VALAS Luonnos

Transkriptio

1 KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA ( Vastausaika 6/2/2015 4:09:59 PM VALAS Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon virallinen nimi: Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi: 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot: 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä: Jaana Manssila Toimielimen nimi: Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto Onko vastaaja Avoimet vastaukset Ei mikään edellä mainituista, edustan: Ammattikorkeakoulut/sosiaaliala ml. vammaistyö :ssä säädetään lain soveltamisalasta. Onko säännöksen perusteella selvää, missä tilanteissa sovelletaan erityislakia ja missä sosiaalihuoltolakia? :n 2 momentissa säädetään lain soveltamisalan rajauksesta, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi henkilöön, jonka toimintakyky on heikentynyt pääasiassa ikääntymiseen liittyvien sairauksien ja toimintarajoitteiden johdosta. Onko säännös tarkoituksenmukainen?

2 :ssä säädetään lain tarkoituksesta. Kattaako säännös vammaispalveluille asetetut tavoitteet? Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Säännökset ovat linjassa kansainvälisten sopimusten ja uuden sosiaalihuoltolain kanssa :ssä säädetään vammaisen henkilön osallistumisesta palveluntarpeen arviointiin ja palvelujen suunnitteluun sekä toteuttamiseen ja toteuttamisen seurantaan. Turvaako säännös asianmukaisesti vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? :ssä säädetään palvelutarpeen arvioinnista. Turvaako säännös asianmukaisesti vammaisen henkilön vaikuttamismahdollisuudet palveluntarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa? :n 2 momentissa säädetään palveluntarpeen arvioinnin toteuttamisesta tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Onko säännös tarkoituksenmukainen?

3 :n 3 momentissa säädetään palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta. Tarvitaanko erityissäännöstä, jolla poiketaan sosiaalihuoltolaissa säädetystä palveluntarpeen arvioinnin aloittamisen määräajoista? Korvaavatko 2 luvun säännökset kattavasti voimassa olevat vammaispalvelulain ja kehitysvammalain säännökset palveluiden suunnittelusta ja päätöksenteosta? Tarvitaanko 7 :n mukainen erityissäännös päätöksenteosta? Muita huomioita 2 luvun säännöksistä. Ehdotettu erityispalvelujen säätely on asiakaslähtöistä ja tukee yksilöllisiin moninaisiin palvelutarpeisiin vastaamista asiakkaan toimintaympäristö huomioon ottaen. Säätelyn haasteet liittyvät soveltamiseen: moniammatillisen yhteistyön ja koordinaation turvaaminen sekä vastuiden jakautumien asiakastyön arjen käytännöissä. Haasteena myös se, että verkostotyössä tarvitaan ns. lähityöntekijä, joka tuntee hyvin asiakkaansa sekä kasaa ja koordinoi tarvittavaa verkostoa. Uusi säätely edellyttää myös uudenlaista osaamista. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös ammattihenkilöiltä vaadittavaan osaamiseen ja sen laadun varmistamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös vaadittaviin henkilöstöresursseihin niin asiakas- kuin moniammatillisessa yhteistyössä, jotta lain tavoitteisiin voidaan käytännössä vastata. Ehdotettuun 4 :ään liittyvät osallistumisen moninaiset ja kehittyvät muodot (mm. digitaalisuus). Siten asiakastyössä tulee kehittää ja ottaa käyttöön aivan uudenlaisia työtapoja ja -välineitä osallisuuden varmistamiseksi Esityksen tavoitteena on yhdistää nykyiset vammaispalveluja koskevat erityislait. Sisältääkö 9 kattavasti vammaisuuden perusteella järjestettävät sosiaalihuollon erityispalvelut?

4 :ssä säädetty valmennus ja tuki on lakien yhteen sovittamisen perusteella esitetty uusi palvelu. Onko tarkoituksenmukaista, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus tähän palveluun? :ssä säädetään henkilökohtaisesta avusta ja sen saamisen edellytyksistä. Onko nykyisen vammaispalvelulain voimavaraedellytyksen poistaminen tarkoituksenmukaista? Selkeyttääkö 12 :n ja 13 :n sääntely henkilökohtaisen avun toteuttamista? :n asumista tukevien palveluiden taustalla on nykyisen vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen sekä kehitysvammalain perusteella järjestettävät asumispalvelut. Asumista tukevien palvelujen tavoitteena on turvata asumiseen liittyvien palvelujen kehittäminen jatkossakin. Mahdollistaako säännös asumista tukevien palvelujen kehittämisen?

5 Turvaako 14 :n 3 momentti riittävästi vammaisten lasten oikeudet? :ssä säädetään lyhytaikaisesta huolenpidosta. Säännös korvaisi kehitysvammalain perusteella muuna hoitona ja huolenpitona annettavat palvelut sekä vammaispalvelulain perusteella muuna palveluna annettavan lyhytaikaisen hoidon (tilapäishoito). Onko säännös tarkoituksenmukainen? Onko tarkoituksenmukaista, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus lyhytaikaiseen huolenpitoon? :ssä säädetään päiväaikaisesta toiminnasta. Palvelu vastaisi osin nykyistä vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa ja kehitysvammalain mukaista työ- ja päivätoimintaa sekä muuta hoitoa ja huolenpitoa. Päiväaikainen toiminta koskisi niitä henkilöitä, jotka eivät kuuluisi valmisteilla olevan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta annettavan lain mukaisten palvelujen piiriin ja jotka tarvitsevat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden turvaavaa sekä toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Tulisiko 17 :n päiväaikaiseen toimintaan sisältyä toimintaan osallistumisen mahdollistavat matkat?

6 :ssä säädetään liikkumista tukevista palveluista. Turvaako säännös vammaisen henkilön liikkumisen? Onko 18 :n 4 momentissa säädettyjen matkojen määrästä säädetty tarkoituksenmukaisesti? :ssä säädetään liikkumista tukevien palvelujen toteuttamisesta. Onko säännös tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään taloudellisesta tuesta. Onko pykälässä tarpeen säätää nimenomaisesti taloudellisen tuen myöntämisestä auton tai muun kulkuvälineen hankintaan (20 4 mom.)? Muita huomioita luvusta 3. Lyhytaikaisen huolenpidon ( 16) toteuttamiseen tarvitaan selkeä ohjeistus yhdevertaisten käytäntöjen turvaamiseksi.

7 Huomioita luvusta 4. Ei vastauksia :ssä säädetään palveluista perittävistä maksuista ja esityksen liitteenä on luonnos laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n muuttamisesta. Pidättekö säännöstä palveluista perittävistä maksuista tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään siirtymäsäännöksistä. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Muita huomioita luvusta 5. Ei vastauksia Voitte tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 1) Vahva yhdenvertaisuusajattelu ja diagnoosikeskeisyyden sivuuttaminen on perusteltua ja kannatettavaa. Vammaisuuden määrittelyyn on ehdotuksilla tullut selkeyttä. 2) Myönteistä on myös selkeä linjaus asiakkaan osallisuuden ja subjektiuden turvaamiseksi sekä vaatimus asiakkaiden yksilöllisten toimintaympäristöjen huomioon ottamisesta. Valmennus ja tuki ovat esimerkkejä hyvästä uudesta palvelusta lain tavoitteiden suuntaisesti. 3) Myönteistä on myös erityisen huomion kiinnittäminen vammaisen lapsen ja nuoren edun toteutumiseen (kuuleminen, ikä- ja kehitystason huomioon ottaminen, lyhytaikainen hoito, perhehoito) Vastaako esitys vammaisten lasten ja nuorten tarvitsemaan tuen tarpeeseen? Kyllä. Lasten lyhytaikainen hoito on huomioitu ja perhehoito on turvattu. Lasten ja nuorten kuuleminen on varmistettu esityksen ehdotuksilla Voitte tuoda esiin näkökulmia jatkovalmisteluun liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne korkeintaan kolme tärkeintä jatkovalmistelussa selvitettävää tai huomioitavaa seikkaa. 1) Kun lain kohderyhmänä on pääsääntöisesti runsaasti palveluja tarvitsevia ihmisiä, niin palvelujen sekä palvelujärjestelmän systemaattiseen kehittämiseen ja vaikuttavuuden arviointiin olisi myös säädöstasolla kiinnitettävä huomiota.

8 2) Palvelujen kehittämiseen liittyy myös digitaalisten palvelujen kehittämisen ulottuvuus, jotak olisi jatkovalmistelussa perusteltua tarkastella. Samoin tärkeää on liikkuvien palvelujen kehittäminen haja-asutusalueilla. 3) Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota henkilöstöltä vaadittavan osaamisen kuvaukseen sekä osaamisen kehittämisen vaatimuksiin lain tavoitteiden turvaamiseksi Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Tarvitaan vahvaa informaatio-ohjausta lain toimeenpanosta (vrt. esim. uusi sosiaalihuoltolaki) ja siihen liittyen vastuista, yhteistyöstä ja koordinaatiosta käytännössä. Lisäksi erinomaisen vammaispalvelujen käsikirjan tarjoamien eri mahdollisuuksieen hyöädyntämiseen toimeenpanon mahdollistajana ja tukijana on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi subjektiiviset oikeudet on määriteltävä selkeästi.