuosta, jonka ph 11,70? Lasketaan emäsiuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio ph 11,70, joten ph 14,00 11,70,0,0 mo mo H 10 5, a) Yhdenarvoisen vahvan emäksen B vesiiuoksessa mo [ B] H 5, Vahvan emäksen B ainemäärä mo n ( B) c V [ B] V 5, ,50, mo,5 mmo 0 b) Lasketaan heikon emäksen B akukonsentraatio [ B] 0 mo H 5, irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa (mo/) c:n muutos (mo/) tasapainokonsentraatio (mo/) a, kun B( aq ) H ( ) H ( aq ) BH ( aq ) a 0 0 5, , , a 5, , , Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan a B [ ] 0 mo H BH 5, mo b 1,0 10 [ B] mo a 5, ,0 10 a 5, , , , a [ B] 0 1, mo a 0,001 Heikon emäksen B ainemäärä mo n ( B) c V a V 0,001 0,50 0,01506 mo 15 mmo 79. Ruuan maustamiseen ja eintarvikkeiden säiöntään käytetään viinietikkaa. Puosta otettiin näyte ja sen ph:ksi mitattiin,90. Laske etikkahapon

31 akukonsentraatio. etetaan, että viinietikka sisätää vain etikkahappoa. Lasketaan etikkahappoiuoksen oksoniumkonsentraatio.,90 mo mo ph,90, joten H 10 1, mo Etikkahappo on heikko happo, jonka a 1,8 10 CH CH Lasketaan etikkahapon akukonsentraatio [ ] 0 H 1, mo irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset a, kun CHCH ( aq ) H ( ) H ( aq ) CH C ( aq ) c aussa (mo/) c:n muutos (mo/) tasapainokonsentraatio (mo/) a 0 0 1, , , a 1, , , Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan a CH CH [ ] 0 mo 1, H CH C mo a 1,8 10 [ CHCH ] mo a 1, ,8 10 a, , , , a 5 1,8 10 mo mo a [ CHCH ] 0,0891 0,089 0

32 80. Maitohappoa syntyy hapanmaitotuotteisiin, kuten viiiin ja jugurttiin, maitohappobakteerien hajottaessa maidon monosakkaridejä. 0,10 M maitohappoiuoksen ph on mittauksen mukaan,44. Laske maitohapon happovakio. H H maitohappo Lasketaan maitohappoiuoksen oksoniumkonsentraatio,44 mo mo ph,44, joten H 10, mo Merkitään maitohapon kaavaa HA:a [ Maitohappo ] 0 0,10 irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HA ( aq ) H ( ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos, , , (mo/) tasapainokonsentraatio (mo/) 0,10, , , Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja asketaan happovakio a mo, H A mo a 1, [ HA] mo ( 0,10, ) 4 mo a ( maitohappo ) 1,4 10

33 81. ppiastyössä piti määrittää erään orgaanisen hapon HA happovakio. Hapon mooimassan tiedetään oevan 88,0 g/mo ja 100 m-%:n hapon tiheyden 0,96 g/cm. Haposta otettiin 10 m:n täyspipetiä näyte, joka siirrettiin 1000 m:n mittapuoon ja aimennettiin merkkiin tisatua vedeä. Laimennetun iuoksen ph:ksi mitattiin ph-mittaria,8. Laske hapon happovakio. Lasketaan hapon HA akukonsentraatio [ HA ] 0 ( ) m HA 0,96 g mo ρ V 0,1090 g 88,0 1,000 mo Lasketaan happoiuoksen oksoniumionikonsentraatio,8 mo mo ph,8, joten H 10 1, irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HA ( aq ) H ( ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos 1, , , (mo/) tasapainokonsentraatio (mo/) 0, , , , Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja asketaan happovakio a a a mo 1, H A mo, [ HA] mo ( 0, , ) 5 mo 10

34 8. Mikä on ammoniakkiiuoksen akukonsentraatio, jos ammoniakin ionisoitumisaste on 6,0 %? Ammoniakki NH on heikko emäs, joten ionisoitumisaste H α 0,060, josta H 0,060 [ NH ] 0,060a 0 NH [ ] 0 Lasketaan ammoniakkiiuoksen akukonsentraatio [ NH ] H 0,060 a. a 1, mo irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset a, kun NH ( aq ) H ( ) H ( aq ) NH ( aq ) c aussa (mo/) a 0 0 c:n muutos 0,060a 0,060a 0,060a (mo/) tasapainokonsentraatio (mo/) 0,94a 0,060a 0,060a Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja asketaan akukonsentraatio a b [ ] ( a) H NH 0,060 1,8 10 NH 0,94a 5 ( a ) [ ] 4 5,6 10 a 1, a,6 10 1, a 5 1,69 10 mo mo mo a 0 a NH 4, (tai 0, mahdoton),6 10 mo mo [ NH ] 4,7 10 0,

35 8. Rikkihappoiuoksen konsentraatio on 0,10 M. Laske iuoksen ph. hje: a1(hs4) >> 1mo/ ja a(hs4 ) 1,1 10 mo/. Vaihe 1 mo a1 ( HS 4 ) >> 1, joten rikkihappo uovuttaa ensimmäisen protoninsa täydeisesti irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HS 4 ( aq ) H ( ) H ( aq ) HS ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos (mo/) 0,10 0,10 0,10 tasapainokonsentraatio 0 0,10 0,10 (mo/) mo H 0,10 1 Vaihe irjoitetaan tauukkoon HS 4 -ionin konsentraation muutokset. Akukonsentraatiot ovat samat kuin vaiheen 1 oppukonsentraatiot. mo a ( HS 4 ) 1,1 10 HS aq ( ) H ( ) H ( aq ) S ( aq ) 4 c aussa (mo/) 0,10 0,10 0 c:n muutos (mo/) x x x tasapainokonsentraatio (mo/) 0,10 x 0,10 x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot tasapainovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x H a ( x) H S 0,10 4 x 1,1 10 HS 0,10 x 4 x 0,10x 1,1 10 1,1 10 x x 0,111x 1, mo askimea: x H 9, mo (tai x 0,101..., negatiivisena mahdoton) 4 4

36 Lasketaan rikkihappoiuoksen H ja ph mo mo mo H H H 1 0,10 9, ,10915 ph g H g ( 0,10915) 0, ph 0,96.4 ph:n soveuksia 84. a) Miä kahdea tavaa iuoksen ph voidaan mitata? umpi mittaustavoista on tarkempi? b) Minkä värinen bromitymoisininen on iuoksessa, jonka 1) ph,0 ) ph 10,0? c) ummassa, happo- vai emäsmuodossa, bromitymoisininen on iuoksessa, jonka 1) ph 4,0 ) ph 6,5 ) ph 9,0? a) Liuoksen ph voidaan mitata ph-indikaattoripaperiiuskaa ja tarkasti sähköiseä ph-mittaria. Ns. yeisindikaattoripaperit vamistetaan imeyttämää paperiiuskae useita eri indikaattoreita, jooin niiden mittausaue saadaan aajaksi. (Ihminen pystyy makuaistiaan arvioimaan ph:n noin 0,5 yksikön tarkkuudea.) b) 1) ketainen ) sininen c) 1) ph < värinvaihtumisaueen ph, joten indikaattori on happomuodossa ) ph on indikaattorin värinvaihtumisaueea, joten indikaattoria on sekä happo- että emäsmuodossa ) ph > värinvaihtumisaueen ph, joten indikaattori on emäsmuodossa. 85. aksi pisaraa fenoiftaeiiniiuosta isätään 5,0 m:aan a) 0,0010 M HC(aq)-iuosta b) 0,00010 M NaH(aq)-iuosta. Minkä värisiä iuokset ovat indikaattorin isäyksen jäkeen? a) HC(aq)-iuos on hapan, jossa fenoiftaeiini on väritön b) NaH(aq)-iuos on emäksinen, jossa fenoiftaeiini on punainen. 86. Pyridiinin emäsvakio b 1, mo/ ja nikotiinin b 1, mo/. a) umpi emäksistä on vahvempi? b) umpi nikotiinin typpiatomeista ottaa mieuummin vastaan protonin? c) Laske pyridiinin ja nikotiinin pb. d) Piirrä pyridiinin ja nikotiinin vastinhappojen kaavat ja aske niiden pa.

37 N N pyridiini nikotiini b 9 mo 1,8 10 b N CH 6 mo 1,0 10 a) Nikotiini on vahvempi emäs, koska sen emäsvakio on suurempi. b) Pyridiinin heterosykisen ja aromaattisen renkaan typpiatomi sitoo protonin ja sen emäsvakio kuvaa tämän typen emäksisyyttä. Nikotiinissa on pyridiinirenkaan isäksi herosykinen viisirengas, jossa on tertiäärinen aminoryhmä. oska nikotiinin emäsvakio on suurempi, täytyy tertiäärisen aminoryhmän oa emäksisempi ja ottaa mieuummin vastaan protoni. ommentti: Typpiatomin emäksisyys riippuu typen hybridisaatiosta: sp -hybridisoitunut typpiatomi (nikotiinin viisirenkaassa) on emäksisempi kuin sp - hybridisoitunut typpiatomi (moempien pyridiinirenkaassa). c) pb(pyridiini) -g(1, ) 8,74 pb(nikotiini) -g(1, ) 6,00 d) N H pyridiinin vastinhappo N N H CH nikotiinin vastinhappo pa(pyridiinin vastinhappo) 14,00 - pb 14,00 8,74 5,6 pa(nikotiinin vastinhappo) 14,00 - pb 14,00 6,00 8, a) Aspiriinin pa,48. nko aspiriini 1) mahaaukussa (ph 1 ) ) ohutsuoessa (ph 8) happo- vai emäsmuodossa? b) Aniiinin (aminobentseenin) pb 9,1. nko aniiini emäs- vai happomuodossa, kun iuoksen 1) ph 6,0 ) ph 11,5? H asetyyisaisyyihappo

38 a) 1) Mahaaukun ph on pienempi kuin aspiriinin pa, joten aspiriini on enimmäkseen happomuodossa. ) hutsuoen ph on suurempi kuin aspiriinin pa, joten aspiriini on enimmäkseen emäsmuodossa. b) 1) Liuoksen ph on pienempi kuin aniiinin pb, joten aniiini on enimmäkseen happomuodossa. ) Liuoksen ph on suurempi kuin aniiinin pb, joten aniiini on enimmäkseen emäsmuodossa. 88. Bentsoehappo (a 6, 10 5 mo/) toimii säiöntäaineena vain happomuodossa. a) Mikä pitää eintarvikkeen ph:n oa, jotta bentsoehappo estäisi niissä hiivojen ja homeiden kasvun. b) Coa-juomien ph on. nko bentsoehappo coa-juomiin sovetuva säiöntäaine? a) pa(bentsoehappo) g(6, 10 5 ) 4,0. Jos eintarvikkeen ph 4,0, niin happo- ja emäsmuodon konsentraatiot ovat ikipitäen yhtä suuret. Mitä enemmän eintarvikkeen ph on 4,0:n aapuoea, sitä suurempi on happomuodon osuus ja sitä paremmin bentsoehappo toimii säiöntäaineena. b) Coa-juomien ph on reiusti ae 4,0, joten bentsoehappo on niihin hyvin sovetuva säiöntäaine..5 Ionit happoina ja emäksinä 89. ph-indikaattorin HIn happovakio a 1, mo/ ja sen happomuoto on väritään ketainen, emäsmuoto sininen ja värinmuutosaueea vihertävä. Mikä on indikaattorin väri iuoksessa, jonka ph on a) 4,0 b) 9,0 c) 1,0 pa(hin) -g(1, ) 9,00 a) Liuoksen ph 4,0 < pa(hin), joten indikaattori on happomuodossa ja väritään ketainen. b) Liuoksen ph 9,0 pa(hin), joten indikaattori on värinmuutosaueea ja väritään vihertävä. c) Liuoksen ph 1,0 > pa(hin), joten indikaattori on emäsmuodossa ja väritään sininen.

39 90. vatko seuraavien suoojen vesiiuokset happamia, emäksisiä vai neutraaeja? a) NaC b) NH4C c) N d) NaC e) HC f) CHCHNHC g) NaHP4. a) Liuoksessa on vain neutraaeja Na - ja C - -ioneja, joten ruokasuoaiuos on neutraai. b) Liuoksessa on happamia ammonium-ioneja (a(nh4 ) 5, mo/) ja neutraaeja C - -ioneja, joten ammoniumkoridiiuos on hapan. c) Liuoksessa on vain neutraaeja - ja N - -ioneja, joten kaiumnitraattiiuos on neutraai. d) Liuoksessa on neutraaeja Na -ioneja ja emäksisiä C - -ioneja (b(c - ), mo/), joten natriumkarbonaattiiuos on emäksinen. e) Liuoksessa on neutraaeja -ioneja ja emäksisiä HC - -ioneja (joka on heikon hapon, muurahaishapon, vastinemäs), joten kaiumformiaattiiuos on emäksinen. f) Liuoksessa on neutraaeja C - -ioneja ja happamia CHCHNH -ioneja (joka on heikon emäksen, etyyiamiinin, vastinhappo), joten etyyiammoniumkoridiiuos on hapan. g) iuoksessa on neutraaeja Na -ioneja ja happamia HP4 - -ioneja (a(hp4 - ) 6, 10 8 mo/), joten natriumdivetyfosfaattiiuos on hapan. 91. Hapon HA happovakio on 1, mo/ ja hapon HB happovakio on 1,0 10 mo/. Mitkä seuraavista väittämistä ovat tosia? a) HA on heikompi happo kuin HB. b) Suoan NaA vesiiuos on emäksinen. c) Suoan NaB vesiiuos on hapan. d) Ioni B - on voimakkaampi emäs kuin ioni A. a) Tosi, koska hapon HA happovakio on pienempi. b) Tosi. Na -ioni on neutraai, mutta anioni A - on heikon hapon vastinemäksenä emäksinen. c) Epätosi. Na -ioni on neutraai, mutta anioni A on heikon hapon vastinemäksenä emäksinen eikä hapan. d) Epätosi. Heikon hapon vastinemäs on sitä emäksisempi, mitä heikompi happo on. Happo HA on heikompi, joten sen vastinemäs A on voimakkaampi emäs

40 9. a) irjoita 1) ammoniumnitraatin ) ammoniumasetaatin ja ) ammoniumformiaatin kaavat. b) vatko suoojen 0,10 M vesiiuokset happamia, emäksisiä vai neutraaeja? a) 1) NH4N ) CHCNH4 ) HCNH4 b) 1) Liuoksessa on happamia ammoniumioneja (a(nh4 ) 5, mo/) ja neutraaeja nitraatti-ioneja, joten iuos on hapan. ) Liuoksessa on happamia ammoniumioneja (a(nh4 ) 5, mo/) ja emäksisiä asetaatti-ioneja b(chc - ) 5, mo/). a b, joten iuos on neutraai. ) Liuoksessa on happamia ammoniumioneja (a(nh4 ) 5, mo/) ja emäksisiä formiaatti-ioneja. Muurahaishapon a 1, mo/, joten formiaattiionin emäsvakio 14 mo 1, w b a 4 mo 11 mo 5, ,8 10 a(nh4 ) > b(hc - ), joten iuos on hieman hapan. 9. Aminohapot uokiteaan sivuketjujen happo-emäs-ominaisuuksien perusteea happamiin, neutraaeihin ja emäksisiin. a) Mitkä aminohapoista ovat happamia ja mitkä emäksisiä? b) irjoita histidiinin viivakaava, kun se on iuenneena puskuriiuoksessa, jonka 1) ph,00 ) 1,00. c) irjoita gutamiinihapon viivakaava, kun se on iuenneena puskuriiuoksessa, jonka 1) ph 1,00 ) ph 11,00 a) Happamia ovat asparagiinihappo ja gutamiinihappo ja emäksisiä ysiini, arginiini ja histidiini. b) H N H N N H H N (aq) H histidiini, ph,00 - aminoryhmä ammoniumionimuodossa - karboksyyihapporyhmä happomuodossa - sivuketjun aminoryhmä ammoniumionimuodossa (sivuketjun toinen typpiatomi ei oe emäksinen) N H N histidiini, ph 1,00 (aq) - aminoryhmä emäsmuodossa - karboksyyihapporyhmä karboksyaattimuodossa - sivuketju emäsmuodossa

41 c) H (aq) (aq) H H N H N gutamiinihappo, ph 1,00 gutamiinihappo, ph 11,00 - aminoryhmä ammoniumionimuodossa - karboksyyihapporyhmä happomuodossa - sivuketjun karboksyyihapporyhmä happomuodossa - aminoryhmä emäsmuodossa - karboksyyihapporyhmä karboksyaattimuodossa - sivuketjun karboksyyihapporyhmä karboksyaattimuodossa 94. hessa on tripeptidin, Asp-Lys-Gy, viivakaava, jossa tripeptidin happo-emäs ominaisuuksia ei oe huomioitu. Piirrä tripeptidin viivakaava, kun se on soussa, jossa ph 7,5. H H N H N N H H aavassa ei oe otettu huomioon aineen happo-emäsominaisuuksia. Asp-Lys-Gy NH H N amidi H N amidi N H (aq) Asp-Lys-Gy NH Fysioogisessa ph:ssa (7,4): - aminoryhmät ovat ammoniumionimuodossa - karboksyyihapporyhmät ovat karboksyaatti-ionimuodossa - amidiryhmät eivät osaistu happo-emäs-reaktioihin! 95. asiumoksidin Ca sanotaan oevan niukkaiukoinen veteen, koska sen iukoisuus on vain 1, g/1,00 dm H 5 C:ssa. Laske kyäisen Ca-iuoksen ph. asiumoksidi Ca on ioninen oksidi, jonka oksidi-ioni on vahva emäs. Ca:n iukeneminen: Ca ( s) H ( ) ( ) Ca aq aq -ioni toimii emäksenä: - ( aq ) H() H ( aq ) okonaisreaktio: ( ) Ca s H Ca ( aq ) H ( aq )

42 g m 1, g M(Ca) 56,08 ja n ( Ca ) 0,01... mo mo M g 56,08 mo okonaisreaktioyhtäöstä pääteään n H n Ca 0,01... mo 0, mo ( ) ( ) n 0, mo mo Reaktion jäkeen H H 0, V 1,00 dm dm Lasketaan iuoksen ph ph g H g 0, ,... ph 14,00 ph 14,00 1,... 1, ph 1, Natriumhydridi NaH reagoi kiivaasti veden kanssa, koska hydridi-ioni on voimakas emäs. a) Mikä on hydridi-ionin vastinhappo? b) irjoita natriumhydridin ja veden väisen reaktion yhtäö. c) nko natriumhydridin ja veden väinen reaktio protoninsiirtoreaktio, eektroninsiirtoreaktio vai moempia? d),5 g natriumhydridiä aitetaan veteen ja tiavuus reaktion oputtua on 0 m. Laske reaktioseoksen ph. a) H(g) b) NaH(s) H() Na (aq) H - (aq) H(g) c) Sekä protonin- että eektroninsiirtoreaktio (sevitä vedyn hapetusuvut!) g m,5 g d) M ( NaH),998 ja n ( NaH) 0, mo mo M g,998 mo b-kohdan reaktioyhtäöstä pääteään n H n LiH 0, mo ( ) ( ) Reaktion jäkeen n 0, mo mo H 0,47... V 0,0 Lasketaan iuoksen ph ph g 0, ,4... ph 14,00 ph 14,00 0,4... 1, ph 1,68

43 97. Seuraavia aineita isätään veteen: 1) C(g) ) HC)(s) ) C(s) 4) C(s) 5) H(s) 6) (s) 7) H(s). a) Muodostuuko hapan, emäksinen vai neutraai iuos? b) Jos isäyksen jäkeen iuos on hapan tai emäksinen, perustee a-kohdan vastaukset kirjoittamaa happaman tai emäksisen iuoksen muodostumista kuvaavat reaktioyhtäöt. a) 1) hapan ) emäksinen ) emäksinen 4) neutraai 5) emäksinen 6) emäksinen 7) emäksinen. b) 1) hiiihapon muodostuminen: C (g) H() HC(aq) hiiihapon protoninsiirtoreaktio: HC(aq) H() HC - (aq) H (aq) ) -ioni on neutraai ja HC - -ioni on emäksinen. (b(hc - ), 10 8 mo/ > a(hc - ) 4, mo/) HC - (aq) H() HC(aq) H - (aq) ) -ioni on neutraai ja C - -ioni on emäksinen C - (aq) H() HC - (aq) H - (aq) H 5) iukeneminen: H(s) (aq) H - (aq) H 6) iukeneminen: (s) (aq) - (aq) oksidi-ionin protoninsiirto: - (aq) H() H - (aq) kokonaisreaktio: (s) H() (aq) H - (aq) H 7) iukeneminen: NaH(s) Na (aq) H - (aq) hydridi-ionin protoninsiirto: H - (aq) H() H - (aq) H(g) kokonaisreaktio: NaH(s) H() Na (aq) H - (aq) H(g) 98. uvassa esitetään erään monoproottisen hapon ionisoitumisaste akukonsentraation funktiona. a) nko kyseessä vahva vai heikko happo? b) Seitä, miksi ionisoitumisaste askee hapon konsentraation kasvaessa. c) Laske kuvan perusteea hapon a.

44 a) Heikko happo. Vahvan monoproottisen hapon ionisoitumisaste oisi 100 % akukonsentraatiosta riippumatta, koska sen protoninsiirtoreaktion tasapainoasema on täysin reaktiotuotteiden puoea. b) Riippuvuus seitetään tässä Le Chateierin periaatteen avua. Hapon akukonsentraation kasvaminen tarkoittaa samaa kuin veden poistaminen tasapainossa oevasta protoninsiirtoreaktion, HA(aq) H() H (aq) A - (aq), reaktioseoksesta. Vettä poistettaessa tasapaino siirtyy kuvaajan mukaan ähtöaineiden suuntaan. Tämä johtuu siitä, että systeemi vastustaa pakotteen vaikutusta ei reaktiotuotteiden konsentraation kasvua. Toisin sanottuna ionisoitumisaste pienenee hapon akukonsentraation kasvaessa. c) Vaitaan yksi kuvaajan piste, tässä piste, jonka koordinaatit ovat HA 0,10 M ja α 1, % 0,01 [ ] 0 H, joten H A α α [ HA ] 0 0,01 0,10 M 1, 10 M [ HA] 0 irjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset HA ( aq ) H ( ) H ( aq ) A ( aq ) c aussa (mo/) 0, c:n muutos (mo/) 1, 10 1, 10 1, 10 tasapainokonsentraatio (mo/) 0,0987 1, 10 1, 10 Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot tasapainovakion ausekkeeseen ja asketaan happovakio a mo 1, H A mo mo 1, ,7 10 [ HA] mo 0,0987 a noin 1, mo

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraoituminen = suoan muodostus Taustaa: Tähän asti oaan tarkastetu happojen ja emästen vesiiuoksia erikseen, mutta nyt tarkasteaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs yhdistetään.

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu?

101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu? .1 Neutraoituminen 101. a) Mitkä ovat neutraoitumisreaktion ähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraoituminen tapahtuu? a) Lähtöaineet ovat oksonium- ja hydroksidi-ionit ja reaktiotuote vesi:

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2009.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2009. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 009. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/ pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

1 p - jos vastaus Be, 1/3p - jos vastaus Ba ja Be, 1p. e) P tai Se 1 p f) Cl 1 p -jos sekä oikea että väärä vastaus, 0 p.

1 p - jos vastaus Be, 1/3p - jos vastaus Ba ja Be, 1p. e) P tai Se 1 p f) Cl 1 p -jos sekä oikea että väärä vastaus, 0 p. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin keväää 01. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/ pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia

Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia Mitä tarkoittaa reaktionopeus? Miksi eintarvikkeissa on parasta ennen päiväys? Entä miksi maito säiytetään jääkaapissa? Maidon happaneminen

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%. Tehtävä 1. äkevä suoahapo massaprosettie C-pitoisuus o 7%. a. Mikä o iuokse kosetraatio (mo/), ku se tiheys o 1,18 kg/? b. Mite pajo tarvitset suoahappoa eutraoidaksesi 0,1 itraa 0,5 M kasiumhydroksidia(aq)?

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET

24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET 24.5.2013 Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) KEMIA KYSYMYKSET YLEISET HJEET 1. Tarkista, että kysymysnipussa on kaikki sivut 1-10. Paperinippua ei saa purkaa. Mitään valintakoepapereita ei

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Tällaista reaktiota kutsutaan tasapainoreaktioksi ja tasapainoreaktiota kuvataan kahdella nuolimerkillä.

Tällaista reaktiota kutsutaan tasapainoreaktioksi ja tasapainoreaktiota kuvataan kahdella nuolimerkillä. 1. REAKTIOT JA TASAPAINO Kertausta Kaikki reaktiot eivät etene vain toiseen suuntaa, vaan käänteinen reaktio voi tapahtua samanaikaisesti etenevän reaktion kanssa. Tällaista reaktiota kutsutaan tasapainoreaktioksi

Lisätiedot

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa 3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa Jos kahden aineen välinen elektronegatiivisuusero on riittävän suuri (>1,7), on se ionisidos. Jos

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa.

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa. Diploi-insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2016 DI-keian valintakoe 1.6.2016 alliratkaisut 1. a) ääritetään ensin yhdisteen epiirinen kaava. Oletetaan, että yhdistettä on 100 g. Yhdiste sisältää

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

Hiilen ja vedyn reaktioita (1)

Hiilen ja vedyn reaktioita (1) Hiilen ja vedyn reaktioita (1) Hiilivetyjen tuotanto alkaa joko säteilevällä yhdistymisellä tai protoninvaihtoreaktiolla C + + H 2 CH + 2 + hν C + H + 3 CH+ + H 2 Huom. Reaktio C + + H 2 CH + + H on endoterminen,

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA PELASTAKAA JÄRVI! OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA Opettajan opas Pelin laatineet: Oskari Hanninen, Jannica Lindholm, Lotta Kilpinen ja Elhan Mohamed Johdanto Lautapeli on suunnattu lukion kemianopetukseen

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

BH60A0900 Ympäristömittaukset

BH60A0900 Ympäristömittaukset eden kuiva- ja kiintoaines, ja COD Tehtävä. Tehtaan jätevedenpuhdistamon uosvirtaavasta vedestä hautaan mitata a) kuiva-ainepitoisuus, b) kuiva-aineen orgaanisen aineksen pitoisuus, c) kiintoaine ja d)

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2 S-446 FYSKKA V (Sf Kevät 5 LHSf4 Ratkaisut - LHSf4- K - ja C -ionien tasapainoetäisyys KC oekyyissä on r = 67 n (a Laske ionien väinen attraktiivinen potentiaaienergia oettaaa että ionit ovat pistevarauksia

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot 1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot