KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (9) KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika Torstai klo Paikka Kosken kokoustila MAT 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Jäsen Päivi Kalilainen, Jyväskylän kaupunki (pj) Kati Närhi, Jyväskylän yliopisto (vpj) Sari Välimäki, K-S sosiaaliturvayhdistys (saapui klo 12.45) Heljä Siitari, Talentia Keski-Suomi Sakari Möttönen, JASO ry Tuija Hauvala, Jyväskylän seudun mielenterveysseura Mirja Immonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mikael Palola, SoTe kuntayhtymä /Perusturvaliikelaitos Saarikka (poistui klo 13.05) Jouko Janhonen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Jari Ketola, Pesäpuu ry Outi Markkanen, Äänekosken kaupunki Varajäsen Marja Laurila, Viitasaaren kaupunki Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto Anu Huovinen, Pelastakaa Lapset ry Erkki Keski-Lusa, Sininauhaliitto Kirsti Kokkola, Jyväskylän aikuisopisto Lari Kemiläinen, Vaajakosken Suvanto ry Kare Norvapalo, Jyväskylän ammatti korkeakoulu Anu Pihl, Toivakan kunta Olli-Pekka Haverinen, K-S Kehitysvammaisten tukipiiri Mirja Lavonen-Niinistö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen Piiri Sinikka Hotti, Keuruun kaupunki Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (esittelijä) Sivi Talvensola, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sihteeri)

2 2 (9) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin osallistujat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Vaihdettiin esityslistan järjestystä ja aloitettiin valinnanvapauslakilausuntoa koskevalla asiakohdalla 3 Lausunto Lakiehdotuksesta asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti lausunnolle uusimman version sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiehdotuksesta. Koko aineisto löytyy tämän linkin takaa Lausuntoaikaa on saakka. Uusi lakiehdotus pyrkii korjaamaan niitä seikkoja, joihin viime kesänä kaatunut edellinen lakiversio perustuslakivaliokunnassa kompastui. Uudessa luonnoksessa on mm. luovuttu pakkoyhtiöittämisestä, järjestelmän voimaantuloa on siirretty vuodella eteenpäin ja porrastettu, sosiaalihuollon palvelut on siirretty kokonaisuudessaan liikelaitokseen ja samoin asiakassetelin antaminen on siirretty liikelaitokseen. Uusi malli on sosiaalista tukea, sosiaalihuollon palveluita ja monia palveluita tarvitsevan kansalaisen näkökulmasta entistä sekavampi. Sote-keskuksesta on tullut lähinnä lääkärikeskus, koska sieltä saa lakiesityksen mukaan vain epämääräisesti määriteltyä sosiaalineuvontaa ja -ohjausta. Laki on mennyt sosiaalihuollon ja -työn ymmärryksessä melko erikoiseen käsitykseen työn luonteesta. Lakiesitys antaa ymmärtää, että kaikki sosiaalihuollollinen asiakastyö on viranomaistyötä, jossa käytetään julkista valtaa. Lakiluonnos esittää, että sote-keskuksessa ei saisi syntyä edes asiakaskirjauksia sieltä voi vain poisohjata! Tosiasiassa suuri osa sosiaaliohjauksesta ja sosiaalityöstä on ihmisten kohtaamista, voimauttavien verkostojen rakentamista, psykososiaalista tukea, monipuolista viestintää, rakenteellista sosiaalityötä, kehittämisorientaatiolla tehtävää työskentelyä yhdessä asiakkaan kanssa, jne. Viranomaistyö on vain

3 3 (9) jäävuoren huippu. Totta kai julkisen vallan käyttö on vaativa asia ja sen käytön rajoja on harkittava tarkoin, mutta nyt esitetyssä versiossa on asiassa menty siitä, missä aita on matalin. Jos sote-keskuksista ei saa lainkaan apua sosiaalisiin ongelmiin, kärsivät siitä asiakkaat. Tätä ei paikata pelkästään sillä, että liikelaitos velvoitetaan jalkauttamaan joko fyysisesti tai digitaalisesti sosiaalityötä sote-keskukseen. Sote-keskuksen sosiaaliohjaukselta voidaan edellyttää paljon enemmän. Se voi tehdä aitoa sosiaalityötä ja turvata paremman palvelukokemuksen mm. tilapäistä apua ja tukea tarvitseville asiakkaille. Koska sote-keskus on ensimmäinen avun lähde kansalaiselle, tulee sen olla sitä myös sosiaalisen avun tarvitsijalle. Ei ole oikein, että hänen, jolla saattaa olla erityisen suuria vaikeuksia, pitää osata etsiä apu itse. Ammattilainenkin arvuuttelee, pitääkö mennä palveluohjauskeskukseen, sosiaaliasemalle, perhekeskukseen, liikelaitokseen, sairaalaan vai minne. Jos järjestelmällä haetaan kustannusvaikuttavuutta ja ennaltaehkäisevyyttä, on tärkeää, että sote-keskus on asiakaslähtöinen ja voi jo varhaisessa vaiheessa puuttua hyvinvoinnin ja terveyden riskeihin ja erojen kasvuun. Ehdotettu malli, jossa ei ole asiakasta hyödyttävää sote-integraatiota sotekeskuksessa on kohtalokas erityisesti paljon palveluja tarvitsevalle. Se on sitä erityisesti siksi, ettei siellä ole myöskään mielenterveys- ja päihdepalveluita. Sosiaali- mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisointi sote-keskuksiin tasapuolisesti liikelaitoksesta käsin on iso haaste. Uusi lainsäädäntö vaatisi toimiakseen monipuolisempia kokeiluja erilaisista malleista ja vaihtoehdoista. Nyt toteutetut valinnanvapauskokeilut ovat hyvä avaus mutta ainakin sosiaalihuollon näkökulmasta ne vaatisivat huomattavaa kehittämispanostusta. Sosiaaliohjaus terveyskeskuksessa ei ala toimia sillä, että sosiaaliohjaaja määrätään osaksi aikaa pitämään sinne vastaanottoa. Pienin mahdollinen kehittämispanostus olisi aseman so-te -työtiimin ja asiakaskehittäjien yhteinen asiakas- ja työprosessin tutkiminen ja työn uudelleen suunnittelu. Seuraava vaihe saattaisi olla uusien työmuotojen kehittäminen. Liikelaitoksen sosiaalityön osalta luonnos antaa mahdollisuuden nähdä sosiaalityö monialaisena ja uudistuva työnä. Mutta koko mallin sekavuus ja kysymys palveluohjauksen suuresta tarpeesta saattaa tehdä työn sisällyksettömäksi ohjaukseksi ja koordinoinniksi. Asiakasseteleillä ja henkilökohtaisella budjetilla toteutettavat palvelut edellyttävät yhä laajenevaa palvelutarpeen arvioitsijoiden joukkoa. Ovatko nämä henkilöt oma ammattikuntansa vai sa-

4 4 (9) moja henkilöitä, jotka tekevät sosiaalisosiaalityötä? Jo nyt kunnissa on erilaisia malleja, joita kannattaisi tutkia. Uusi lakiversio herättää sosiaalihuollon asiakkaan näkökulmasta runsaasti kysymyksiä. Sen lisäksi ministeriön webropol-kyselyssä on hyvin relevantteja kysymyksiä mm. lakiluonnoksen mahdollisista säästövaikutuksista, vaikutuksista hyvinvointi- ja terveyserojen poistoon ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksista omiin palveluihinsa. Tällä kertaa voisi olla hyödyllistä vastata ainakin osaan kyselyn kysymyksistä ja jos hallitus katsoo aiheelliseksi kirjoittaa vapaaseen tilaan erikseen niistä asioista, joita halutaan painottaa sosiaalihuollon ja tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen näkökulmasta. Viimeksi mainitusta ei kysytä muuten kuin luonnoksen palveluinnovaatiopotentiaalin näkökulmasta. Päätösehdotus Hallitus keskustelee valinnanvapauslakiluonnoksesta, antaa lausunnon suuntaviivat ja päättää vastataanko kyselyyn vai tehdäänkö vapaamuotoinen lausunto. Päätös Marja Heikkilän esittelemät diat liitteenä. Käytiin monipuolista ja antoisaa keskustelua lakiesityksessä. Keskustelussa esitettiin vastakkaisiakin näkemyksiä ja monia avoimeksi jääviä kysymyksiä. Keskustelu aloitettiin näkemyksellä, ettei lakiluonnoksessa sote-integraatio näytä toteutuvan. Valinnanvapausperiaate tuntuu sopivan paremmin terveyspalveluihin kuin sosiaalipalveluihin. Huolta herätti erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet tehdä valintoja. Valinnanvapaus näyttäisi palvelevan erityisesti jo hyvin toimeentulevia. Toisaalta esitettiin näkemys, että valinnanvapauslain mukainen malli voidaan saada toimivaksi, jos järjestäjä on riittävän vahva toimija. Vahva järjestäjä voi määritellä hoito- ja palveluketjut. Tällöin järjestäjä kaikista tuottajista riippumatta määrittelee, mitä palveluja maakunnassa tuotetaan. Näin palvelutuottajat voidaan sitouttaa noudattamaan palveluketjuja ja tekemään yhteistyötä järjestäjän haluamalla tavalla. Järjestäjä voi samoin määrittää sote-keskusten osaamisen tason myös sosiaalihuollon näkökulmasta. Palvelutuottajien kriteerit, bonus- ja sanktiomallit on määriteltävä erittäin tarkasti, mm. siksi, että

5 5 (9) asiakkaat tulisivat hoidettua ja he saisivat tuen kokonaisvaltaisesti elämäntilanteensa mukaisesti ja vältyttäisiin asiakkaiden turhalta poisohjaukselta. Mikäli asukas ei esitetyssä mallissa tee valintaa, järjestäjä osoittaa hänelle sote-keskuksen. Paljon tukea valintaan tarvitsevat, kuten kehitysvammaiset henkilöt, tarvitsevat tuettua päätöksentekoa myös asioiden selvittelyyn ennen päätöksentekoa. Tarvitaan organisaation osa, joka suojelee paljon tukea tarvitsevien itsemääräämisoikeutta, ajaa heidän etuaan ja toimii heidän tukenaan valintakysymyksissä. Tässä tukena voisi olla irrallaan tuottajista oleva järjestäjän palveluohjausyksikkö palveluohjaajineen. Asiakas- ja palveluohjaus tulisi nostaa järjestelmän keskiöön, jotta palveluohjaajat voisivat aidosti vastata asiakkaan tuen ja palvelun kokonaisuudesta. Asukkaan kannalta keskeinen kysymys on, tukeeko valinnanvapaus soteintegraatiota. Sosiaalihuollon näkökulmasta integraatio jää esitetyssä mallissa vähäiseksi. Tämä edellyttää palveluohjauksen lisäämistä todella paljon ja tämä voi aiheuttaa lisäongelmia heikoimmassa asemassa oleville. Millä resursseilla riittävä palveluohjaus, samoin kuin sosiaaliohjaus toteutetaan? Kustannusanalyysit ovat puutteellisia, koska järjestelmästä ei ole olemassa kokeilutietoa. Miten määritellään kunnan ja maakunnan välinen työnjako sosiaalisissa ongelmissa? Mitä tehdään kunnissa ennakoivasti ennen sote-palveluihin tuloa? Kuinka ennaltaehkäisevä työ resursoidaan? Miten asukasohjaus järjestetään kunnassa ennen kuin hänestä tulee sote-asiakas? Riskinä voi olla päällekkäiset toiminnot kunnissa ja maakunnassa. Esimerkkinä maahanmuuttajapalvelut, joista iso osa jää kuntaan, mutta maakunta on velvoitettu myös järjestämään näitä palveluja. Työterveyshuolto ei sisälly kokonaisuuteen. Tällä hetkellä siitä puuttuu sosiaalinen ulottuvuus: se on pääasiassa hyvin toimeentulevien palvelu. Kotiin vietävät arjen palvelut eivät tule esiin lainsäädännössä. Integraatiopinta on heikosti tunnistettu. Miltä lainsäädäntö näyttää tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta? Toiminnan hajautuessa yhä enemmän yksityiselle puolelle, on pohdittava esim. harjoittelunohjaukseen sekä palvelujen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä asioita. Järjestöyhteistyö on myös varsin heikosti pohdittu kokonaisuudessa. Näyttää siltä, että järjestöt joutuvat uudistuksen myötä yhtiöittämään palvelunsa, jotta

6 6 (9) ne voivat säilyä palveluntuottajina. Lisäksi niiden on haettava yhteistyökumppaneita, jotta ne eivät jää suurten yhtiöiden jalkoihin. Lisäksi tarvitaan uudenlaista osaamista sote-ammattilaisille, jotta he osaavat huomioida järjestöjen kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Tietojärjestelmät ovat keskeisessä asemassa sote-uudistuksen onnistumisessa ja ehyiden asiakasprosessien aikaansaamisessa. Mikäli jokaisella maakunnalla on oma järjestelmä, ongelmia voi tulla tietojen viemisessä yhteiseen Kantatietovarantoon, elleivät tiedot ole kaikissa järjestelmissä samassa muodossa ja keskustele keskenään. Lopuksi kiinnitettiin huomiota puheeseen ihmisen omasta vastuusta on tärkeä tunnistaa, mitä puheen taustalla on ideologisesti. Marjan esitystä pidettiin erinomaisena tiivistyksenä siitä, mitä ongelmia lakiesityksessä on ja mihin uudessa rakenteessa tulisi päästä. Kosken lausunnossa tulee tuoda esiin, miten valinnanvapauslainsäädäntö mahdollistaa tai estää keskustelussa esiin tuotujen asioiden toteuttamisen. Päätettiin, että Kosken lausunto annetaan Webropol-lomakkeen kautta. Tällä varmistetaan, että lausunto on osa yhteenvetoa. Käydyn keskustelun perusteella laaditaan esitys Kosken lausunnoksi, joka hyväksytetään sähköpostitse hallituksen jäsenillä ennen viimeistä lausunnonantopäivää Sari Välimäki saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana klo Mikael Palola poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 5 Kosken toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Vuoden 2018 toimintasuunnitelman luonnos on valmistunut. Se on rakenteeltaan edellisten vuosien kaltainen. Toimintasuunnitelmaa leimaa (jälleen kerran) sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Lisäksi painotetaan sosiaa-

7 7 (9) Päätösehdotus lihuollon roolia ja identiteettiä sekä kehittämistoiminnan uudelleenorganisointia. Nostamme esiin myös rakenteellisen sosiaalityön merkityksen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Toimintasuunnitelman luonnos on esityslistan liitteenä. Hallitus keskustelee vuoden 2018 toimintasuunnitelmasta ja päättää esittää sen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Päätös Marja Heikkilä esitteli, diat liitteenä. Keskusteltiin erityisesti yksityistämisestä ja viimeaikaisten lainsäädäntömuutosten vaikutuksista siihen. Erityisen paljon tapahtuu sosiaalialan palvelutuotantojärjestöjen kohdalla kilpailutuksen myötä. Tämä voi merkitä järjestöjen asiakassuuntautuneen palvelutuotannon ja hyvinvointityön laaja-alaista häviämistä, mikäli toiminta joudutaan yhtiöittämään sote-uudistuksen myötä. Tulisi selvittää, voiko asiasta keskustella maakunnan kanssa. Asiaa on linjattu toukokuussa 2017 yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa koskevassa STM:n paperissa. Päätettiin, että asia nostetaan esiin toimintasuunnitelman lisäksi Kosken valinnanvapauslausunnossa. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma yllä olevin lisäyksin. 6 Kosken talousarvio vuodelle 2018 Kosken talousarvio vuodelle 2018 rakentuu valtionosuuden, palveluiden myynnin ja hanketyön varaan. Valtionosuus pysyy ensi vuonna suunnilleen entisellään. Samoin palveluiden myynti. Hanketyö muuttuu siten, että rahapelihaittojen torjuntaan liittyvä sopimus THL:n kanssa lakkaa. Sen korvaa Romanien sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen osaamiskeskus. Menoja kertyy vuonna ,80 euroa ja tuloja Talouspäällikkö Asko Hiltunen tulee kokoukseen esittelemään vuoden 2018 budjettia. Budjettiesitys esityslistan liitteenä. Päätösehdotus Hallitus keskustelee vuoden 2018 talousarviosta ja päättää esittää sen vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Päätös

8 8 (9) Asko Hiltunen esitteli vuoden 2017 toteumaa ja vuoden 2018 talousarviota. Koske on hakenut verohuojennuspäätöstä vuosille Kosken palvelutoiminnan osalta on mahdollista käydä periaatteellista keskustelua siitä, onko kyse elinkeinotoiminnasta vai ei. Päätös saataneen vuoden vaihteen tienoilla. Hallitus hyväksyi talousarvion 2018 esittämisen vuosikokoukselle. 7 Muut asiat 1. ROMKE-hankkeessa on aloittanut työntekijä Hankkeen suunnittelijana on aloittanut VTT Päivi Gynther Cafe Social aikataulu ensi keväälle Ke klo Ke klo Ke klo Ke klo Seuraavien kokousten ajankohdasta päättäminen Seuraava kokous on sovittu pidettäväksi ke klo , Kosken 1. krs kokoustila 100. Hallituksen kokous ti klo Sovitaan vuosikokouksen ajankohta. Vuosikokous on sääntöjen mukaan pidettävä maaliskuun loppuun mennessä. Vuosikokous ti klo Kevään kokouksissa aiheina mm. ROMKE- ja PROMEQ-hankkeet 4. Tulevia tilaisuuksia: klo 9 16 Kokemuksia Kela-siirrosta -seminaari. OHJEL- MA. Ilmoittautuminen mennessä osoitteessa: Sanoja yksinäisyydestä -seminaari. Lisätietoja tulossa, 8 Kokouksen päättäminen

9 9 (9) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Kalilainen Puheenjohtaja Sivi Talvensola Sihteeri