KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Kosken kokoustila MAT 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto (vpj) Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka (klo ) Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Helena Koskimies, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri) Sirpa Pekkarinen, Koske Asko Hiltunen, Sovatek

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi 3 Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Käytiin läpi ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 4 Yhdessä ei olla yksin -hankkeen esittely Yhdessä ei olla yksin -hankkeella on rahoitus STEA:lta vuosille Hankkeen tavoitteena on parantaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia kehittämällä maakunnan alueella toimivien kuntien, järjestöjen ja muiden yhteisöllisten toimijoiden välistä tavoitteellista yhteistyötä. Hyvinvointiyhteistyö nähdään alueen asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä ja ylläpitämisenä luomalla yhdessä osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteisen välittämisen kulttuuria. Tästä hyvänä esimerkkinä on erilaiset kohtaamispaikat, asukasfoorumit ja hyvinvointituvat sekä säännölliset kuntajärjestö-tapaamiset. Hanke on selvittänyt yksinäisyyden kokemuksia, osallisuuden esteitä ja kohtaamispaikkojen merkitystä mm. Äänekoskella, Kyyjärvellä, Jyväskylän kaupungin asuinalueille (Huhtasuo ja Keltinmäki), Joutsassa, Jämsässä Länkipohjassa ja Hallissa, sekä erityisesti nuorilta koottuina kokemuksina Toivakassa, Joutsassa ja Saarijärvellä. Hanke on luonut 14 keskisuomalaisen kunnan kanssa yhdessä tekemisen verkon, jossa kehitetään ja toteutetaan asukkaiden tarpeiden pohjalta nousevia osallistumisen esteitä poistavia ja sosiaalista kanssakäymistä lisääviä kokeiluja. Hanke vakiinnuttaa ja levittää hyväksi havaittuja yhteistyön ja osallistumisen muotoja ja vahvistaa järjestöjen asemaa hyvinvointia edistävinä kunnan kumppaneina. Tällaista hyvää kokemusta on mm. ikäihmisten parissa toimivien tahojen ja kuntien kumppanuuspöydistä ja erityisryhmien vertaistuesta. Kuntakumppanuuteen tarvitaan osaavaa yhdistysväkeä, osallistuvaa vapaaehtoistoimintaa ja kaikkien osapuolten keskinäistä yhdessä ajattelemista ja yhdessä tekemistä. Hankkeella halutaan tavoittaa niihin väestöryhmiin kuuluvia asukkaita, joilla on muita suurempi riski kokea itsensä yksinäisiksi tai vaara joutua syrjäytyneeksi. Toiminnan punaisena lankana on aito asukaslähtöisyys ja yhdessä te-

3 Päätösehdotus kemisen voima. Miten asukas itse voi omalla toiminnallaan ja osallisuudella vaikuttaa hyvinvointiinsa? Kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ovat hyvinvointikoordinaattoreiden ja -yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmätyö sekä toiminta erilaisten järjestöjen verkostojen parissa. Hanke osallistuu seudullisiin ja paikallisiin hyvinvointitapahtumiin. Hankkeen tapahtumista ja toiminnasta lisätietoa löytyy sivuilta (->Hankkeet) sekä Ajankohtaista hankkeessa syksyllä 2018: - Kosketus-verkostotapaaminen klo 9 12 Jyväskylässä, aiheena Köyhyys, asiantuntijana THL:n köyhyystutkija Jouko Karjalainen EAPN-FINköyhyysverkostosta - Valtakunnallinen Asunnottomien Yö , Jyväskylän Tourujoen puistossa, klo Maahanmuuttajanuorten yhteisöllisen toiminnan vertaisryhmätoiminta alkoi 5.9.; kerran kuukaudessa kokoontuminen, ryhmässä yli 30 osallistujaa - Mukana maakunnan kansanterveyden ja hyvinvoinnin kampanjassa - Onnellisuustutkija Markku Ojasen vierailuluento (Äänekoski) - #sutonnähty-kampanja somessa Projektipäällikkö Sirpa Pekkarinen tulee esittelemään hanketta. Hallitus keskustelee Yhdessä ei olla yksin -hankkeen toiminnasta, tuloksista ja vaikutuksista ja evästää hankkeen jatkotyöskentelyä. Päätös Sirpa Pekkarinen kertoi hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Diat liitteenä. Keskusteltiin kohtaamispaikoista. Luonteva kohtaamispaikka voi olla vaikkapa kaupassa. Tästä on kokemuksia myös Keski-Suomessa. Tarvitaanko erillisiä kohtaamispaikkoja? Samanlaista keskustelua luontevista paikoista käydään esim. perhekeskusten yhteydessä. Hankkeen kokemuksen perusteella seurakuntien diakoniatyö tekee luontevimmin työtä yksinäisten ihmisten parissa. Isommilla paikkakunnilla myös SPR tai mielenterveysseura. Eri pai-

4 koissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Yhteisöllinen kohtaamispaikka voi saada STEA-rahoitusta tulevaisuudessa. Hyvinvointityö on vahvasti esillä hankkeen toiminnassa. Hanke on käynnistänyt kuntien hyvinvointivastaavien asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajana on KSSHP:n Nina Peränen. Seuraava kokoontuminen pidetään klo 9 Kosken kokoustilassa MAT100. Kunnat ovat edenneet hyvinvointikertomuksen laatimisessa eritahtisesti. Hanke on mm. eräässä kunnassa saanut yhdistettyä eri toimialat pohtimaan kuntalaisten hyvinvointia ja onnellisuuden edistämistä ensimmäistä kertaa. Hyvinvointiteemaan liittyvää lapsi- ja perhepalvelujen LAPE-ryhmää hanke on ollut käynnistämässä Kinnulassa ja tehnyt LAPE-ryhmän kanssa yhteistyötä Laukaassa. Braxin järjestöraportin mukaan kuntien kiinnostus hyvinvointityöstä hiipuu soten ja samalla suurimman osan HYTE-työstä siirtyessä maakuntien vastuulle. Raportissa tunnistettiin myös järjestöjen muuttuva rooli palveluntuottajana sote-kentällä. Kunnan on tärkeä edelleenkin mahdollistaa ja fasilitoida järjestöjen hyvinvointityötä ja tukea asukkaan osallisuutta oman hyvinvoinnin edistämiseen. Yksi keino tähän on edistää järjestöjen ja kunnan toimintojen yhteistyötä mm. tilojen yhteiskäytöstä sopimalla. Jyväskylän yliopisto toteuttaa PROMEQ - Osallistava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -hankkeen kahta työpakettia, joissa on todettu, että yksinäisyys on monien ilmiöiden ja ongelmien taustalla. Todettiin, että hanke on saanut lyhyessä ajassa paljon aikaan ja monipuolisesti. On tärkeää puhua yksinäisyydestä ääneen ja tehdä siitä näkyvämpi ilmiö. Samoin kaikki yksinäisyyttä vähentävä työ ammattilaisten ja kansalaisten tekemänä on tärkeää. 5 OT-keskusten suunnittelu osana LAPE-hanketta Osaamis- ja tukikeskuksia (OT-keskuksia) on lähdetty suunnittelemaan osana LAPE-muutosohjelmaa vastaamaan kaikkein vaativimpiin, erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviin asiakastilanteisiin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan haasteisiin. OT-keskuksia on tarkoitus perustetaan viidelle soteuudistuksessa muodostuvalle yhteistyöalueelle. LAPE- kauden aikana suunnitellaan yhteistyöalueiden yhteistyönä keskusten keskeinen ja kaikille yhteinen asiasisältö ja toimintamalli. Sen lisäksi keskukset voivat profiloitua alueen tarpeita vastaavasti ja myös valtakunnallisesta työnjaosta sopien. Koska vastaavia keskuksia ei ole missään vielä olemassa, työ on ollut laaja. Tätä varten on toiminut valtakunnallinen työryhmä jo vuoden ajan. Kosken johtaja Marja Heikkilä on osallistunut työryhmän työhön. Ryhmä on kokoontunut

5 noin kerran kuukaudessa. Työ päättyy vuoden 2018 lopussa. Lisäksi Marja Heikkilä on osallistunut YTA-alueen OT-ryhmään sekä valtakunnallisen OTSO-verkostoon. (Liitteenä OTSO-verkoston kysely) Osaamis- ja tukikeskuksiin kootaan ja verkostoidaan vaativimpia erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja sosiaalihuollon palveluita sekä muita, myös kolmannen sektorin monialaista asiantuntemusta edellyttäviä lasten, nuorten ja heidän perheidensä vaativia palveluita. Lisäksi keskukset osallistuvat tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. Lisäksi ne voivat huolehtia palveluiden ylimaakunnallisesta koordinoinnista yhteistyössä palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa. Terveydenhuollon osalta keskukset on kiinnitetty yliopistosairaaloihin vuoden 2018 alusta voimaan tulleessa keskittämisasetuksessa. Keskusten kytkemistä sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan että suoraan asiakas-/potilastyöhön pidetään tärkeänä. Lisäarvoa nykytilanteeseen nähden haetaan yhdistämällä käytännön osaamista tutkittuun tietoon. Tämä koskee erityisesti sosiaalihuoltoa ja moniammatillisia caseja. Taustalla on tietoisuus siitä, että kaikkein vaativimman sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista työskentelyä edellyttävät tilanteet ovat myös kustannuksiltaan suuria. On yhteiskunnallisesti vastuullista organisoida kaikkien hankalimmassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden avun ja tuen järjestäminen inhimillisesti laadukkaalla, mutta kustannuksiltaan tehokkaalla tavalla. Käytännön työn kannalta on tullut esiin, että OT-keskusten tulee tarjota sekä mahdollisuutta konsultaatioapuun yksittäisen, hyvin vaativan ja kompleksisen asiakastilanteen hoidossa, että välillistä tukea eri palvelutasojen kyvykkyyteen hoitaa vaativia tilanteita muun muassa koulutuksilla ja tutkimustiedon levittämisen kautta. Vaativat tilanteet ovat erilaisia ja siksi OT-keskuksissa on oltava laajat verkostot ja myös keskinäistä työnjakoa on järkevää tehdä. OT-keskusten asiantuntijuuteen kuuluvat myös lasten ja nuorten erityisryhmien vaativimmat palvelut esimerkiksi vammaispalveluiden, eropalveluiden, maahanmuuttajapalveluiden ja päihdepalveluiden osalta. Järjestöjen erityisosaaminen rakennetaan osaksi OT-keskusten verkostoratkaisua. OTkeskukset tekevät yhteistyötä OKM:n perustaman VIP-verkoston kanssa ja niillä tulee olemaan toimiva yhteistyöverkosto mm. maahanmuuttopalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin kanssa.

6 Liitteenä OT-keskus diaesitys. Päätösehdotus Hallitus keskustelee OT-keskusratkaisusta sosiaalialan uutena asiakastyön ja TKI-toiminnan muotona ja evästää vastaamista OTSO-verkoston kyselyyn. Päätös Marja Heikkilä esitteli. Diat lähetettiin esityslistan liitteenä OT-keskusten toiminnan edellytys on hyvin toimivat maakunnalliset peruspalvelut, joita OT-keskusten harvoin tarvittavilla vaativilla erityispalveluilla tuetaan. Keski-Suomessa peruspalvelujen maakunnalliset rakenteet eivät vielä kaikilta osin ole kunnossa. Maakunnissa pidetään tärkeänä, että vaativat palvelut ovat helposti saavutettavissa ja tuotavissa lähipalvelujen tueksi. Sosiaalihuolto on ollut perinteisesti matalan kynnyksen toimintaa, myös vaativimmilta palveluiltaan. Erityispalveluja ei sosiaalihuollossa ole vastaavalla tavalla porrastettu ja keskitetty kuten terveydenhuollossa. Silti sosiaalihuollossa tulee olla vaativinta tukea ja apua tarvitseville ihmisille heidän tarvitsemansa laadukkaat, tutkittuun tietoon perustuvat palvelut. Esiin nostettiin tässä yhteydessä lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka on tarkoitettu sosiaalityöntekijän tueksi vaativissa asiakastilanteissa. OT-keskuspalvelut ovat erityisen vaativia palveluja eikä valinnanvapaus tai asiakassetelit sinänsä koske niitä. Asiakassetelien soveltuvuus eri palveluihin on laajempi sosiaalipoliittinen keskustelu, joka tulisi käydä ennen uuteen malliin siirtymistä. Asiakasohjaus- ja palveluohjaus korostuvat uudessa, valinnanvapauden sisältävässä rakenteessa. Ohjaajan työ myös muuttuu vaativammaksi. Tämä tuottaa oppilaitoksille ja korkeakouluille vaatimuksia oikeantyyppisen osaamispohjan tuottamiseksi. Myönteisenä nähtiin, että OT-keskus yhdistää entistä paremmin tutkimuksen ja koulutuksen. Samoin OT-keskus voi edistää sosiaali- ja terveydenhuollon vuoropuhelua ja eri alojen keskinäistä ymmärrystä. Käytännöstä nousevana toiveena on, että OT-keskuksesta saisi apua ja tukea vaativiin lastensuojelun kriisitilanteisiin. Lisäksi tavoitteena on tasa-arvoistaa maakuntien asukkaiden palvelunsaantia vaativissa tilanteissa. OT-keskusvalmistelu on aktivoinut myös maakunnan omaa palveluntuotantoa.

7 Vammaistyön näkökulmasta OT-keskuspalvelujen tarve lisääntyy, mikäli perustason osaaminen heikkenee. Tämän estämiseksi tarvitaan vammaistyön osaamisen vahvistamista oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Marja Heikkilä kokoaa parhaillaan OT-alueen vammaistyön ja tutkimuksen näkökulmasta tietoa OT-keskussuunnittelun tueksi. Raportti valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Keskustelussa esiin nostettiin yhtenä teemana lähisuhdeväkivaltaan liittyvät palvelut ja rakenteet. Kaikki huomiot pyydetään lähettämään Marjalle Lopuksi huomiota kiinnitettiin siihen, että lastensuojelusta ja sosiaalihuollosta on ryhdytty puhumaan erikseen, kuten tässäkin STM:n diasarjassa. Arveltiin, että käsitteiden käytön taustalla on kyse erillisestä lakipohjasta. Tästä kehityksestä kannettiin huolta. 6 Kosken talouskatsaus Kosken talousraportointi tammi elokuulta 2018 on valmistumassa. Aineisto lähetään hallituksen jäsenille maanantaina Talouspäällikkö Asko Hiltunen tulee kokoukseen pitämään talouskatsauksen. Päätösehdotus Hallitus keskustelee Kosken taloustilanteesta ja talousarvion toteutumisesta. Päätös Asko Hiltunen esitteli. Diat liitteenä. Kokonaisuus etenee pääasiassa suunnitelmallisesti budjetoidun mukaisesti. Koulutus- ja konsultointituottoja tarvittaisiin loppuvuodelle, jotta budjetti toteutuisi suunnitellusti. Ensimmäistä kertaa budjetissa huomioidaan ennakolliset tuloverot. Todettiin taloustilanne hyväksi ja evästettiin jatkamaan samaan tapaan loppuvuosi. 7 Muut asiat - Koske on mukana Jyväskylän yliopiston KeHO:n verkostolle organisoimalla alustatalouskurssilla MIT Platform Strategies for Business Sivi Talvensola valottaa asiaa muutamalla lauseella: Platform Value Now -hankkeen järjestämä Alustatalouskurssi (syyslokakuu, 6 viikkoa) yhteistyössä Bostonin yliopiston ja MIT:n kanssa.

8 Kurssilla rakennetaan konkreettinen alustatalouskonsepti Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO:lle. Kurssi on Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama. Kurssilla tutustutaan alustatalouden strategiaan suorittamalla onlinekurssi Platform Strategies for Business. - Palvelupolut kuntoon (PAKU) -hankkeessa aloittaa Koskessa palveluohjauksen asiantuntija sosionomi (YAMK) Anne Koivisto Hankkeen aloitusseminaari on klo Hanke päättyy vuoden 2020 loppuun. - Lausunto lakiluonnoksesta asiakas- ja potilaslaiksi lähti osaamiskeskusten yhteisenä lausuntona Socomista Lakimuutokseen liittyy monia päihde- ja mielenterveystyöhön ja itsemääräämisoikeuteen kuuluvia asioita. Uutena asiana laissa määritetään mm. tukihenkilö apua tarvitsevalle henkilölle. Kyse on sote-riippumattomasta laista, joka on kirjoitettu kuntahallintopohjalle. Lain toimeenpano edellyttää vahvaa koulutusta, jotta vaativat asiat, kuten itsemääräämisoikeuden toteutuminen, saadaan todella osaksi käytäntöjä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota sosiaali- ja potilasasiamiehen osaamisvaatimuksiin ja tehtäviin, joissa on tällä hetkellä eroavuuksia. Lausunto on lähetetty Kosken hallituksen tiedoksi. - Keski-Suomen PROMEQ-seminaari järjestetään klo yliopiston pääkampuksella Opinkivessä - Syksyn kokousaikataulun varmistaminen o Ke klo o Ti klo o Syksyn keskusteluaiheeksi ehdotettiin uuden sote-rakenteen vaikutukset päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Lisäksi on tarkoitus työstää Kosken strategiaa. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.45

9 Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri