Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset"

Transkriptio

1 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset Espoo 2012

2 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 1 Karttakuva Faunatica Oy Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Kirjoittaja: Pertti Koskimies

3 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tuulivoimaloiden haittavaikutukset linnuille Elinympäristön, linturyhmän ja vuodenajan vaikutus Tuulivoiman haittavaikutukset uhanalaisille lintulajeille Työn tavoitteet SUUNNITTELUALUEET, AINEISTO JA LINNUSTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTIPERUSTEET Tuulivoimaloiden suunnittelualueet Suunnittelualueiden lintuaineistot Linnustovaikutusten arviointiperusteet LINNUSTOVAIKUTUSTEN ALUEKOHTAINEN ARVIOINTI Siikaisen Leppijärvi Kankaanpään Alahonkajoki Jämijärven Ratiperä Karvian Kantti Karvian Alkkia JOHTOPÄÄTÖKSET Alueiden välinen vertailu Suosituksia jatkotutkimuksiksi LÄHTEET... 35

4 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 3 Tiivistelmä Työn tavoitteena on arvioida Kankaanpään seudulle suunniteltujen tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia linnustolle pesintä- ja muuttoaikaan sekä ehdottaa toimenpiteitä haittojen minimoimiseksi. Tiedot suunnittelualueiden linnustosta on saatu voimalapaikkojen pesimälinnuston inventoinnista (Faunatica 2012b), BirdLife Suomi ry:n Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineistosta (PLY 2012) ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon petolintujen rengastusaineistosta. Pääpaino arvioinnissa on uhanalaisilla ja EU:n lintudirektiivin liitteen 1 luettelemilla lajeilla, peto- ja kanalinnuilla ja törmäyksille alttiilla metsälinnuilla sekä etenkin muuttoaikaan lähialueilla lentelevillä laulujoutsenilla, metsähanhilla, sorsilla ja kurjilla. Haitalliset vaikutukset johtuvat joko rakentamisesta aiheutuvista elinympäristömuutoksista tai törmäyksistä voimaloiden lapoihin. Linnustovaikutusten arviointi perustuu suunnittelualueilta kootun lajisto- ja runsaustiedon lisäksi tietämykseen eri lintulajien elinympäristö- ja pesäpaikkavaatimuksista, elintavoista, muutosta, parvi- ja lentokäyttäytymisestä sekä muusta ekologiasta. Tuulivoimahankkeen vaikutuksia linnustoon olisi syytä seurata voimaloiden rakentamisen aikana ja toiminnan käynnistyttyä. Leppijärven suunnittelualue on osa laajempaa yhtenäistä metsäaluetta, jolla on merkittävää luonnonja linnustonsuojelullista arvoa. Voimaloiden rakentamisesta kärsivät todennäköisesti eniten petolinnut, metso ja teeri sekä mahdollisesti kurki ja laulujoutsen. Mustansaarenkeidasta lähimmät neljä voimalaa tulisi jättää rakentamatta, jotta suoalueen lintujen sekä lähistöllä pesivien kalasääskien törmäysriski minimoituisi. Samoin itäisimmät kaksi voimalaa tulee jättää rakentamatta arvokkaan vanhan metsän kohteen, viirupöllön pesäpaikan ja läheisen kalasääskenpesän vuoksi. Alahonkajoen suunnittelualueella linnustohaitat todennäköisesti minimoituisivat, mikäli voimalat rakennettaisiin suunnittelualueen pohjoisosiin. Parkkamäen ympäristön kolme voimalaa tulisi jättää rakentamatta, jotta metsolle soveltuva kallioinen maasto säilyisi. Samoin Kurkikeitaan lähiympäristön kolmesta voimalapaikasta olisi luovuttava kosteikkolinnustolle koituvan riskin vuoksi. Ratiperän suunnittelualueella haitat minimoituisivat, mikäli voimaloita ei sijoiteta alueen länsilaidalle turvetuotantoalueiden äärelle. Turvallisin sijoitus voimaloille olisi alueen keskiosan kallioinen alue ja sen länsirinne. Mustakeitaan reunaan suunnitellut kaksi voimalaa olisi jätettävä rakentamatta turvetuotantoalueen houkuttelemien kosteikko- ja avomaalintujen suojelemiseksi. Kantin suunnittelualueelle rakentaminen ei todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa alueen pesimälinnustolle. Suomijoen peltoaukean reunaan suunnitellut neljä voimalaa aiheuttavat muuttolinnuille suurimman törmäysriskin. Rakennuspaikat tulisi siirtää jonkin verran kauemmas länteen. Lisäksi kanahaukkareviirin lähin voimala tulisi jättää rakentamatta tälle paikalle. Alkkian suunnittelualueella ei ole huomattavia linnustonsuojeluarvoja. Teerille elinympäristön menetys voi olla haitallista, kuten turvetuotantoalueilla ja etenkin Isolakialla pesiville kosteikko- ja avomaalinnuillekin. Isolakian ja Pohjois-Alkkiannevan kahdeksan voimalaa olisi jätettävä rakentamatta tai siirrettävä kauemmas avomailta ja niiden reunoista.

5 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 4 1. Johdanto 1.1. Tuulivoimaloiden haittavaikutukset linnuille Tuulivoimaloiden haitat linnustolle johtuvat elinympäristöjen tuhoutumisesta ja pirstoutumisesta, melusta sekä lintujen törmäämisestä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Elinympäristöjä pirstovat jonkun verran myös voimaloilta lähtevät sähkölinjat ja tiet, ja varsinkin arat linnut voivat häiriintyä ihmisten liikkumisesta voimaloiden rakennus- ja toimintavaiheessa. Tuulivoimaloiden vaikutukset vaihtelevat kuitenkin huomattavasti alueelta, elinympäristöstä ja lajista toiseen (esim. Koistinen 2004, de Lucas ym. 2007, Bevanger 2009, European Commission 2010). Tuulivoimaloiden aiheuttamia haittoja linnuille ei ole järjestelmällisesti tutkittu Suomessa. Koskimies (2009) on arvioinut eri linturyhmien riskiä törmätä voimajohtoihin Suomen oloissa sekä omien maastotutkimustensa että kirjallisuuden perusteella, ja tätä tietoa on mahdollista soveltaa myös tuulivoimaloista johtuvan törmäysriskin luokitukseen. Linnun riskiin törmätä sekä tuulivoimaloihin että voimajohtoihin vaikuttavat nimittäin suureksi osaksi samat linturyhmä- ja lajikohtaiset ominaisuudet, jotka liittyvät lentotapaan, näkökykyyn, parvikäyttäytymiseen ja muihin linnun rakennepiirteisiin ja elintapoihin. Voimaloista linnuille koituvan haitan luonnonsuojelulliseen merkitykseen vaikuttavat voimalaalueilla ja niiden lähiympäristössä pesivä ja oleskeleva lajisto sekä eri lajien yksilömäärät vuodenkierron kaikissa vaiheissa. Mitä enemmän lähialueilla oleskelee lintuja varsinkin niistä ryhmistä, joita elinympäristöjen muuttuminen tai voimaloiden melu karkottaa, ja joilla on huomattava riski törmätä voimaloihin, sitä merkittävämmin voimalat voivat vaikuttaa negatiivisesti alueella toimeen tulevien lintujen määrään ja alueen linnuston- ja luonnonsuojelulliseen arvoon. Ja mitä uhanalaisempia ja harvalukuisempia nämä lajit ovat, sitä suurempi haitta voimaloista koituu linnuston ja luonnon suojeluarvolle. Lintuja pesii ja oleskelee muuttoaikaan melkein kaikkialla Suomessa, talvisinkin laajimpia avosoita, tunturiylänköjä ja merenulapoita lukuun ottamatta. Suuri osa lintulajeista muuttaa Suomessa leveinä rintamina noudattamatta tiettyjä, kapeita johtolinjoja. Näistä syistä tuulivoimalat voivat häiritä lintujen pesintää, ruokailua ja muuta elämää sekä aiheuttaa törmäyskuolemia periaatteessa missä vain. Toisaalta muutkaan energiantuotantomuodot eivät ole linnuille haitattomia, joten tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia arvotettaessa ei ole mielekästä edellyttää, että mitään haittoja ei niistä saisi koitua. Tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian käyttö voi olla linnustolle ja lintujen elinympäristöille merkittävästi haitattomampaa kuin fossiilisten energianlähteiden, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Tuulivoimaloiden sijoitus suhteessa lintujen suosimiin paikkoihin on ratkaisevan tärkeää haitallisten linnustovaikutusten minimoimiseksi Elinympäristön, linturyhmän ja vuodenajan vaikutus Suomessa metsäiset ympäristöt ovat linnuille turvallisimpia tuulivoimala-alueita, koska valtaosa metsissä pesivistä linnuista lentelee korkeintaan latvustojen korkeudella ja välttää siksi riskin törmätä voimaloiden lapoihin. Pääosa maamme metsistä on havumetsiä, joissa lintujen tiheys on

6 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 5 enintään muutamia satoja pareja neliökilometriä kohti, ja joissa lajiston valtaosa koostuu reviirejä puolustavista, yksittäisparein pesivistä varpuslinnuista (Väisänen ym. 1998). Huomattava osa metsiemme varpuslinnuista on yleisiä ja runsaslukuisia lajeja ja levittäytynyt suureen osaan maata. Väljähköjen elinympäristövaatimustensa ja pienten reviiriensä vuoksi ne eivät menetä tuulivoimaloiden vuoksi soveliaista pesimäalueistaan niin suurta määrää, että tuulivoiman rakentamisella olisi niille merkittävää, pesimäkantoja pienentävää tai suojelun suotuisaa tasoa alentavaa haittaa. Metsissä pesivistä isommista linnuista varsinkin petolinnut ja kanalinnut voivat kuitenkin kärsiä tuulivoimaloista sekä elinympäristöjen tuhoutumisen ja pirstoutumisen että korkeahkon törmäysriskin vuoksi. Peto- ja kanalinnut ovat yleensä ihmisarkoja ja kaipaavat mahdollisimman suuria ja yhtenäisiä metsäalueita niin pesimä- kuin ruokailuympäristöikseenkin. Voimaloiden aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen, lapojen pyörimisestä koituva melu sekä ihmisten liikkuminen rakennus- ja huoltotöissä karkottavat niitä kauempaa kuin useimpia varpuslintuja, tikkoja, kyyhkyjä tai muita metsälinturyhmiä. Lisäksi suoraviivaisesti ja nopeasti lentävät kanalinnut sekä kovaa vauhtia saaliin perässä poukkoilevat petolinnut voivat törmätä voimaloihin todennäköisemmin kuin useimmat muut linnut. Vaikka petolinnuilla on poikkeuksellisen tarkka näköaisti, niiden näkökenttä on kapea, eikä esimerkiksi alapuoleltaan saaliita tähystävä haukka samanaikaisesti näe siihen suuntaan, johon se on lentämässä (Martin & Shaw 2010). Soilla, rannoilla, peltoaukeilla, kosteikoilla tai avomaiden laitamilla olevat tuulivoimalat ovat pääsääntöisesti haitallisempia linnustolle kuin metsissä sijaitsevat. Vaikka avoimissa ympäristöissä lintujen pesimätiheys on yleensä alhaisempi kuin metsissä (Väisänen ym. 1998), monet avomailla pesivät ja ruokailevat linnut lentelevät useammin voimaloiden lapojen ulottuvilla kuin metsälinnut. Pääsyy tuulivoimaloiden keskimäärin suurempiin haittoihin avoimissa ympäristöissä metsiin verrattuna johtuu kuitenkin siitä, että niille kerääntyy muuttoaikaan huomattavan suuria parvia esimerkiksi laulujoutsenia, kurkia, hanhia, sorsia, kahlaajia, lokkeja, kyyhkyjä, rastaita ja peippoja. Muuttoaikaan suuri osa metsissäkin pesivistä lajeista kokoontuu parviksi avomaille, joista erityisen suosittuja ovat kosteikot ja suot, reheväkasvuiset rannat ja laajat peltoaukeat. Esimerkiksi laulujoutsenet, hanhet, sorsat, kurjet, petolinnut, kahlaajat ja monet kosteikkolinnut muuttavat keskimäärin kapeampia reittejä ja kokoontuvat suhteellisesti suuremmin joukoin harvoilla hyville lintupaikoille verrattuna metsissä pesiviin lintuihin (esim. Faunatica 2012a) Tuulivoiman haittavaikutukset uhanalaisille lintulajeille Uhanalaisilla ja muilla harvinaisilla lajeilla jopa yksittäisten yksilöiden kuoleminen tuulivoimalan tai muun syyn vuoksi voi vaikuttaa alueellisen tai jopa valtakunnallisen populaation kokoon, elinvoimaisuuteen ja suojelutasoon. Siksi tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia arvioitaessa on erityisesti tarkasteltava lähiympäristössä eläviä uhanalaisia lajeja, niiden pesä- ja ruokailupaikkoja sekä lentoreittejä ja -käyttäytymistä niin muuttoaikaan, ruokaillessa kuin muistakin syistä. Suomessa uhanalaisiksi luokiteltujen lajien (Rassi ym. 2010) ohella on otettava huomioon myös Euroopan Unionin lintudirektiivin (1979) liitteessä 1 luetellut erityisesti suojeltavat lajit sekä alueellisesti uhanalaisiksi luokitellut, harvinaiset, nopeasti taantuneet ja muut vastaavat lajit, joihin mahdollisesti kohdistuvilla haittavaikutuksilla olisi huomattavaa merkitystä laajemmankin alueen linnuston lajikoostumukseen, runsauteen ja suojeluarvoon.

7 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset Työn tavoitteet Tämän työn tavoitteena on arvioida Kankaanpään seudulle suunniteltujen tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia linnustolle pesintä- ja muuttoaikaan. Voimaloiden suunnittelualueilla elää talvellakin jonkin verran lintuja, mutta niiden laji- ja yksilömäärät ovat vain pieni murto-osa pesimä- ja muuttoaikaisista määristä. Talvella runsaimpia lajeja näillä alueilla ovat luultavasti hömö- ja töyhtötiainen, hippiäinen, teeri, pyy ja käpytikka. Alueilla elää todennäköisesti myös esimerkiksi puukiipijöitä, metsoja ja kanahaukkoja sekä männyn ja kuusen hyvinä käpyvuosina pikku- ja isokäpylintuja. Nämä ja harvat muutkin talvehtivat lajit ovat paikkalintuja, joiden mahdolliset riskit häiriintyä voimaloista tai törmätä niihin on arvioitu pesimä- ja muuttoaikaan, joten erillistä arviointia talvikaudelta (jolloin yksilömäärät ovat pienimmillään) ei välttämättä tarvita. Työssä on arvioitu niitä mahdollisia vaikutuksia, jotka johtuvat joko tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvista elinympäristömuutoksista, melusta ja muusta ihmistoiminnasta tai törmäyksistä voimaloiden lapoihin. Voimaloiden rakentaminen merkitsee myös uusien sähkölinjojen ja teiden rakentamista, jotka niin ikään tuhoavat, muuttavat ja pirstovat lintujen elinympäristöjä. Sähkölinjoja ja teitä ei ole kuitenkaan erityisesti otettu vaikutusarvioinnissa huomioon, koska niiden pinta-ala jää pienehköksi, ja niitä on alueilla muutamin paikoin jo ennestään. Lisäksi ne eivät kapeina pirsto elinympäristöjä ja karkota lintuja samalla lailla kuin voimalat, jotka lisäksi aiheuttavat käynnissä ollessaan lintuja mahdollisesti häiritsevää melua. Arvioinnissa on tarkasteltu suunnittelualueilla pesivää ja muuttoaikaan esiintyvää linnustoa sillä tarkkuudella kuin tietoa on ollut käytettävissä. Pääpaino arvioinnissa on kuitenkin uhanalaisilla ja EU:n lintudirektiivin liitteen 1 luettelemilla lajeilla, peto- ja kanalintujen tapaisilla ihmisaroilla ja törmäyksille alttiilla metsälinnuilla sekä etenkin muuttoaikaan lähialueilla lentelevillä laulujoutsenilla, metsähanhilla, sorsilla ja kurjilla. Törmäysriskin merkittävyys lintupopulaatioille on periaatteessa suurimmillaan muuttoaikaan, jos isot lintujoukot lentävät voimaloiden lähettyvillä. Pääosa muuttavista lintuyksilöistä ja -parvista lentää hyvissä muutto-oloissa niin päivällä kuin yölläkin kuitenkin vähintään muutaman sadan metrin korkeudella eli turvallisesti voimaloiden yli, mutta kova sade, sumu tai vastatuuli voi alentaa lentokorkeutta. Linnut lentävät normaalia matalammalla myös noustessaan levähdys- ja ruokailualueiltaan tai laskeutuessaan niille. Siksi tuulivoimalat voivat olla erityisen vaarallisia suurten lintujoukkojen suosimien välilaskupaikkojen lähellä. Kerääntymisalueita on tässä työssä paikallistettu myös suunnittelualueiden lähiympäristöstä muutonaikaisen törmäysriskin arvioimiseksi. Työn tavoitteena on linnustovaikutusten arvioinnin ohella myös ehdottaa suosituksia toimenpiteistä, jotka minimoisivat voimaloiden haitalliset vaikutukset pesimä- ja muuttoaikaiselle linnustolle ja niiden elinympäristöille. Elinympäristöjen monimuotoisuus ja laatu, linnuston koostumus ja runsaus sekä linnustonsuojelullinen arvo vaihtelevat suunnittelualueelta toiselle, ja siksi voimaloiden rakentaminen joillekin alueille aiheuttaa linnustolle pienempiä riskejä kuin toisille. Sama pätee suunnittelualueiden eri osa-alueiden välillä.

8 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 7 Kuva 1. Selvitysalueiden rajaukset (vihreät viivat).

9 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 8 2. Suunnittelualueet, aineisto ja linnustovaikutusten arviointiperusteet 2.1. Tuulivoimaloiden suunnittelualueet Työssä on tarkasteltu Kankaanpään seudun tuulivoimahankkeen viittä suunnittelualuetta: Siikaisten Leppijärvi, Kankaanpään Alahonkajoki, Jämijärven Ratiperä, Karvian Kantti ja Karvian Alkkia (kuva 1). Kaikki alueet ovat havumetsävaltaisia ja pääosaksi melko karuja, pienehköjen sekä suureksi osaksi ojitettujen soiden pilkkomia alueita. Millään alueista ei ole sellaisia elinympäristöjä, jotka houkuttelisivat poikkeuksellisen suuria lintumääriä pesimä-, muutto- tai talviaikaan. Alueet eivät myöskään sijoitu muuttolintuja erityisesti ohjailevien ja kokoavien reittien varteen, eikä niiden lähettyvillä sijaitse poikkeuksellisen suurten lintujoukkojen kerääntymisalueita. Siikaisten Leppijärven alue sijaitsee Siikaisten kirkonkylän pohjoispuolella Suojärvenkeitaan ja Mustansaarenkeitaan välillä. Se on pääosaksi havupuuvaltaista talousmetsää, jota pirstovat pienehköt avoimet nevat sekä ojitetut rämeet. Siellä täällä on suppeita kallioalueita. Kankaanpään Alahonkajoen suunnittelualue sijoittuu viljelyseutujen reunustaman Karvianjoen laakson itäpuolelle ja käsittää enimmäkseen kallioisia mäntykankaita sekä joukon ojitettuja, pieniä rämeitä. Metsäaluetta pilkkovat laajat hakkuuaukeat ja nuoret taimikot. Alueen koillisosassa on turvetuotantoon raivattu Kurkikeidas. Jämijärven Ratiperän alue sijaitsee Jämijärven pohjoispuolella Mustakeitaan Saarikeitaan turvetuotantoalueen ja Unnannevan välissä. Se on valtaosaksi havupuuvaltaista talousmetsää ja ojitettuja rämeitä. Alueella on paljon hakkuuaukeita ja taimikoita. Suunnittelualue yltää Mustakeitaan Saarikeitaan turvetuotantoalueen itäosiin. Karvian Kantin suunnittelualue sijaitsee Karvian lounaispuolella Kantin kylän ja Suomijoen varren peltoaukeiden välissä. Se on havupuuvaltaista metsäaluetta, jota pilkkovat enimmäkseen ojitetut, puustoiset suot. Hakkuuaukeita tai nuoria taimikoita on pienempi osa pinta-alasta kuin muilla suunnittelualueilla. Alue on loivapiirteistä ja alavaa lukuun ottamatta Isonmäenmaan vähän korkeampaa mutta laakeaa mäkialuetta. Alueen itäosa on Suomijoen tasaista peltoaukeaa. Karvian Alkkian alue sijoittuu Karvianjärven ja Mustajärven välille, ja se on suureksi osaksi havupuuvaltaista, nuorehkoa talousmetsää, ojitettuja rämeitä ja alueen itäosassa turvetuotantoaluetta. Turvekentät tekoaltaineen luovat elinympäristöjä joillekin avointen, kosteiden elinympäristöjen lintulajeille Suunnittelualueiden lintuaineistot Voimalapaikkojen pesimälinnuston inventointi Suunnittelualueilta ei ollut käytettävissä aiemmilta vuosilta järjestelmällisiä laskenta- tai muita tutkimustuloksia. Linnustoselvityksessä (Faunatica 2012b) käytiin voimaloiden kaavailluilla rakennuspaikoilla kesäkuun puolivälin jälkeen 2012 havainnoiden pesivää linnustoa ja merkiten

10 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 9 muistiin kaikki muut lajit paitsi kolme eteläsuomalaisten metsien runsaslukuisimpiin kuuluvaa lajia (pajulintu, peippo, metsäkirvinen, Väisänen ym. 1998). Inventointi ei kattanut suunnittelualueita kokonaisuudessaan, ainoastaan ns. painopistealueet eli voimaloiden rakennuspaikat ja joissakin kohteissa myös niiltä lähtevien sähkölinjojen suunniteltuja linjauksia. Suunnittelualueiden ja lähiympäristön satunnaishavainnot Suunnittelualueilta poimittiin BirdLife Suomi ry:n Tiira-lintutietopalvelun (www.tiira.fi) havaintoaineistoa, jonka käyttöoikeus on saatu Satakunnan alueella aineiston omistavalta Porin lintutieteellinen yhdistys ry:ltä. Havaintoja poimittiin tietokannasta myös lähiympäristöstä tavallisesti enintään 2 3 kilometrin etäisyydellä aluerajoista siten, että kartan ja ilmakuvan perusteella sopivilta näyttävät kosteikot, avosuot, rehevärantaiset järvet ja muut mahdollisesti suurempia lintujoukkoja houkuttelevat paikat tulivat mukaan (taulukko 1). Tällaiset paikat vaikuttavat myös siihen, mitä lajeja ja kuinka paljon voisi ehkä lentää suunnittelualueiden yli. Tiira-lintutietopalvelu otettiin käyttöön alle 10 vuotta sitten. Aineistoksi poimittiin Tiiraan ilmoitetut havainnot sekä pesimä- että muuttoajalta sellaisista lajeista, joilla on lentotapansa, parviksi kerääntymisen, ravinnonhankintatavan tai muiden elintapojen vuoksi huomattava riski törmätä voimaloiden lapoihin, tai jotka arkuutensa, elinympäristön ja pesäpaikan valintaan liittyvien vaatimusten tai jonkin muun ominaisuuden vuoksi voivat häiriintyä huomattavasti voimaloiden rakentamisesta johtuvasta ympäristömuutoksesta, elinympäristön pirstoutumisesta tai voimalasta johtuvasta melusta. Havainnot poimittiin laulujoutsenesta, metsähanhesta, kurjesta, runsaimmista sorsalajeista (sinisorsa, tavi, haapana, tukkasotka, telkkä, isokoskelo), pääosin metsäympäristöissä elävistä petolinnuista (hiirihaukka, mehiläishaukka, piekana, sinisuohaukka, kanahaukka, varpushaukka, nuolihaukka, kalasääski, merikotka, maakotka, peltolajeista tuulihaukka) ja isokokoisista metsäpöllöistä (huuhkaja, viirupöllö, helmipöllö, suolajina suopöllö), kanalinnuista (metso, teeri, riekko, pyy) sekä pääosin soilla pesivistä ja kosteikoilla ja pelloilla muuttoaikaan levähtävistä kahlaajista (liro, kapustarinta, isokuovi, valkoviklo). Havaintoaineisto muista uhanalaisista ja harvinaisista lajeista osoittautui miltei olemattomaksi, ja toisaalta esimerkiksi varpuspöllö jätettiin pois, koska se ei tavallisesti liiku puunlatvojen yläpuolella ja tulee toimeen kaikenlaisissa metsissä ja metsänreunoissa. Petolintujen rengastusaineisto Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistosta saatiin tiedot suunnittelualueilla ja niiden lähiympäristössä, pääosin muutaman kilometrin säteellä, vuosina rengastetuista petolinnuista. Aineistosta käyvät ilmi onnistuneet pesinnät, joista joku rengastaja on käynyt rengastamassa vähintään yhden poikasen.

11 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 10 Aineiston puutteet ja virhelähteet Koska linnustoselvityksessä (Faunatica 2012b) käytiin voimaloiden rakennuspaikoilla vain kerran yhden pesimäkauden aikana, sattuma vaikuttaa huomattavasti havaittuihin lajeihin ja yksilöihin. Lintulaskentatestien perusteella yhdellä käyntikerralla havaitaan keskimäärin noin 60 prosenttia tietyllä alueella pesivistä lintuyksilöistä, mutta lajista toiseen havaittavuus vaihtelee moninkertaisesti esimerkiksi pesimäajan, laulu- ja ääntely- sekä liikkumisaktiivisuuden, ruokailutavan ja muiden elintapojen, pesäpaikan ja elinympäristön mukaan, alle 20 prosentista yli 80 prosenttiin (Väisänen ym. 1998, Koskimies 2009). Useimmilla lajeilla pesivä parimäärä on luotettavimmin inventoitavissa pesimäkauden alkuvaiheessa, jolloin koiraat laulavat aktiivisesti tai esittävät soidinmenoja. Haudontavaiheessa ja kuoriutumisen jälkeen emolinnut ovat yleensä vaitonaisempia ja piilottelevampia, kun taas poikasten vartuttua isoiksi ne varoittelevat kuuluvammin; tuolloin tosin tulevat ilmi vain onnistuneesti pesivät parit. Mahdollisimman luotettaviin tuloksiin pyrkivissä aluekohtaisissa kartoituksissa soilla, kosteikoilla ja muissa avoimissa ympäristöissä edellytetään vähintään viittä, metsissä 8 10 käyntikertaa yhden pesimäkauden aikana huhtikuun lopun ja kesä-heinäkuun vaihteen välillä (Koskimies & Väisänen 1988, 1991, Koskimies 1994, 2009). Tällöin lintulaskijalla on suuri todennäköisyys havaita eri aikaan keväällä ja kesällä muutolta saapuvat ja pesivät lajit. Kun samoilla paikoilla käydään kymmenkunta kertaa, on todennäköistä, että myös vaiteliaat ja piileskelevät lajit, parit ja yksilöt havaitaan ainakin joillakin käyntikerroilla. Laskija huomaa myös sellaiset parit, joiden pesintä tuhoutuu, ja jotka saattavat siksi poistua alueelta jo keväällä, tai parit, jotka aloittavat pesintänsä tavanomaista myöhemmin. Linnustoselvityksen (Faunatica 2012b) tekoaikaan kesäkuun puolivälissä esimerkiksi tiaiset, varislinnut, pöllöt ja jotkin muut lajit ovat jo lopettaneet tai lopettelemassa pesintänsä, ja näiden lisäksi myös kanalintujen poikueet ovat yleensä siirtyneet kauemmas pesäpaikoilta. Toisaalta myöhäisimmät lajit, kuten kertut ja jotkin kahlaajat, ovat vasta aloittelemassa pesintää ja aktiivisesti äännellessään paljon todennäköisemmin havaittavissa kuin aikaiset lajit. Yhden käyntikerran vuoksi linnustoselvityksen (Faunatica 2012b) tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Menetelmä ei anna luotettavia tuloksia esimerkiksi peto- ja kanalinnuista, pöllöistä tai tikoista, jotka kesäkuussa voivat oleskella kaukanakin pesäpaikalta ja jäädä piilottelevuutensa ja arkuutensa vuoksi kertakäynnillä enimmäkseen huomaamatta. Monella niistä pesimäkausi on lopuillaan, ja emot poikasineen ovat voineet siirtyä jo muualle, kuten pesinnässään epäonnistuneetkin yksilöt. Sattuma vaikuttaa merkittävästi myös muiden harvalukuisten sekä vaiteliaiden ja piilottelevien lajien havaittavuuteen. Yleistenkin lajien tilastoidut parimäärät ovat vain karkeita arvioita, koska osa varhain pesintänsä aloittavista lajeista on hankala löytää kesäkuussa. Esimerkiksi punarinnoista ja laulurastaista vain mitätön murto-osa huomataan yhdellä kesäkuisella käynnillä, sillä koiraat eivät enää laula kuin satunnaisesti, eivätkä emotkaan paljoa varoittele (Väisänen ym. 1998, Koskimies 2009). Tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä heikentää sekin, että tietoja on vain yhdeltä vuodelta; monilla lajeilla on huomattavia vuosittaisia vaihteluita niin pesimäpaikoissa kuin parimäärissäkin, ja vasta monivuotinen aineisto voi paljastaa varmemmin tietyllä alueella pesivän lajiston ja lajien todellisen runsauden (Väisänen ym. 1998). Tiira-lintutietopalvelun aineisto perustuu satunnaishavaintoihin, jotka seudulla retkeilleet lintuharrastajat ovat katsoneet ilmoittamisen arvoisiksi; yleisiä ja runsaita lajeja ei juuri ilmoiteta. Koska havaintojen määrä riippuu ratkaisevasti retkeilijöiden määrästä, havainnointiin käytetystä

12 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 11 ajasta, vuodenajoista, havainnointipaikoista ja muista kontrolloimattomista satunnaistekijöistä, ei aineistosta voi päätellä kuin suuntaa-antavasti edes ilmoitettujen harvalukuisten lajien esiintymistä. Pahin virhelähde on, että havainnoinnin tehoa ei tunneta; esimerkiksi havaintojen puuttuminen jostakin lajista voi johtua siitä, että lajia ei todella esiinny alueella, mutta varsinkin huonosti havainnoiduilla alueilla todennäköisimmin siitä, että harvat ja harvoin käyneet retkeilijät eivät ole sitä huomanneet tai ilmoittaneet. Kankaanpään tuulivoimahankkeen suunnittelualueet lähiympäristöineen sijaitsevat kaukana lintuharrastajien suosimista retkeilykohteista, ja siksi seudulla on ylipäänsä havainnoitu suhteellisen vähän, mikä heikentää entisestään aineiston käyttökelpoisuutta. Lisäksi mitä harvinaisempi laji on, sitä enemmän sattuma voi vaikuttaa siihen, havaitaanko se vai ei, varsinkin pienillä, hiljaisilla ja kasvillisuudessa piileskelevillä, ei-huomiota herättävillä lajeilla. Rengastusaineistosta käyvät ilmi vain onnistuneet pesinnät. Huomattava osa petolintujen pesinnöistä tuhoutuu esimerkiksi ravintopulan, äärimmäisten sääolojen, ihmisestä johtuvan häirinnän tai jonkin muun syyn vuoksi, eivätkä nämä epäonnistuneet parit käy lainkaan ilmi rengastustilastoista. Pitkäikäiset, suurikokoiset haukat ja pöllöt kehittyvät sukukypsiksi vasta useamman vuoden ikäisinä, eikä rengastusaineisto paljasta niiden reviirejä ennen ensimmäistä onnistunutta pesintää ja vain silloin, kun pesintä (1) onnistuu, (2) tulee rengastajan tietoon, ja (3) rengastaja käy rengastamassa poikaset. Lisäksi useimmilla petolinnuilla jopa kymmeniä prosentteja kannasta muodostuu pesimättömistä yksilöistä, jotka reviirin valtauksesta ja pesänkin rakentamisesta huolimatta eivät joko kohtaa lisääntymiskumppania, löydä tarpeeksi ruokaa muniakseen tai ruokkiakseen poikasia, tai eivät jostain muusta syystä onnistu lisääntymään. Aineiston merkittävien puutteiden ja virhelähteiden vuoksi tietämys suunnittelualueiden ja niiden lähiympäristöjen pesimä- ja muuttoaikaisesta linnustosta on vain yleispiirteinen ja suuntaa-antava. Aineisto paljastaa osan pesivistä ja muuttoaikaan säännöllisesti elävistä lajeista ja karkean käsityksen monien lajien yleisyydestä ja suhteellisesta runsaudesta. Peruskarttojen ja ilmakuvien perusteella voidaan lisäksi jossain määrin päätellä, mitä lajistoa alueilla ylipäänsä voisi tulla toimeen (esim. Koskimies 1989, Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Taulukko 1. Tiira-lintutietopalvelusta poimittujen havaintojen havainnointialueet määrittävät koordinaatit (KKJ-yhtenäiskoordinaatisto). Alue Lounaiskulma Koilliskulma Siikainen, Leppijärvi : : Kankaanpää, Alahonkajoki : : Jämijärvi, Ratiperä : : Karvia, Kantti : : Karvia, Alkkia : :

13 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset Linnustovaikutusten arviointiperusteet Tuulivoimaloiden mahdollisten linnustovaikutusten arviointi Kankaanpään seudun hankkeessa perustuu suunnittelualueilta kootun lajisto- ja runsaustiedon lisäksi yleiseen tietämykseen eri lintulajien elinympäristö- ja pesäpaikkavaatimuksista ja pesimätiheyksistä, pesintä- ja muista elintavoista, muutosta, parvi- ja lentokäyttäytymisestä sekä muusta ekologiasta (esim. von Haartman ym , Koskimies 1989, 2005, Väisänen ym. 1998, Koskimies & Lokki 2001, Valkama ym. 2011, Koskimies & Varesvuo 2012). Tämän tiedon perusteella on mahdollista ennakoida merkittävän suuria haittoja, joita tuulivoimaloista voisi linnustolle koitua. Olennainen lähtökohta on, että suunnittelualueet ja niiden lähiympäristöt ovat pääsääntöisesti tavanomaista metsä- ja viljelyseutua, joilla ei pesi eikä muuttoaikaan oleskele merkittävää joukkoa erityisesti suojeltavia tai uhanalaisia lintulajeja eikä suuria lintuparvia. Käytettävissä olevasta aineistosta on huomattavista puutteista huolimatta pääteltävissä, että alueiden lajisto koostuu valtaosin koko Etelä-Suomessa yleisistä ja runsaslukuisista lintulajeista, ja että alueille tai niiden lähiympäristöön ei keräänny huomattavia lintujoukkoja missään vuosikierron vaiheessa. Tuulivoimaloista voi koitua merkittävää haittaa linnuille paitsi elinympäristömuutosten myös törmäysten vuoksi. Erityistä huomiota tässä työssä on haittojen arvioinnissa kiinnitetty kana- ja petolintujen tapaisiin, yhtenäisiä metsäalueita tarvitseviin ja ihmistä karttaviin lajeihin sekä tavanomaista vaateliaampiin, harvalukuisiin sekä uhanalaisiin ja muuten korkean suojeluarvon metsä-, suo- ja kosteikkolajeihin, joiden tiedetään varmuudella esiintyvän suunnittelualueilla tai niiden liepeillä (taulukko 2). Törmäysriskiä on arvioitu alan aiemman tutkimustiedon perusteella (esim. de Lucas ym. 2007, Koskimies 2009, Bevanger ym. 2009, European Commission 2010, Faunatica 2012). Eri linturyhmillä ja -lajeilla on suuresti toisistaan poikkeava riski törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin (taulukko 3). Riski määräytyy suureksi osaksi lajin lentotavan ja - nopeuden, lentoaktiivisuuden ja -korkeuden sekä elinympäristön mukaan. Mitä suurempina joukkoina törmäyksille riskialttiita lajeja voimaloiden lähettyvillä oleskelee ja lentää, sitä merkittävämmäksi törmäysriski kasvaa, ja siksi lajin taipumus kerääntyä isoiksi parviksi on otettava huomioon vaikutuksia arvioitaessa. Arviot tuulivoimaloiden vaikutuksista linnustoon ja linnuston suojeluarvoon niin elinympäristömuutosten, melun ja muun häiriön kuin törmäysriskin vuoksi on esitetty aluekohtaisesti luvussa 3. Luvussa 4 esitetään yleiset johtopäätökset alueiden välisenä vertailuna sekä suosituksia jatkotutkimuksista, joiden avulla voitaisiin seurata voimaloiden vaikutuksia niiden rakentamisen jälkeen.

14 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 13 Taulukko 2. Kankaanpään seudun tuulivoimaloiden suunnittelualueilla Faunatican (2012b) selvityksessä pesivänä tai mahdollisesti pesivänä tavatut huomionarvoiset lintulajit (25 lajia, ei alleviivausta). Alleviivattuina on merkitty ne lajit, jotka on tavattu alueilla tai niiden lähiympäristössä Tiira-lintutietopalvelun havaintojen mukaan. Uusimman uhanalaisuusarvioinnin (IUCN 2010) mukainen uhanalaisuusluokka: EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, * = lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmän ehdotus luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisiksi ja erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. DIR = lintudirektiivin liitteen I laji (taulukossa lajikoodi), FIN = Suomen kansainvälinen vastuulaji. Pesintä tuulivoimalan rakennuskohteella: Tn = varma tai todennäköinen pesintä kohteella, Ma = mahdollinen pesintä kohteella tai todennäköinen pesintä kohteen välittömässä läheisyydessä. Lajit, joilla ei ole merkintää pesintäsarakkeessa, kuuluvat läpimuuttajiin. Lajit on lueteltu aakkosjärjestyksessä suomenkielisen nimen mukaan. Pesintä IUCN 2010 kohteella Lintulaji EN VU NT DIR FIN Tn Ma Haapana (Anas penelope) FIN Helmipöllö (Aegolius funereus) NT A223 FIN x Hiirihaukka (Buteo buteo) VU* x Isokoskelo (Mergus merganser) NT FIN Jouhisorsa (Anas acuta) VU Kalasääski (Pandion haliaetus) NT A094 x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) A224 Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU* x Kuovi (Numenius arquata) FIN Kurki (Grus grus) A127 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) A038 FIN x Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) FIN x Liro (Tringa glareola) A166 FIN x Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU* A072 x Metso (Tetrao urogallus) NT A108 FIN x Metsähanhi (Anser fabalis) NT FIN Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU* A075 Mustaviklo (Tringa erythropus) FIN Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT x Palokärki (Dryocopus martius) A236 x Peltosirkku (Emberiza hortulana) EN* A379 x Pohjansirkku (Emberiza rustica) VU* x Pyy (Bonasa bonasia) A104 x Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT FIN x Ruisrääkkä (Crex crex) A122 FIN Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) A081 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU* A082 x Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT x Suokukko (Philomachus pugnax) EN* A151 Suopöllö (Asio flammeus) A222 x Tavi (Anas crecca) FIN Teeri (Tetrao tetrix) NT A409 FIN x Telkkä (Bucephala clangula) FIN x Törmäpääsky (Riparia riparia) VU* x Valkoviklo (Tringa nebularia) FIN Viirupöllö (Strix uralensis) A220 x

15 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset Linnustovaikutusten aluekohtainen arviointi 3.1. Siikaisen Leppijärvi Pesimälinnusto Faunatican (2012b) mukaan pesimälinnusto on tavanomaista talousmetsissä pärjäävää lajistoa. Huomionarvoisimpia lajeja ovat hiirihaukka ja metso. Tiira-lintutietopalvelusta löytyy haetuista lajeista vain yksittäisiä havaintoja, jotka eivät olennaisesti tuo lisätietoa suunnittelualueen lajistosta. Sen sijaan lähiympäristöstä, missä sijaitsee lintuja houkuttelevia pikkujärviä ja avoimia luonnontilaisia soita, löytyy käyttökelpoisia tietoja seudun tuulivoimaloista mahdollisesti häiriintyvän linnuston luonnehdintaan. Laulujoutsenia on havaittu varmasti tai mahdollisesti pesivinä Mustasaarenkeitaalla, Suojärvellä, Vähä- ja Iso-Leppijärvellä. Kurkia pesii ainakin Sarvijärvellä, Isokeitaalla, Leppijärvellä, Pohjasjärvellä, Kivinevalla ja Mustasaarenkeitaalla (3 paria). Lähiympäristön soilla ja järvillä on tavattu kaikkia yleisimpiä sorsalintuja, mutta niiden yksilömäärät ovat pieniä; suurimmat havaitut sorsaparvet ovat olleet vain toistakymmentä yksilöä. Pesimäalueena tärkein on Mustansaarenkeidas, jonka lajistoon kuuluu yleisimpien lajien ohella jouhisorsa. Lisäksi taveja, sinisorsia ja telkkiä pesii ainakin Iso- ja Vähä-Leppijärvellä, mutta vain yksittäisiä pareja. Alueelta ja sen lähiympäristöstä on Tiirassa pesimäaikaisia havaintoja hiirihaukasta, ja ne koskevat luultavasti useampaa eri suunnilla pesivää paria. Säännöllisesti alueella on havaittu myös mehiläishaukka, nuolihaukka, tuulihaukka, kanahaukka, varpushaukka ja kalasääski. Parhaina myyrävuosina sinisuohaukkakin pesinee seudulla. Suuri osa petolintujen havainnoista on Mustasaarenkeitaalta, joka reunametsineen on sopivaa saalistus- ja pesimäympäristöä monille lajeille. Havaintojen keskittymistä Mustasaarenkeitaalle selittää myös alueen lintutorni, jolla havainnoidaan useammin kuin muualla, sekä avoin ympäristö, jossa petolinnut on todennäköisempää havaita kuin metsäisissä ympäristöissä. Suunnittelualue kuuluu todennäköisesti monen petolintulajin saalistusalueisiin. Rengastustoimiston mukaan kaksi lähintä kalasääskenpesää (eri reviireillä) on kumpikin vain 500 metrin päässä, kolmas kolmen kilometrin, neljäs viiden kilometrin ja viides seitsemän kilometrin päässä suunnittelualueen rajasta. Kaikki pesät ovat eri suunnissa, ja oletettavasti ainakin osa näin lähellä pesivien lintujen saalistuslennoista suuntautuu päivittäin suunnittelualueen yli, vaikka näiden parien kalastusjärviä ei olekaan tiedossa. Kalasääsket käyvät usein kalastamassa läpi pesimäkauden kilometrin päässä pesältään mahdollisimman kalaisilla, tyynillä ja matalavetisillä järvillä. Kanahaukkapoikue on rengastettu vuonna 2006 kahden kilometrin päässä suunnittelualueen pohjoisrajasta. Mahdollisesti pesäpaikka on nykyään autioitunut, koska uudempia tietoja ei ole. Ilmakuvan mukaan metsää ei ole ainakaan hakattu eikä harvennettu viime vuosina. Reviiri on saattanut autioitua tilapäisesti, koska kanahaukkakanta on koko maassa taantunut viimeisten kylmien ja paksulumisten talvien kohottaman kuolleisuuden ja talven yli selvinneiden emojen

16 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 15 huonon kunnon vuoksi (jolloin naaraan munimis- ja koiraan saalistuskunto on keskimääräistä huonompi). Taulukko 3. Eri linturyhmien suhteellinen riski törmätä voimajohtoihin Suomessa. Mukaan on otettu Suomen säännölliseen linnustoon kuuluvat lajiryhmät ja omiin ryhmiinsä kuuluvat lajit, joista esitetään Haasin ym. (2005) luokitus (Riski/DH) sekä Koskimiehen (2009), muun kirjallisuuden (mm. Ferrer & Janss 1999) ja maastokokemuksen perusteella tarkentama luokitus (Riski/PK). Arvo 1 tarkoittaa matalaa riskiä suhteessa kaikkiin lintulajeihin keskimäärin, arvo 2 kohtalaista riskiä ja arvo 3 korkeaa riskiä. Perustelut-sarakkeessa on plussalla (+) lueteltu olennaisimpia ominaisuuksia, jotka kasvattavat lajiryhmän tai lajin törmäysriskiä erityisesti, sekä miinuksella ( ) niitä ominaisuuksia, jotka pienentävät riskiä. Todennäköisesti vastaava riskiluokitus pätee suureksi osaksi myös tuulivoimaloihin, mutta Suomen oloissa tutkimuksia on toistaiseksi riittämättömästi luokituksen varmistamiseksi. Lajiryhmä Riski/ DH Riski/ PK Perustelut Kuikat ja uikut raskas ja suoraviivainen; eivät kykene äkkiväistöihin lentelevät melko harvoin. Merimetso 2 1,5 + raskas ja suoraviivainen lentotapa, kookas harvoin isoina parvina; yleensä avomerellä. Haikarat ja kurjet iso koko; ei äkkiväistöjä; usein parvissa; kapea näkökenttä hidas ja keveähkö lentotapa. Sorsat 2 2,5 + nopea ja suora lentotapa; lentelevät aktiivisesti; isoja; isot parvet. Joutsenet ja nopea ja suora lentotapa; kookkaita, isot parvet. hanhet Petolinnut 1 2 1,5 + iso koko; matkalento nopeaa ja suoraviivaista; huomiokyky saaliin seuraamisessa; kapea näkökenttä tarkka näkö. Kanalinnut 2 3 2,5 + nopea ja suora lentotapa, ei väistökykyä; iso koko; parvissa lento usein matalammalla. Rantakanat 2 3 1,5 + aktiivisia hämärässä ja yöllä; ei väistökykyä lentävät harvoin. Kahlaajat nopeita ja suoraviivaisia lentäjiä; parvissa; osa isoja väistökykyä. Lokkilinnut 2 1,5 + lentävät ruoanhaussa vilkkaasti; parvissa; isoja väistökykyä. Ruokit nopeita ja suoraviivaisia lentäjiä; parvissa lentävät matalalla veden yllä. Kyyhkyt 2 1,5 + nopeita ja suoraviivaisia lentäjiä; isoja; parvissa väistökykyä; lepäilevät johtimilla. Käet isoja keveähkö lentotapa ja yleensä matalalla; yksittäin. Pöllöt 2 3 2,5 + aktiivisia hämärässä ja yöllä; keveähkö lentotapa; saalistaessa huomiokyky saaliissa; isoja. Kehrääjä aktiivinen hämärässä; saalistaessa huomiokyky saaliissa; iso keveähkö lentotapa. Tikat 2 1,5 + suora lentotapa, ei äkkiväistöjä lentävät harvoin avotaivaalla; yksittäin. Varikset isoja; parvissa keveähkö lentotapa; väistökyky; lepäilevät johtimilla. Varpuslinnut parvissa pieni koko; väistökykyä.

17 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 16 Pöllöistä alueella ja sen välittömässä tuntumassa on havaittu Tiiran mukaan useampina vuosina etenkin viiru- ja helmipöllöjä, ja suopöllö näyttää pesivän parhaina myyrävuosina Mustasaarenkeitaalla. Viirupöllöpoikue on rengastettu viimeksi vuonna 2009 suunnittelualueen itäisimmässä osassa. Suopöllöpoikue on rengastettu Mustasaarenkeitaan länsireunalla vuonna Suopöllö ei maahan pesivänä lajina ole vaatelias pesäpaikkaa valitessaan, eikä se yleensä saalistele metsäympäristössä avoimia avohakkuita lukuun ottamatta. Alueella olevan viirupöllöreviirin lisäksi toinen viirupöllöpari pesii noin kolme kilometriä suunnittelualueen rajalta Leppijärvellä. Teeri on alueen runsain kanalintu, joka kerääntyy lähiympäristön soille etenkin kevään ja syksyn soidinaikaan jopa kymmenien yksilöiden parviksi (suurin parvi yli 50 yksilöä Mustasaarenkeitaalla). Metso ja pyy on havaittu Pohjasjärven itäpuolella Marjamäenkankaalla, pyy lisäksi Leppinevan itäpuolella. Mustasaarenkeitaalla on havaittu enimmillään neljä soitimella ääntelevää riekkoa, alueen pohjoispuolella Isokeitaalla yksi. Liroja pesii Mustansaarenkeitaalla ainakin pari paria, kapustarintoja muutamia pareja. Kapustarintoja pesii jokunen pari myös Kukilankeitaalla ja Isokeitaalla. Mustansaarenkeitaalla pesii kahlaajista muutamia pareja myös valkovikloja ja isokuoveja. Muutonaikainen linnusto Muuttavista laulujoutsenista ei ole suunnittelualueelta havaintoja, mutta Mustansaarenkeitaalla niitä on havaittu kevätmuuttoaikaan enimmillään yli 40 yksilöä päivässä. Kevätmuuttoaikaan Mustasaarenkeitaalla on havaittu suurimmillaan 17:n, 21:n (kahdesti) ja 34 metsähanhen parvet. Osa alueen yli muuttavista metsähanhista pysähtyy suolle levähtämään ja ruokailemaan. Ylimuuttavia, pienehköjä kurkiparvia havaitaan alueella vuosittain, ja etenkin Mustasaarenkeidas houkuttelee niitä myös laskeutumaan (suurin havaittu yöpymään laskeutunut parvi 60 yksilöä). Monia pesimäaikaankin alueella tavattuja petolintuja on nähty myös muuttoaikaan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä. Vaikutusten arviointi Tuulivoimaloiden rakentamisesta ja toiminnasta ei todennäköisesti koidu merkittävää haittaa valtaosalle Siikaisten suunnittelualueella pesivistä metsälintulajeista. Pääosa alueen varpuslintuvoittoisesta lajistosta tulee toimeen monenlaisissa metsäympäristöissä ja niiden reunamilla, eivätkä ne ole ihmisarkoja tai lentele pesimäaikaan latvuston yläpuolella voimaloiden pyörivien lapojen korkeudella. Lähes kaikki lajit ovat myös niin yleisiä ja runsaslukuisia sekä Satakunnassa että Etelä-Suomessa laajemminkin, ettei elinympäristöjen huononeminen tämän kokoisella alueella aiheuta merkittävää uhkaa populaatioiden koolle tai suojelutasolle. Tämä sama yleistoteamus pätee kaikkien viiden suunnittelualueen lajiston enemmistöön.

18 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 17 Tuulivoimaloiden rakentaminen tuhoaisi ja pirstoisi haitallisimmin kana- ja petolintujen elinympäristöjä ja aiheuttaisi merkittävän törmäysriskin erityisesti alueen vieressä ja muuallakin lähiympäristössä pesiville viidelle kalasääskiparille. Ihmisarkuutensa vuoksi nämä linnut häiriintyvät merkittävimmin myös voimaloiden rakentamisesta ja myöhemminkin ihmisten liikkumisesta johtuvista häiriöistä. Pesimäkauden ja vuodenkierron eri vaiheissa sekä kana- että petolinnut liikkuvat kilometrien säteellä. Sekä metsoja että teeriä hajaantuu todennäköisesti lähiympäristön soidinpaikoilta pesimään ja ruokailemaan usealle eri taholle suunnittelualueellekin. Tuulivoimaloista koituu haittaa elinympäristöjen pirstoutumisen ja sopivien pesimä- ja ruokailupaikkojen pienenemisen myötä. Lisäksi voimaloiden ja niille johtavien teiden sekä sähkölinjojen raivaaminen kasvattaa reunavaikutusta eli erilaisten metsän ja avoimen maan reunojen määrää. Tästä on hyötyä joillekin pensaikkojen ja metsänreunojen lintulajeille, mutta myös haittaa kaikille varsinkin maassa pesiville lajeille, mukaan lukien kanalinnut, joiden munia ja poikasia syövät nisäkäspedot liikkuvat ja hakevat linnunpesiä mieluiten ja tehokkaimmin metsänreunojen tuntumassa. Voimaloiden johdosta raivattavista teistä ja sähkölinjoista johtuva vaikutus on samantapainen kaikilla suunnittelualueilla. Suunnittelualueella todennäköisesti pesivän hiirihaukkaparin lisäksi monet alueen ulkopuolella pesivät petolinnut saalistavat luultavasti suunnittelualueella; vaikka petolintuparit puolustavat pesäpaikkojensa lähiympäristöä saman lajin yksilöitä vastaan, menevät useamman parin saalistusalueet tyypillisesti päällekkäin. Tuulivoimaloiden rakentaminen voi aiheuttaa petolinnuille sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi hiiri-, kana-, mehiläis- ja varpushaukka voivat hyötyä pienehköistä avoimista rakennusalueista ja ennen kaikkea niiden reunamista sekä hyvinä lentoreitteinä että saaliin tähystyspaikkoina, mutta toisaalta ne altistuvat riskille törmätä voimaloiden lapoihin tai sähköjohtimiin. Suunnittelualueen viereinen Mustansaarenkeidas kuuluu seudun arvokkaimpiin lintupaikkoihin, jolla pesii ja oleskelee muuttoaikaan merkittäviä määriä harvalukusia ja suojelunarvoisia lintulajeja, kuten laulujoutsenia, metsähanhia, petolintuja, kanalintuja ja kahlaajia. Reunametsien ja muun lähiympäristön rauhallisuus nostaa suoalueen luonnon- ja linnustonsuojelullista arvoa. Vaikka suunnittelualue ei ylläkään aivan suon reunaan, voivat voimalat aiheuttaa törmäysriskin etenkin suolle laskeutuville tai sieltä nouseville laulujoutsenille, kurjille, metsähanhille ja petolinnuille. Mustansaarenkeidas vetää luultavasti muuttavia suo- ja kosteikkolintuja puoleensa ja johtaa siihen, että suunnittelualueen yli tai sen tuntumassa muuttaa jonkin verran enemmän lintuja kuin lähiseudulla keskimäärin. Etenkin suuret linnut, kuten laulujoutsenet, metsähanhet ja kurjet, sekä isoinakin parvina nopeasti lentävät kahlaajat voivat altistua törmäyksille voimaloiden lapoihin. Johtopäätökset Suunnittelualue on osa laajempaa yhtenäistä metsäaluetta, jonka luonnon- ja linnustonsuojelullista arvoa ja monipuolisuutta nimenomaan alkuperäisen havumetsävyöhykkeen lajiston elinalueena nostavat lukuisat luonnontilaiset avosuot, rämeet ja pienehköt järvet. Asutuksen ja vilkasliikenteisten teiden vähäisyys suo pesimärauhaa myös petolinnuille, kurjille, laulujoutsenille ja muille ihmisaroille lajeille.

19 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 18 Tuulivoimaloiden rakentaminen ja toiminta pirstovat ja muuttavat väistämättä alueen luonnontilaa, mistä kärsivät todennäköisesti eniten hiirihaukka, kalasääski ja muut petolinnut, metso ja teeri, mahdollisesti myös kurki ja laulujoutsen. Voimaloista haittaa kärsivien lintuparien ja yksilöiden määrä jäänee kuitenkin melko vähäiseksi näiden lajien alhaisten tiheyksien vuoksi. Metsäalueen yhtenäisyyden ansiosta jotkut linnut onnistunevat myös siirtymään toisille elinpiireille kauemmas voimaloista, joskaan tämä ei korvaa sitä, että seutukunnalla kokonaisuudessaan käytettävissä olevan elinympäristön ja elinpiirien määrä vähenee. Etenkään kalasääski ei sopivien pesäpaikkojen niukkuuden vuoksi hevin löydä korvaavia pesäpaikkoja lähiseudulta. Alueen sijainti Mustansaarenkeitaan vieressä nostaa seudun kautta muuttavien ja suon houkuttelemien lintujen, etenkin joutsenten, hanhien, kurkien ja petolintujen, riskiä törmätä pyöriviin lapoihin. Vaikka useimpien lintulajien päämuuttosuunta on keväällä pohjoiseen ja syksyllä etelään, tällaisen avosuon tuntumassa lentävät, suolle laskeutuvat tai sieltä nousevat (myös päivittäisillä ruokailu- ja yöpymislennoilla esimerkiksi soiden ja lähiseudun peltoaukeiden ja järvien välillä) linnut voivat suunnata myös lännenpuoleisiin ilmansuuntiin ja ajautua vaarallisen lähelle voimaloita. Sen sijaan lähistölle laskeutumatta lentävät, kauempaa muuttolentoon nousseet linnut matkaavat tavallisesti niin päivällä kuin yölläkin pääosaksi voimaloita ylempänä. Tämäkin yleispätevä toteamus muuttolennon tavanomaisesta korkeudesta pätee kaikille alueille. Jos Siikaisten suunnittelualueelle rakennetaan tuulivoimaloita, alueen linnuston suojeluarvo pienenee vähiten silloin, kun voimalat sijoitetaan alueen lounais- ja länsiosiin. Lähiseudun arvokkaimman lintualueen, Mustansaarenkeitaan, linnustolle koituu silloin pienin mahdollinen riski voimaloiden aiheuttamista häiriöistä ja törmäysvaarasta. Alueen lounaisosassa sijaitsee jo nykyisin voimajohto ja pari taloa, jolloin uuttakin ympäristöä muuttavat rakennushankkeet olisi pienimmän luontohaitan periaatteen mukaisesti syytä keskittää sinne. Alueen vieressä sen itäpuolella pesivät kalasääsket häiriintyvät niin ikään vähiten voimaloiden rakentamisesta, ja mitä kauempana voimalat pesistä ja jokapäiväisistä pesälle ja siltä pois johtavista lentosektoreista ovat, sitä turvallisempia ne linnuille ovat. Suositukset Mustansaarenkeidasta lähimmät voimalat (no 14, 15, 16, 17; kuva 2) tulisi jättää rakentamatta, jotta suoalueella pesivien, saalistavien ja muuttoaikaan lepäilevien lintujen sekä lähistöllä pesivien kalasääskien törmäysriski minimoituisi. Samoin itäisimmät voimalat (no 1, 2, 3) tulee jättää rakentamatta linnuston- ja luonnonsuojelullisesti muuta lähiympäristöä arvokkaamman vanhan metsän kohteen, viirupöllön pesäpaikan ja läheisen kalasääskenpesän vuoksi. Alueen lähiympäristössä eri puolilla pesivän tiheän kalasääskikannan elinolojen ja pesimärauhan turvaamiseksi sopiviin paikkoihin vähän kauemmas voisi rakentaa tekopesiä, joihin linnut siirtyisivät siinä tapauksessa, että ne kokisivat voimalat liian häiritseviksi pesinnälleen. Myös viirupöllöjen pesimämahdollisuuksia voidaan parantaa turvallisen matkan päässä voimaloista rakentamalla niille pönttöjä.

20 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 19 Kuva 2. Leppijärven alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden paikat (numerointi).

LUONNOS. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset

LUONNOS. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset LUONNOS Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset Espoo 2012 Pohjois Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 1 Karttakuva Faunatica Oy Pohjakartta

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008

Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEÄT LINTUALUEET 2012

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEÄT LINTUALUEET 2012 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEÄT LINTUALUEET 2012 Kannen kuva: Laskeutuva kurkiparvi. Pertti Koskimies Karttakuvat Faunatica

Lisätiedot

RAPORTTI 30.3.2015. Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta

RAPORTTI 30.3.2015. Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta RAPORTTI 30.3.2015 Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta Espoo 2015 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TARVEHARKINNAN KOHTEET JA MENETELMÄT... 4 2.1. Natura-alueen perusteena

Lisätiedot

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen

Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5

Lisätiedot

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Prokon Wind Energy Finland Oy Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 13.5.2015 MUTKALAMMIN TUULIVOIMA- PUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS MUTKALAMMIN TUULIVOIMAPUISTO PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 7 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hankkeen luonnonympäristövaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea linnustoon. YVAselostusvaiheen luontoselvitykset kohdistettiin erityisesti tuulivoimaloiden, sähkönsiirron ja

Lisätiedot

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela Sisällys Tekijät Johdanto ja menetelmät.. Rajamäenkylän muuttolintujen tarkkailu keväällä 2014 ja syksyllä 2014. Kevätmuutto 2014 Syysmuutto 2014 10 Rajamäenkylän hankealueen linnusto Tiira-aineistossa.

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Jämijärven Ratiperän tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja wpd Finland Oy LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTO LINNUSTOSELVITYS Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 14.2.2015 Tarkastus 16.2.2015

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus luontoselvitykset vuonna 2012

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus luontoselvitykset vuonna 2012 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus luontoselvitykset vuonna 2012 Espoo 2012 Pohjois Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus luontoselvitykset 2012 1 Kannen kuva: Lepakoiden saalistuspaikka

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara

Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA

METSÄHALLITUS LAATUMAA NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27655.30 METSÄHALLITUS JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sweco Ympäristö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669,

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Karvian Alkkian tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY RAPORTTEJA 7/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Pomarkun Isonevan linnusto vuonna 2009

Pomarkun Isonevan linnusto vuonna 2009 Pomarkun Isonevan linnusto vuonna 2009 Pesimälinnusto, läpimuuttajat ja lintujen riski törmätä voimajohtoihin Pertti Koskimies Tutkimusraportti Fingrid Oyj:lle 17.12.2009 Tmi Luontotieto Pertti Koskimies

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET

EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

Turvetuotantoon varattujen soiden linnusto Päijät-Hämeessä MAALI-hankkeen osaraportti

Turvetuotantoon varattujen soiden linnusto Päijät-Hämeessä MAALI-hankkeen osaraportti Turvetuotantoon varattujen soiden linnusto Päijät-Hämeessä MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 1.12.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SEKÄ METSON JA TEEREN SOIDINPAIKKASELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SEKÄ METSON JA TEEREN SOIDINPAIKKASELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SEKÄ METSON JA TEEREN SOIDINPAIKKASELVITYS 2015 Metso soitimella Suomen Luontotieto Oy 21/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen

Lisätiedot

NATURA-ARVIOINTI. Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 15.9.2014

NATURA-ARVIOINTI. Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 15.9.2014 Työnumero: E26384 TUULISAIMAA OY VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Karttakuvat: Sweco Ympäristö Oy Maanmittauslaitos (MML) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kannen kuva: Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6

Kaakkuri ja kuikka. Kaakkuri. Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastukset. Lisätietoa 1/6 Kaakkuri ja kuikka BirdLife Suomen vuoden linnut 2010 ohjeita havainnoijille Kuikka ja kaakkuri ovat pitkäikäisiä hitaasti lisääntyviä lintulajeja joiden kannat ovat maailmanlaajuisesti taantuneet, Suomessa

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3. Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

METSÄKANALINTU- JA PÖLLÖSELVITYS

METSÄKANALINTU- JA PÖLLÖSELVITYS TYÖNUMERO: E27655.40 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN METSÄKANALINTU- JA PÖLLÖSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 8.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTO LAAJENNUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTO- SELVITYS

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.12.2013 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET

LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 2015 Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet MAALI-hankkeen loppuraportti Lounais-Hämeen Lintuharrastajat

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot