Planeetan ph (ph of the Planet)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Planeetan ph (ph of the Planet)"

Transkriptio

1 Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat tutkivat paikallisesta luonnonvedestä otettua näytettä mittaamalla sen ph:n käyttäen apunaan indikaattoriliuoksia. Oppilaiden mittaustuloksista määritelty vesinäytteen ph lisätään verkossa olevalle karttapohjalle. Sisältö: - ohjeet koetulosten lisäämisestä karttapohjalle - opettajan ohje - mittaustuloslomake (luokka) - oppilaan ohje - ohjeita opettajalle - ehdotuksia lisätöiksi - esimerkkitulokset - indikaattorien värikartat ja värikoodit Koetulosten lisääminen karttapohjaan Lisättäessä Planeetan ph -työssä kerättyjä tuloksia karttapohjalle tulisi ilmoittaa alla pyydetyt tiedot. Mikäli koululuokka on kuitenkin jo rekisteröitynyt karttapohjalle tehdessään jotakin muuta projektiin kuuluvaa työtä, tulisi nyt saadut tulokset liittää näihin aiempiin tietoihin. Näytteenoton päivämäärä: Vesi, josta näyte on otettu (esim. Vantaajoki): Paikallisen vesilähteen ph: Veden tyyppi (makea, suolainen, mereen laskevan joen suistovesi, murtovesi, valtameri): Lämpötila: Kokeeseen osallistuvien oppilaiden lukumäärä: Koulun/luokan rekisteröintinumero:

2 Opettajan ohje Työn kuvaus Oppilaat mittaavat pienissä ryhmissä tai pareittain paikallisen luonnonveden ph:n. Työ jakautuu kolmeen osaan: 1. Paikallisen vesinäytteen ph:n mittaus. 2. Tulosten analysoiminen ja lisääminen karttapohjalle. 3. Muiden vesinäytteiden analysoiminen. (lisätyö) Työssä tarvittavat välineet ja reagenssit - 6 valkeaa tai läpinäkyvää näyteastiaa, joihin saa laitettua vettä vähintään 1 cm:n kerroksen - 1 pipetti - 1 huuhteluvesipullo - bromitymolisininen-indikaattoria (bromothymol blue) (katso valmistusohjeet Ohjeita opettajalle -osuudesta) - m-kresolipurppura-indikaattoria (katso valmistusohjeet) - indikaattorien värikartat - vesinäyte paikallisesta luonnonvedestä Lisäksi valinnaiseen osuuteen tarvitaan: - muita vesinäytteitä - yleisindikaattoria Työn kulku Vesinäytteen ph:n mittaus 1. Numeroi näyteastiat 1-6 ja merkitse astian reunaan viiva 0,5 cm:n korkeudelle pohjasta. 2. Laita astioihin 1-3 osa luonnonvedestä otetusta näytteestä. Täytä astiat merkin kohdalle. 3. Lisää kuhunkin vesiastiaan kolme pisaraa bromitymolisinistä ja sekoita liuokset heiluttelemalla näyteastioita. 4. Määritä värikartan avulla kunkin liuoksen ph. Tulokset kirjataan yhden desimaalin tarkkuudella. 5. Jos näytteen ph on 7,6 tai korkeampi, laita astioihin 4-6 uudet vesinäytteet ja toista mittaus käyttämällä indikaattorina m-kresolipurppuraa. Kirjaa ph:t yhden desimaalin tarkkuudella. Tulosten analysointi ja lisääminen karttapohjalle 6. Pohdi kumpi indikaattori antoi paremman tuloksen näytteen ph:lle. 7. Laske vesinäytteen keskimääräinen ph käyttämällä edellisessä kohdassa paremmaksi todetulla indikaattorilla saatuja tuloksia. 8. Lisää saamasi keskiarvo luokan tulokset kokoavaan taulukkoon. 9. Kun luokan tulokset on koottu taulukkoon, laskekaa niistä vesinäytteen keskimääräinen ph. 10. Opettaja auttaa oppilaita lisäämään saadun tuloksen karttapohjalle yhdessä näytteen ja koulun tietojen kanssa. Muut vesinäytteet (lisätyö) 11. Toista ph:n mittaus ja tulosten analysointi muille saatavilla oleville vesinäytteille. Älä kuitenkaan lisää karttapohjalle kuin luonnonvesistä otetuista näytteistä saatuja tuloksia. 12. Huuhdo näyteastiat huolella aina näytteiden välillä jotta tulokset eivät vääristyisi. Lisätietoa työstä löytyy kohdasta Ohjeita opettajalle.

3 Mittaustuloslomake (luokka) Oppilaiden saamat ph-arvojen keskiarvot kirjataan taulukkoon. Taulukkoon voidaan kirjata paikallisen luonnonveden ph:n lisäksi myös mahdollisista muista näytteistä mitatut tulokset. Taulukon loppuun voidaan koota tulosten raportointiin tarvittavat lisätiedot. Vesinäytteet ph ryhmä (paikallinen ph (A) ph (B) ph (C) ph (D) ph (E) vesinäyte) keskiarvo Paikallinen vesilähde: Veden tyyppi: Näytteenottopäivä Lämpötila: Kokeeseen osallistuvien oppilaiden lukumäärä:

4 Oppilaan ohje Tässä työssä määrität paikallisesta luonnonvedestä otetun näytteen happamuuden mittaamalla veden ph:n, joka auttaa sinua vertailemaan eri vesinäytteitä keskenään. Pystyt esimerkiksi vertaamaan tässä työssä saamiasi tuloksia muiden koulujen oppilaiden mittaustuloksiin, jotka nämä ovat keränneet ympäri maailmaa. Vesinäytteen ph:n mittaus 1. Numeroi näyteastiat 1-6 ja merkitse astian reunaan viiva 0,5 cm korkeudelle pohjasta. 2. Laita astioihin 1-3 osa luonnonvedestä otetusta näytteestä. Täytä astiat merkin kohdalle. 3. Lisää kuhunkin vesiastiaan kolme pisaraa bromitymolisinistä ja sekoita liuos heiluttelemalla näyteastioita. 4. Määritä värikartan avulla kunkin liuoksen ph. Tulokset kirjataan yhden desimaalin tarkkuudella. 5. Jos näytteen ph on 7,6 tai korkeampi, laita astioihin 4-6 uudet vesinäytteet ja toista mittaus käyttämällä indikaattorina m-kresolipurppuraa. Kirjaa ph:t yhden desimaalin tarkkuudella. Vesinäytteet ph näyteastia indikaattori (paikallinen ph (A) ph (B) ph (C) ph (D) ph (E) vesinäyte) bromitymolisininen m-kresolipurppura 5 6 keskiarvo Tulosten analysointi ja kirjaaminen karttapohjalle 6. Pohdi kumpi indikaattori antoi paremman tuloksen näytteen ph:lle. 7. Laske vesinäytteen keskimääräinen ph käyttämällä edellisessä kohdassa paremmaksi todetulla indikaattorilla saatuja tuloksia. 8. Lisää saamasi keskiarvo luokan tulokset kokoavaan taulukkoon. 9. Kun luokan tulokset on koottu taulukkoon, laskekaa niistä vesinäytteen keskimääräinen ph. 10. Lisätkää opettajan ohjaamana saamanne tulos yhdessä näytteen ja koulun tietojen kanssa kansainväliselle karttapohjalle.

5 Ohjeita opettajalle Tässä työssä oppilaat tutkivat happamuutta mittaamalla vesinäytteen ph:n. Mittaustaitojen kehittämisen lisäksi työssä perehdytään mittaustulosten luotettavuuden parantamiseen ja luotettavuuden arviointiin. Lopuksi oppilaat voivat verrata paikallisesta vesinäytteestä mittaamiaan tuloksia ympäri maailmaa kerätyistä vesinäytteistä saatuihin tuloksiin, jotka löytyvät karttapohjalta. Planeetan ph -työn toteutus Alla olevat ohjeet on tarkoitettu auttamaan opettajaa työn käyttämisessä oppitunneilla. Ohjeissa käsitellään seuraavia aiheita: - työn suorittaminen ja tarkoitus - oppimismahdollisuudet (alakoulu, yläkoulu ja lukio) - vaadittavat materiaalit ja välineet - työturvallisuus - taustatietoa ph:sta ja happamuudesta - lisätöitä Työn suorittaminen ja tarkoitus Työ on tarkoitettu osaksi vettä käsittelevää opintokokonaisuutta. Se voidaan kuitenkin suorittaa myös kurssin aihekokonaisuuksista irrallisena työnä, joka tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kokeeseen. Alla esitetään erilaisia tapoja muokata työtä opettajan tarkoituksiin ja ajankäyttömahdollisuuksiin sopivaksi. Oppimismahdollisuudet Tieteellinen työskentely - happamuuden mittaaminen ja tulosten pätevyyden arviointi - tulosten tulkinta käyttämällä hyväksi tietoa vesilähteestä ja sen ympäristöstä - tieteellisten kysymysten esittäminen - tieteellisen tutkimuksen suorittaminen Kemian tiedot - hapot ja emäkset - happojen ja emästen kemialliset reaktiot - ph happamuuden mittarina Alakoulu Työ tarjoaa alakoulun oppilaille mahdollisuuden suorittaa tutkimus yksinkertaisten välineiden avulla ja määrittää tulokset vertailemalla liuoksen väriä indikaattorin värikarttaan. Oppilaiden tulisi kuitenkin tuntea jo desimaaliluvut ja ymmärtää keskiarvon laskeminen tapana saada tietoa näytteen ominaisuuksista. Happamuus sopii teemana hyvin alakouluun, sillä se liittyy ruuan ja kotikemikaalien kautta läheisesti oppilaiden arkeen. Happamuus on myös hyvä esimerkki kemiallisesta reaktiosta. ph-asteikkoa tulisi käsitellä alakoulussa pelkästään happamuuden mittarina, joka jakautuu happamaan, neutraaliin ja emäksiseen osaan. ph:n kemiallista puolta ei kannata tuoda esiin. ph-asteikon avulla oppilaat voivat oppia matalien ja korkeiden ph-arvojen haitallisuuden.

6 Yläkoulu Happamuutta selitettäessä voidaan käsitellä vety- ja oksoniumioneja, sekä yksinkertaisia reaktioyhtälöitä. Lukio Selityksissä voidaan tuoda esiin vahvat ja heikot hapot, sekä kemiallinen tasapaino, jos se sopii kurssin muuhun sisältöön. ph:n mittaamiseen voidaan käyttää myös esim. ph-mittaria. Vaadittavat materiaalit ja välineet Vesinäytteet voidaan kerätä esimerkiksi muoviseen 1,5 l:n juomapulloon. Jos näyte varastoidaan ennen mittauksia, sitä tulisi säilyttää jääkaapissa. Jääkaapissa säilötyn näytteen annetaan lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen ph:n mittaamista. Mittaukset tulisi suorittaa pian korkin avaamisen jälkeen. Vesinäyte, jonka tiedot lisätään karttapohjalle, tulisi ottaa merestä, joesta, järvestä tai suuresta lammesta, joka on helposti tunnistettavissa. Tällöin oppilaat muissa kaupungeissa ja maissa pystyvät helpommin vertaamaan saamiaan karttapohjalta löytyviin tuloksiin. Indikaattorit Jos oppilaat tuovat tutkittavaksi omia vesinäytteitään, tulisi tunnille varata myös yleisindikaattoria, joka toimii luonnonvesiä korkeammilla tai alhaisemmilla ph-alueilla. Bromitymolisinisistä saa mm. akvaariokaupoista ja sitä käytetäänkin kotiakvaarioiden vedenlaadun tarkkailussa. M-kresolipurppuraa käytetään meriveden tutkimiseen. Bromitymolisinisen valmistusohje: Liuota 0,1 grammaa bromitymolisinistä 16 ml:aan 0,01 molaarista natriumhydroksidiliuosta. Kun bromitymolisininen on liuennut, lisää hitaasti 234 ml:aa (tislattua) vettä. Säilytä huoneenlämmössä. m-kresolipurppuran valmistusohje: Liuota 0,1 g m-kresolipurppuraa 26 ml:aan 0.01 molaarista natriumhydroksidiliuosta. Kun m-kresolipurppura on liuennut, lisää hitaasti 224 ml:aa (tislattua) vettä. Säilytä huoneenlämmössä. Työturvallisuus Käytetyt kemikaalit eivät ole liuoksina vaarallisia. Kiinteät indikaattorit ovat kuitenkin haitallisia, etenkin nieltyinä. Indikaattoreita valmistettaessa tulisikin käyttää suojalaseja ja suojahansikkaita. Taustatietoa happamuudesta ja ph:sta Hapot ovat monesti ensimmäinen yhdisteryhmä, jonka yhteydessä koulussa puhutaan kemiallisesta reaktiosta. Monia happoja, esimerkiksi etikkaa, suolahappoa tai sitruunahappoa, käytetään myös kotioloissa. Rikki- ja fosforihappo ovat puolestaan esimerkkejä teollisuudessa suurissa määrissä käytettävistä hapoista. Hapot reagoivat emästen, jotka muodostavat toisen tärkeän yhdisteryhmän, kanssa. Ammoniakki, natriumbikarbonaatti ja natriumhydroksidi ovat esimerkkejä emäksistä. Happoja ja emäksiä tunnetaan tuhansia ja monet niistä ovat tärkeitä elämän kemiassa. Yleisimmät happo-emäsreaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa. Vesi pystyykin toimimaan sekä happona että emäksenä, minkä vuoksi vettä käytetään happamuuden ja emäksisyyden määrittämiseksi: puhdasta vettä ja

7 liuoksia, jotka ovat yhtä happamia kuin puhdas vesi, kutsutaan neutraaleiksi. Happo-emäsreaktioita kutsutaan usein neutraloitumisreaktioiksi. Etikkahappo + natriumbikarbonaatti vesi + natriumasetaatti + hiilidioksidi Hapon voimakkuus kertoo kuinka tehokkaasti happo tai emäs reagoi veden kanssa. Suolahappo on tyypillinen vahva happo: lisättäessä suolahappoa veteen lähes kaikki happomolekyylit reagoivat vesimolekyylien kanssa. Etikkahappo on esimerkki heikosta haposta, joka reagoi vain osittain veden kanssa. Tällöin veteen jää reagoimattomia etikkahappomolekyylejä. Myös emäkset voidaan jakaa vahvoihin ja heikkoihin emäksiin. Hapon voimakkuuden määrittäminen on tärkeää, koska se kertoo meille miten happoliuos voi reagoida. Esimerkiksi väkevä suolahappo on tehokasta sementinpuhdistusainetta, kun taas väkevä etikkahappo on huomattavasti tehottomampaa. Happoliuoksen laimentaminen vedellä laskee sen happamuutta ja on siksi hyvä tapa vähentää happo- tai emäsroiskeiden vaarallisuutta. ph-asteikko on liuoksen happamuuden mittari. Yleisimpien liuosten ph on välillä Alhaiset arvot kuvaavat suurempaa happamuutta. Oikealla on esitetty joidenkin happojen ja emästen ph-arvoja. Vahvoilla hapoilla on alhaisin ph ja esimerkiksi väkevällä rikkihapolla voi olla negatiivinen ph-arvo. Vahvoilla emäksillä on korkeimmat arvot, jopa yli 14. Puhdas vesi on neutraalia ja sen ph on huoneenlämmössä noin seitsemän. Mitatun ph-arvon hyödyllisyys perustuu siitä saatavaan tietoon hapon ja veden välisen reaktion etenemisestä. ph kertoo meille miten suuri osa lisätystä haposta, esimerkiksi suolahaposta, reagoi: HCl + H 2 O H 3 O + + Cl - Reaktiossa syntyy positiivisia ja negatiivisia ioneja. Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat vesiliuoksen happamuuden. Happojen hyödyllisyys yhdisteryhmänä perustuu osittain sille, että kaikki hapot muodostavat vedessä oksoniumioneja ja niillä on siksi joukko yhteisiä ominaisuuksia. (By Edward Stevens (Own work) [CC-BY-3.0], via Wikimedia Commons) Suolahapon ionisoituminen vedessä on lähes täydellistä ja suolahappo onkin vahva happo. Etikkahapon tapauksessa oksoniumioneja muodostuu vähemmän ja suurin osa etikkahappomolekyyleistä jää ionisoitumatta. ph:n mittaus perustuu oksoniumionikonsentraation määrittämiseen. Konsentraatiovaihtelu on niin suurta, että ph:n määrittämisessä käytetään logaritmiasteikkoa: ph = -log 10 [H 3 O + ] Tämä tarkoittaa sitä, että ph:n ollessa 8,5, oksoniumionikonsentraatio on tuhannesosa ph 5,5:n oksoniumionikonsentraatiosta.

8 ph:n määrittämiseen käytetään yleensä indikaattoria tai ph-mittaria. Indikaattorit ovat heikkoja, värillisiä happoja, jotka muuttavat väriään menettäessään vetyionin happo-emäsreaktiossa. Tämä reaktio on usein palautuva ja indikaattori voi toimia happona ja emäksenä. - H + bromitymolisininen bromitymolisininen - + H + happomuoto emäsmuoto Värinmuunnos tapahtuu yleensä H 3 O + -ionikonsentraation kasvaessa kymmenkertaiseksi tai pienentyessä kymmenesosaan, jolloin värinmuunnos tapahtuu ph:n muuttuessa yhdellä. Yleisindikaattoreiksi kutsutut indikaattorit, joiden värinmuunnos tapahtuu laajemmilla ph-alueilla, ovat useiden eri indikaattoreiden seoksia. ph-mittarit mittaavat liuoksen sähköistä potentiaalia lasisella elektrodilla, joka on herkkä ph:n muutoksille. Lasiset mittapäät rikkoutuvat herkästi ja niitä tuleekin säilyttää ja käsitellä varoen. Oikein käytettynä mittapää saattaa säilyä toimintakuntoisena jopa yli kaksi vuotta. ph-mittarien elektrodien ominaisuudet muuttuvat ajan kuluessa, joten mittarit tulee kalibroida säännöllisin väliajoin. Kalibrointiin käytetään puskuriliuoksia, joiden ph tunnetaan. Puskuriliuokset ovat yleensä seos heikon hapon happo- ja emäsmuodoista. Liuokset voidaan joko valmistaa itse ohjeen mukaan tai ostaa valmiina. ph-arvojen tulkitseminen Työssä saatuja ph-arvoja on syytä tulkita huolella. Valaistus, jossa liuoksia ja indikaattorin värikarttaa verrataan voi vaikuttaa tulokseen, samoin kuin mittaustapa ja työssä käytetty välineistö. Makean veden ph vaihtelee paljon lähteestä riippuen, yleensä välillä 6,5 8,0. Merivesi on yleensä puskuroitua ja sen ph vaihtelee vähemmän, ollen yleensä välillä 8,1-8,4. Lämpötilamuutokset voivat vaikuttaa näytteen ph-arvoon tai vaikuttaa ph-mittarin toimintaan. Lämpötilan vaihtelun aiheuttamat muutokset ovat pieniä, mikäli lämpötila pysyy lähellä o C:ta, mutta matalammassa tai korkeammassa lämpötilassa ph:n vaihtelu on suurempaa. Luonnosta otetun näytteen ph voi riippua myös vuorokaudenajasta, jolloin näyte otettiin: Hengittäessään vedessä elävät eliöt tuottavat hiilidioksidia, joka laskee veden ph:ta. Päiväsaikaan tapahtuvassa fotosynteesissä kuitenkin kuluu hiilidioksidia, jolloin veden ph kasvaa. Myös alueen geologia vaikuttaa veden ph-arvoon. Kalkkikivi voi kohottaa ph:ta huomattavasti. Merenpohjan kalkkikivi ja muut kalsiumkarbonaatin lähteet vaikuttavat osaltaan meriveden luontaiseen ph-arvoon 8,3, mutta ilmastonmuutoksen myötä mereen on liuennut tavallista enemmän hiilidioksidia, joka laskee ph:ta. Tämä lasku on tosin hyvin vähäistä.

9 Lisätöitä Seuraavat työt voivat auttaa oppilaita ymmärtämään syvällisemmin happamuutta ja ph:ta. ph:n muuttaminen - kokeita, jotka auttavat ymmärtämään ph:n riippuvuuden mittausolosuhteista. Esimerkiksi puhaltamisen vaikutus vesinäytteen ph:hon ph jokapäiväisessä elämässä - ph-mittauksia jokapäiväisistä kohteista: esimerkiksi kotoa löytävistä nesteistä tai maaperästä Luonnonindikaattorit - kotitekoisiin indikaattoreihin, esimerkiksi punakaalimehuun, tutustuminen Luonnonilmiöiden vaikutus ph:hon - luonnonveden ph:n mittaamista eri vuorokaudenaikoina ja esimerkiksi sateen jälkeen

10 Esimerkkitulokset (luokka) Oppilaiden saamat ph-arvojen keskiarvot kirjataan taulukkoon. Taulukkoon voidaan kirjata paikallisen luonnonveden ph:n lisäksi myös mahdollisista muista näytteistä mitatut tulokset. Taulukon loppuun voidaan koota tulosten raportointiin tarvittavat lisätiedot. Vesinäytteet ryhmä ph ph ph (paikallinen (hanavesi) (akvaario) vesinäyte) ph (meri) ph (D) ph (E) 1 6,7 8,0 6,6 8,1 2 6,9 7,9 6,5 8,0 3 6,5 8,0 6,6 8,1 4 6,7 8,0 6,7 8,2 5 6,7 8,4 6,4 8,0 6 6,9 8,1 6,3 8,0 7 6,8 7,7 6,3 8,4 8 6,8 8,0 6,5 8,1 9 6,8 8,1 6,7 8,4 10 6,7 8,1 6,7 8,3 11 6,8 8,2 6,5 8,3 12 6,6 7,8 6,6 8,1 13 6,6 7,8 6,4 8, keskiarvo 6,7 8,0 6,5 8,2 Paikallinen vesilähde: Brisbane-joki Oxleyn koulua vastapäätä Veden tyyppi: makea Näytteenottopäivä: Lämpötila: 23,5 o C Kokeeseen osallistuvien oppilaiden lukumäärä: 25

11 Indikaattorien värikartat Indikaattorien RGB-arvot ph 6,0 6,2 6,4 6,6 6,8 7,0 7,2 7,4 7,6 7,8 8,0 8,2 8,4 8,6 8,8 bromitymolisininen m-kresolipurppura Alkuperäinen työohje löytyy osoitteesta

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Ympäristöntutkimus 67301

Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Reaktiot ja tasapaino

Reaktiot ja tasapaino Reaktiot ja tasapaino Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä): Reaktiot ja tasapaino Tunnit (45min ja 1,5h): ma 14:10 14:55, ke 08:00 09:50, to 11:20 12:05 ja 14:10 14:55 pe 14:10 14:55

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen

Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Tunnusten luominen Kemianluokka.fi-osoitteesta löytyvät vedentutkimushankkeen suomenkieliset sivut. Sivuilta löytyy linkki Ilmoittaudu mukaan, jonka

Lisätiedot

Kasvien väriaineet ph-indikaattoreina ruoanvalmistuksessa

Kasvien väriaineet ph-indikaattoreina ruoanvalmistuksessa LUMAT 1(2), 2013 Kasvien väriaineet ph-indikaattoreina ruoanvalmistuksessa Heli Motturi Akaan lukio, Akaa heli.motturi@akaa.fi Sari Slawuta Hirvialhon koulu, Akaa sari.slawuta@akaa.fi Sirpa Salkunen Etelä-Hervannan

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa

Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hapot hyökkäävät hampaisiin!

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hapot hyökkäävät hampaisiin! Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hapot hyökkäävät hampaisiin! AIHE: Ihminen ja terveys, hampaiden hyvinvointi, hapot IKÄLUOKKA: 3.-6. luokka TAVOITTEET: Tavoitteena on selvittää erilaisten nesteiden happamuutta

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan:

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: TUNNISTA NESTEET (JOS NE OVAT TUNTEMATTOMIA) KEMIKAALIEN LUOKITTELU KATSO SIVU 314 MUKANA HAPPOJA TAI EMÄKSIÄ? KATSO SIVU 3342 MUKANA ON VAARALLISIA NESTEITÄ

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma: Teema 3

Tuntisuunnitelma: Teema 3 Tuntisuunnitelma: Teema 3 Aika: Oppimiskokonaisuuden 3. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Aihe: Tulkitaan mittaustuloksia paikkatiedon avulla Oppitunnin tavoitteet: Oppilaat tutustuvat

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

KORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS

KORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS Joulupukki tarvitsee apuasi! Joka joulu Joulupukin muori leipoo erikoispipareita, jotka antavat Joulupukille voimia jakaa lahjat kaikille pienille kilteille pojille ja tytöille ympäri maailmaa. Mutta tänä

Lisätiedot

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Oulun vedenpuhdistamolla on tapahtunut inhimillinen erehdys. Puhtaalta vaikuttava vesi ei olekaan juomakelpoista ja kaupungin asukkaat ovat vaarassa!

Oulun vedenpuhdistamolla on tapahtunut inhimillinen erehdys. Puhtaalta vaikuttava vesi ei olekaan juomakelpoista ja kaupungin asukkaat ovat vaarassa! Oulun vedenpuhdistamolla on tapahtunut inhimillinen erehdys. Puhtaalta vaikuttava vesi ei olekaan juomakelpoista ja kaupungin asukkaat ovat vaarassa! Mikä avuksi ja kuka on tämän kaiken takana? Tule Tietomaahan

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Kenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus

Kenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus Kenttätyö Riekkola Maanantaina 8.9. teemme mittauksia ja havaintoja Riekkolan alueen elottoman ja elollisen luonnon tekijöistä. Opimme tekemään johtopäätöksiä siitä, miten nämä tekijät ovat toisistaan

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö.

AURINKOUUNI. Tarvittavat taidot: Senttimetrien mittaus, askartelutaidot ja taulukoiden käyttö. AURINKOUUNI Tavoite: Tutustutaan aurinkoon uusiutuvana energianlähteenä askartelemalla yksinkertainen aurinkouuni. Havainnollistetaan oppilaille kasvihuoneilmiötä. Tehtävä: Oppilaat jaetaan useaan ryhmään

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAN LABORATORIOHARJOITUSTEN ANALYYSIOHJEET

YMPÄRISTÖKEMIAN LABORATORIOHARJOITUSTEN ANALYYSIOHJEET YMPÄRISTÖKEMIAN LABORATORIOHARJOITUSTEN ANALYYSIOHJEET 26.2.2016 Aino Peltola VEDEN ph-arvon MÄÄRITYS Suomen vedet ovat luontaisesti happamia. Tämä johtuu liuenneesta hiilidioksidista, humuspitoisuudesta

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name Summary Skill Number 604 Skill Laborantti ing Scheme Lock 04-05-2015 16:18:54 Final Lock 07-05-2015 13:26:03 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Elintarvikeanalytiikka

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6

Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja

Lisätiedot