101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu?"

Transkriptio

1 .1 Neutraoituminen 101. a) Mitkä ovat neutraoitumisreaktion ähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraoituminen tapahtuu? a) Lähtöaineet ovat oksonium- ja hydroksidi-ionit ja reaktiotuote vesi: HO + (aq) + OH (aq) 2 H2O() b) Reaktion tasapainovakion arvo on suuri (noin (mo/) 2 ), joten oksonium- ja hydroksidi-ionit neutraoivat toisensa käytännössä täydeisesti. 102 Merkittävä suomaainen sanomaehti uutisoi seuraavasti: TUHAT LITRAA TYPPIHAPPOA MAAHAN OULUSSA Noin 1000 itraa 60-prosenttista typpihappoa vaui maahan ja viemäriin kujetusiikkeen pihaa Ouussa keskiviikkoitana. Trukki puhkaisi rekan avaa oeen typpihapposäiiön venttiiin, jooin aine pääsi vaumaan. Paokunta imeytti joitakin kymmeniä itroja maasta. Loput neutraoidaan vedeä. Mikä kemiainen virhe uutisessa on? Ratkaisu Happoa ei voi neutraoida vedeä, vaan neutraointiin tarvitaan emäksistä ainetta, esimerkiksi kasiumhydroksidia, Ca(OH)2. Vettä isäämää happo vain aimenee. 10 Kuvaa reaktioyhtäöä, mitä tapahtuu, kun a) veteen isätään propaanihappoa b) nokare kaiumhydroksidia pudotetaan veteen c) a- ja b-kohtien iuokset yhdistetään. a) CHCH2COOH() + H2O() CHCH2COO (aq) + HO + (aq) H2O b) KOH(s) K + (aq) + OH (aq) c) CHCH2COO (aq) + HO + (aq) + K + (aq) + OH (aq) CHCH2COO (aq) + K + (aq) + 2 H2O() 104. Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtäö, kun seuraavat vesiiuokset yhdistetään. Nimeä veden haihduttamisen jäkeen kiteytyvä suoa. a) Rikkihappoiuos neutraoidaan kaiumhydroksidiiuoksea b) Etikkahappoiuos neutraoidaan kasiumhydroksidiiuoksea c) Oksaaihappoiuos neutraoidaan natriumhydroksidiiuoksea d) Typpihappoiuos neutraoidaan ammoniakkiiuoksea e) Fenoiiuos neutraoidaan kaiumhydroksidiiuoksea. f) Muurahaishappoiuos neutraoidaan natriumkarbonaattiiuoksea.

2 a) 2 HO + (aq) + SO4 2 (aq) + 2 K + (aq) + 2 OH (aq) 2 K + (aq) + SO4 2 (aq) + 4 H2O(); kaiumsufaatti b) 2 HO + (aq) + 2 CHCOO (aq) + Ca 2+ (aq) + 2 OH (aq) Ca 2+ (aq)+ 2 CHCOO (aq) + 4 H2O(); kasiumasetaatti (kasiumetanaatti) c) 2 HO + (aq) + OOCCOO (aq) + 2 Na + (aq) + 2 OH (aq) 2 Na + (aq) + OOCCOO (aq) + 4 H2O(); natriumoksaaatti d) HO + (aq) + NO (aq) + NH4 + (aq) + OH (aq) NH4 + (aq) + NO (aq) + 2 H2O(); ammoniumnitraatti e) HO + (aq) + C6H5O (aq) + K + (aq) + OH(aq) K + (aq) + C6H5O (aq) + 2 H2O(); kaiumfenoaatti f) 2 HO + (aq) + 2 HCOO (aq) + 2 Na + (aq) + CO 2 (aq) CO2() + 2 Na + (aq) + 2 HCOO (aq) + H2O(); natriumformiaatti (natriummetanaatti) 105. Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtäö, kun seuraavat vesiiuokset yhdistetään. Kirjoita veden haihduttamisen jäkeen kiteytyvän suoan kaava. a) Ammoniakkiiuos neutraoidaan vetykoridihappoiuoksea b) Trimetyyiamiiniiuos neutraoidaan typpihappoiuoksea c) Aniiiniiuos neutraoidaan rikkihappoiuoksea d) Pyridiiniiuos neutraoidaan typpihappoiuoksea. a) NH4 + (aq) + OH (aq) + HO + (aq) + C (aq) NH4 + (aq) + C (aq) + 2 H2O() b) (CH)NH + (aq) + OH (aq) + HO + (aq) + NO (aq) (CH)NH + (aq) + NO (aq) + 2 H2O() NH (aq) NH (aq) c) 2 (aq) + 4 H2O() + 2 OH (aq) + 2 HO + (aq) + SO4 2 (aq) 2 + SO4 2 N d) H + 2 H2O() (aq) + OH (aq) + HO + (aq) + NO (aq) N H (aq) (aq) + NO (aq)

3 106. Kirjoita nettoreaktioyhtäöt, kun typpihappoiuokseen isätään kiinteää a) natriumhydroksidia b) manesiumhydroksidia c) kasiumkarbonaattia. a) HNO(aq) + NaOH(s) NaNO(aq) + H2O() b) 2 HNO(aq) + M(OH)2(s) M(NO )2(aq) + 2 H2O() c) 2 HNO(aq) + CaCO(s) Ca(NO )2(aq) + CO2() + H2O() 107. Kahvinkeittimiin ja muihin vettä ämmittäviin aitteisiin saostuu ajan ooon ns. kattiakiveä, joka on kasiumkarbonaattia. Kattiakivi voidaan poistaa etikkahappoiuoksea, joka keitetään aitteen äpi. Kirjoita nettoreaktio, joka kuvaa kahvinkeittimen puhdistumista. Ratkaisu CaCO(s) + 2 CHCOOH(aq) (CHCOO)2Ca(aq) + CO2() + H2O() Kasiumkarbonaatti ei iukene veteen, mutta reaktiotuote kasiumasetaatti iukenee ja poistuu keittimestä Hermostossa viestin väityksestä vastaavat hermoväittäjäaineet, kuten dopamiini ja serotoniini. Kahden hermosoun iittymäkohdassa, synapsissa, on väittäjäaineen siirtymisen mahdoistava pienen pieni aukko. Serotoniinin puute aivoissa aiheuttaa mm. masennusta ja unettomuutta. a) Seitä, miksi serotoniinia voidaan pitää amfoyyttinä. b) Serotoniini ja dopamiini eivät esiinny vesiiuoksessa kahtaisionimuodossa. Tarkoittaako tämä sitä, että niiden vesiiuokset ovat ähes neutraaeja? c) Parkinsonin taudin oireet johtuvat dopamiinin puutteesta. Taudin oireita ei voida kuitenkaan ievittää antamaa potiaie dopamiinia, koska se ei äpäise aivoja suojeevaa veriaivonestettä. Missä muodossa dopamiini on verenkierrossa (ph 7,4)? Dopamiini happomuodon pka on 8,9. H N HO NH 2 HO serotoniini NH 2 HO dopamiini a) Serotoniinissa on sekä hapan fenoinen OH-ryhmä että emäksinen primäärinen aminoryhmä, joten se voi toimia sekä happona että emäksenä (yhyesti amfoyyttinä). Renkaassa oeva typpiatomi ei oe emäksinen. b) Ei. Se, että amfoyyttinen moekyyi ei esiinny kahtaisionina, kertoo vain sen, että moekyyissä oeva hapan ryhmä (fenoinen OH) ei oe riittävän hapan, jotta se voisi uovuttaa protonin moekyyin emäksisee aminoryhmäe (-NH2). Vesiiuoksessa nämä ryhmät voivat siti toimia heikkona happona ja heikkona emäksenä, ja iuoksen ph riippuu ryhmien happo- ja emäsvakioiden suhteeisista suuruuksista.

4 c) ph < pka, joten dopamiini on enimmäkseen happomuodossa. HO NH HO dopamiini fysiooisessa ph:ssa 109. a) Fosforihappoa vamistetaan apatiitista, Ca(PO4)2 CaF2 ns. märkämenetemää, jossa apatiitti iuotetaan väkevään rikkihappoon. Reaktiossa syntyvä fosforihappoiuos erotetaan toisesta reaktiotuotteesta, kasiumsufaatista, suodattamaa. Liuotuksessa syntyvä vetyfuoridikaasu ja sen kaasumaiset jatkoreaktiotuotteet otetaan tateen kaasunpesurissa. Kirjoita fosforihapon vamistusta kuvaava nettoreaktioyhtäö. b) Esimerkiksi tomaatti, peruna ja monet juurekset tarvitsevat runsaasti kaiumioneja, mutta annoitteen koridi-ionipitoisuuden tuee oa ahainen. Täaisie koorinaroie kasveie tarkoitettujen yeisannoitteiden vamistukseen ei voida käyttää uonnosta saatavaa kaiumkoridia vaan kaiumsufaattia. Kaiumsufaatti vamistetaan kaiumkoridista ja rikkihaposta C:ssa Man nheim-menetemää. Kirjoita kaiumsufaatin vamistusta kuvaava nettoreaktioyhtäö iman oomuotomerkintöjä. a) Ca(PO4)2 CaF2(s) + 10 H2SO4(aq) 6 HPO4(aq) + 10 CaSO4(s) + 2HF() b) 2 KC + H2SO4 K2SO4 + 2 HC 110. Mihin suuntaan etikkahappoiuoksen protoninsiirtoreaktion tasapaino siirtyy, kun 50 m:aan 0,10 M etikkahappoiuosta isätään a) muutama pisara 0,10 M NaOH-iuosta b) muutama pisara 0,10 M HC-iuosta c) muutama kide natriumasetattia? d) 10 m vettä. Tarkasteaan tasapainoa: CHCOOH(aq) + H2O() HO + (aq) + CHCOO (aq) a) OH -ioneja isättäessä tapahtuu neutraoituminen, jooin HO + -ionien konsentraatio pienenee. Reaktiotuotteen konsentraation pienentäminen siirtää tasapainoa reaktiotuotteiden suuntaan. b) Vahvaa happoa isättäessä HO + -ionien konsentraatio kasvaa. Reaktiotuotteen konsentraation isääminen siirtää tasapainoa ähtöaineiden suuntaan. c) Natriumasetaatti iukenee natrium- ja asetaatti-ioneiksi, jooin asetaatti-ionien konsentraatio kasvaa. Reaktiotuotteen konsentraation isääminen siirtää tasapainoa ähtöaineiden suuntaan. d) Veden konsentraatio kasvaa. Lähtöaineen konsentraation isääminen siirtää tasapainoa reaktiotuotteiden suuntaan Kasvaako vai pieneneekö 0,10 M ammoniumnitraattiiuoksen ph, kun 0 m:aan iuosta isätään

5 a) muutama pisara 0,10 M NaOH-iuosta b) muutama pisara 0,10 M HNO-iuosta c) muutama kide natriumnitraattia NaNO d) muutama kide ammoniumkoridia NH4C e) 10 m vettä. Ammoniumioni on hapan ja nitraatti-ioni neutraai. Tarkasteaan tasapainoa: NH4 + (aq) + H2O() HO + (aq) + NH(aq) a) ph hieman kasvaa. OH -ionit neutraoivat HO + -ioneja, jooin ammonium- ja oksoniumionien konsentraatio pienenevät. b) ph pienenee, koska oksoniumionien konsentraatio kasvaa vahvaa happoa isättäessä. c) ph ei muutu, koska Na + - ja NO -ionit ovat neutraaeja. d) ph pienenee, koska oksoniumionien konsentraatio kasvaa happamia ammoniumioneja isättäessä. Koridi-ioni on neutraai e) ph hieman kasvaa, koska oksoniumionien konsentraatio pienenee aimennettaessa Käytettävissäsi on yhtä suuret tiavuudet happoiuoksia, joiden konsentraatiot ja ph:t ovat seuraavat: a) 0,10 M HC ja ph = 1,0 b) 0,10 M CHCOOH ja ph = 2,9 c) 0,10 M HCOOH ja ph = 2,4 Mitä voit sanoa happoiuosten neutraointiin tarvittavista emäsmääristä? Perustee vastauksesi. Kaikki hapot ovat monoproottisia (yhdenarvoisia) ja jokaisessa iuoksessa hapon ainemäärä on sama (n = c V = 0,10 mo/ V(happo)). Jos jokainen happoiuos neutraoidaan samaa emäkseä, niin nettoreaktioyhtäön HA(aq) + NaOH(aq) NaA(aq) + H2O(aq) mukaisesti n(happo) = n(emäs) Siis jokaisen happoiuoksen neutraointiin tarvitaan sama ainemäärä emästä. Huom! Neutraoinnin aikana myös heikko happo uovuttaa protoninsa täydeisesti, joten hapon vahvuus (happovakio ja iuoksen ph) ei vaikuta neutraointiin tarvittavan emäksen ainemäärään.

6 11. Liikahappoisuuden ei närästyksen hoitoon käytetty tabetti sisätää vaikuttavana aineosana 80,0 m aumiinihydroksidia A(OH). a) Kirjoita neutraoitumisen nettoreaktioyhtäö. b) Kuinka suuren ainemäärän mahan suoahappoa tabetti pystyy neutraoimaan? a) A(OH)(s) + HC AC(aq) + H2O() b) M(A(OH)) = 78,004 mo m 0,0800 n(a(oh) ) = = = 1, mo M 78,004 mo Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(hc) = n(a(oh)) = 1, mo =, mo n(hc) =,08 mmo 114. Suomessa kemianteoisuuden keskeistä kemikaaia, rikkihappoa, vamistetaan iki 2 mijoona tonnia vuodessa. Rikkihappoa kujetetaan käyttökohteisiin sekä rauta- että maanteitse. Säiiöauto joutuu onnettomuuteen, jooin 1,5 m 9 massa-%:sta (ρ = 1,82 k/dm ) rikkihappoa vauu maahan. Kuinka pajon (tonneina) natriumkarbonaattia tarvitaan maahan vauneen rikkihapon neutraointiin? Ratkaisu Lasketaan rikkihapon ainemäärä. m(h2so4) = ρ V = 0, dm k 1,82 = 258,9 k dm M(H2SO4) = 98,086 mo m 258,9 10 n(h2so4) = = = 25884,4...mo M 98,086 mo Neutraoitumisen nettoreaktio H2SO4 + Na2CO Na2SO4 + H2O + CO2 Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(na2co) = n(h2so4) = 25884,4 mo M(Na2CO) = 105,99 mo m(na2co) = n M =25884,4... mo 105,99 mo = ,5 2,7 tn.

7 115. Kun rikkihappoa sisätävä näyte neutraoitiin täydeisesti, kuui 12, m NaOH-iuosta. Tämä oi vamistettu iuottamaa 2,40 natriumhydroksidia veteen ja aimentamaa iuos mittapuossa tiavuuteen 150 m. Kuinka monta rammaa rikkihappoa näyte sisäsi? (Yo s200) Ratkaisu Lasketaan NaOH(aq)-iuoksen konsentraatio M(NaOH) = 9,998 mo n m 2,40 mo c(naoh) = = = = 0, V M V 9,998 0,150 mo Neutraoitumisen nettoreaktio H2SO4(aq) + 2 NaOH(aq) Na2SO4(aq) + 2 H2O() Lasketaan neutraointiin kuuneen NaOH:n ainemäärä n(naoh) = c V = 0,012 0, mo = 4, mo Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(h2so4) = 1 2 n(naoh) = 1 2 4, mo = 2, mo M(H2SO4) = 98,086 mo m(h2so4) = n M = 2, mo 98,086 mo = 0, , ,0 m 0,0100 M NaOH-iuosta ja 25,0 m 0,100 M HC-iuosta sekoitetaan keskenään. Laske seoksen ph. Ratkaisu Neutraoitumisen nettoreaktio NaOH(aq) + HC(aq) NaC(aq)+ H2O() n(hc) = n(naoh). Lasketaan neutraoimatta jääneen HC:n ainemäärä n(hc) = 0,100 mo 0,0250 0,0100 mo 0,0240 = 2,26 10 mo Seoksen tiavuus on 24,0 m + 25,0 m = 49,0 m = 0,0490. Lasketaan vetykoridihapon konsentraatio osittain neutraoidussa seoksessa n 2,26 10 mo mo c(hc) = = = 0, V 0,0490 HC on vahva happo, joka uovuttaa protoninsa täydeisesti, joten [HO + ] = c(hc) = 0, mo Lasketaan seoksen ph ph = 0, = 1, , Laske 0,10 M natriumfenoaattiiuoksen C6H5ONa(aq) ph. Fenoin pka = 10,00.

8 Ratkaisu Natriumfenoaatti iukenee natrium- ja fenoaatti-ioneiksi. Fenoaatti-ioni on heikon hapon vastinemäs, joten se on emäksinen. Na + -ioni on neutraai. Lasketaan fenoaatti-ionin emäsvakio Kb. pka = 10,00, joten pkb = 14,00 pka = 14,00 10,00 = 4,00 Kb(fenoaatti-ioni) = 10 4,00 mo = 1, mo Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n muutos mo tasapainokonsentraatio mo C6H5O (aq) + H2O() OH (aq) + C6H5OH(aq) 0, x - + x + x 0,10 x - x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x = [OH ] 2 [OH ] [C6H5OH] x 4 Kb = = = 1,0 10 [C H O ] 0,10 x x x = 1,0 10 1, Laskimea: x = [OH ] =, mo mahdoton) Lasketaan ph poh = (, ) = 2, ph = 14,00 poh = 14,00 2, = 11, ,49. (tai x =, mo, neatiivisena

9 118. Laske 0,25 M ammoniumkoridiiuoksen NH4C(aq) ph. Kb(NH) = 1, mo/ ja Ka(NH4 + ) = 5, mo/. Ratkaisu Ammoniumkoridi iukenee ammonium- ja koridi-ioneiksi. Ammoniumioni on heikon emäksen vastinhappo, joten se on hapan. C ioni on neutraai. Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n muutos mo tasapainokonsentraatio mo NH4 + (aq) + H2O() HO + (aq) + NH(aq) 0, x - + x + x 0,25 x - x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x = [HO + ] + 2 [HO ] [NH ] x 10 Ka = = = 5, [NH 4 ] 0,25 x x << 0,25 mo, joten ratkaistava yhtäö yksinkertaistuu muotoon x 2 = 0,25 5, mo 5 mo mo x = [HO ] = ( ± ) 0,25 5,6 10 = 1, << 0,25. Neatiivinen juuri on mahdoton. Yksinkertaistus ok. Lasketaan ph ph = [HO + ] = (1, ) = 4, , Ammoniakki on veteen runsasiukoinen heikko emäs, jonka emäsvakio 25 C:ssa on 1, mo/. a) Kuinka suuri ainemäärä ammoniakkikaasua on iuotettava veteen, jotta saadaan 0,50 itraa iuosta, jonka ph = 10,0? b) Kuinka suuri tiavuus 0,10 M vetykoridiiuosta tarvitaan tämän ammoniakkiiuoksen neutraointiin? c) Miksi neutraoidun iuoksen ph ei oe 7,00?

10 a) Lasketaan ammoniakkiiuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio ph = 10,0, joten poh = 14,00 ph = 14,00 10,0 =,70 [OH ] = 10 poh = 10,70 mo = 1, mo Lasketaan ammoniakkiiuoksen akukonsentraatio [NH]0 = a, kun [OH ] = 1, mo Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n mo muutos tasapainokonsentraatio mo NH(aq) + H2O() OH (aq) + NH4 + (aq) a , a 1, , , , , Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan a = [NH]0 4 mo 2 + (1, ) [OH ] [NH 4 ] 5 mo K = = b = 1,8 10 [NH ] 4 mo a 1, ,8 10 a, =, , , a = 5 1,8 10 mo a = [NH ] 0 = 2, Ammoniakin ainemäärä n(nh) = c V = [NH]0 V = 2, mo 0,50 = 1, mo 1,2 mmo b) Neutraoimisen nettoreaktio: NH(aq) + HC(aq) NH4C(aq) Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(hc) = n(nh) n = c V c(hc) V(HC) = n(nh) n(nh ) 1, mo V(HC) = = = 0, m c(hc) mo 0,10 c) Neutraoitu iuos on suoaiuos, jossa on NH4 + - ja C - ioneja. NH4 + -ioni on hapan, joten neutraoidun iuoksen ph < 7. Koridi-ionit ovat neutraaeja.

11 120. 0,50 itrassa iuosta on 1,0 miimooia suoahappoa (vetykoridia) ämpötiassa 25 C. a) Mikä on iuoksen ph? (1p.) b) Mihin tiavuuteen iuos on aimennettava, jotta sen ph oisi,00? (2 p.) c) Kuinka suuri tiavuus 0,10 M NaOH-iuosta on isättävä akuperäiseen suoahappoiuokseen, jotta muodostuvan iuoksen ph oisi 12,00? ( p.) (Yo s2006) a) Vetykoridi on vahva, monoproottinen happo, joka uovuttaa protoninsa täydeisesti. [HO + n 1,0 10 mo mo ] = [HC]0 = = = 0,0020 V 0,50 ph = [HO + ] = 0,0020 = 2, ,70. b) Lasketaan iuoksen [HO + ] ph =,00, josta [HO + ] = 10 ph = 10,00 mo = 1,0 10 mo = c(hc). Lasketaan aimennetun iuoksen tiavuus: HC:n ainemäärä ei aimennettaessa muutu, joten n(hc) = 1,0 10 mo ja c(hc) = 1,0 10 mo n 1,0 10 mo V(HC) = = = 1,0 c mo 1,0 10 c) Lasketaan iuoksen [OH ] ph = 12,00, joten poh = 14,00 ph = 14,00 12,00 = 2,00 poh = 2,00, joten [OH ] = 10 2,00 mo = 0,010 mo NaOH-iuosta kuuu a) HC:n neutraoimiseen ja b) iuoksen tekemiseen emäksiseksi Neutraoimiseen (HC + NaOH NaC + H2O) kuuvien OH -ionien ainemäärä n(oh ) = n(hc) = 0,0010 mo Okoon isätyn NaOH-iuoksen (c(naoh) = 0,10 mo n(oh ) = c V = 0,10 mo V ) tiavuus V: Neutraoitumisen jäkeen n(oh ) = 0,10 mo V 0,0010 mo, iuoksen tiavuus 0,50 + V ja [OH ] = 0,010 mo

12 mo 0,10 V 0,0010 mo n mo [OH ] = = = 0,010 V 0,50 + V mo mo 0,10 V 0,0010 mo = 0,0050 mo + 0,010 V mo 0,090 V = 0,0060 mo 0,0060 mo V = = 0, m mo 0, Ammoniakkikaasua, jonka tiavuus 101, kpa:n paineessa ja 25 C:een ämpötiassa on 4,48 dm, iuotetaan veteen siten, että iuoksen tiavuudeksi ämpötiassa 25 C tuee 0,200 dm. Laske iuoksen ph. Tähän iuokseen isätään 18 m HC-iuosta, jonka konsentraatio on 1,00 mo/dm. Mikä on näin saadun iuoksen ph? Ammoniakin emäsvakio on 1, mo/. Ratkaisu Lasketaan ammoniakin ainemäärä ja [NH]0. N 101, 10 4,48 10 m p V 2 n(nh m ) = = = 0, mo R T Nm 8,145 (27, ) K mo K n 0, mo mo [NH ] 0 = = = 0, V 0,200 Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n muutos mo tasapainokonsentraatio mo NH(aq) + H2O() OH (aq) + NH4 + (aq) 0, x - + x + x 0,915 x - x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x

13 K x b + 2 [OH ] [NH 4 ] x = = = 1,8 10 [NH ] 0,915 x x = 1,8 10 1, Laskimea: x = [OH ] = 4, mo x = Lasketaan ammoniakkiiuoksen ph (tai 4, , neatiivisena mahdoton) poh = (4, ) = 2,925 mo ph = 14,00 poh = 14,00 2,925 = 11, ,61 5 Ammoniakkiiuoksen neutraointi vetykoridihappoiuoksea NH(aq) + HC(aq) NH4C(aq) Neutraointiin käytetyn HC:n ainemäärä n(hc) = c V = 1,0 mo 0,18 = 0,18 mo = n(nh), joten ammoniakki neutraoitui täydeisesti ja yhdistetty iuos on NH4C -iuos. NH4 + -ioni on hapan ja C - ioni neutraai. Lasketaan NH4 + -ionin happovakio 2 14 mo 1, K w 10 a(nh 4 ) = = = 5,6 10 Kb (NH ) 5 mo mo K 1, c 0,18 mo mo Yhdistetty iuos: [NH 4 ] = = = 0,4778 V (0, ,18 ) Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n muutos mo tasapainokonsentraatio mo NH4(aq) + H2O() HO + (aq) + NH(aq) 0, x - + x + x 0,4778 x - x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x + 2 [HO ] [NH ] x 10 Ka = = = 5, [NH ] 0,4788 x 4

14 x << 0,4788 mo, joten ratkaistava yhtäö yksinkertaistuu muotoon x 2 = 0,4788 5, mo 5 mo x = [HO ] = ( ± ) 0,4788 5,6 10 = 1,66 10, neatiivinen juuri mahdoton ja yksinkertaistus ok. Lasketaan ph ph = [HO + ] = (1, ) = 4, , Kuivaa HC-kaasua, jonka tiavuus on 57,7 cm 101, kpa:n paineessa ja 25,0 C:een ämpötiassa, iuotetaan veteen siten, että iuoksen tiavuudeksi tuee 0,200 dm. Mikä on iuoksen ph ja kuinka pajon 0,100 M Ca(OH)2-iuosta tarvitaan sen neutraointiin? Ratkaisu Lasketaan HC:n ainemäärä ja [HC]0 pv pv = nrt, josta n = RT N 6 101, 10 57,7 10 m m n(hc) = = 2, mo Nm 8,145 (27, ) K mo K n 2, mo mo + [HC] 0 = = = 0, = [HO ], koska V 0,200 HC on vahva, monoproottinen happo Lasketaan HC-iuoksen ph ph = [HO + ] = 0, = 1, ,929. Neutraointi 2 HC(aq) + Ca(OH)2 CaC2(aq) + 2 H2O() Neutraointireaktiosta pääteään, että n(ca(oh)2) = ½ n(hc) = ½ 2, mo = 1, mo n 1, mo V(Ca(OH) 2 ) = = = 0, ,8 m c mo 0,100

15 12. Mikä on sen vesiiuoksen ph, joka saadaan yhdistettäessä 120 m 0,25 M typpihappoa ja 72 m iuosta, johon on iuotettu 1,70 kidevedeistä bariumhydroksidia Ba(OH)2 8 H2O? Laske myös kaikkien yhdistetyssä iuoksessa oevien ionien konsentraatiot (mo/). Ratkaisu Liuoksia yhdistettäessä tapahtuu neutraoituminen nettoreaktio: Ba(OH)2(aq) + 2 HNO(aq) Ba(NO)2(aq) + 2 H2O() neutraoituminen: OH (aq) + HO + (aq) 2 H2O() Lasketaan HNO:n, HO + :n ja OH :n ainemäärät n(hno) = c V = 0,25 mo 0,120 = 0,00 mo = n(ho + ), koska HNO on vahva, monoproottinen happo. 1,70 n(ba(oh) 2 ) = n(ba(oh) 2 ) 8 H2O= = 5, mo 15,474 mo Ba(OH)2 iukenee Ba 2+ - ja OH -ioneiksi, joten n(oh ) = 2 n(ba(oh)2)) = 2 5, mo = 0, mo n(hno) > n(oh ), joten typpihappoa yimäärin ja kaikki OH -ionit kuuvat neutraoitumisessa. n(hno yimäärä) = 0,00 mo 0, mo = 0, mo Yhdistetyssä iuoksessa + n 0, mo mo [HNO ] 0 = [HO ] = = = 0, V 0, ,072 ph = 0, = 0, ,00 Ionien konsentraatiot yhdistetyssä iuoksessa + mo [HO ] = 0, mo 1, K w 1 [OH ] = = 1, mo mo [H O ] 0,1001 0, n 5, mo mo [Ba ] = = 0,028 V n 0,00 mo mo [NO ] = = 0,16 V 0,192

16 124. Heikkoa yhdenarvoista happoa sisätävän vesiiuoksen ph on 2,0. Kun 50,0 m tätä iuosta neutraoidaan, kuuu 10,0 m NaOH-iuosta, jonka konsentraatio on 0,100 mo/. Laske hapon happovakio. Ratkaisu Happovakion askemiseksi pitää tietää tasapainokonsentraatiot 1) Lasketaan hapon HA ainemäärä ja akukonsentraatio neutraointireaktion HA(aq) + NaOH(aq) NaA(aq) + H2O() stoikiometrian avua. n(ha) = n(naoh) = c(naoh) V(NaOH) = 0,100 mo 0,0100 = 0,00100 mo n 0,00100 mo mo [HA] 0 = = = 0,0200 V 0,050 2) Lasketaan [HO + ] = [A ], kun ph = 2,0 [HO + ] = 10 2,0 mo = 5, mo Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n mo muutos tasapainokonsentraatio mo HA(aq) + H2O() HO + (aq) + A (aq) 0, , ,0200 5, , , , , Lasketaan happovakio mo (5, ) Ka = = = 1, [HA] mo (0,0200 5, ) mo Ka = 1, [HO ] [A ] mo

17 125. Erään yseroin triesterin (rasvan) rasvahappona on yksinomaan öjyhappo, C18H4O2. a) Piirrä rasvan viivakaava ja aske sen mooimassa. b) Kuinka suuri tiavuus 0,20 M KOH-iuosta kuuu, kun,7 rasvaa saippuoituu. (Muistituki: saippuoituminen tarkoittaa rasvan hydroyysiä emäksisessä iuoksessa.) a) O O 1 2 O O O 9 10 O Rasvan moekyyikaava on C57H104O6 M(C57H104O6) = 885,402 mo b) Emäksinen hydroyysi ei saippuoituminen C 57 H 104 O 6 + KOH n m M,7 885,402 mo C 17 H COO K + OH (rasva) = = = 4, mo OH OH Saippuoitumisreaktiosta pääteään, että n(koh) = n(rasva) = 4, mo n 0, mo mo V(KOH) = = = 0, m c mo 0, a) Kuinka monta rammaa kiinteää natriumvetysufaattia tarvitaan vamistettaessa 1,0 itraa iuosta, jonka ph = 2,50? Ka(HSO4 ) = 1, mo/. b) Kuinka monta rammaa kasiumhydroksidia tarvitaan neutraoimaan edeä mainittu iuos?

18 a) Lasketaan NaHSO4(aq)-iuoksen akukonsentraatio. HSO4 -ioni on heikko happo. ph = 2,50, joten [HO + ] = 10 2,50 mo =, mo Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n mo muutos tasapainokonsentraatio mo HSO4 (aq) + H2O() HO + (aq) + SO4 2 (aq) a - 0 0, , a, , ,162 10, Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot tasapainovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan a = [HSO4 ] [HO ] [SO 4 ] (, ) 2 K a = = = 1,1 10 [HSO ] a, ,1 10 a, ,1 10 = (, ) a = [HSO ] = 4, mo Lasketaan NaHSO 4:n ainemäärä ja massa ( M(NaHSO 4 ) = 120,068 ) mo mo n(nahso 4 ) = c V = 4, ,0 = 4, mo m(nahso 4 ) = n M = 4, mo 120,068 = 0, , 49 mo b) Ca(OH)2(s) + 2 NaHSO4(aq) Na2SO4(aq) + CaSO4(s) + 2 H2O() M(Ca(OH)2 = 74,096 mo Reaktioyhtäöstä pääteään, että 1 1 n(ca(oh) 2 ) = n(nahso 4 ) = 4, mo = 2, mo 2 2 m(ca(oh) 2 ) = n M = 2, mo 74,096 = 0, ,15 mo

19 .2 Puskuriiuokset 127. Mitkä seuraavista iuoksista voivat toimia puskuriiuoksina, kun yhtä suuret tiavuudet iuoksia yhdistetään? a) 0,10 M NaC(aq) ja 0,10 M KC(aq) b) 0,10 M NaC(aq) ja 0,10 M NH4C(aq) c) 0,10 M NH(aq) ja 0,15 M NH4C(aq) d) 0,10 M CHCOOH(aq) ja 0,125 CHCOONa(aq) e) 0,10 M HC(aq) ja 0,20 M CHCOONa(aq) f) 0,10 M HC(aq) ja 0,15 M NaNO2(aq) a) Ei. Liuos sisätää vain kahta neutraaia suoaa. b) Ei. Liuoksessa on heikkoa happoa, ammoniumioneja, mutta ei sen vastinemästä. c) Kyä. Liuoksessa on sekä heikkoa emästä, ammoniakkia, että sen vastinhappoa, ammoniumioneja. d) Kyä. Liuoksessa on sekä heikkoa happoa, etikkahappoa, että sen vastinemästä, asetaatti-ioneja. e) Kyä. HC neutraoi puoet emäksisistä asetatti-ioneista, jooin syntyy etikkahappoa. Liuoksessa on sekä heikkoa happoa, etikkahappoa, että sen vastinemästä, asetaatti-ioneja ainemääräsuhteessa 1:1. f) Kyä. HC neutraoi emäksisiä nitriitti-ioneja, jooin syntyy typpihapoketta. Liuoksessa on heikkoa happoa, typpihapoketta, ja sen vastinemästä, nitriitti-ioneja ainemääräsuhteessa 2: Miä ph-aueea seuraavien iuosten puskuroimiskyky on parhaimmiaan? Oetetaan, että hapon ja sen vastinemäksen konsentraatiot puskuriiuoksessa ovat yhtä suuret. a) Bentsoehapon ja natriumbentsoaatin vesiiuos b) Kaiumdivetyfosfaatin ja kaiumvetyfosfaatin vesiiuos c) Ammoniakin ja ammoniumkoridin vesiiuos d) Natriumkarbonaatin ja natriumvetykarbonaatin vesiiuos e) Maitohapon ja natriumaktaatin (maitohapon natriumsuoan) vesiiuos. Ka(maitohappo) = 8, mo/.

20 Puskuroimiskyky on suurimmiaan, kun ph = pka ± 1,0 a) ph = 4,2 ± 1,0. Ka(bentsoehappo) = 6, 10 5 mo/, joten pka(bentsoehappo) = - (6, 10 5 ) = 4,2. b) ph = 7,2 ± 1,0. Ka(H2PO4 ) = 6, 10 8 mo/, joten pka(h2po4 ) = - (6, 10 8 ) = 7,2. c) ph = 9, ± 1,0. Ka(NH4 + ) = 5, mo/, joten pka(nh4 + ) = - (5, ) = 9,25 9,. d) ph = 10, ± 1,0. Ka(HCO ) = 4, mo/, joten pka(hco ) = - (4, ) = 10,. e) ph =,1 ± 1,0. Ka(maitohappo) = 8, mo/, joten pka(maitohappo) = - (8, ) =, Mitä happo-emäsparia käyttäisit, jotta vamistamasi puskuriiuoksen ph:n pitäisi oa a) 4,20 b) 10,? Puskuroimiskyky on suurimmiaan, kun ph = pka. a) pka = 4,20, joten Ka(happo) = 10 4,20 mo/ = 6, 10 5 mo/. Tauukkokirjan happovakiotauukosta nähdään, että sopiva happo-vastinemäspari on bentsoehappo ja bentsoaatti-ioni (käytännössä esim. natriumbentsoaatti). b) pka = 10,, joten Ka(happo) = 10 10, mo/ = 4, mo/. Tauukkokirjan happovakiotauukosta nähdään, että sopiva happo-vastinemäspari on vetykarbonaatti-ioni ja karbonaatti-ioni (käytännössä esim. natriumvetykarbonaatti ja natriumkarbonaatti). 10. Puskuriiuos on vamistettu iuottamaa a) muurahaishappoa ja sen natriumsuoaa veteen b) metyyiamiinia ja metyyiammoniumkoridia veteen. Kirjoita reaktioyhtäöt, joia osoitat miten puskuriiuos toimii, kun puskuriiuokseen isätään 1) happoa (HO + -ioneja) 2) emästä (OH ioneja). a) 1) HCOO (aq) + HO + (aq)hcooh(aq) + H2O() 2) HCOOH(aq) + OH (aq)hcoo (aq) + H2O() b) 1) CHNH2(aq) + HO + (aq)chnh + (aq) + H2O() 2) CHNH + (aq) + OH (aq)chnh2(aq) + H2O()

21 11. Lihassoun ph on tavaisesti väiä 7,1 7,2 ja sen puskuroimiskyvystä huoehtivat etupäässä divetyfosfaatti- ja vetyfosfaatti-ionit, H2PO4 (aq) ja HPO4 2 (aq). a) Kirjoita reaktioyhtäö, jonka mukaisesti ihassoun fosfattipuskuri vastustaa ph:n muutosta, kun ihassouun syntyy eneria-aineenvaihdunnan tuotteena maitohappoa (HO + -ioneja). b) Osoita, että puskuri on tehokkain ph:ssa 7,20. c) Mikä on HPO4 2 - ja H2PO4 -ionien konsentraatioiden suhde, jos ihassoun ph = 7,15? a) HPO4 2 (aq) + HO + (aq)h2po4 (aq) + H2O() b) Puskuri on tehokkain, kun ph = pka. Ka(H2PO4 ) = 6, 10 8 mo/, joten pka(h2po4 ) = - (6, 10 8 ) = 7,20. c) Sijoitetaan Henderson-Hassebachin yhtäöön ph = 7.15 ja pka = 7,20 ja 2 HPO 4 ratkaistaan suhde. H2PO HPO 4 7,15 = 7,20 +, josta HPO 4 = 0,05. H2PO 4 H2PO 4 2 HPO 4 = 10 0,05 = 0,89 : 1. H2PO m:aan 0,050 M voihappoiuosta isätään 0,050 M voihapon natriumsuoaiuosta. Voihapon (butaanihapon) happovakio Ka = 2, mo/. Laske muodostuvan puskuriiuoksen ph, kun voihapon natriumsuoaiuosta on isätty a) 50 m b) 100 m c) 200 m. Butanaatti-ionit siirtävät butaanihapon protoninsiirtoreaktion CHCH2CH2COOH(aq) + H2O() HO + (aq) + CHCH2CH2COO (aq) tasapainon butaanihapon puoee. Tästä syystä butaanihapon ja butanaatti-ionien tasapainokonsentraatioina voidaan käyttää puskuriyhtäössä akukonsentraatiota. [voihappo] = [voihappo]0 [butanaatti-ioni] = [butanaatti-ioni]0

22 a) Lasketaan voihapon ja butanaatti-ionin tasapainokonsentraatiot yhdistetyssä iuoksessa V(puskuri) = 100 m + 50 m = 150 m n(voihappo) c(voihappo) V(voihappo) [voihappo] = = V(puskuri) V(puskuri) mo 0,050 0,100 mo [voihappo] = = 0,0... 0,150 mo 0,050 0,050 [butanaatti-ioni] = mo = 0, ,150 [A ] 4 0, ph = pka + = (2,0 10 ) + [HA] 0,0... ph =,979...,40 b) V(puskuri) = 100 m m = 0,200 mo 0,050 0,100 mo [butanaatti-ioni] = = 0,025 0,200 mo 0,050 0,100 mo [voihappo] = = 0,025 0,200 0,025 0,025 4 ph = (2,0 10 ) + =, ,70 c) V(puskuri) = 100 m m = 0,00 mo 0,050 0,200 mo [butanaatti-ioni] = = 0,0... 0,00 mo 0,050 0,100 mo [voihappo] = = 0, ,00 0,0... 0, ph = (2,0 10 ) + = 4,00

23 1. 0,20 mo etikkahappoa ja 0,20 mo natriumasetaattia iuotetaan mittapuossa veteen ja iuos aimennetaan 1,00 itraksi. a) Laske iuoksen ph b) Laske iuoksen ph, kun iuokseen isätään 1) 0,02 mo kiinteää natriumhydroksidia 2) 0,02 mo vetykoridihappoa. Oetetaan, että iuoksen tiavuus ei muutu NaOH:n ja HC:n isäyksen johdosta. a) Asetaatti-ionit siirtävät etikkahapon protoninsiirtoreaktion CHCOOH(aq) + H2O() HO + (aq) + CHCOO (aq) tasapainon etikkahapon puoee. Tästä syystä tasapainokonsentraatioina voidaan käyttää puskuriyhtäössä akukonsentraatioita. Natriumasetaatti iukenee Na + - ja asetaatti-ioneiksi. Syntyy puskuriiuos, jossa [CHCOOH] = [CHCOO ] = 0,20 mo Ka(etikkahappo) = 1, mo [A ] 5 0,20 ph = pka + = (1,8 10 ) + 4, ,74 [HA] = + 0,20 b) 1) Etikkahapon neutraoi natriumhydroksidin iuetessa syntyvät OH -ionit. OH (aq) + CHCOOH(aq) CHCOO (aq) + H2O() Uudet asetaatti-ioni- ja etikkahappokonsentraatiot ovat [CHCOO ] = 0,20 mo + 0,02 mo = 0,22 mo. [CHCOOH] = 0,20 mo 0,02 mo = 0,18 mo 5 0,22 ph = (1,8 10 ) + = 4, ,8 0,18 (ph muuttuu vain 0,09 ph-yksikköä) 2) Oksoniumioni neutraoi asetaatti-ioneja. HO + (aq) + CHCOO (aq) CHCOOH(aq) + H2O() Uudet asetaatti-ioni- ja etikkahappokonsentraatiot ovat [CHCOO ] = 0,20 mo [CHCOOH] = 0,20 mo 0,02 mo + 0,02 mo = 0,18 mo = 0,22 mo 5 0,18 ph = (1,8 10 ) + = 4, ,66 0,22 (ph muuttuu vain 0,08 ph-yksikköä)..

24 14. Puskuriiuos vamistetaan isäämää 200 m:aan 0,10 M ammoniakkiiuosta 5,0 kiinteää ammoniumkoridia. Laske iuoksen ph. Oetetaan, että iuoksen tiavuus ei muutu ammoniumkoridin iuetessa. Ratkaisu Ammoniumionit siirtävät ammoniakin protoninsiirtoreaktion NH(aq) + H2O() OH (aq) + NH4 + (aq) tasapainon ammoniakin puoee. Tästä syystä tasapainokonsentraatioina voidaan käyttää puskuriyhtäössä akukonsentraatioita. Lasketaan ammoniumionikonsentraatio puskuriiuoksessa, jonka V = 0,200. M(NH4 + ) = 5,492 mo + + 5,0 mo [NH 4 ] = [NH 4 ] = n m 0 0, V = M V = = 5,492 0,200 mo Lasketaan puskuriiuoksen ph [NH] = 0,10 mo, [NH4 + ] = 0, mo ja Ka(NH4 + ) = 5, mo [A ] 10 0,10 ph = pka + = (5,6 10 ) + 8, [HA] 0, 4674 = ph = 8, a) Mikä pitää CO 2 - ja HCO -ionien konsentraatioiden suhteen oa puskuriiuoksessa, jonka ph = 11,00? b) Kuinka suuri määrä (rammoina) kaiumkarbonaattia pitää isätä 1,00 itraan 0,100 M kaiumvetykarbonaattiiuosta, jotta puskuriiuoksen ph:ksi tuisi 11,00? Oetetaan, että iuoksen tiavuus ei muutu isäyksen johdosta. c) Mikä tiavuus 0,200 M kaiumkarbonaattiiuosta pitää isätä 100,0 m:aan 0,100 M kaiumvetykarbonaattiiuosta, jotta puskuriiuoksen ph:ksi tuisi 11,00? Oetetaan, että iuoksen tiavuus ei muutu isäyksen johdosta. 11 mo 11 a) Ka (HCO ) = 4,7 10, joten pka = (4,7 10 ) = 10,27... Sijoitetaan ph = 11,00 ja pka = 10,27... puskuriyhtäöön [CO ] 11,00 = 10, [HCO ] 2 [CO ] = 0, [HCO ] Ratkaistaan oaritmiyhtäö 2 [CO ] 0, = 10 4,7 : 1 [HCO ]

25 2 [CO ] b) ph on sama kuin a-kohdassa, joten suhde = 4,7 :1 on voimassa. [HCO ] 2 mo [CO ] = 4,7 [HCO ] ja [HCO ] = 0,100 dm 2 mo mo [CO ] = 4,7 [HCO ] = 4,7 0,100 = 0,47 dm dm 2 mo V(puskuri) = 1,00 dm, joten n(co ) = c V = 0, 47 1,00 dm = 0, 47 mo dm 2 n(k2co ) = n(co ) = 0,47 mo ja M(K2CO ) = 18, 21 mo m(k2co ) = n M = 0,47 mo 18,21 = 64,95... = 65 mo c) ph on sama kuin edeisissä kohdissa, ja HCO - ja CO 2 -ionit ovat samassa tiavuudessa, joten konsentraatioiden suhde 4,7 = ainemäärien suhde n(co ) = 4,7 n(hco ) ; n = c V 2 mo mo V(K2CO -iuos) 0,200 = 4,7 0,100 0,100 dm dm dm mo 4,7 0,100 0,100 dm V mo 0,200 dm (K dm 2CO -iuos) = = 0,25 dm = 25m 16. ph-mittarin kaibrointia varten vamistetaan puskuriiuos sekoittamaa keskenään 6,50 etikkahappoa, CHCOOH, ja 7,50 natriumasetaattia, CHCOONa, mittapuossa, jonka tiavuus on 1,000 dm, ja täyttämää puo sen jäkeen vedeä merkkiin asti. Etikkahapon happovakio on 1, mo/dm. Mikä on puskuriiuoksen oksoniumionikonsentraatio ja ph? Ratkaisu Natriumasetaatin iukeneminen: H 2 O CHCOONa(s) CHCOO (aq) + Na + (aq). Asetaatti-ionit siirtävät etikkahapon protoninsiirtoreaktion CHCOOH(aq) + H2O() HO + (aq) + CHCOO (aq) tasapainon etikkahapon puoee. Tästä syystä tasapainokonsentraatioina voidaan käyttää puskuriyhtäössä akukonsentraatiota. [CHCOOH] [CHCOOH]0 [CHCOO ] [CHCOO ]0

26 Lasketaan etikkahapon ja asetaatti-ionien tasapainokonsentraatiot (M(CHCOOH) = 60,052 mo ; M(CHCOONa) = 82,04 mo ) 6,50 mo [CHCOOH] = [CHCOOH] = n m 0 0, V = M V = = 60,052 1,000 dm dm mo n m 7,50 mo [CHCOO ] = [CHCOONa] 0 = = = = 0, V M V 82,04 1,000 dm dm mo Sijoitetaan konsentraatiot ja Ka(CHCOOH) = 1, mo dm [A ] 5 0,0914 ph = pka + = (1,8 10 ) + 4, [HA] 0,1082 = ph = 4,67 Lasketaan [HO + ] ph = 4, , joten [HO + ] = 10 4, mo dm = 2,18... mo 10 5 dm 2,1 mo 10 5 dm puskuriyhtäöön 17. Puskuriiuoksen etikkahappo- että natriumasetaattikonsentraatiot ovat moemmat 0,10 M. a) Laske puskuriiuoksen ph. b) Kuinka suuri on ph:n muutos, kun 100,0 m:aan puskuriiuosta isätään 1) 10,0 m 0,950 M NaOH(aq) 2) 20,0 m 0,10 M HNO(aq)? a) Asetaatti-ionit siirtävät etikkahapon protoninsiirtoreaktion CHCOOH(aq) + H2O() HO + (aq) + CHCOO (aq) tasapainon etikkahapon puoee. Tästä syystä tasapainokonsentraatioina voidaan käyttää puskuriyhtäössä akukonsentraatioita. Ka(etikkahappo) = 1, mo [A ] 5 0,10 ph = pka + = (1,8 10 ) + 4, ,74 [HA] = + 0,

27 b) 1) OH -ioni neutraoi etikkahappoa: OH (aq) + CHCOOH(aq) CHCOO (aq) + H2O() mo n(naoh) = n(oh ) = c V = 0,0100 dm 0,950 = 9,50 10 mo dm Tasapainokonsentraatiot NaOH:n isäyksen jäkeen mo 0,1000 0,10 9,50 10 mo n mo [CHCOOH] = = = 4, V 0, ,0100 mo 0,1000 0,10 + 9,50 10 mo n mo [CHCOO ] = = = 0, V 0, ,177 ph = (1,8 10 ) + = 6,5... 4, ph:n muutos ph = 6,5 4,744 = 1,591 1,59 Kommentti: Hydroksidi-ionien ainemäärä oi iian suuri etikkahapon ja asetaatti-ionien ainemääriin verrattuna. Puskurin kapasiteetti yittyi, eikä puskuri pystynyt vastustamaan ph:n muutosta. 2) Typpihappoiuoksen HO + -ionit neutraoivat asetaatti-ioneja HO + (aq) + CHCOO (aq) CHCOOH(aq) + H2O() + mo n(hno ) = n(ho ) = c V = 0,020 dm 0,10 = 0,0020 mo dm Tasapainokonsentraatiot HNO:n isäyksen jäkeen mo 0,1000 0, ,0020 mo n mo [CHCOOH] = = = 0,100 V 0, ,0200 mo 0,1000 0,100 0,0020 mo n mo [CHCOO ] = = = 0, V 0, ,06667 ph = (1,8 10 ) + = 4, ,1000 ph:n muutos ph = 4,568 4,744 = 0,176 0,18 Kommentti: Puskurin kapasiteetti ei yittynyt ja puskurin ph:n muutos oi matiinen.

28 18. Laske muodostuvan iuoksen ph, kun 200 m:aan 0,10 M KOH-iuosta isätään a) 00 m vettä b) 50 m 0,20 M HC c) 00 m 0,10 M HCOOH (Ka(HCOOH) = 1, M). Ratkaisu a) Laimennettaessa KOH:n ainemäärä ei muutu. n(koh)a = n(koh) n = c V c(koh)a V(KOH)a = c(koh) V(KOH) 0,200 0,10 mo = c(koh) 0,500 mo 0,200 0,10 mo c (KOH) = = 0,040 0,500 Laimennetun iuoksen [OH ] = 0,040 mo, koska KOH iukenee K + ja OH -ioneiksi. poh = 0,040 = 1,97... ph = 14,00 poh = 14,00 1,97... = 12,602 12,60 b) Neutraoituminen: KOH(aq) + HC(aq) KC(aq) + H2O(). Syntyvä suoa on neutraai. Lasketaan KOH:n ja HC:n ainemäärät mo n(koh) = c V = 0,10 0,200 = 0,020 mo mo n(hc) = c V = 0,20 0,050 = 0,010 mo Puoet akuperäisestä KOH:n ainemäärästä neutraoituu, joten iuoksessa n(koh) = 0,010 mo. n 0,010 mo mo c(koh) = = = 0,040 V 0, ,050 KOH(aq)-iuoksen konsentraatio on sama kuin a-kohdassa, joten ph = 12,60. c) Neutraoituminen: HCOOH(aq) + KOH(aq) HCOO (aq) + K + (aq) + H2O(). Neutraoituminen tuottaa muurahaishappoiuokseen formiaatti-ioneja, joten muodostuu puskuriiuos. Lasketaan [HCOOH]0 ja [HCOO ]0 isäyksen jäkeen. HCOO -ionit siirtävät muurahaishapon protoninsiirtoreaktion HCOOH(aq) + H2O() HO + (aq) + HCOO (aq) tasapainon muurahaishapon puoee. Tästä syystä tasapainokonsentraatioina voidaan käyttää puskuriyhtäössä akukonsentraatioita. Aussa: n(koh) = 0,020 mo mo n(hcooh) = c V = 0,10 0,00 = 0,00 mo

29 Neutraoimisen jäkeen: n(hcooh/puskuri) = 0,00 mo 0,020 mo = 0,010 mo n 0,010 mo mo [HCOOH] = = = 0,020 V 0, ,00 n (HCOO / puskuri) = 0,020 mo n 0,020 mo mo = = = V 0,500 [HCOO ] 0,040 Lasketaan puskuriiuoksen ph. Ka(HCOOH) = 1, mo. [A ] 4 0,040 ph = pka + = (1,8 10 ) + [HA] 0,020 ph = 4, , Muurahaishappo, HCOOH, on heikko yhdenarvoinen happo, jonka happovakio Ka = 1, mo/ ämpötiassa 25 C. Määritä kaikkien iuokse ssa esiintyvien ionien konsentraatiot, kun 1,5 10 mooia muurahaishappoa iuotettiin veteen 1,0 itraksi iuosta. Mitä suoaa iuokseen tuee isätä, jotta siitä muodostuu puskuriiuos? (Yo s1999) Ratkaisu n 1,5 10 mo mo [HCOOH] 0 = = = 1,5 10 V 1,0 Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset c aussa mo c:n muutos mo tasapainokonsentraatio mo HCOOH(aq) + H2O() HO + (aq) + HCOO (aq) 1, x - + x + x 1,5 10 x - x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x + 2 [HO ] [HCOO ] x 4 Ka = = = 1,8 10 [HCOOH] 1,5 10 x x x = 1,8 10 2, Laskimea: [H O ] = x = 4, (tai = 6, ,neatiivisena mahdoton) x mo mo

30 Ionien konsentraatiot [HO + ] = [HCOO ] = 4, mo 2 14 mo 1, Kw 11 [OH ] = = = 2, mo mo [H O ] 4,75 10 Liuokseen pitää isätä muurahaishapon suoaa, jonka kationi on neutraai, esimerkiksi natriumformiaattia HCOONa.. Happo-emästitraukset 140. Kuinka monta miiitraa 0,125 M NaOH(aq)-iuosta kuuu, kun titrataan ekvivaenttikohtaan a) 25,0 m typpihappoiuosta, jonka konsentraatio on 0,125 M b) 25,0 m muurahaishappoiuosta, jonka konsentraatio on 0,125 M c) 25,0 m rikkihappoiuosta, jonka konsentraatio 0,0654 M d) 25,0 m väkiviinaetikkaiuosta, joka sisätää 5,0 m-% etikkahappoa ja jonka tiheys on 1,0 /m? a) Nettoreaktioyhtäö: HNO(aq) + NaOH(aq) NaNO(aq) + H2O() n(hno) = c V = 0,125 mo 0,0250 =, mo. Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(naoh) = n(hno) =, mo n, mo V(NaOH) = = = 0, ,0 m c mo 0,125 b) Nettoreaktioyhtäö: HCOOH(aq) + NaOH(aq) HCOONa(aq) + H2O(). Vastaus on sama kuin a-kohdassa, koska n(hcooh) = n(hno). Hapon vahvuus ei vaikuta neutraoinnissa kuuvan emäksen ainemäärään. V(NaOH) = 25,0 m. c) Nettoreaktioyhtäö: H2SO4(aq) + 2 NaOH(aq) Na2SO4(aq) + 2 H2O() n(h2so4) = c V = 0,0654 mo 0,025 = 1,65 10 mo. Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(naoh) = 2 n(h2so4) = 2 1,65 10 =,27 10 mo n,27 10 mo V(NaOH) = = = 0, ,2 m. c mo 0,125

31 d) Nettoreaktioyhtäö: CHCOOH(aq) + NaOH(aq) CHCOONa(aq) + H2O(). Lasketaan väkiviinaetikassa oevan etikkahapon ainemäärä. M(CHCOOH) = 60,052 mo 5,0 ρ V 0,050 1,0 25,0 mo m n(chcooh) = = 100 = mo = 0, mo M M 60,052 mo Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(naoh) = n(hccooh) = 0, mo. n 0, mo V(NaOH) = = = 0, m. c mo 0,125 Kuutus on iian suuri byretiä mitattavaksi. Näytteen tiavuuden tuisi oa pienempi (esim. 5,0 m) tai titraukseen tuisi käyttää väkevämpää NaOH-iuosta Ammoniakkiiuoksesta otettiin 50,0 m:n näyte, joka titrattiin 0,10 M vetykoridihappoiuoksea. Titraustuokset on koottu seuraavaan tauukkoon. V(HC)/m 0 10,0 20,0 40,0 45,0 49,0 50,0 51,0 60,0 70,0 80,0 ph 11,1 9,7 9,4 8,6 8,2 7,2 7,0 2,5 1,8 1,5 1,4 a) Piirrä titrauskäyrä. b) Merkitse kuvioon ekvivaenttikohta. c) Mikä on iuoksen ph ekvivaenttikohdassa? d) Seitä, mikä määrää ekvivaenttikohdan ph. e) Mikä oi titratun ammoniakkiiuoksen konsentraatio? f) Miä ph-aueea titrattu iuos oi puskuriiuos? ) Jos titrauksen päätepiste oisi määritetty ph-indikaattoria käyttäen, niin mikä oisi out sopiva indikaattori? a) ph 10,0-8,0-6,0-4,0 - b) ekvivaenttikohta, jossa V(HC) = 50 m, ja ph 5. 2,0-20,0 40,0 60,0 80,0 0,10 M HC-iuoksen kuutus, m

32 c) Ekvivaenttikohdassa ph on noin 5. d) Ekvivaenttikohdassa kaikki ammoniakki on neutraoitu, ja iuoksessa on ammonium- ja koridi-ioneja. Hapan ammoniumioni tekee iuoksesta ievästi happaman. (Koridi-ioni on neutraai). e) Nettoreaktioyhtäö: NH(aq) + HC(aq) NH4C(aq) + H2O(). Ekvivaenttikohdassa V(HC) = 50 m, c(hc) = 0,10 M. n(nh) = n(hc); n = c V c(nh) V(HC) = c(hc) V(HC) mo 0,10 0,050 c(hc) V(HC) mo c(nh ) = = = 0,10 V(NH ) 0, mo + 10 f) Kb (NH 4 ) = 5,6 10, joten p K a(nh 4 ) = (5,6 10 ) = 9,25 Titrausiuos on puskuriiuos aueea ph = pka ± 1,0 = 9,25 ± 1,0, ei aueea 10, 8,. ) Ekvivaenttikohdan ph on noin 5. Sopiva indikaattori oisi esim. metyyipunainen, koska ph = 5 osuu sen värinmuutosaueee Astiassa on 400 m 0,15 M CHCOOH ja siihen isätään 600 m 0,10 M NaOH. Etikkahapon happovakio on 1, mo/. Vastaa yhyesti perusteen, mikä sekoituksen jäkeistä tiannetta koskevista väittämistä on tosi? Sekoituksen jäkeen iuos on a) vahvasti hapan (ph 1,8) b) ievästi hapan (ph 5,2) c) neutraai (ph 7,0) d) ievästi emäksinen (ph 8,8) e) vahvasti emäksinen (ph 1,2). Ratkaisu Lasketaan etikkahapon ja natriumhydroksidin ainemäärät. n(chcooh) = c V = 0,15 mo 0,400 = 0,060 mo. n(naoh) = c V = 0,10 mo 0,600 = 0,060 mo. Nettoreaktioyhtäö: CHCOOH(aq) + NaOH(aq) CHCOONa(aq) + H2O(). n(chcooh) = n(naoh), joten seos on neutraoitu ekvivaenttipisteeseen. Seoksessa on emäksisiä asetaatti-ioneja (ja neutraaeja natriumioneja), joten seos on emäksinen. Asetaatti-ioni on heikko emäs, joten oikea vaihtoehto on d.

33 14. Säiönnässä ja mausteena käytettävä väkiviinaetikka on koostumuksetaan aimeaa etikkahappoiuosta. Etikkahapon tarkan pitoisuuden määrittämiseksi väkiviinaetikasta otettiin 25,0 m:n näyte, joka titrattiin 0,194 M NaOH-iuoksea. Ennen titrauksen aoittamista näyte aimennettiin vedeä noin 100 miiitraksi. Titraukset on koottu aa oevaan tauukkoon: V(NaOH)/m 0 1,0 2,0 4,0 6,0 7,0 8,0 8,5 10,0 14,0 ph 2,9 4,0 4, 4,7 5,2 5,5 6,4 11,2 12,0 12,4 a) Piirrä titrauskäyrä. Käytä pystyakseina iuoksen ph:ta ja vaaka-akseina NaOHkuutusta. Merkitse ekvivaenttikohdan sijainti kuvaan ja määritä sen perusteea etikkahapon pitoisuus (/) väkiviinaetikassa. ( p.) b) Miksi aimennuksessa saadun iuoksen tarkkaa tiavuutta ei tarvitse tietää? (1 p.) c) Titrauksen päätepiste voidaan todeta myös happo-emäsindikaattoria käyttäen. Mitä seikkoja tuee indikaattoria käytettäessä ottaa huomioon? Ehdota jotain titraukseen sopivaa indikaattoria. (2 p.) (Yo k2006) a) ph 12,0 10,0-8,0 - ph 9, V(NaOH) = 8, m. 6,0-4,0-2,0-2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 0,194 M NaOH-iuoksen kuutus, m Nettoreaktioyhtäö: CHCOOH(aq) + NaOH(aq) CHCOONa(aq) + H2O(). Ekvivaenttikohdassa V(NaOH) = 8, m n(chcooh) = n(naoh); n = c V c(chcooh ) V(CHCOOH) = c(naoh) V(NaOH) mo 0,194 0,008 c(naoh) V(NaOH) mo c(chcooh) = = = 0, V(CH COOH) 0,0250 M(CHCOOH) = 60,052 ; m = n M mo mo m(chcooh) = 0, ,052 =,867...,9 mo

34 b) Titrattavan etikkahapon ainemäärä ei muutu aimennettaessa. Titrattaessa kaikki etikkahappo neutraoituu etikkahappoiuoksen tiavuudesta riippumatta, koska ekvivaenttipisteessä n(chcooh) = n(naoh). c) Ekvivaenttikohdan ph:n tuee oa indikaattorin värinmuutosaueea. Ekvivaenttikohdan ph on noin 9, joten sopiva indikaattori on esimerkiksi fenoiftaeiini Kun ammoniakin vesiiuosta titrattiin suoahapoa, saatiin oheisen kuvan titrauskäyrä. Vaitse pisteistä A D se, jossa a) ammoniakin konsentraatio on suurin, b) ammoniumionin konsentraatio on suurin, c) iuos on puskuriiuos. d) Onko iuos pisteessä C hapan, neutraai vai emäksinen? Perustee kussakin tapauksessa vastauksesi.(yo k2000) a) Pisteessä A, koska titrauksen akupisteessä ammoniakkia ei oe vieä yhtään neutraoitu. b) Pisteessä C (ekvivaenttikohdassa), jossa kaikki ammoniakki on neutraoitu ammoniumioneiksi. c) Pisteessä B, jossa puoet ammoniakin ainemäärästä on neutraoitu. n(nh) = n(nh4 + ), joten iuos on puskuriiuos. d) Ekvivaenttikohdan NH4C(aq)-iuos on hapan, koska ammoniumioni on heikon hapon vastinemäksenä hapan ioni (Ka(NH4 + ) = 5, mo/) ja koridi-ioni vahvan hapon vastinemäksenä neutraai.

35 ,0 m 0,100 M etikkahappoa titrataan 0,200 M NaOH-iuoksea. a) Laske etikkahapon neutraointiin tarvittava NaOH-iuoksen tiavuus. b) Laske neutraoinnin tuoksena saadun iuoksen ph. Ratkaisu a) Nettoreaktioyhtäö: CHCOOH(aq) + NaOH(aq) CHCOONa(aq) + H2O(). Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(naoh) = n(chcooh); n = c V c(naoh) V(NaOH ) = c(chcooh ) V(CHCOOH) mo 0,100 0,0500 c(chcooh) V(CHCOOH) V(NaOH) = = = 0, ,0 m. c(naoh) mo 0,200 b) Ekvivaenttikohdan iuos on natriumasetaattiiuos, jonka asetaatti-ionit ovat emäksisiä ja natriumionit neutraaeja. 10 mo K b(chcoo ) = 5,6 10. Reaktioyhtäöstä pääteään, että neutraoidussa iuoksessa n(chcoo ) = n(chcooh) = 0,0500 0,100 mo = 0,00500 mo ja n 0,00500 mo mo [CHCOO ] 0 = = = 0, V (0, ,0250) Kirjoitetaan tauukkoon konsentraation muutokset CHCOO (aq) + H2O() OH (aq) + CHCOOH(aq) c aussa 0, mo c:n mo muutos tasapainokon sentraatio mo x - + x + x 0,06666 x - x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäsvakion ausekkeeseen ja ratkaistaan x = [OH ] 2 [OH ] [HCOOH] x 10 Kb = = = 5,6 10 [HCOO ] 0,06666 x mo 0, , joten yhtäö yksinkertaistuu muotoon x << x = 0, , mo x = [OH ] = ( ± ) 0, ,6 10 = 6, Neatiivinen juuri mahdoton ja yksinkertaistus ok. Lasketaan ph poh = (6, ) = 5,21... ph = 14,00 poh = 14,00 5,21... = 8,786 8, mo

36 146. Oheisessa kuvassa on kaksi titrauskäyrää, joista toinen kuvaa etikkahapon ja toinen typpihapon titrausta natriumhydroksidiiuoksea. a) Kumpi käyristä esittää typpihapon titrausta? b) Kummassa titrauksessa muodostuu puskuriiuos? c) Miksi titrausten ekvivaenttikohtien ph-arvot eroavat toisistaan? d) Miksi titrauskäyrät yhtyvät ekvivaenttikohdan jäkeen? Perustee kaikki vastauksesi. (Yo k200) a) Käyrä, jonka ph on titrauksen aussa aempi. Typpihappo on vahva happo ja etikkahappo heikko happo, joten titrauksen aussa typpihappoiuoksen ph on pienempi. b) Etikkahapon titrauksessa, koska vain heikosta haposta ja sen vastinemäksestä voi muodostua puskuriiuos. c) Kun vahva happo titrataan vahvaa emäkseä, syntyvä natriumkoridiiuos, NaC(aq), on neutraai ja sen ph 7. Kun heikko happo titrataan vahvaa emäkseä, syntyvä natriumasetaattiiuos, CHCOONa(aq), on emäksinen ja sen ph > 7. Asetaatti-ioni on heikon hapon vastinemäksenä emäksinen (Kb(CHCOO ) = 5, mo/) ja Na + -ioni on neutraai. d) Kun ekvivaenttikohta on ohitettu, iuoksen ph riippuu vain isätyn NaOH:n ainemäärästä, joka on moemmissa titrauksissa sama.

37 147. Hapon ja emäksen väistä neutraoitumisreaktiota voidaan seurata titrauksen avua, jossa happoiuokseen isätään emäsiuosta ja ph määritetään kunkin emäsisäyksen jäkeen. Kun 15,0 m typpihapon vesiiuosta titrattiin NaOH-iuoksea, jonka konsentraatio oi 0,100 mo/, saatiin oheinen titrauskäyrä. Kuinka monta miirammaa typpihappoa näytteessä oi? Laske iuoksen ph pisteissä A, B ja C. Ratkaisu Nettoreaktioyhtäö: HNO(aq) + NaOH(aq) NaNO(aq) + H2O() Ekvivaenttikohdassa V(NaOH) = 6,0 m. Reaktioyhtäöstä pääteään, että n(hno) = n(naoh); n = c V c(hno ) V(HNO) = c(naoh) V(NaOH) mo 0,100 0,0060 c(naoh) V(NaOH) mo c(hno ) = [HNO ] 0 = = = 0,040 V(HNO ) 0,0150 Lasketaan typpihapon ainemäärä ja massa pisteessä A. M(HNO) = 6,018 mo. n(hno) = c V = 0,040 mo 0,150 = 6, mo. m(hno) = n M = 6, mo 6,018 = 0, m. mo Piste A Typpihappo on vahva monoproottinen happo, joten [HO + ] = [HNO]0 = 0,040 mo. ph = [HO + ] = 0,040 = 1, ,40. Piste B V(NaOH) =,0 m ja V(NaOH) = 0,100 mo. Reaktioyhtäöstä pääteään, että titrauksessa kuuvan NaOH:n ainemäärä = neutraoituvan HNO:n ainemäärä ei n(neutraoituva HNO) = n(naoh)b= 0,000 0,100 mo =, mo ,0 10 mo,0 10 mo mo + c (typpihappo pisteessä B) = = 0, = [HO ] (0, ,000)

38 ph = [HO + ] = 0, = 1, ,78. Piste C Natriumhydroksidiiuosta on isätty typpihapon neutraoitumisen jäkeen yimäärin 1,0 m. n(naoh)c = 0,0010 0,100 mo = 1, mo. 4 n 1,0 10 mo mo c(oh ) C = c(naoh) C = = = 4, V (0, ,0070) poh = [OH ] = (4, ) = 2,42... ph = 14,00 poh = 14,00 2,42... = 11,657 11, Bariumhydroksidi on vahva kaksiarvoinen emäs, joka kiteytyy kidevedeisenä muotona. Kun 118, m Ba(OH)2 n H2O iuotettiin veteen ja iuos titrattiin 0,100 M HC-iuoksea, saatiin oheinen titrauskäyrä. Kuinka monta kidevettä bariumhydroksidi sisäsi? (Yo s1990) Ratkaisu Nettoreaktioyhtäö: Ba(OH)2(aq) + 2 HC(aq) BaC2(aq) + 2 H2O() (Kidevesi menee iuotinveden joukkoon). Titrauskäyrästä uetaan, että V(HC) = 7,5 m, c(hc) = 0,100 mo. Nettoreaktioyhtäöstä pääteään, että mo 4 n(ba(oh) 2 ) = n(hc) = c(hc) V(HC) = 0,100 0,0075 =,75 10 mo M(Ba(OH) 2 ) = 171,46 mo 4 m(ba(oh) 2 ) = n M =,75 10 mo 171,46 = 0, mo

39 Kideveden ainemäärä m 0,118 0, n(h2o) = = = 2, mo M 18,016 mo n n(ba(oh) ),75 10 mo 1 1 n = 8 (H2O) 2, mo 7, = = = 4,joten Tarkastee sivun 109 titrauskäyrää. Kuvaie, miten käyrän muoto muuttuisi, jos a) titrattavana oisi 0,100 mo/dm natriumvetysufaattiiuos b) titraukseen käytettäisiin 0,200 mo/dm NaOH-iuosta c) titrattavaa iuosta aimennettaisiin tisatua vedeä kaksinkertaiseen tiavuuteen d) vierustoverisi yrittäisi sabotoida titraustasi isäämää titrattavaan iuokseen ennen titrauksen akua pari tippaa 0,100 mo/dm HC-iuosta. a) Vetysufaatti-ioni on huomattavasti happamampi kuin propaanihappo (Ka(HSO4 = 1, mo/dm ), joten titrauskäyrä ähtisi ahaisemmasta ph:sta ja kukisi aempana aina ekvivaenttipisteeseen asti. b) ph nousisi kaksi kertaa jyrkemmin ja ekvivaenttikohta savutettaisiin jo 20,0 m:n isäyksen jäkeen. c) Näin pieni aimennus vaikuttaisi titrauskäyrään vain vähän. d) Sabotaasi epäonnistuisi. ph oisi auksi ahaisempi, mutta parin tipan HCisäyksen neutraointiin tarvitaan byretistä vain pari tippaa 0,100 mo/dm NaOHiuosta. Tämän jäkeen titraus voisi jatkua normaaisti, eikä titrauskäyrässä havaittaisi oeeista muutosta. Ainoastaan titrauksen tarkkuus kärsisi hieman Yksiarvoista heikkoa happoa titrataan natriumhydroksidia ämpötiassa 25 C. Vastaa (oikein/väärin) väitteisiin, joiden mukaan titrauksen ekvivaenttikohdaa on voimassa: a) happoa ja emästä on isätty iuokseen tarkaeen yhtä suuret ainemäärät, b) iuos on sähköisesti neutraai, c) iuoksen ph on sama kuin hapon pka (= Ka) d) iuoksen ph = 7,0 e) iuos on puskuriiuos f) iuoksessa natriumionin ja hydroksidi-ionin konsentraatiot ovat yhtä suuret. Perustee yhyesti mahdoiset väärät väittämät. (Yo k2005)

40 a) Oikein b) Oikein c) Väärin. pka = ph kohdassa, jossa tasan puoet hapon ainemäärästä on neutraoitu. d) Väärin. Heikon hapon titrauksessa ekvivaenttikohdassa ph > 7, koska heikon hapon vastinemäs on emäksinen. e) Väärin. Puskuriiuoksessa pitää oa heikkoa happoa ja sen vastinemästä. Näin ei oe, koska ekvivaenttikohdassa heikko happo on kokonaisuudessaan neutraoitu f) Väärin. Hydroksidi-ioneja kuuu neutraoitumisessa, mutta natriumioneja ei, joten natriumionien konsentraatio on suurempi Kemikaaiuetteoissa mainitaan, että väkevä rikkihappo on massaprosenttista iuosta. Kouuun toimitetussa puossa oi merkintä 1 itra = 1,84 k. Määrittääkseen rikkihapon tarkan pitoisuuden oppias mittasi tarkasti pipetiä 5,0 m väkevää rikkihappoiuosta ja aimensi sen 500,0 m:ksi iuosta mittapuossa. Hän otti vamistamastaan iuoksesta viisi 10,0 m:n näytettä, jotka hän titrasi NaOHiuoksea, jonka konsentraatio oi 0,176 mo/: Näyte V(NaOH)/m 20,2 19,7 21, 20,4 20,4 a) Laske rikkihapon konsentraatio oppiaan vamistamassa iuoksessa. b) Mikä oi rikkihappopitoisuus massaprosentteina kouuun toimitetussa puossa? a) Titrauskuutuksen keskiarvo (20,2 + 19,7 + 21, + 20, ,4) V (NaOH) = = 20, 4 m 5 Nettoreaktioyhtäö: H2SO4(aq) + 2 NaOH(aq) Na2SO4(aq) + 2 H2O() Reaktioyhtäöstä pääteään, että 1 1 mo n(h2so 4 ) = n (NaOH) = 0,176 0,0204 = 1, mo 2 2 Oppiaan vamistaman rikkihappoiuoksen konsentraatio n 1, mo mo mo mo c(h2so 4 ) = = = 0, ,180 (tai 0,18 ) V 0,0100

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraoituminen = suoan muodostus Taustaa: Tähän asti oaan tarkastetu happojen ja emästen vesiiuoksia erikseen, mutta nyt tarkasteaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs yhdistetään.

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq) .1 Hapot ja emäkset. Sitruunahappo on huoneenämmössä kiinteää ainetta ja se iukenee sekä veteen että asetoniin (propanoniin). Miksi sitruunahapon vesiiuos on hapan, mutta sen asetoniiuos ei oe hapan? Sitruunahapon

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2009.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2009. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 009. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/ pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

1 p - jos vastaus Be, 1/3p - jos vastaus Ba ja Be, 1p. e) P tai Se 1 p f) Cl 1 p -jos sekä oikea että väärä vastaus, 0 p.

1 p - jos vastaus Be, 1/3p - jos vastaus Ba ja Be, 1p. e) P tai Se 1 p f) Cl 1 p -jos sekä oikea että väärä vastaus, 0 p. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin keväää 01. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/ pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015

Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015 Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015 Tätä paperia ei ole tarkoitettu jaettavaksi opiskelijoille. Esimerkkejä selkeästä alustavasta arvostelusta - Tehtävän eri osat

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

BH60A0900 Ympäristömittaukset

BH60A0900 Ympäristömittaukset eden kuiva- ja kiintoaines, ja COD Tehtävä. Tehtaan jätevedenpuhdistamon uosvirtaavasta vedestä hautaan mitata a) kuiva-ainepitoisuus, b) kuiva-aineen orgaanisen aineksen pitoisuus, c) kiintoaine ja d)

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-

Lisätiedot

Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia

Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Reaktionopeus ja aktivoitumisenergia Mitä tarkoittaa reaktionopeus? Miksi eintarvikkeissa on parasta ennen päiväys? Entä miksi maito säiytetään jääkaapissa? Maidon happaneminen

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit

VEREN ph TAUSTAA. Veressä toimii 4 erilaista puskuria. Bikarbonaattipuskuri Fosfaattipuskuri Hemoglobiini Plasmaproteiinit VEREN ph TAUSTAA Kehossamme kiertävä veri on nestemäinen kudos, joka voidaan kemiallisesta näkökulmasta ajateltuna määritellä seokseksi, joka sisältää useita eri komponentteja. Veren protoni konsentraation,

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%. Tehtävä 1. äkevä suoahapo massaprosettie C-pitoisuus o 7%. a. Mikä o iuokse kosetraatio (mo/), ku se tiheys o 1,18 kg/? b. Mite pajo tarvitset suoahappoa eutraoidaksesi 0,1 itraa 0,5 M kasiumhydroksidia(aq)?

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT

LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT 2015 / 1B Tehtävässä esitettiin oikein-väärin-väittämiä sähkökemiaan (k-m) ja orgaaniseen kemiaan (n-p) liittyen. -

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA

OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA PELASTAKAA JÄRVI! OPPIMISPELI PUSKURILIUOKSISTA Opettajan opas Pelin laatineet: Oskari Hanninen, Jannica Lindholm, Lotta Kilpinen ja Elhan Mohamed Johdanto Lautapeli on suunnattu lukion kemianopetukseen

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa.

Selvitetään kaasujen yleisen tilanyhtälön avulla yhdisteen moolimassa. Diploi-insinööri ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2016 DI-keian valintakoe 1.6.2016 alliratkaisut 1. a) ääritetään ensin yhdisteen epiirinen kaava. Oletetaan, että yhdistettä on 100 g. Yhdiste sisältää

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014.

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014. MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA: Ongelmanratkaisu ja Tekstikoe HUOMIOI SEURAAVAA: 1. TEHTÄVÄOSAN tehtävään 7 ja

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

VASTAUSANALYYSI. 10 p. 8 p. 34 p. 7 p. 9 p. 10 p. 5 p. 4 p. 9 p. 8 p. 6 p yhteensä 149 p. 6 p LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 23.5.

VASTAUSANALYYSI. 10 p. 8 p. 34 p. 7 p. 9 p. 10 p. 5 p. 4 p. 9 p. 8 p. 6 p yhteensä 149 p. 6 p LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE 23.5. 1 LÄÄETIETEEN ALAN VALINTAOE 3.5.01 VASTAUSANALYYSI Vastausanayysi jukaistaan väittömästi vaintakokeen päätyttyä. Vastausanayysin tavoitteena on antaa vaintakokeeseen osaistuvie yeisuonteinen kuvaus kunkin

Lisätiedot

KEMIAN TEHTÄVIÄ. b) Montako protonia, neutronia ja elektronia on seuraavissa atomeissa? C protoneja =, neutroneja =, elektroneja =

KEMIAN TEHTÄVIÄ. b) Montako protonia, neutronia ja elektronia on seuraavissa atomeissa? C protoneja =, neutroneja =, elektroneja = KEMIAN TEHTÄVIÄ Tehtävät1 (Peruskäsitteet) a) Alla on jouko kemian nimiä ja merkintöjä. Merkitse kunkin kohdalle tyyppi, jota ko. aine edustaa seuraavasta listasta: A = alkuaine, B = yhdiste, C = seos,

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2

4πε. on molekyylin ionisaatioenergia eli energia, joka vaaditaan elektronin siirtämiseen K:lta Cl:lle. (a) Potentiaalin attraktiivinen osa on 2 S-446 FYSKKA V (Sf Kevät 5 LHSf4 Ratkaisut - LHSf4- K - ja C -ionien tasapainoetäisyys KC oekyyissä on r = 67 n (a Laske ionien väinen attraktiivinen potentiaaienergia oettaaa että ionit ovat pistevarauksia

Lisätiedot

4.1 Heterogeeninen tasapaino

4.1 Heterogeeninen tasapaino 4.1 Heterogeeninen tasapaino 15. Seuraavia aineita kuumennetaan suljetussa astiassa. Selitä, miksi tasapainot ovat heterogeenisia. a) kalsiumkarbonaatti: CaCO(s) CO(g) + CaO(s) b) kaliumnitraatti: KNO(s)

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot