YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA"

Transkriptio

1 Timo Satuvuori 2012

2 YRITTÄJYYSKASVATUS SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2012 Timo Satuvuori

3 OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa Tekijä Timo Satuvuori Hyväksytty Hyväksyjä Anna Alftan

4 TIIVISTELMÄ Tekijä Timo Satuvuori Vuosi 2012 Työn nimi Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö liittyy valtakunnallisen YVI-hankkeen opettajankoulutuksen kehittämistyöhön. YVI on Opetushallituksen koordinoima opettajankoulutuksen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on parantaa opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusvalmiuksia. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen lisäksi hanke saa tukea Kerhokeskus koulutyön tuki ry:ltä, Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Turun Seudun Kehittämiskeskukselta. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Hämeen Ammattikorkeakoulu. Työn tavoitteena oli selvittää miten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa. Työn aineisto perustuu keväällä 2012 ammatillisen ja yleissivistävän opettajankoulutuksen opettajille, rehtoreille ja johtajille lähettyyn Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämään tutkimuskyselyyn, YVI-mittaristo opettajankouluttajille. Tutkimukseen osallistui 100 opettajankouluttajaa eri puolilta Suomea. Tulokset analysoitiin vastausten keskiarvojen avulla kysymyksittäin ja jaoteltiin yliopistojen, ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja harjoittelukoulujen opettajankouluttajittain. Tuloksista arvioitiin myös, miten toteutuu yrittäjyyden kautta oppiminen, yrittäjyydestä oppiminen ja yrittäjyyttä varten oppiminen tällä hetkellä. Tulokset osoittavat, että suomalaiset opettajankouluttajat käyttävät varsin aktiivisesti ja säännöllisesti opetuksessaan sellaisia menetelmiä, jotka tukevat hyvin yrittäjyyskasvatuksen tarpeita, vaikka opettaja ei aina tietoisesti tähtää yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Opettajien tavoitteena on löytää ja käyttää yleisesti hyviä ja tehokkaita opetusmenetelmiä ja toimintatapoja kaikessa opetuksessa. Opettajankouluttajien rooli on tärkeä, koska he kouluttavat tulevia opettajia tulevaisuuden tarpeita varten Avainsanat opettajankoulutus, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus Sivut 19 s. + liitteet 5 s.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyys Yrittäjyyskasvatus MITEN YRITTÄJYYSKASVATUS NÄKYY SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA? YVI-mittaristo opettajankouluttajille Tutkimuksen toteutus YRITTÄJYYSKASVATUSTUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimukseen osallistuneet Tutkimuksen tulokset Opetusmenetelmät ja työtavat Yritteliäisyyden kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustaminen Opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä opetusharjoittelu Opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja verkostoituminen Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi TUTKIMUKSEN TULOSTEN ARVIOINTI Yrittäjyyden kautta oppiminen Yrittäjyydestä oppiminen Oppiminen yrittäjyyttä varten YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Kuvat tutkimustuloksista täydennettynä kysymystiedoilla

6 1 JOHDANTO YVI-hanke on ESR-rahoitteinen Opetushallituksen koordinoima vuosille ajoittuva opettajankoulutuksen kehittämishanke. Sen tarkoituksena on parantaa opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatusvalmiuksia. Sekä Euroopan Unionin että Suomen valtakunnalliset strategiat ohjaavat yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen opettajankoulutuksessa. Euroopan Unioni painottaa hyvinvoinnin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältyä koulutusjärjestelmään. Suomessa on toteutettu opetussuunnitelmauudistuksia eri koulutusasteilla ja myös opettajankoulutukseen on sisällytetty yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyys. Opettajankoulutuksessa kehitetään tulevaisuuden opettajia ja siksi opettajankoulutukseen tulisi entistä vahvemmin liittää yrittäjyyskasvatus. (Opetusministeriö 2009.) Työn tärkein tavoite on käsitellä ja analysoida opettajankoulutuksen opettajille keväällä 2012 suunnatun yrittäjyyskasvatusta koskevan tutkimuksen tuloksia ja sen pohjalta arvioida suomalaisen opettajankoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa. Tutkimuskysely lähetettiin ammatillisen ja yleissivistävän opettajankoulutuksen opettajille, rehtoreille ja johtajille, ja kyselyyn vastasi 100 opettajaa. Tutkimustulosten perusteella osoitetaan mitä yrittäjyyskasvatusta tukevia ja edistäviä toimia opettajankouluttajat jo käyttävät ja miten ne eroavat eri kouluttajien ryhmissä. Tämän opinnäytetyön toimintaympäristö on suomalainen opettajankoulutus: ammatillisen opettajankoulutuksen opettajat, yliopistojen opettajankouluttajat ja harjoittelukoulujen kouluttajat. Työ on osa valtakunnallista YVI-hankketta ja sitä ovat ohjanneet aktiivisesti mukana olevat oppilaitokset, muun muassa Turun yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu. 1

7 2 YRITTÄJYYSKASVATUS Kasvatus on opetusta ja koulutusta laajempi käsite. Kasvatus on toisiin ihmisiin vaikuttamista erilaisin keinoin ja menetelmin. Kasvatus voi olla muodollista oppilaitoksissa tapahtuvaa tai epämuodollista jonkin muun tavoitteen ohessa tapahtuvaa vaikuttamista. Kasvatusta voi tapahtua myös ilman erityistä tarkoitusta tai tavoitetta muun toiminnan ohessa kotona, työpaikalla ja normaalissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Opetus ja koulutus ovat muodollisia kasvatuksen keinoja. Koulutus on suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena jonkun joukon tietyn osaamisen oppiminen. Opettamisen perusajatuksena on tietojen ja taitojen osaamisen siirtäminen opettajan toimesta oppijalle. Opettamisen tarkoituksena on tuottaa oppimista sekä tukea ja auttaa oppijan oppimista. (Lehtisalo & Raivola 1999, ) Yrittäjyyskasvatus on myös yrittäjyyskoulutusta paljon laajempi käsite. Yrittäjyyskasvatusta tapahtuu kotona, koulussa, työelämässä ja kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yrittäjyyttä voidaan tukea koulutuksella ja opetuksella, yrittäjämäistä toimintatapaa ja asenteita voidaan kehittää yrittäjyyskasvatuksen eri keinoin. 2.1 Yrittäjyys Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se tarkoittaa luovuutta ja innovaatiokykyä liikeidean kehittämiseksi, toiminnan suunnittelemiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi sekä kykyä johtaa ja organisoida toimintaa siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Se sisältää myös riskinottoa ja epävarmuuden sietämistä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan yritystoiminnassa, mutta myös jokapäiväisessä elämässä. (Opetusministeriö 2009.) Suomessa on noin 600 suuryritystä, noin 2300 keskisuurta yritystä ja yli pienyritystä, joista suurin osa alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Yli 60 % yrittäjistä on yksinyrittäjiä ja yli 40 % yrittäjistä on yli 50-vuotiaita. Yhteiskunta tarvitsee koko ajan uusia yrityksiä ja uusia nuoria yrittäjiä. (Suomen Yrittäjät 2012.) Yrittäjyyteen yhdistetään yleisesti mahdollisuuksien havaitseminen ja hyödyntäminen, aloitteellisuus, innovatiivisuus, luovuus, itseohjautuvuus ja vastuullisuus. Yrittäjiä pidetään kunnianhimoisina, tavoitteellisina, tavoiteoriontuneina, pitkäjänteisinä, määrätietoisina ja ahkerina. Yrittäjämäiseen toimintaan liittyy myös muun muassa seuraavia taitoja: luova ongelmanratkaisukyky, strateginen ajattelu, epävarmuuden sietokyky, kokonaisvaltainen tapa johtaa asioita, hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, asiakaslähtöisyys ja laaja verkostoituminen. (Gibb 2005, ) Kyrö ja Ripatti (2006, 18) ovat käsitelleet yrittäjyyttä yksilön yrittäjämäisenä toimintana, yrityksen omistamisena ja johtamisena (ulkoinen yrittä- 2

8 jyys), organisaation kollektiivisena toimintatapana ja sisäiseen yrittäjyyteen pyrkivänä toimintana. Huomionarvoista on todeta, että yrittäminen ja yritystoiminnan harjoittaminen on vain osa yrittäjyyttä. Suurissa yrityksissä ja organisaatioissa korostetaan sisäisen yrittäjyyden merkitystä koko henkilökunnan toiminnassa. Yrittäjyys on positiivinen asenne kaikkea tekemistä kohtaan. 2.2 Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan laaja-alaista kehitystyötä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen yrittäjyyttä kohtaan, yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja muussakin toiminnassa. (Opetusministeriö 2009.) Yrittäjyyskasvatus (entrepreneurship education) sisältää laajasti ymmärtäen sekä yrittäjyyteen että kasvatukseen liittyviä teemoja. Se on yrittäjämäistä oppimista ja opetusta, mutta myös yrittäjyyden ja yritteliäisyyden valmiuksien kehittämistä. (Kyrö & Ripatti 2006, ) Gibb (2005) käsittelee yrittäjyyskasvatusta kolmesta eri näkökulmasta. Oppiminen yrittäjyyttä varten (learning for entrepreneuship) tarkoittaa valmentamista yritystoiminnan harjoittamiseen, oppiminen yrittäjyydestä (learning about entrepreneurship) on tiedon hankintaa yrittäjyydestä ja oppiminen yritystoiminnan kautta (learning through entrepreneurship) edellyttää omakohtaista kokemusta yritystoiminnasta. (Gibb 2005, 46.) Paasio ja Nurmi (2006) jakavat yrittäjyysopetuksen tavoitteet osittain samoin perustein. Yrityksen perustamiseen ja johtamiseen tähtäävä koulutus (for), yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvän tiedon lisääminen (about) ja yrittäjämäisten toimintatapojen kehittäminen (through, ainakin osittain). (Paasio & Nurmi 2006, ) Yrittäjyyskasvatus on ensimmäinen askel kohti yrittäjämäistä toimintaa. Se on tarkoitettu laajalle yleisölle ja antaa perusteet jatkaa syvempiä yrittäjyysopintoja. Tässä työssä yrittäjyyskasvatusta käsitellään laajan määritelmän pohjalta. Yrittäjyys ja yritystoiminnan harjoittamiseen tähtäävä koulutus on vain osa yrittäjyyskasvatusta. Suurempi joukko oppijoista sijoittuu työurallaan jonkun organisaation palvelukseen työsuhteeseen. Sisäisen yrittäjyyden merkitys kasvaa kaikessa toiminnassa ja kaikissa organisaatioissa. Opettajankoulutuksen kannalta on tärkeää, että tuleville opettajille kyetään tarjoamaan mahdollisimman hyvät perustiedot yrittäjyyskasvatuksesta ja sen kaikilta osa-alueilta. Opettajien koulutuksessakin on kysymys asennekasvatuksesta ja vaikuttamisesta siten, että yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus koetaan mielekkäinä opetuksen välineinä. 3

9 3 MITEN YRITTÄJYYSKASVATUS NÄKYY SUOMALAISTEN OPETTAJANKOULUTTAJIEN OPETUKSESSA? 3.1 YVI-mittaristo opettajankouluttajille Opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa arvioitiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetyn yrittäjyyskasvatuksen mittariston YVI-mittaristo opettajankouluttajille avulla (myöhemmin YVImittaristo). YVI-mittaristo on itsearviointityökalu opettajankouluttajille ja sen tarkoitus on arvioida ja kehittää opettajien ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta. Kysely suunnattiin suomenkielisissä yliopistoissa, ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ja harjoittelukouluissa toimiville opettajankouluttajille. (Ruskovaara, sähköpostiviesti ) YVI-mittariston kysymykset edustavat erilaisia yrittäjyyskasvatuksen tehtäväkenttiä, muun muassa opetusmenetelmiä ja työtapoja, yritteliäisyyden kehittämistä ja sisäistä yrittäjyyttä, yhteistyötä ja verkostoitumista, opetuksen suunnittelua ja toteutusta sekä oman toiminnan arviointia ja oman yksikön toimintakulttuuria. Lisäksi rehtoreille ja johdolle oli kohdistettu yrittäjyyskasvatuksen keskeisten teemojen toistuvuutta koskevia kysymyksiä omassa oppilaitoksessa. (YVI-mittaristo opettajankouluttajille 2012.) 3.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksella kartoitettiin yrittäjyyskasvatuksen eri osa-alueiden yleisyyttä ja säännöllisyyttä opettajankoulutuksessa. Osa kysymyksistä oli muotoa: kuinka usein olet käyttänyt tai kuinka säännöllisesti olet käyttänyt. Näihin vastattiin asteikolla jatkuvasti (4), melko usein (3), silloin tällöin (2), harvoin (1) tai ei koskaan (0). Osaan kysymyksistä vastattiin kyllä tai ei vastauksilla. Kaikkiin kohtiin vastaaja saattoi ottaa myös kantaa kysymys ei liity opettajankoulutukseen vastauksella. 4

10 4 YRITTÄJYYSKASVATUSTUTKIMUKSEN TULOKSET YVI-mittariston avulla suoritetun tutkimuksen tuloksia esitellään eri osaalueiden vastausten mukaisesti. Tulokset on analysoitu siten, että kysymyksittäin voidaan verrata yliopistoissa, harjoittelukouluissa ammatillisissa opettajakorkeakoulussa toimivien opettajankouluttajien vastauksia. Rehtorien ja johtajien vastauksia ei ole käsitelty omana ryhmänään pienen otoksen takia. Kaikkien kysymysten osalta arvioitiin vastausten keskiarvoja ja tarvittaessa keskihajontaa. 4.1 Tutkimukseen osallistuneet Yrittäjyyskasvatusta koskevaan tutkimukseen osallistui keväällä opettajankouluttajaa. Vastaajista 29 ilmoitti toimivansa opettajankouluttajana opettajankoulutuslaitoksissa, 27 ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ja 40 harjoittelukouluissa. Kyselyyn vastanneista 4 ilmoitti toimivansa rehtorina tai johtajana. Maantieteellisesti vastaajat jakautuivat seuraavasti: Helsinki (4 vastaajaa), Hämeenlinna (11), Joensuu (1), Jyväskylä (22), Kajaani (4), Oulu (11), Rauma (4), Rovaniemi (6), Savonlinna (2), Tampere (7), Turku (23) ja Vaasa (2). Lisäksi 3 vastaajaa ilmoitti edustavansa laajempaa aluetta. 4.2 Tutkimuksen tulokset Seuraavassa selvitetään tutkimuksen tuloksia osa-alueittain. Vastukset esitetään koko otoksen (n = 100) keskiarvojen avulla sekä jaoteltuna opettajankoulutuslaitosten, ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja harjoittelukoulujen opettajankouluttajien vastausten erillisinä keskiarvoina. Kyllä Ei -vastaukset on esitetty prosenttivertailuna. Tuloksia havainnollistetaan kuvien avulla. Kuvien kaavioista on nähtävissä eri vastaajaryhmien vastausten erot visuaalisesti. Y-akselin arvo kuvaa menetelmän käytön säännöllisyyttä, 4 = käyttää jatkuvasti, 3 = melko usein, 2 = silloin tällöin, 1 = harvoin ja 0 = ei koskaan. Liitteessä 1 on esitetty kuvien X-akseleilla olevat kysymykset Opetusmenetelmät ja työtavat Oppijalähtöisiä opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään tutkimuksen perusteella opettajankoulutuksessa varsin säännöllisesti. Eniten käytetty menetelmä on tekemällä oppiminen, keskiarvo 3,40 (KUVA 1, kysymys 2). Lähes kaikki vastaajat ovat ilmoittaneet käyttävänsä tekemällä oppimisen menetelmää jatkuvasti tai melko usein. Toinen erittäin laajasti käytetty opetusmenetelmä on yhteistoiminnallinen oppiminen, keskiarvo 3,27. Tässä kysymyksessä vastaukset eroavat jonkin verran opettajankouluttajaryhmittäin: ammatilliset opettajankouluttajat 3,52, opettajankoulutuslaitos- 5

11 ten kouluttajat 3,31 ja harjoittelukoulujen kouluttajat 3,08 (KUVA 1, kysymys 4). Melko usein käytettyjä opetusmenetelmiä ovat myös kokemuksellinen oppiminen (KUVA 1, kysymys 7), keskiarvo 3,05, vertaisoppiminen 3,03, ongelmakeskeinen oppiminen 2,95 ja tutkiva oppiminen 2,91. Kokemuksellinen oppiminen ja vertaisoppiminen ovat erityisesti ammatillisten opettajankouluttajien usein käyttämiä menetelmiä, keskiarvo 3,48. Muut opettajankouluttajat käyttävät näitä menetelmiä hieman vähemmän, keskiarvot vaihtelevat 2,7 3,07 välillä. Harvimmin käytetty opetusmenetelmä on kaikkien opettajankouluttajien keskuudessa pedagoginen draama, keskiarvo 1,55 (KUVA 1, kysymys 11), opettajankoulutuslaitosten kouluttajat käyttävät kaikkein harvimmin, 1,14. Samoin käytännön tilanteiden jäljittely, 2,03 ja oppimispäiväkirjan käyttö, 2,61 ovat harvemmin käytettyjä opetusmenetelmiä (KUVA 1, kysymykset 12 ja 10). Oppimispäiväkirjaa tai -portfolioa käyttävät harjoittelukoulujen opettajankouluttajat selvästi harvemmin (2,0) kuin muut. Opetusmenetelmät ja työtavat 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 1 Opetusmenetelmien käytön yleisyys eri opettajankouluttajien keskuudessa Yritteliäisyyden kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustaminen Opiskelijoiden yritteliäisyyden kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen liittyvät kysymykset osoittavat, että opettajankouluttajat kannustavat opiskelijoita säännöllisesti näihin asioihin. Lähes kaikkiin kysymyksiin kouluttajat ovat vastanneet asteikolla 3 (melko usein) tai 4 (jatkuvasti), eikä eri koulutuslaitoksissa toimivien kouluttajien vastauksilla ole suuria eroja. Seuraavan sivun kuvasta 2 voidaan nähdä kuinka kaikkein säännöllisimmin ohjataan opiskelijoita ottamaan vastuu omasta toiminnastaan, keskiarvo 3,71 (KUVA 2, kysymys 3) ja asettamaan toiminnalleen tavoitteita, 3,66 (KUVA 2, kysymys 4). Melko usein tai jatkuvasti opettajankouluttajat ovat kehittäneet opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä, keskiar- 6

12 vo 3,49 ja kannustaneet etsimään erilaisia ratkaisuja perinteisten rinnalle, 3,43. Melko usein käytettyjä menetelmiä ovat opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittäminen, 3,38, virheistä oppimisen kannustaminen, 3,31, yksilölliseen ja yhteisölliseen itseohjautuvuuteen kannustaminen, 3,28 sekä onnistumisten ja epäonnistumisten käsitteleminen, 3,25 (KUVA 2, kysymykset 1, 8, 6 ja 9). Näissä edellä mainituissa kysymyksissä kaikkien opettajankouluttajien vastaukset ovat varsin yhteneväisiä riippumatta missä koulutuslaitoksessa he työskentelevät. Opettajankouluttajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan melko usein, keskiarvo 3,04, mutta selvästi harvemmin heidän unelmistaan, 2,36 tai rohkaisevat heitä riskien ottamiseen, 2,63 (KUVA 2, kysymykset 10, 11 ja 7). Ainoastaan unelmien käsittelyä koskevassa kysymyksessä eri opettajankouluttajien vastaukset vähän hajosivat. Tässä kysymyksessä aktiivisimpia ovat ammatilliset opettajankouluttajat, 2,74 ja passiivisimpia ovat yliopistojen opettajankouluttajat, 2,03 (vrt. kuva 2, kysymys 11). Yritteliäisyyden kehittäminen ja sisäinen yrittäjyys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 2 Yritteliäisyyden kehittämistä koskeviin kysymyksiin kaikki opettajankouluttajat ovat vastanneet hyvin yhteneväisesti Opetuksen suunnittelu ja toteutus sekä opetusharjoittelu Yrittäjyyskasvatuksen säännöllisyyttä ja monipuolisuutta opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa arvioitiin laajasti 27 kysymyksellä. Sivun 9 kuvasta 3 voidaan nähdä, että tämän osa-alueen vastaukset osoittavat suuria eroja eri menetelmien käytössä ja eri opettajankouluttajien välillä. Opettajankouluttajat pyrkivät tekemään työssään uusia asioita melko usein, keskiarvo 3,49 (KUVA 3, kysymys 2) ja muuttavat opetusta koskevia suunnitelmiaan melko joustavasti, 3,31. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään oppilaitoksen ulkopuolisia oppimisympäristöjä melko säännöllisesti, 2,88 sekä heille on mahdollistettu luovaan toimintaan innostavia 7

13 ympäristöjä, 2,72. Näissä kysymyksissä ei ole merkittäviä eroja eri koulutuslaitoksissa toimivien kouluttajien vastauksissa. Kysymykseen olen toiminut työssäni yrittäjämäisesti (kysymys 14) opettajankouluttajat vastaavat hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä opettajankoulutuslaitoksessa he työskentelevät. Ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajat toimivat yrittäjämäisesti melko usein tai jatkuvasti, keskiarvo on 3,56. Opettajankoulutuslaitoksessa työskentelevät opettajat toimivat yrittäjämäisesti melko usein, keskiarvo 3,0 ja harjoittelukouluissa työskentelevät vain silloin tällöin, 2,36. Samoin kysymyksissä olen ottanut opetuksessani esille työ- ja elinkeinoelämän (kysymys 17) sekä olen ohjannut opiskelijoita verkostoitumaan työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa (kysymys 18) vastauksissa on merkittäviä eroja. Ammatilliset opettajankouluttajat käyttävät näitä menetelmiä melko usein, keskiarvot 3,22 ja 3,33. Opettajankoulutuslaitoksissa näin toimitaan keskimäärin silloin tällöin, 2,66 ja 2,21. Harjoittelukouluissa työ- ja elinkeinoelämään verkostoidutaan harvemmin, keskiarvot 2,13 ja 1,48. Yrittäjyyskasvatus sisällytetään opetusta koskeviin suunnitelmiin ja otetaan osaksi opetusta vain silloin tällöin, keskiarvot 2,17 ja 2,05. Opettajankouluttajat keskustelevat opiskelijoiden kanssa yrittäjyydestä tai yrittäjyyskasvatuksesta silloin tällöin tai harvemmin, keskiarvot 1,92 ja 1,84 (KUVA 3, kysymykset 7, 15 ja 16). Myös näissä kysymyksissä eri opettajankouluttajien vastauksissa on merkittäviä eroja ja vastausten hajonta on suuri. Muihin opetuksen suunnittelua, toteutusta ja opetusharjoittelua koskeviin kysymyksiin opettajankouluttajat ovat vastanneet seuraavasti: - suunnitellut, millaista pedagogiikkaa käytän yrittäjyyskasvatuksessa (1,66) - teettänyt yrityskasvatukseen liittyvän oppimistehtävän (1,62) - ohjannut opiskelijoita hyödyntämään erilaisia yrittäjyyden tai yrityskasvatuksen asiantuntijoita (1,54) - ohjannut yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin kytkeytyvän opetusharjoittelun (1,37) - pitänyt yrityskasvatukseen liittyvän opetuskokonaisuuden (1,37) - hyödyntänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja (1,36) - mahdollistanut yrittäjyyskasvatukseen liittyvän hankkeen tai opinnäytetyön (1,32) - ohjannut yritys- tai työelämälähtöisen projektin (1,22) - ottanut yrityselämän tai järjestöjen edustajia mukaan opetukseen (1,19) - tehnyt opintokäynnin yritykseen (1,16) - pitänyt yrittäjyyden opintokokonaisuuden tai opintojakson (1,04) - kannustanut opiskelijoita harjoitteluyrityksen tai oman yrityksen kehittämiseen (0,98) - kannustanut opiskelijoita hyödyntämään yrittäjyyskasvatukseen liittyviä kilpailuja (0,92) - järjestänyt yrittäjävierailun oppilaitokseen (0,90) ja - kannustanut opiskelijoita hyödyntämään yrittäjyyskasvatukseen liittyviä pelejä (0,89). 8

14 Useimmissa tämän osion kysymyksissä ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajat ovat ilmoittaneet toimivansa aktiivisemmin kuin muut opettajat. Erityisen merkittäviä erot ovat opinnäytetöitä, yritys- ja työelämälähtöisten projektien sekä yrittäjyyden asiantuntijoiden käytössä osana opetusta koskevissa kysymyksissä (kts. kuva 3, kysymykset 24 26). Opetuksen suunnittelu ja toteutus 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 3 Monet opetuksen suunnittelua ja toteutusta koskevien kysymysten vastaukset poikkesivat merkittävästi toisistaan eri opettajakouluttajien osalta Opettajankouluttajien yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja verkostoituminen Yrittäjyyskasvatuksen eri teemojen toistuvuutta, yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä ja opettajankouluttajien verkostoitumista arvioitiin kyllä, ei tai kysymys ei kuulu opettajankoulutukseen vastauksien perusteella. 85 % vastaajista (85 vastaajaa 100:sta) toteaa, että yrittäjyyskasvatus on oman oppilaitoksen strategiassa ja 89 % mukaan opetussuunnitelmassa. Muutama vastaaja toteaa, että em. teemat eivät kuulu opettajankoulutukseen. 47 % vastaajista toteaa, että oppilaitos tekee pitkäjänteistä yritysyhteistyötä, 10 % on sitä mieltä, että yritysyhteistyö ei kuulu opettajankoulutukseen. Ammatillisten opettajankouluttajien yritysyhteistyö on hieman aktiivisempaa kuin muiden. Rehtoreilta kysyttiin lisäksi opetusharjoitteluun, opettajien työssä oppimiseen ja yrityskasvatuksen opetukseen liittyviä kysymyksiä, mutta vastausten niukkuuden vuoksi näitä kohtia on vaikea arvioida. Seuraavan sivun kuvassa 4 on esitetty yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä koskevien kysymysten vastaukset. Näissä kysymyksissä vastaukset eri opettajakouluttajien välillä vaihtelevat merkittävästi. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa työskentelevät antavat kaikissa kohdissa korkeimmat arvioinnit ja harjoittelukouluissa työskentelevät opettajankouluttajat alhaisimmat. 77 % vastaajista ilmoittaa perehtyneensä yrittäjyyskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin viimeisen vuoden aikana (81 % ammatillisista opetta- 9

15 % Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa jankouluttajista, 69 % opettajankoulutuslaitosten opettajankouluttajista ja 78 % harjoittelukoulujen kouluttajista (KUVA 4, kysymys 1). 59 % vastaajista ilmoittaa ohjanneensa opiskelijoita perehtymään em. asiakirjoihin (74, 62 ja 43 %). Kysymykseen olen kehittänyt työ- ja elinkeinoelämän osaamistani menneen vuoden aikana (kysymys 3) ammatillisista opettajankouluttajista vastaavat myönteisesti 74 %, opettajankoulutuslaitosten kouluttajista 66 % ja harjoittelukouluissa työskentelevistä 48 %. Kysymyksen olen kehittänyt verkostosuhteista alueen työ- ja elinkeinoelämään (kysymys 4) vastaukset poikkeavat vieläkin merkittävämmin (74, 59 ja 35 %). Alle puolet vastaajista ilmoittaa ottavansa huomioon alueelliset ja paikalliset elinkeino- ja koulutusstrategiat (kysymys 5), tai olleensa mukana kehittämässä oman oppilaitoksen yrittäjyyskasvatussuunnitelmia (kysymys 6) tai alueellista oppilaitoksen opetussuunnitelmaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta (kysymys 7). Näihinkin kysymyksiin muutamat vastaajat ovat todenneet, että aiheet eivät liity opettajankolutukseen. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 4 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on yleisempää ammatillisissa opettajakorkeakouluissa kuin yliopistojen ja harjoittelukoulujen kouluttajien keskuudessa Opettajankouluttajien verkostoitumista arvioitiin eräiden toimijoiden osalta siten, että olivatko he tutustuneet tai ohjanneet opiskelijoita tutustumaan näiden toimijoiden tarjontaan tai tehneet yhteistyötä näiden kanssa. Eniten kyllä vastauksia sai paikallinen tai valtakunnallinen yrittäjäjärjestö, 38 vastausta 100:sta. Työ- ja elinkeinotoimisto sai 34 vastausta, yritysneuvontapalvelut ja työmarkkinajärjestöt saivat 32, Kerhokeskus koulutyön tuki ry. ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT saivat 30 vastausta. YESkeskus sai 28, Nuori Yrittäjyys ry 26, korkeakoulun yrittäjyyden yksikkö 23, 4H-liitto ja Nuorten akatemia 16, InnoSuomi 12, FINPEC 11 ja FIN- PIN 8 kyllä-vastausta. Ammatilliset opettajankouluttajat ovat aktiivisimpia yritysneuvontapalveluiden, yrittäjäjärjestöjen ja työ- ja elinkeinotoimistojen suuntaan ja harjoittelukoulujen opettajankouluttajat käyttävät eniten Kerhokeskuksen ja YES-keskuksen palveluita. Kaikkien verkostoitumista 10

16 koskevien kysymysten osalta annettiin myös useita ei kuulu opettajankoulutukseen -vastauksia Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi Opettajankouluttajat pyrkivät melko usein vaikuttamaan siihen, että yhteisössä hyväksytään virheiden tekeminen, keskiarvo 3,03 eikä suuria eroja eri koulutuslaitoksissa toimivien opettajankouluttajien vastauksissa. Melko usein he kehittävät sellaista toimintakulttuuria, jossa ideoidaan vapaasti, keskiarvo 3,11 ja vahvistetaan jaettua asiantuntijuutta, 3,02. Näissä kysymyksissä ammatilliset opettajankouluttajat antavat muita korkeammat arvosanat, 3,44 ja 3,56. Harjoittelukoulujen opettajankouluttajat antavat vastaavasti muita alhaisemmat arvioinnit, 2,78 ja 2,48 (KUVA 5, kysymykset 4 ja 3, sivu 12). Melko usein opettajankouluttajat edistävät oppilaitosta hyödyntämään eri toimijoiden erityisosaamista, keskiarvo 2,83 (KUVA 5, kysymys 2) sekä luovat yhdessä opiskelijoiden kanssa toimintaa ohjaavia sopimuksia ja käytänteitä (2,60) ja uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja käytäntöjä (2,77). Opettajankouluttajat ovat myös (kysymykset 6, 7 ja 8) melko usein luomassa uutta tietoa ja ratkaisuja oman työyhteisönsä kanssa (2,69). Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä toimintakulttuurissa koskevat kysymykset saavat yleisesti selvästi alhaisemmat arviot kaikkien vastaajien keskuudessa. Yrittäjyyskasvatuksen integroimista toimintakulttuuriin suunnitellaan silloin tällöin tai harvemmin, keskiarvo 1,83 (KUVA 5, kysymys 5). Kollegoiden kanssa ei keskustella kovin usein yrittäjyyskasvatuskäytännöistä, 1,75 eikä oppilaitoksen yrittäjämäistä toimintaa kehitetä aktiivisesti, 1,65. Opettajankouluttajat arvioivat silloin tällöin tai harvemmin yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmien toteutusta, keskiarvo 1,62 ja vielä harvemmin omaa kehittymistään yrittäjyyskasvattajana, 1,29. Vain harvoin opiskelijat otetaan mukaan arvioimaan yrittäjyyskasvatuksessa saavutettuja tuloksia (1,27) tai arvioidaan miten yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ovat näkyneet oppimistuloksissa (1,29) tai vahvistaneet ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta (1,38). Näissä kaikissa kohdissa ammatilliset opettajakouluttajat ovat antaneet hieman parempia arvioita kuin muut opettajankouluttajat. Vain yksi vastaaja on ollut sitä mieltä, että nämä kysymykset eivät liity opettajankoulutukseen. Huomion arvoista on, että rehtorit ja johtajat ovat antaneet toimintakulttuuria ja toiminnan arviointia koskevissa kysymyksissä selvästi korkeampia arviointeja kuin opettajat. Vastausten niukkuuden vuoksi tuloksia ei ole erikseen analysoitu. 11

17 Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 5 Yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta toimintakulttuuriin esittävä kaavio Kysymys 14 on jätetty arvioimatta, koska se oli tarkoitettu vain rehtoreille. 12

18 5 TUTKIMUKSEN TULOSTEN ARVIOINTI Tarkasteltaessa vastausaktiivisuutta herää kysymys opettajankouluttajien passiivisuudesta yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Tutkimus tehtiin sähköpostikyselynä ja vastaaminen oli tietenkin vapaaehtoista. Tämän tapaisia sähköpostikyselyjä tehdään runsaasti ja monet niistä varmasti päätyvät suoraan käyttäjien roskakoreihin. Kuitenkin, jos esimerkiksi ammatillisten opettajankouluttajien vastausprosentti oli noin 10 %, niin kovin syvällisiä johtopäätöksiä koko ammattikunnan yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta on vaikea tehdä. Voi olla myös niin, että tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat tästä teemasta kiinnostuneita ja siksi he ovat myös vastanneet kyselyyn. Näin tutkimuksen tulokset voivat ainakin osin antaa kuvan, joka perustuu myönteisimmin yrittäjyyskasvatukseen suhtautuvien opettajankouluttajien kokemuksiin. YVI-mittariston kysymykset on jaoteltu yrittäjyyden kautta oppimista, yrittäjyydestä oppimista ja yrittäjyyttä varten oppimista koskeviin kysymyksiin (Seikkula-Leino, sähköpostiviesti ; Hannula, sähköpostiviesti ). Seuraavassa on käsitelty näistä vastauksista joitakin esimerkkejä. Kaikkien vastausten keskiarvojen rinnalle on otettu ammatillisten opettajankouluttajien vastauksia, jos ne eroavat selvästi. 5.1 Yrittäjyyden kautta oppiminen Yrittäjyyden kautta oppiminen (learning through entrepeneurship) tarkoittaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen omaksumista yritystoiminnasta. Käytännön tasolla tämä edellyttää opettajalta tai oppijalta hyvää yritystoiminnan tuntemusta tai omaa yrittäjäkokemusta. Aikuiskoulutuksen osalta opiskelijoilla saattaa hyvinkin olla jo aikaisemmin hankittua kokemusta yrittäjyyden alalta. YVI-mittaristossa on melko vähän puhtaasti tämän osa-alueen kysymyksiä. Jotkut kysymykset sopivat useisiin ryhmiin riippuen siitä, mitä vastaaja on todella tarkoittanut. Seuraavassa on käsitelty näitä kysymyksiä koskevat vastaukset. - Kokemuksellinen oppiminen (siltä osin kuin koskee kokemusta yritystoiminnasta) - Käytännön tilanteiden jäljittely (mikäli käytännön case on yritystoiminnasta) - Perehdyttänyt opiskelijoista yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin ja menetelmiin Vastausten ka. Amm. 3,05 3,48 2,03 2,15 1,35 1,89 13

19 - Hyödyntänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja (mikäli käsittelevät yritystoimintaa) - Ottanut yrityselämän edustajia mukaan opetukseen Vastausten ka. Amm. 1,36 1,89 1,19 2,00 - Tehnyt opintokäynnin yritykseen 1,16 - Järjestänyt yrittäjävierailun oppil. 0,90 - Ohjannut opiskelijoiden yritys- tai 1,22 2,11 työelämälähtöisen projektin - Kannustanut opiskelijoita harjoitteluyrityksen tai oman yrityksen kehittämiseen 0,98 1,50 Edellä mainituilla kysymyksillä on selvitetty, kuinka usein opettajankouluttajat käyttävät opetusmenetelmiä, joiden voidaan ajatella tukevan yrittäjyyden kautta tapahtuvaa oppimista. Tulokset kertovat, että tämä lähestymistapa on opettajankouluttajille vieras, vain harvoin hyödynnetään yrityskokemusta omaavan vierailijan näkemyksiä tai käydään vierailemassa yrityksessä, vaikka näin saataisiin todellista tietoa yrityksistä ja yritystoiminnasta. Ammatilliset opettajankouluttajat ovat vastanneet käyttäneensä näitä menetelmiä selvästi muita opettajankouluttajia aktiivisemmin. Opettajankouluttajien verkostoitumista koskevista kysymyksistä eniten yrittäjyyden kautta tapahtuvaa oppimista edustavat seuraavat järjestöt: - Nuorten akatemia - InnoSuomi - Kerhokeskus - Taloudellinen tiedotustoimisto - YES-keskus - Nuori Yrittäjyys ry. Näiden toimijoiden kanssa opettajankouluttajista vain alle joka kolmas tekee yhteistyötä, joten tätä kautta yrittäjyydestä oppiminen ei ole kovin yleistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että yrittäjyyden kautta yrittäjyyskasvatuksen oppiminen ei ole erityisen yleistä opettajankouluttajien keskuudessa. Tämä on luonnollista, koska vain harvoilla opettajankouluttajilla on omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä tai yritystoiminnasta. Helpoimmin tätä puutetta voisi kehittää ottamalla opetukseen mukaan yrityselämän edustajia ja yritysvierailujen avulla. Näin saataisiin tuleville opettajille todellista ja välitöntä yrityselämän tietoa. Aikuiskoulutuksessa kuten ammatillisten opettajien koulutuksessa voisi olla jopa koulutettavassa ryhmässä yrittäjiä tai aikaisemmin yrityksen johdossa olleita opiskelijoita, joiden omakohtaisia kokemuksia voitaisiin enemmän hyödyntää. Mikäli opettajankouluttaja haluaa saada omakohtaista osaamista yrittäjyydestä, keinoina voisi olla verkostoituminen paikallisten yrittäjien kanssa, kauppakamari- ja yrittäjäjärjestöosallistuminen sekä työelämäjaksot yrityksissä. 14

20 5.2 Yrittäjyydestä oppiminen Yrittäjyydestä oppiminen (learning about entrepreneurship) tarkoittaa tiedonhankintaa yrittäjyydestä ja yritystoiminasta. Tämä ei edellytä omaa kokemusta vaan kirjallisuudesta tai muiden kokemuksista voidaan oppia. YVI-mittaristossa on tähän ryhmään sopivia kysymyksiä: Vastausten ka. Amm. - Yritysten hyödyntäminen oppimisymp. 2,88 3,07 - Keskustellut opiskelijoiden kanssa 1,92 2,41 yrittäjyydestä - Keskustellut opiskelijoiden kanssa 1,84 2,30 yrittäjyyskasvatuksesta - Ottanut esille työ- ja elinkeinoelämän 2,59 3,22 - Ohjannut verkostoitumaan työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa 2,22 3,33 Opettajankouluttajien yrittäjyydestä oppimista ja verkostoitumista kuvaavat seuraavat toimijat: - Yrittäjäjärjestöt 38 % tehnyt yhteistyötä - Yritysneuvontapalvelut, hautomot 32 % - Työ- ja elinkeinotoimisto 34 % - Työmarkkinajärjestöt 32 % - Pitkäjänteinen yritysyhteistyö 47 % Yrittäjyydestä oppiminen on ammatillisten opettajankouluttajien toiminnassa melko usein ja muiden opettajankouluttajien toiminnassa silloin tällöin käytetty menetelmä. Yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tekee joka kolmas opettajankouluttaja, ammatillisista opettajankouluttajista yli puolet. 61 % opettajankouluttajista on vastannut kehittäneensä omaa työ- ja elinkeinoelämän osaamistaan ja 54 % on ilmoittanut kehittäneensä verkostoitumistaan elinkeinoelämään. Yrittäjyydestä ja yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvistä asioista on runsaasti tietoa saatavana, joten tiedon hankinta yrittäjyydestä ei ole vaikeaa. Parhaita kanavia ovat esimerkiksi sähköiset tiedonlähteet, kirjallisuus, yrityskummit ja -konsultit, rahoittajat, alueelliset yritysneuvontayksiköt ja toimialan työnantajajärjestöt. Aloittava yrittäjä osallistuu myös tarvittaessa yrittäjäkurssille tai muuhun vastaavaan koulutukseen, joita järjestetään runsaasti. Yrittäjyyskasvatuksen tehtävänä onkin yrittäjäkipinän herättäminen niille, jotka tulevaisuudessa yrittäjiksi aikovat. Yleinen tieto ja positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan ovat taas tärkeitä kaikille tuleville opettajille. 15

21 5.3 Oppiminen yrittäjyyttä varten Suuri osa YVI-mittariston kysymyksistä painottuu oppimiseen yrittäjyyttä varten (learning for entrepneurship). Seuraavassa tähän teemaan hyvin sopivia kysymyksiä: Vastausten ka. Amm. - Ongelmakeskeinen oppiminen 2,95 3,00 - Luova ongelmanratkaisu 2,84 2,85 - Ohjannut opiskelijoista ottamaan 3,71 3,74 vastuun omasta toiminnastaan - Ohjannut opiskelijoita asettamaan 3,66 3,67 toiminnalleen tavoitteita - Kannustanut opiskelijoita 3,28 3,48 itseohjautuvuuteen - Rohkaissut opiskelijoita 2,63 2,74 riskien ottamiseen - Ohjannut opiskelijoita hyödyntämään yrittäjyyden asiantuntijoita 1,54 2,00 Vaikka oppiminen yrittäjyyttä ja yritystoimintaa varten ei ole yrittäjyyskasvatuksen keskeisin teema, niin monet kysymykset painottuvat tälle osaalueelle. Opettajankouluttajat käyttävät aktiivisesti näitä menetelmiä opetuksessaan. Näissä kysymyksissä aikaisemmista esimerkeistä poiketen ammatillisten opettajankouluttajien vastaukset eivät poikkea muiden vastauksista. Monet tämän ryhmän menetelmät ovat varsin yleisiä ja yleisesti käytettyjä opetusmenetelmiä ja työtapoja kaikessa opetuksessa eikä niiden käyttö rajoitu erityisesti yrittäjyyskasvatukseen. Luovuuden, aloitteellisuuden, itseohjautuvuuden ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen ovat tärkeitä taitoja kaikille opiskelijoille riippumatta siitä, millaiseen työtehtävään he tulevaisuudessa sijoittuvat. Ne ovat hyväksi yrittäjille ja toisten palveluksessa toimiville. Ne ovat tärkeitä asioita myös sisäisen yrittäjyyden kehittämiseksi kaikissa organisaatioissa. 16

22 6 YHTEENVETO Tässä opinnäytetyössä esitellään, miten yrittäjyyskasvatus näkyy suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa. Tulokset osoittavat, että suomalaiset opettajankouluttajat käyttävät aktiivisesti ja säännöllisesti hyviä ja tehokkaita opetusmenetelmiä ja toimintatapoja opetuksessaan. Vaikka vastausaktiivisuus oli melko niukka, niin otoksen (n = 100) tuloksista voi tehdä kuitenkin riittäviä johtopäätöksiä. Opettajankouluttajat käyttävät melko usein tai jatkuvasti muun muassa tekemällä oppimisen, yhteistoiminnallisen oppimisen ja kokemuksellisen oppimisen menetelmiä sekä luovaa ongelmanratkaisua ja ongelmakeskeistä oppimista. He ohjaavat opiskelijoita ottamaan vastuuta, asettamaan tavoitteita, kehittämään itseluottamusta ja itsearviointitaitoja sekä kannustavat omatoimisuuteen ja erilaisten ratkaisujen hakemiseen. Nämä ovat hyviä menetelmiä sekä yrittäjyyskasvatuksen että kaiken opetuksen kannalta. Opettajakouluttajat toimivat mielestään joustavasti ja yrittäjämäisesti sekä tekevät uusia asioita ja ohjaavat opiskelijoita verkostoitumaan elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Sen sijaan he vain harvoin tai silloin tällöin hyödyntävät yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja tai oppimistehtäviä ja opetusharjoittelua. Yritysmaailman edustajia tai yritysvierailuja hyödynnetään opetuksessa harvoin. Opettajankouluttajien verkostoitumisessa elinkeinoelämän kanssa olisi toivomisen varaa. He kehittävät mielestään työ- ja elinkeinoelämän osaamistaan ja verkostosuhteitaan, mutta eivät ehkä yrityskasvatuksellisista lähtökohdista. Opettajankouluttajat pyrkivät kehittämään sellaista toimintakulttuuria, jossa ideoidaan vapaasti, hyväksytään virheet ja hyödynnetään eritysosaamista ja asiantuntijuutta. Mutta harvemmin tiedostetaan yrittäjyyskasvatuksen merkitystä opetuksen käytännöissä tai oppimistuloksissa. Huomion arvoista on havainto, että lähes kaikkiin YVI-mittariston kysymyksiin ammatilliset opettajankouluttajat ovat vastanneet positiivisimmin ja harjoittelukouluissa toimivat opettajankouluttajat antavat kaikkein alhaisimmat arvioinnit. Ammatilliset opettajankouluttajat ovat ehkä lähempänä varsinaista työ- ja yritysmaailmaa kuin muut opettajankouluttajat. Verrattaessa vastauksia yrittäjyyden kautta oppimisen, yrittäjyydestä oppimisen ja yrittäjyyttä varten oppimisen kannalta voidaan havaita, että yrittäjyyden kautta oppiminen on opettajankouluttajille harvemmin käyttökelpoinen toimintatapa. Tämä on sikäli luonnollista, että harvoilla opettajilla on omaa käytännön kokemusta yrittäjyydestä tai yrityksen johtamisesta. Monet YVI-mittariston kysymyksetkin painottuvat yrittäjyydessä tarvittavien tietojen ja taitojen hankintaan. Yrittäjyyskasvatuksen kannalta tärkeää olisi kuitenkin yrittäjyysystävällisen asenneilmapiirin iskostaminen myös tulevien opettajien koulutuksessa. 17

23 Yrittäjyys ja yrityksen johtaminen ovat olleet minua lähellä koko aikaisemman työurani ajan. Yrittäjyys on yrittäjälle elämäntapa, ei vaan työ tai ammatti. Yritys on yrittäjälle kuin lapsi, sitä pitää kasvattaa ja kehittää koko ajan. Yrittäjyys, aivan kuin vanhemmuus, on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa. Olen yrittänyt pitää koko työn ajan juuri yrittäjän näkökulman kirkkaana. Tämä opinnäytetyö avasi työn tekijälle yrittäjyyskasvatuksen käsitteen laajasti. Se on paljon laajempi käsite kuin yrityksen johtaminen tai yrittäjyys. Se on asennekasvatusta yritysystävällisemmän ilmapiirin aikaansaamiseksi. Yrittäjyysasenteet ovat nykyisin paljon positiivisempia kuin aikaisemmin, yrittäjiä arvostetaan ja yrittäjyyden mahdollisuuksia havaitaan, mutta silti ihmiset eivät kovin helposti rohkene ryhtyä yrittäjiksi. Ehkä suomalaisilta puuttuu intohimoa yrittäjyyttä kohtaan ja uskoa omiin kykyihin toimia yrittäjänä. Tutkimuksen tulosten esittäminen oli hieman haasteellista. YVI-mittaristo opettajankouluttajille sisältää 95 kysymystä ja niistä piti laatia luettava esitys siten, että raportista olisi todellista hyötyä sekä opettajankouluttajille että tuleville opettajille ja mahdollisesti tuleville yrittäjillekin. Opettajankouluttajilla on vaikuttamismahdollisuus tuleviin opettajiin ja tulevat opettajat vaikuttavat sekä tuleviin yrittäjiin että toisten palveluksessa toimiviin työntekijöihin. Positiiviset asenteet yrittäjyyttä kohtaan heijastuvat yritysmaailmaan ja koko Suomen tulevaisuuteen. Oman opettajaksi kasvun kannalta keskeinen kysymys on ollut, kuinka voin hyödyntää aikaisempaa kokemustani ja näkemystäni yritysmaailmasta opettajan työssä? Ainakin oppiminen yrittäjyyden kautta antaa jotain sellaista osaamista, mitä ei opettajilla tutkimuksen mukaan ole liikaa. Totta kai tavoitteenani oli laatia hyvä opinnäytetyö myös siinä toivossa, että se antaa uusia työmahdollisuuksia opettamisen ja yrittäjyyskasvatuksen parissa. 18

24 LÄHTEET Gibb, A The Future of Entrepreneurship Education Determining the Basis for Coherent Policy and Practice? In Kyrö, P. & Carrier, C The Dynamics of Learning Entrepreneurship in a Cross-Cultural University Context. University of Tampere, Faculty of Education, Research Center for Vocational and Professional Education. Entrepreneurship Education Series 2/2005, pp Kyrö, P. & Ripatti, A Yrittäjyyden opetuksen uudet tuulet. Teoksessa Kyrö, P. & Ripatti, A. (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 4/2006. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Lehtisalo, L. & Raivola, R Koulutus ja koulutuspolitiikka luvulle. Juva: WSOY. Opetusministeriö Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7. Paasio, K. & Nurmi, P Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö, P. & Ripatti, A. (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia. Yrittäjyyskasvatuksen julkaisusarja 4/2006. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri syksy Viitattu YVI-mittaristo opettajankouluttajille Viitattu https://developmentcentre.lut.fi/muut/yvi/ JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET Hannula, Heikki. Lähetetty Kysymykset: through, for, about. [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Timo Satuvuori. Viitattu Ruskovaara, Elena. Lähetetty Terveisiä Lappeenrannasta. [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja Timo Satuvuori. Viitattu Seikkula-Leino, Jaana. Lähetetty Kysymykset: through, for, about. [sähköpostiviesti]. Vastaanottajat Heikki Hannula, Timo Satuvuori, Elena Ruskovaara. Viitattu

25 LIITE 1 1 (5) KUVAT TUTKIMUSTULOKSISTA TÄYDENNETTYNÄ KYSYMYSTIEDOILLA Opetusmenetelmät ja työtavat 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 1 Opetusmenetelmien käytön yleisyys eri opettajankouluttajien keskuudessa. (4 = käyttää jatkuvasti, 3 = melko usein, 2 = silloin tällöin, 1 = harvoin ja 0 = ei koskaan). Opekouluttajilla tarkoitetaan yliopistojen opettajankouluttajia, Amm. opekoul. ovat ammatillisissa opettajakorkeakouluissa toimivia kouluttajia ja Harjoittelukoul. toimivat opettajan kouluttajina normaalikouluissa. X-akselilla olevat opetusmenetelmät ja työtavat: 1 Projektioppiminen 2 Tekemällä oppiminen 3 Ongelmakeskeinen oppiminen 4 Yhteistoiminnallinen oppiminen 5 Tiimioppiminen 6 Tutkiva oppiminen 7 Kokemuksellinen oppiminen 8 Vertaisoppiminen 9 Luova ongelmanratkaisu 10 Oppimispäiväkirja, oppimisportfolio 11 Pedagoginen draama 12 Käytännön tilanteiden jäljittely (esim. simulaatio).

26 LIITE 1 2 (5) Yritteliäisyyden kehittäminen ja sisäinen yrittäjyys 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 2 Yritteliäisyyden kehittämistä koskeviin kysymyksiin kaikki opettajankouluttajat ovat vastanneet hyvin yhteneväisesti. X-akselilla esitetyt yritteliäisyyden kehittämistä edistävät toimintatavat: 1 Ohjannut opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittymistä 2 Kehittänyt opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä 3 Ohjannut opiskelijoita ottamaan vastuun omasta toiminnastaan 4 Ohjannut opiskelijoita asettamaan toiminnalleen tavoitteita 5 Kannustanut opisk. etsimään erilaisia ratkaisuja perinteisten. rinnalle 6 Kannustanut opisk. yksilölliseen ja yhteisölliseen itseohjautuvuuteen 7 Rohkaissut opiskelijoita erilaisten riskien ottamiseen 8 Kannustanut opiskelijoita oppimaan virheistä 9 Käsitellyt opiskelijoiden kanssa onnistumisia ja epäonnistumisia 10 Keskustellut opiskelijoiden kanssa heidän tulevaisuuden suunnitelmista 11 Keskustellut opiskelijoiden kanssa heidän unelmistaan.

27 LIITE 1 3 (5) Opetuksen suunnittelu ja toteutus 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 3 Monet opetuksen suunnittelua ja toteutusta koskevien kysymysten vastaukset poikkesivat merkittävästi toisistaan eri opettajakouluttajien osalta. X-akselilla esitetyt opetuksen suunnittelua ja toteutusta koskevat kysymykset: 1 Muuttanut opetusta ja ohjausta koskevia suunnitelmia joustavasti 2 Pyrkinyt tekemään työssäni uusia asioita 3 Ohjannut opisk. hyödyntämään ulkopuolisia oppimisymp., kuten yrityksiä 4 Mahdollistanut luovaan toimintaan innostavia oppimisympäristöjä 5 Perehdyttänyt opisk. yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöihin 6 Hyödyntänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyviä käytännön caseja 7 Opetusta ja ohjausta koskevat suunnitelmani sisältävät yrittäjyyskasv 8 Suunnitellut, millaista pedagogiikkaa käytän yrittäjyyskasvatuksessa 9 Ottanut yrittäjyyskasvatuksen osaksi opetustani ja ohjaustani 10 Teettänyt yrittäjyyskasvatukseen liittyvän oppimistehtävän 11 Ohjannut yrittäjyyskasv. tavoitteisiin kytkeytyvän opetusharjoittelun 12 Pitänyt yrittäjyyskasv. liittyvän opetuskokonaisuuden tai tuokion 13 Pitänyt yrittäjyyden tai yritt.kasv. opintokokonaisuuden tai jakson 14 Toiminut työssäni yrittäjämäisesti 15 Keskustellut opiskelijoiden kanssa yrittäjyydestä 16 Keskustellut opiskelijoiden kanssa yrittäjyyskasvatuksesta 17 Ottanut opetuksessani esille työ- ja elinkeinoelämän 18 Ohjannut opisk. verkostoitumaan työ- ja elinkeinoelämän kanssa 19 Ottanut yrityselämän edustajia mukaan opetukseen 20 Tehnyt opintokäynnin yritykseen 21 Järjestänyt yrittäjävierailun oppilaitokseen 22 Kannustanut opisk. käyttämään yritt.kasv. liittyviä pelejä opetuksessa 23 Kannustanut opisk. käytt. yritt.kasv. liittyviä kilpailuja opetuksessa 24 Ohjannut opisk. hyödyntämään erilaisia yrittäjyyden asiantuntijoita 25 Ohjannut opisk. yritys- tai työelämälähtöisen projektin 26 Mahdollistanut yritt.kasv. liittyvän hankkeen, opinnäytetyön tms. 27 Kannustanut opisk. harjoitteluyrityksen tai oman yrityksen kehittämiseen

28 % Yrittäjyyskasvatus suomalaisten opettajankouluttajien opetuksessa LIITE 1 4 (5) Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 4 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on yleisempää ammatillisissa opettajakorkeakouluissa kuin yliopistojen ja harjoittelukoulujen kouluttajien keskuudessa. X-akselilla esitetyt kysymykset, joihin piti vastata kyllä/ei vastauksilla. %-luku kuvaa kyllä-vastauksien määrää. 1 Olen perehtynyt yrittäjyyskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin 2 Ohjannut opisk. perehtymään yritt.kasv. ohjaaviin asiakirjoihin 3 Kehittänyt työ- ja elinkeinoelämän osaamistani 4 Kehittänyt verkostosuhteita alueen työ- ja elinkeinoelämään 5 Ottanut yrittäjyyskasvatuksessa huomioon alueelliset ja/tai paikalliset elinkeino- ja koulutusstrategiat 6 Ollut mukana kehittämässä oppilaitoksemme yrittäjyyskasvatussuunnit. 7 Kehittänyt alueellista/paikallista/oppilaitoksen opetussuunnitelmaa yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta.

29 LIITE 1 5 (5) Toiminnan ja toimintakulttuurin arviointi 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Opekouluttajat Amm. opekoul. Harjoittelukoul. KUVA 5 Yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta toimintakulttuuriin esittävä kaavio. Kysymys 14 on jätetty arvioimatta, koska se oli tarkoitettu vain rehtoreille. X-akselilla esitetyt toiminnan ja toimintakulttuurin arviointiin liittyvät kysymykset: 1 Olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yhteisössämme hyväksytään myös virheet 2 Edistänyt sitä, että oppilaitoksessamme hyödynnetään eri toimijoiden eritysosaamista 3 Kehittänyt sellaista toimintakulttuuria, jossa vahvistuu jaettu asiantuntijuus 4 kehittänyt toimintakulttuuria, jossa ideoidaan vapaasti 5 Suunnitellut, miten yritt.kasv. integroidaan luokan tai opetusryhmän toimintakulttuuriin 6 Luonut yhdessä opiskelijoiden kanssa toimintaamme ohjaavia sopimuksia tai käytänteitä 7 Luonut opiskelijoiden kanssa uutta 8 Luonut työyhteisön kanssa uutta 9 Keskustellut kollegojen kanssa hyvistä yrittäjyyskasv. käytännöistä 10 Arvioinut, miten yritt.kasv. suunnitelmani näkyvät toteutuksessa 11 Ottanut opiskelijat mukaan arvioimaan yrittäjyyskasvatuksessa saavutettuja tuloksia 12 Arvioinut, miten asetetut yritt.kasv. tavoitteet ovat näkyneet oppimistuloksissa 13 Arvioinut kehittymistäni yrittäjyyskasvattajana 14 Kehittänyt opettajankokouksia tms. sellaisiksi, että niissä ideoidaan yritt.kasv. toteutusta. (kysymys tarkoitettu vain rehtoreille ja johtajille) 15 Vahvistanut työyhteisön ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta 16 Kehittänyt suunnitelmallisesti oppilaitoksemme yrittäjämäistä toimintaa.

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 1 - Yt-tuntien tukiaineistoja Miten autamme jokaista lasta ja nuorta löytämään oman juttunsa? Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Opetus-

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013 YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi Elokuu 2013 Mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja pohtiva työseminaari 24.10.2012, Helsinki, Opetushallitus Asia: Esitys yrittäjyyskasvatuksen huomioimisesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt

Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Teemaryhmäsarja 2 Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

YVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013

YVI. Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 YVI Yri'äjyyskasvatus ope'ajankoulutukseen! 1.8.2010 31.7.2013 Koordinoiva organisaatio: Turun normaalikoulu Projektijohtaja Projektisuunnittelija, varajohtaja Jaana Seikkula-Leino, KT Anne Tiikkala, KM

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE

Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Agendi Modus Tuumasta toimeen ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN YHTEINEN YRITTÄJYYSKASVATUSHANKE Koulutusta, toimintaa ja rahoitusta Agendi Modus -hanke edistää yrittävyyttä ja yrittäjyyttä osana koulujen normaalia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Skills Finland - toiminnan tavoitteet Edistää tietoisuutta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot