EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien, ikeus- ja sisäasiiden valikunta Kansalaisvapauksien, ikeus- ja sisäasiiden valikunnan raprttilunns valtuuskunnan vierailusta turvapaikanhakijiden ja maahanmuuttajien vastaanttkeskuksiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ESITTELIJÄ: Panayitis DEMETRIOU JOHDANTO Neljästä EP:n jäsenestä kstunut valtuuskunta (ks. sallistujaluettel liite 1) matkusti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, missä sen seuraan liittyi klme muuta j paikan päällä llutta, tiettyihin vierailukhteisiin sallistunutta EP:n jäsentä (ks. sallistujaluettel liite 1). Puheenjhtajana timi Martine ROURE (PSE) ja esittelijänä Panayitis DEMETRIOU (PPE- DE). Vierailu tehtiin marraskuuta Valtuuskunnan tavitteena li analysida säilöönttkeskusten nykytilannetta ja saada suraa tieta Yhdistyneen kuningaskunnan turvapaikanhakijiden sekä laittmien maahanmuuttajien vastaanttn liittyvästä tilanteesta. Tavitteena li myös arviida lennaisten eurppalaisten direktiivien ja asetusten täytäntöönpana: 27 päivänä tammikuuta 2003 annettu neuvstn direktiivi 2003/9/EY, jssa määrätään turvapaikanhakijiden vastaantta kskevat vähimmäisvaatimukset 1 (vastaanttdirektiivi) 1 päivänä julukuuta 2005 annettu neuvstn direktiivi 2005/85/EY, jssa määrätään jäsenvaltiiden paklaisaseman myöntämistä ja hylkäämistä kskevien menettelyjen vähimmäisvaatimukset 2 (menettelydirektiivi) 18 päivänä helmikuuta annettu neuvstn asetus (EY) N: 343/2003, jssa esitetään ne perusteeet ja menettelyt, jilla ratkaistaan klmannen maan kansalaisen 3 jhnkin jäsenmaahan tekemän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa leva valti (Dublin II -asetus) Tätä tarkitusta varten valtuuskunta sisällytti hjelmaansa näkemysten vaihta kansalaisyhteiskunnan hallintviranmaisten ja edustajien kanssa (liite 2) 4. 1 EUVL L 31, , s EUVL L 326, , s EUVL L 50, , s Vierailun hjelma, liite 2. PV\ dc PE v02-00

2 Vierailu li yksi useista kansalaisvapauksien, ikeus- ja sisäasiiden valikunnan jäsenten tekemistä tutustumiskäynneistä ja sen tarkituksena li ensisijaisesti tutustua maahanmuuttajien lihin eri EU-jäsenvaltiissa. Tätä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tehtyä vierailua seurasivat vastaavien valtuuskuntien Italiaan (Lampedusa), Espanjaan (Ceuta ja Melilla, Kanariansaaret), Ranskaan (Pariisi), Maltalle, Kreikkaan (Sams ja Ateena) sekä Belgiaan tekemät vierailut. Vierailu keskittyi klmeen keskukseen: maastapistamiskeskus Yarl's Wd 1 (Clapham) vastaanttkeskus Oakingtn 2 (Bedfrdin lähettyvillä) maastapistamiskeskus Harmndswrth 3 (Heathrw n lentkentän lähettyvillä) Valtuuskunta sai ennen keskuksiin tekemäänsä vierailua lennaista tieta maahanmuutn ja turvapaikan alilla aktiivisesti mukana timivilta rganisaatiilta ja valtiista riippumattmilta järjestöiltä kuten AVID (Assciatin f Visitrs t Immigratin Detainees), Refugee Cuncil, Jesuit Refugee Service, Barbed Wire Britain ja Nrthern Irelands Human Rights Cmmissin, jita valtuuskunta haluaa kiittää. Myös Lntssa järjestettiin kkus, jhn sallistui useita säilöönttkeskusten asukkaisiin tutustuneita järjestöjä. 4 Ennen valtuuskunnan vierailua sallistujille luvutettiin vankiliden päätarkastajan (HM Chief Inspectr f Prisns) tekemät kertmukset, jtka hän li laatinut klmeen keskukseen tekemiensä tarkastusten jälkeen. Osallistujille jaettiin myös itsenäisten valvntalautakuntien (Independent Mnitring Bards) laatimat raprtit. Valtuuskunnan mukana li paikallisen televisiryhmän kanssa työskentelevä Eurpan parlamentin audivisuaalinen yksikkö. Tavitteena li esitellä Eurpe by Satelliten 5 (EbS) välityksellä Eurpan timintaa. Vierailua käsiteltiin lehdissä laajasti. Lehtimiehet eivät päässeet keskuksiin sisään. Eurpan parlamentin jäsenet antivat lehdistötilaisuuden vierailun viimeisenä päivänä. TAUSTAA Vunna 2005 Britannian hallitus laati viiden vuden suunnitelman, jnka tavitteena li ttaa käyttöön uusi turvapaikka- ja maahanmuuttplitiikka. Tähän sisältyi pääasiassa uuden turvapaikkamallin ja npeutetun menettelyn käyttööntt jidenkin turvapaikanhakijiden hakemusten käsittelyssä, sekä niiden henkilöiden maastapistamisen ja karktusten lisääntyminen, jtka livat läpikulkumatkalla, tai jiden turvapaikanhakumenettely päättyi. Maahanmuuttvirast (The Brder and Immigratin Agency (BIA)), sisäasiainministeriön (Hme Office) timeenpaneva virast li Eurpan parlamentin jäsenten tekemän vierailun aikaan vastuussa rajatarkastuksista ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvan 1 Yarl s Wd Immigratin Remval Centre, Twinwds Rad, Clapham, Bedfrdshire, MK41 6HL. 2 Oakingtn Barracks, Lngstantn, Cambridgeshire, CB4 5EJ. 3 Harmnswrth Immigratin Remval Centre, Clnbrk by Pass, Harmndswrth, West Draytn, UB7 0HB. 4 Luettel kkuksessa läsnä lleista järjestöistä n liitteenä 3. 5 EbS n Eurpan uninin instituutiiden televisikanava, jka tarjaa ilmaisia videita ja lyhyitä hjelmia Eurpan uninin asiista kiinnstuneille tiedtusvälineille. PE v /31 PV\ dc

3 maahanmuutn valvnnasta sekä leskelu-, kansalaisuus-, ja turvapaikkahakemusten käsittelystä. 14. marraskuuta 2007 pääministeri ilmitti vunna 2008 lutavasta uudesta BIA:n krvaavasta järjestöstä. Tämä uusi Yhdistyneen kuningaskunnan raja-aluevirast (UK Brder Agency) vastaa kaikista BIA:n töistä, Yhdistyneen kuningaskunnan leskeluluvista sekä verja tullilaitksen vertarkastajien (HM Revenue and Custms staff) töistä raja-alueella. Yhdistynyt kuningaskunta n allekirjittanut vunna 1951 tehdyn paklaisten ikeus- asemaa kskevan Geneven yleisspimuksen sekä Eurpan ihmisikeusyleisspimuksen, jka kieltää henkilön lähettämisen maahan, jssa n tdellinen kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan khtelun tai rangaistuksen uhka. Yhdistynyt kuningaskunta n tehnyt varauman Yhdistyneiden Kansakuntien lasten ikeuksia kskevaan yleisspimukseen 1. Varauma kskee lapsia, jilta Yhdistynyt kuningaskunta epää maahanpääsyn ja maassa leskelun. Eurppalaiset turvapaikkaa kskevat direktiivit ja asetukset kskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa (ed. mainitut vastaanttdirektiivi, menettelydirektiivi ja Dublin II-asetus). Eurpan kmissin marraskuussa 2007 laatiman kertmuksen 2 mukaan Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin kuuluu niihin Eurpan kmissin mainitsemiin Eurpan uninin jäsenvaltiihin, jtka eivät svella vastaanttdirektiiviä säilöönttkeskuksiinsa. Kmissi muistuttaa, ettei direktiivin svellettavuuteen vida tehdä pikkeuksia ja että sen säännökset kskevat kaikkia tilja säilöönttkeskukset mukaan lukien. Turvapaikkamenettely Kun henkilö saapuu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ilman tarvittavia matkustusasiakirjja häneltä kysytään syytä tähän. Js asiakirjjen puuttumiseen n hyvä syy, henkilö vidaan sijittaa vastaanttkeskukseen. Mikäli henkilö esittää väärennettyjä asiakirjja tai antaa perusteettmia selityksiä vaadittujen asiakirjjen puuttumiselle, hänet vidaan asettaa syytteeseen ja lähettää vankilaan. Vankilatumin jälkeen kyseiset henkilöt (vangitut ulkmaan kansalaiset) sijitetaan säilöönttkeskuksiin dttamaan palautustaan alkuperämaahansa. Henkilöt, jiden heti tdetaan levan turvapaikansaantimahdllisuuden ulkpulella, vidaan ttaa säilöön, jtta heidät vidaan npeasti palauttaa takasin maan maahansa. 1 Vunna 1951 slmittu paklaisten ikeusasemaa kskeva Geneven yleisspimus, Yhdistyneiden Kansakuntien lasten ikeuksia kskeva yleisspimus Yhdistynyt kuningaskunta teki seuraavan varauman: "(c) Yhdistynyt kuningaskunta pidättää itsellään tarpeen mukaan ikeuden sveltaa kyseistä lainsäädäntöä mitä tulee niiden henkilöiden maahan saapumiseen, leskeluun ja maasta pistumiseen, jilla ei Yhdistyneen kuningaskunnan lain mukaan le ikeutta maahantuln ja maassa leskeluun, sekä mitä tulee kansalaisuuden hankintaan ja saamiseen. 2 Kmissin kertmus neuvstlle ja Eurpan parlamentille turvapaikanhakijiden vastaantta jäsenvaltiissa kskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/9/EY sveltamisesta, KOM(2007) 745 lpull. PV\ dc 3/31 PE v02-00

4 Pieni sa turvapaikan hakijista (enint. 30 prsenttia hallituksen tekemän viiden vuden maahanmuutt- ja turvapaikkastrategian tavitteen mukaan) vidaan ttaa säilöön yhteen kymmenestä maastapistamiskeskuksesta, mikäli maahanmuuttviranmaiset katsvat, että turvapaikan hakija saattaa paeta, js hän n peräisin ns. turvallisesta maasta 1, jssa muutksenhaun lykkäävä vaikutus ei le vimassa (nn-suspensive appeals prvisins, NSA), tai js letetaan, että hakijan tekemä hakemus vidaan käsitellä npeasti ja mikäli se hylätään, hakijat vidaan palauttaa alkuperämaahansa. Henkilöt, jiden vuksi n varauduttava parempaan turvallisuuteen ja valvntaan, vidaan sijittaa jhnkin lukuisista vankilista. Kska Phjis-Irlannissa ei le varsinaisia säilööntttilja, turvapaikanhakijita pidetään vankilissa. Turvapaikkahakemus vidaan tehdä Yhdistyneen kuningaskunnan maahantulrajalla, tai mikäli henkilö n j maassa, BIA:n jhtamassa turvapaikkatarkastusyksikössä jk Crydnissa tai Liverplissa. Henkilö vidaan ttaa säilöön hakemuksen käsittelyvaiheessa. Vuden 2007 maaliskuusta lähtien kaikki uudet turvapaikkahakemukset käsitellään siten, että ainastaan yksi henkilö hitaa hakemuksen jka vaiheen alusta lppuun. Tätä henkilöä kutsutaan asiankäsittelijäksi (case wner). 2 Asiankäsittelijä n vastuussa seuraavista seikista: turvapaikanhakijan haastattelemisesta, hakemusta kskevan päätöksen tekemisestä, sen tuen hallinnasta, jnka hakija n ikeutettu saamaan, virallisten asiakirjjen timittamisesta, BIA:n edustajana timimisesta siinä tapauksessa, että hakija tekee ikeudellisen muutksenhaun, henkilön ktiuttamisestayhdistyneeseen kuningaskuntaan, tai tämän jk vapaaehtisesta tai paknalaisesta palauttamisesta alkuperämaahansa. Turvapaikkahakemuksen käsittelyssä n useita vaiheita: 1. Lyhyt haastattelu 'screening'. Henkilö kirjataan turvapaikanhakijaksi ja alittaa turvapaikan hakuun liittyvän prsessin. Hakijan n esitettävä passi tai muu matkustamiseen ikeuttava asiakirja henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa tdistamiseksi sekä hakemuksensa tueksi. Hakijalta tetaan srmenjäljet, hänet valkuvataan ja kerätään kaikki muut fyysistä tunnistusta varten tarvittavat tiedt. Hakijalle tehdään jitakin hakemusta kskevia peruskysymyksiä. Tulkki vidaan tarvittaessa pyytää paikalle. Haastattelun tulsten perusteella ja mikäli Yhdistyneet kuningaskunnat n vastuussa pyynnön käsittelystä, hakijat vivat jk asua perheensä tai ystäviensä luna, heidät vidaan sijittaa saapumiskeskukseen tai jhnkin säilöönttkeskukseen. 1 Ks. luettel liite 4. 2 Asiankäsittelijä pyrkii saamaan hakemuksen päätökseen kuuden kuukauden sisällä muutksenhaut mukaan lukien. Tämä tarkittaa sitä, että mikäli hakemus jhtaa myönteiseen tulkseen, henkilö alittaa kuuden kuukauden sisällä ktiutumisen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ja mikäli hakemus ei jhda tivttuun tulkseen, hän palaa jk vapaaehtisesti ktiinsa, tai hänet karktetaan pakktimin. PE v /31 PV\ dc

5 Henkilöitä vidaan ttaa säilöön, missä tahansa turvapaikkahakemuksen vaiheessa. 2. Täydellinen haastattelu n aina mahdllisuus ilmaista BIA:lle pelk alkuperämaahan palaamisesta ja luvuttaa tdisteita ja muita hakemusta tukevia asiakirjja. Haastattelun jälkeen maahanmuuttviranmaiset vivat ttaa hakijan säilöön, tai susitella säilööntn jatkamista, mikäli he katsvat, että tapaus vidaan ratkaista npeasti, tai arviivat, ettei henkilö säilytä kntaktiyhteyttä. Viranmaiset vivat myös myöntää hakijalle tilapäisen maahanpääsyluvan, mihin yleensä kuuluu ilmittautumisvelvllisuus siihen asti, kunnes hakija saa tilannetta kskevan päätöksen. 3. Asiankäsittelijä pyrkii antamaan hakijalle päätöksen 30 päivän kuluessa siitä, kun hakemus n tehty. Hän perustaa päätöksensä turvapaikkahaastatteluun tai muihin timitettuihin tdisteisiin sekä siihen tietn, mitä BIA:lla n alkuperämaasta saatavilla. 4. Mikäli asiankäsittelijä päättää, ettei turvapaikan myöntämiselle le perusteita, n hakijalla ikeus hakea muutsta turvapaikka- ja maahanmuuttasiiden tumiistuimesta (Asylum and Immigratin Tribunal), jka n riippumatn BIA:sta. Muutksenhaku n tehtävä tietyn ajan kuluessa. 5. Mikäli turvapaikkahakemus hylätään, n mahdllista, että hakija jutuu ilmittautumaan BIA:lle säännöllisesti. Ellei henkilö vaadittuna aikana ilmittaudu, hänet vidaan ttaa säilöön. Muutksenhaku, jlla ei le lykkäävää vaikutusta (NSA) Jissakin tapauksissa ellei turvapaikan hakemiselle le perusteita ('selvästi perusteetn haku') ja siinä tapauksessa, että hakija n peräisin tietystä lukitellusta maasta, henkilöllä ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa vielä leskellessaan le ikeutta hakea muutsta. Henkilö karktetaan maasta ja hänen n jatkettava muutksenhakuaan Yhdistyneen kuningaskunnan ulkpulelta. Tätä kutsutaan 'muutksenhauksi, jlla ei le lykkäävää vaikutusta' (nn-suspensive appeal) ja kyseessä levia maita siten 'maiksi, jihin muutksenhaun lykkäävä vaikutus ei ultu' (designated cuntries fr nn-suspensive appeals). Npeutettua menettelyä svelletaan saan turvapaikanhakijista: turvalliseksi maaksi 1 lukitelluista maista (Pakistan, Intia, jne.) saapuneille hakijille ilmitetaan, että heidät palautetaan maan maahansa. He vivat hakea muutsta kyseiseen päätökseen, mutta muutksenhaku ei le lykkäävä. Heidät karktetaan maasta ja he vivat hakea muutsta masta maastaan. 1 Ks. luettel, liite 4. PV\ dc 5/31 PE v02-00

6 Säilöönttkeskukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa n 10 timinnassa levaa maastapistamiskeskusta, jissa n yhteensä paikkaa. Vierailtuihin säilöönttkeskuksiin n sijitettu seuraavia karktusta dttavia henkilöitä: henkilöitä, jille ei lla myönnetty turvapaikaa ja jtka vat menettelyn lppuvaiheessa ja dttavat karktustaan, henkilöitä, jiden turvapaikkahakemusta käsitellään, maahanmuuttajia, jilla ei le lupaa leskella Yhdistyneessä kuningaskunnassa vangittuna levia ulkmaan kansalaisia. Yhdistynyt kuningaskunta asettaa tällä hetkellä etusijalle vangittuina levien ulkmaan kansalaisten karktuksen, ts. sisäasiainministeriö pyrkii karkttamaan rikksista tumitut henkilöt ktimaahansa. Tästä syystä n paikkaa, eli lähes pulet käytettävissä levista paikista luvutetaan tämän tyyppistä säilööntta varten. Suurinta saa säilöönttlaitksista jhtavat yksityisyritykset. Osa valtuuskunnasta n ilmaissut hulensa siitä, että yksityisyritysten ja julkisten viranmaisten vastuualueet karktusmenettelyissä lisi määriteltävä selvemmin. Yarl s Wd ja Oakingtn: spimussapuli GSL UK Ltd Harmndswrth: UKDS (UK Detentin Service) Uusia keskuksia suunnitellaan: yksi uusi keskus Gatwick Brk Husen lähettyvillä 450 paikkaa (2008) ja tinen uusi keskus paikkaa. Säilööntn kestaikaa ei le rajattu. Vastaanttdirektiivin sveltamista kskevassa marraskuussa 2007 laatimassaan kertmuksessa 1, kmissi muistuttaa, että kska säilööntt kuitenkin n pikkeus yleisestä vapaata liikkumista kskevasta säännöstä ja sitä vidaan käyttää ainastaan js tämä sittautuu tarpeelliseksi, autmaattinen säilööntt ilman kyseisen henkilön tilanteen arviintia n ristiriidassa direktiivin kanssa. Lisäksi säilööntn pituus, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ttamatta (esimerkiksi yleinen järjestys), jka estää säilöön tettuja turvapaikanhakijita käyttämästä direktiivillä taattuja ikeuksiaan, n myös ristiriidassa sen säännösten kanssa. Heikssa asemassa levat henkilöt Kska heikssa asemassa levat turvapaikanhakijat n tettava humin, vastaanttdirektiivin 17 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiiden n tunnistettava heidän tarpeensa. 1 Kmissin kertmus neuvstlle ja Eurpan parlamentille turvapaikanhakijiden vastaantta jäsenvaltiissa kskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/9/EY sveltamisesta, KOM(2007) 745 lpull. PE v /31 PV\ dc

7 Kmissi muistuttaa vastaanttdirektiivin 1 täytäntöönpann liittyvässä kertmuksessaan, että direktiivin 10 artiklan mukaisesti säilöön tetuilla lapsilla n ikeus saada kulutusta. Kyseisessä kertmuksessa Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin jäsenvaltiihin, jiden khdalla llaan hulissaan siitä missä määrin kyseisiä erikissäännöksiä nudatetaan. Säilöönttkeskukset tarjavat kulutusta mutta riippumattmien tahjen tekemissä tarkastuksissa n tdettu, että säilöönttkeskusten kulutusta kskevat säännökset vat puutteellisia. Vaikka säilöönttlaitksissa n kululukkia, näyttää kuitenkin siltä, ettei rahastja tällä hetkellä le käytettävissä, eikä kulutusta pyritä millään menettelyillä tekemään tarkituksenmukaiseksi. 2 Erääseen maahanmuuttajien säilöönttkeskukseen, jssa timii perheyksikköjä, tehdyn tarkastuksen jälkeen tdettiin tapauksia, jissa lasten kulutuksen laatu li säilööntn jälkeen hulestuttavasti heikentynyt. (vankiliden päätarkastaja, Yarl s Wd maastapistamiskeskuksen ennalta ilmitettua tarkastusta kskeva kertmus, 28. helmikuuta 4. maaliskuuta 2005). 3 Yhdistyneiden Kansakuntien paklaisjärjestö UNHCR ja valtiista riippumattmat järjestöt vivat saada luvan päästä sisään maahanmuuttajien säilöönttkeskuksiin. Vankiliden päätarkastaja (Her Majesty's Chief Inspectr f Prisns) Her Majesty's Chief Inspectr f Prisns (Anne Owers CBE) timii vankiliden päätarkastusyksikön päällikkönä. Päätarkastaja tekee tarkkja itsenäisiä tutkimuksia säilööntsta Englannissa ja Walesissä tekemällä säilöönttkeskuksiin ennalta ilmitettuja ja ilmittamattmia tarkastuksia. Niitä tehdään vankilihin, nurisrikllislaitksiin sekä maahanmuuttajille tarkitettuihin säilöönttkeskuksiin. Sktlannissa n myös erillinen vankilapäätarkastajan timi. Itsenäiset valvntalautakunnat (IBM) Lain (vudelta 1999 peräisin leva maahanmuutt- ja turvapaikkalaki) mukaan jkaisella keskuksella n ltava itsenäinen valvntalautakunta. IMB:n jäsenet vat kansan keskuudesta valittuja vapaaehtisia, jtka vivat hakea tehtävään. IBM:n jäsenillä n ikeus päästa sisään keskuksiin ja tarkistaa niissä vallitsevat lt. Lautakuntien tehtävänä n erityisesti varmistua siitä, että maahanmuuttkeskuksissa asuvia henkilöitä khdellaan ihmisarvisella ja ikeudenmukaisella tavalla ja raprtida asiasta ulkministerille. 1 Kmissin kertmus neuvstlle ja Eurpan parlamentille turvapaikanhakijiden vastaantta jäsenvaltiissa kskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/9/EY sveltamisesta, KOM(2007) 745 lpull. 2 Kmissin kertmus neuvstlle ja Eurpan parlamentille turvapaikanhakijiden vastaantta jäsenvaltiissa kskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annetun direktiivin 2003/9/EY sveltamisesta, KOM(2007) 745 lpull. 3 Odysseus-verkn kmissille laatima kansallinen kertmus turvapaikanhakijiden vastaantt-lja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kskevan direktiivin täytäntöönpansta. PV\ dc 7/31 PE v02-00

8 Näiden tehtävien tehkasta surittamista varten lautakunnan jäsenillä n ikeus tavata jkainen säilööntettu henkilö ja päästä keskuksen kaikkiin siin sisään, sekä tutustua keskuksen tiedstihin. Tilasttietja 1 Sisäasianvalikunnalle laatimassaan kirjeessä BIA:n timitusjhtaja Lin Hmer vahvisti, että virastn aikmuksena n tämän vuden aikana karkttaa vangittuna levaa ulkmaan kansalaista. Lin Hmer sani: täytäntöönpanjukkmme häätävät maasta enemmän ihmisiä kuin kskaan aeimmin ja tänä vunna lemme häätäneet j nin vangittuna levaa ulkmaan kansalaista enemmän kuin kk vuden 2006 aikana. Riippuvuussuhteessa levat henkilöt pisluettuna vunna 2006 vastaantettujen turvapaikkahakemusten lukumäärä li 23610, mikä li 8 % vähemmän kuin vunna Maanrajjen sisällä tehtyjen hakemusten (ts. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan j saapuneet henkilöt, eikä maahantulrajalla tehdyt hakemukset) suus li 85 % vunna 2006, kun se vunna 2005 li 84 % ja 78 % vunna Eniten hakemuksia saatiin Eritrean, Afganistanin, Iranin, Kiinan ja Smalian kansalaisilta. Yleisesti ttaen vunna 2006 tehdyistä hakemuksista (26 %) kski jk turvapaikan myöntämistä (10 %), humanitääristä sujelua/ilmittamatnta pistumista (9 %) tai hyväksyttyä muutksenhakua (8 %). Turvapaikanhakijiden pistuminen (mukaan lukien avustetut palautukset, pakktimien jälkeen vapaaehtisesti pistuneet henkilöt sekä ne jiden n sitettu pistuneen Yhdistyneestä kuningaskunnasta ilmittamatta siitä maahanmuuttviranmaisille) lisääntyi vunna henkilöön. Tähän lukuun ei lasketa mukaan riippuvuussuhteessa levia henkilöitä, jita li 19 % enemmän kuin vunna Vunna 2006 niiden pääasiallisten hakijiden jukssa, jtka karktettiin tai jtka pistuivat vapaaehtisesti, li eniten Irakin (1 780), Turkin (1 665), Serbia & Mntenegrn (1 420), Afganistanin (1 185) ja Pakistanin (875) kansalaisia. Riippuvuussuhteessa levat henkilöt mukaan lukien turvapaikan haussa epännistunutta henkilöä pistettiin maasta vunna Tämä li 17 % enemmän kuin vunna 2005 (15 685). Riippuvuussuhteessa levista henkilöistä tietja n kerätty ainastaan vuden 2001 huhtikuusta lähtien. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijiden maasta pistuminen Yhdistyneestä kuningaskunnasta karktettujen tai maasta vapaaehtisesti pistuneiden lukumäärä li vunna 2006, missä li 10 % kasvua vuteen 2005 (58 215). Vunna 2006 maasta karktetuista tai vapaaehtisesti pistuneista: 1 Cntrl f Immigratin: Statistics, United Kingdm HOME OFCE, CONTROL OF IMMIGRATION: STATISTICS, UNITED KINGDOM, 2006 Presented t Parliament by the Secretary f State fr the Hme Department by Cmmand f Her Majesty, elkuu 2007, sivu 5. PE v /31 PV\ dc

9 55 % karktettiin sen jälkeen, kun heiltä li satamassa kielletty pääsy maahan, 36 % karktettiin pakktimien jälkeen ja 10 % kansainvälisen siirtlaisuusjärjestön (IOM) jhtamien AVR-hjelmien alaisina. Vuden 2006 aikana maasta pistettujen henkilöiden kknaismäärästä henkilöä li jssain vaiheessa hakenut turvapaikkaa pääasiallisena hakijana. Riippuvuussuhteessa levat henkilöt mukaan lukien vunna 2006 karktettiin hylättyä turvapaikanhakijaa, mikä li 17 % enemmän kuin vunna 2005 (15 685). Maahanmuuttajien säilööntt Yhdistyneessä kuningaskunnassa li 30. syyskuuta 2006 ainastaan maahanmuuttvaltuuksiin liittyvien timien kautta tettu säilöön henkilöä. Tähän lukuun eivät sisälly vankilalaitksiin säilööntetut henkilöt. Näistä henkilöistä (72 %) li jssakin vaiheessa hakenut turvapaikkaa. Suurin sa (98 %) säilööntetuista li sijitettu maastapistumiskeskuksiin ja lput 2 % lyhytaikaista maahanmuutta varten tarkitettuihin tilihin. Eniten säilöön tettuja kansalaisuuksia livat jamaikalaiset (110), nigerialaiset (140), intialaiset (115) ja pakistanilaiset (110). 28 % henkilöistä li llut säilööntettuna alle 14 päivää, 14 % päivää, 16 % 1 2 kuukautta ja 22 % 2 4 kuukautta 3 % vuden tai kauemman. ORGANISAATIOIDEN JA VALTIOSTA RIIPPUMATTOMIEN JÄRJESTÖJEN TAPAAMINEN Kkus pidettiin Lntssa 21. marraskuuta Kkukseen kutsutut rganisaatit 1 livat niitä, jtka vierailevat säilöönttkeskuksissa säännöllisesti tai vat siellä pysyvästi läsnä. Organisaatit livat erittäin hyvin järjestäytyneitä ja tehkkaita esittelyissään. Valtuuskunnan jäsenet kuuntelivat valtista riippumattmia jäseniä tarkasti, kuitenkin sillä varauksella, ettei valtuuskunta vinut tarkistaa valtiista riippumattmien järjestöjen antamia tietja, eikä siten jättää humin ttamatta mahdllista tapahtumien liiittelua tai yleistämistä. Organisaatiiden päähulenaiheena livat seuraavat viisi pääkhtaa: säilööntn lunne/pituus, npeutettu menettely, ikeusavun saatavuus, lasten khtelu ja säilööntettujen terveyslt. He esittelivät myös säilööntettujen turvallisuuteen liittyviä knkreettisia tapauksia sekä Phjis-Irlannin ja Sktlannin tilannetta sekä ngelmaa, jka liittyy Sktlannin ja Phjis-Irlannin ikeusjärjestelmien välisiin erihin. 1 Luettel kkuksessa läsnä lleista järjestöistä n liitteessä 3. 2 Vunna 1951 slmittu paklaisten ikeusasemaa kskeva Geneven yleisspimus, Yhdistyneiden Kansakuntien lasten ikeuksia kskeva yleisspimus Yhdistynyt kuningaskunta teki varauman: "(c) Yhdistynyt kuningaskunta pidättää itsellään tarpeen mukaan ikeuden sveltaa kyseistä lainsäädäntöä mitä tulee niiden henkilöiden maahan saapumiseen, leskeluun ja maasta pistumiseen, jilla ei Yhdistyneen kuningaskunnan lain mukaan le ikeutta maahantuln ja maassa leskeluun, sekä mitä tulee kansalaisuuden hankintaan ja saamiseen. PV\ dc 9/31 PE v02-00

10 Organisaatiiden pääasiallisia hulenaiheita livat: viime vusien aikana tapahtunut säilöönttjen humattava kasvu: säilööntn merkitys n muuttunut, säilööntta käytetään numerihin liittyvänä plitiikkana, eikä yksilöllisenä perusteluna (mielivaltaisten säilöönttjen lisääntyminen), knkreettisten hjeiden puute siitä kuka n säilööntettu henkilö, mihin säilööntetut henkilöt sijitetaan ja miksi. Tdellisuudessa vapaina levien vudepaikkjen määrä sanelee sen, kska ja missä säilööntt tapahtuu, säilöönttpäätöksen tekee vain yksi virkailija, ei autmaattisesti tehtyjä tarkkja ikeudellisia tutkimuksia, säilööntetulle henkilölle lisi kerrttava syitä. Nyt heille annetaan lyhyt A4-pituinen tarkistusluettel, eikä maahanmuuttviranmaisen päätöksen tueksi tarvitse esittää muita tdisteita, säilööntlle ei le asetettu ylärajaa (esimerkkinä mainittiin henkilö, jka li llut säilööntettuna 2 vutta ja 8 kuukautta jskus henkilöt haluavat palata ktiin, mutta heillä ei le matkustamiseen ikeuttavia asiakirjja). Lasten säilööntt Perheiden säilööntt n lisääntynyt. Yhdistyneestä kuningaskunnasta puuttuu yhtenäinen perheiden ja lasten säilööntta kskeva plitiikka. Yhdistynyt kuningaskunta n rajittanut Yhdistyneiden Kansakuntien lasten ikeuksia kskevaa yleisspimusta 1 ja siten lapset, jilla ei le lupaa saapua Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, tai leskella siellä, sijitetaan perheensä kanssa säilöönttkeskuksiin. Jäsenet pyytävät Yhdistynyttä kuningaskuntaa harkitsemaan uudelleen tekemäänsä varaumaa, jka kskee ikeutta lla sveltamatta YK:n lasten ikeuksia kskevan yleisspimuksen 37 artiklan c khtaa. Taantuva vaikutus kieleen ja yleiseen käyttäytymiseen vuteen kastelu, tahriminen päivin ja öin. Mnilla vanhemmilla esiintyy masennusireita. Oikeusavun ja npeutetun menettelyn mahdllisuuteen liittyvät ngelmat Oikeusavun vähentyminen ja menettelyjen npeutuminen vat muutamien viime vusien aikana saaneet aikaan sen, että turvapaikkajärjestelmä n vähitellen tullut vaikeammaksi riitauttaa, näin n erityisesti sillin, kun henkilö n säilööntettu. 1 Vunna 1951 slmittu paklaisten ikeusasemaa kskeva Geneven yleisspimus, Yhdistyneiden Kansakuntien lasten ikeuksia kskeva yleisspimus Yhdistynyt kuningaskunta teki varauman: "(c) Yhdistynyt kuningaskunta pidättää itsellään tarpeen mukaan ikeuden sveltaa kyseistä lainsäädäntöä mitä tulee niiden henkilöiden maahan saapumiseen, leskeluun ja maasta pistumiseen, jilla ei Yhdistyneen kuningaskunnan lain mukaan le ikeutta maahantuln ja maassa leskeluun, sekä mitä tulee kansalaisuuden hankintaan ja saamiseen. PE v /31 PV\ dc

11 Oikeudelliset avustajat saavat nyt kiinteän maksun säilööntettujen avustamisesta; mnet lakialan yritykset vat jutuneet peräytymään, kska niillä ei llut enää varaa työskennellä alalla. Säilööntettujen n erityisen vaikea löytää ikeudellisia avustajia, kska vain jillakin keskuksilla n käytössään internet-yhteys ja keskuskirjastjen luettelista löytyvät harvat yritykset vat yleensä täysin työllistettyjä. Internet- ja puhelinyhteydet vat puutteelliset. Tinen seikka, mikä tekee lakimiesten löytämisen vaikeaksi n se, että viranmaiset vat määränneet lakimiehille muutksenhakua kskevan menestystä mittaavan nnistumisasteen, mikä jskus aiheuttaa sen, että lakimiehet hyvän nnistumisasteen säilyttääkseen kieltäytyvät ttamasta vastaan mnimutkaisempia tapauksia. Npeutetun järjestelmän menetelmissä Harmndswrthissä (miehet) ja Yarl s Wdissa (naiset) sa henkilöstä, jille n nimitetty ikeudellinen edustaja, pudtetaan usein pis, kska aikaa asiakkaaseen tutustumiseen ei le. Henkilöt, jtka vat muutksenhakuprsessissa, jhn ei ultu lykkäävä vaikutus (mahdllisuus riitauttaa ainastaan alkuperämaasta mahdllisesti saatu kielt), vivat saada ikeusapua paikan päällä. Npeutettu menettely n liian npea turvallisten päätösten myöntämiseen; 1. päivänä turvapaikan haku, 3. päivänä kieltpäätös, muutsta haettava 9. päivään mennessä. Asianajajilla ei le aikaa matkustaa keskuksiin. Säilööntettujen siirtäminen keskuksesta tiseen aiheuttaa jatkuvuuden puutteen ikeudelliseen edustamiseen. Säilöönttpäätöksiä kskevaa ikeusvalvntaa ei le. Maahanmuutttumareita ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidetä varsinaisina tumareina, eikä maahanmuutta kskevista ikeuskäsittelyistä laadita kunnllisia tiedstja. Takaukseen perustuvia kuulemistilaisuuksia kskeviin uusiin videyhteyksiin liittyy ngelmia. Jtta vältetään matkustaminen tumiistuimesta säilööntetun asiakkaan lu, kuulemistilaisuudessa n mahdllista esiintyä videyhteyden kautta. Kymmenen minuuttia videyhteysaikaa säilööntettujen kanssa ennen kuulemistilaisuuden alkua n täysin riittämätön tehkasta edustusta varten. Terveys Mielenterveyshult ja terveydenhit yleensä vat valtiista riippumattmien järjestöjen erityinen hulenaihe. Tisin kuin rikllisvankiliden terveysjärjestelmät, säilöönttkeskusten lääkärikeskukset eivät tdellisuudessa le kansallisen terveydenhitpalvelun valvnnan alaisia. Rajittamattmalla säilööntlla vi lla erittäin haitallinen vaikutus ihmisiin ja se vi ajan myötä vaikuttaa heidän mielenterveyteensä. Useissa keskuksissa n ihmisiä, jita n pidetty säilössä vuden ajan. Säilööntssa tapahtuneiden itsetuhkäyttäytymiseen liittyvien tapausten lukumäärä aiheuttaa hulta, sillä vuden 2006 huhtikuun ja vuden 2007 tammikuun välisenä aikana yli säilööntetulla santtiin levan itsetuhriski. Itsemurhat 10 kulemaa vudesta 1989 lähtien, jista viisi Harmndswrthissä Keskusten lääkäripalveluista vastaavat yksityiset GP-klinikat. Tämän vuksi lääketiedettä kskeva kirjanpit n sekavaa ja heikka. Tiedstt vat puutteellisia. PV\ dc 11/31 PE v02-00

12 Kustannusten alentaminen, henkilöstön ammattitaidn ja pätevyyden puute aiheuttaa ngelmia. Jatkuvat nälkälakt ja mellakat vat säilööntettujen aina kein ilmaista epätivaan ja suuttumustaan saamaansa khtelua vastaan; säilööntetut haluavat epätivssaan saada ulkmaailman humaamaan heidän tilanteensa. Kidutussyytöksien ja mielenterveysepäilyjen seuranta ei le riittävän tarkkaa. Asianmaiset viranmaiset eivät riittävästi tallenna kirjallisesti tai tutki maastapistyritysten aikana tapahtuneita vahinkja. Tinen terveyteen liittyvä hulenaihe n riittävä malarian ennakktrjunta heikssa asemassa leville säilööntetuille, jtka palautetaan maihin, jissa n erittäin suuri riski sairastua malariaan. Tämä kskee erityisesti raskaana levia naisia, jilla n mielenterveysngelmia. Heikssa asemassa levat ryhmät Kaikkien vierailevien ryhmien, säilööntsta vastaavan alaryhmän jäsenten ja AVIDin ensisijainen hulenaihe n perheiden, lasten ja raskaana levien naisten, kidutuksen uhrien sekä mielenterveysngelmista kärsivien ja fyysisesti vaikeasti sairaiden säilööntt. Säilööntn vaikutus lapsiin vi lla erityisen vahingllinen. Vaippjen ja muiden terveydenhittarvikkeiden hankinta n hyvin pelkistettyä ja raskaana levat naiset valittavat huna ravitsemustilannettaan, jssa heidän erikistarpeitaan ei teta humin. Kulutus ei le pakllista, eikä lapsilla siten le kiinnstusta mihinkään. Tämän vuksi heidän mielenterveyteytensä kärsii. Muut seikat: Henkilöitä siirrellään säilöönttpiirin alueella useista eri syistä. Tämän vuksi salla henkilöistä ei välimatkasyistä le mahdllista saada ikeudellista edustajaa tai he eivät pääse käymään lääkärintarkastuksessa. Jissakin tapauksissa n löydettävä uusia ikeudellisia edustajia, mikä n turhauttavaa. Myös yhteys perheeseen katkeaa. Myös terveydenhidn jatkuvuus n uhattuna sillin, kun säilööntettuja siirrellään säilöönttalueen sisällä. Säilööntettujen usein tistuva siirtely keskusten välillä ympäri maata aiheuttaa sen, että säilööntetut tuntevat lnsa psyykisesti epävarmaksi. Vuden 2006 lpussa tettiin käyttöön uusi valitusmenettely, jka tarkituksena n rhkaista säilööntettuja ilmaisemaan tyytymättömyytensä. Mnet pelkäävät kuitenkin yhä sitä, että valitukset vaikuttaisivat epäedullisesti heidän tilanteeseensa ja vat siksi haluttmia tumaan asiita esiin. Tilanne Phjis-Irlannissa Phjis-Irlannissa ei le varsinaisia säilöönttpalveluja. Laittmia maahanmuuttajia/niitä jiden turvapaikkahakemusta ei le hyväksytty, sijitettiin aiemmin vankilihin. Nyt heidät sijitetaan pliisiasemille dttamaan siirta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Pliisikulutuksen puute alalla. Oikeudelliseen edustukseen liittyvät ngelmat. PE v /31 PV\ dc

13 BIA:n (Brder and immigratin Agency) man valvnnan tarve. KESKUKSIIN TEHDYT VIERAILUT Valtuuskunta vieraili keskuksissa ja tutustui maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijiden lihin ja puhui keskusten asukkaiden kanssa. Kaikki valtuuskunnan jäsenet eivät kuitenkaan tilanpuutteen vuksi päässeet sisään siihen rakennuksen saan, jhn säilööntetut li majitettu. Kska Eurpan parlamentin jäsenten mukana li heidän avustajansa, pulueryhmiin ja valikunnan sihteeristöön kuuluvan henkilöstön li mudstettava kaksi erillistä ryhmää, jista tista jhti Rure ja tista Demetriu. Maastapistumiskeskus Yarl's Wd Jhdant Yarl s Wd n maahanmuuttajien säilööntta varten rakennettu keskus. Yksi rakennuksista avattiin vuden 2001 marraskuussa, mutta se suljettiin levttmuuksien ja tulipaln jälkeen helmikuussa Vauriitunut rakennus hajtettiin. Laajan uudelleenrakennuksen jälkeen tinen rakennus avattiin syyskuussa 2003 ja siinä li alunperin 60 paikkaa. Sitä laajennettiin 120-paikkaiseksi elkuuhun 2004 mennessä ja vuteen 2006 mennessä sen timinnallinen kapasiteetti li 405. Keskuksen uudelleen avauksen jälkeen siitä n tullut naisten ja perheiden pääasiallinen säilöönttkeskus. 1 Vunna 2006 vankiliden päätarkastaja (HM Chief inspectr f Prisns) teki sinne ennaltailmittamattman tarkastuksen. Kertmuksesta käy ilmi seuraavaa: jnkinasteista edistymistä n tapahtunut: keskukseen n nimitetty säilööntettuja heidän käytännön ngelmissaan avustava hyvinvinnista vastaava virkamies; ateriapalvelu, mnien asiiden jhtamisessa n tapahtunut edistystä, henkilökunnan ja säilööntettujen väliset suhtet vat yleisesti ttaen hyvät, jnkin verran edistystä n tapahtunut terveydenhidn ja kulutuksen alilla siitä hulimatta, että mlemmilla alilla n yhä paljn parannettavaa. Kertmuksessa kiinnitetään humita seuraaviin seikkihin: keskusten turvallisuusnäkkhdissa n humattavia hulenaiheita, säilööntetuilla n vaikeuksia saada ajantasalla levaa ja ikeaa tieta tilanteestaan, karktuksia tehtiin yhä ilman varsinaista varitusta tai suunnittelua, henkilökunnan riittämätön hjaus itsemurhien ja itsetuhtilanteiden hallinnassa sekä riskien arviinnin puute jaettujen huneiden suhteen. 1 Kertmus vankiliden päätarkastajan ennalta ilmittamattmasta lyhyestä seurantatarkastuksesta Yarl s Wdin maastapistumiskeskukseen helmikuuta PV\ dc 13/31 PE v02-00

14 Tärkein hulenaihe: lasten säilööntt. Yarl s Wdissa asui tarkastuksen aikaan 32 lasta, jista seitsemän li llut siellä yli 28 päivää. Tästä hulimatta ei llut varmuutta siitä, että lasten hyvinvinti li tettu kunnlla humin tehtäessä päätöstä alustavasta ja jatketusta säilööntsta. Tarkastuksessa haastateltiin13 säilööntettua lasta, jiden keskimääräinen leskeluaika keskuksessa li 23 päivää (tämä vaihteli saapumispäivästä 112 päivään). Kertmuksessa kiinnitetään humi siihen, että haastatteluista käy selvästi ilmi äkillisen pidätyksen ja säilööntn vaikutus lasten hyvinvintiin sekä heidän suuri pelknsa ja hulestuneisuutensa masta ja vanhempiensa tilanteesta. LIBE-valtuuskunnan vierailu Valtuutettujen vierailu tapahtui keskiviikkna 21. marraskuuta. Säilöönttyksikön jhtaja Brian Pllet, keskuksen BIA-jhtaja Sarah Edwards ja SERCO:n spimusasiiden jhtaja Victria Jnes pitivät keskusta kskevan esitelmän. Esittelystä kävi ilmi seuraavaa: Mikäli Yhdistyneen kuningaskunnan maahantulrajalla tavataan henkilö, jlla ei le ikeutta tulla maahan, Securicr 4-ryhmä siirtää hänet keskukseen. Muut henkilöt sijitetaan ktiinsa ja heillä n ilmittautumisvelvllisuus viranmaisille. Vierailun aikaan keskuksessa li 321 säilööntettua 64 perheenjäsentä, jista 33 li lapsia. Asukkaista 75 % li naisia, 25 % perheitä. Aikuiset naispuliset säilööntetut pidettiin erillään perheistä lasten sujelemiseksi. Jkaisella perheellä n ma huneensa tai useampia, mikäli kyseessä n suuri perhe. Kaksi säilööntettua kutakin hunetta khden naisille tarkitetussa yhden hengen huneessa. Keskimääräinen leskeluaika li 14 päivää. Tänä aikana pisin li äidin ja lapsen leskeluaika 89 päivää. Keskuksen jhthenkilöstö yritti kuluttaa lapsia Yarl s Wdissa siinä tapauksessa, että lapsi käy kulua. Lapset eivät seuraa kansallista petussuunnitelmaa keskusten kulussa, tämä n erittäin vaikea tteuttaa. On vanhempien päätettävissä käykö lapsi kulua, mutta suurin sa lapsista tekee niin. Keskuksessa n kulutusmahdllisuudet ja kirjast. Keskuksen muut erikisngelmat: käyttäytymisngelmia ei llut kvin paljn, mutta yksi ngelmista li säilööntettujen levttmuus ja tinen se, että henkilöitä li hyvin vaikea karkttaa ja saada heidät astumaan lentkneeseen. Henkilöitä kehtettiin pistumaan vapaaehtisesti. Karktus: säilööntetuille annetaan asiasta ilmitus vähintään 72 tuntia aikaisemmin. Säilööntetulle ilmitetaan mihin maahan hänet palautetaan (alkuperämaa, maa jnka kansalainen henkilö n). Mikäli karktustilanne n vaikea, saattaja matkustaa PE v /31 PV\ dc

15 kneessa säilööntetun kanssa alkuperämaahan. Js kyseessä n erittäin vastahakinen henkilö vidaan käyttää fyysisiä keinja kuten käsi- tai jalkarautja, mutta tähän n saatava puhelimitse lupa ylemmältä virkailijalta. Mikäli tiedetään, että säilööntetulla henkilöllä n tapana aiheuttaa vaikeuksia, karktus videidaan. Itsenäiset valvntalautakunnat (IMB) vat läsnä jkaisessa keskuksessa ja niiden tehtävänä n tilanteiden valvnta. Heathrw ssa n nyt karktuksia valvva itsenäinen valvntalautakunta. Mikä n säilööntsta vastaavien henkilöiden kulutus? Heillä n 8 viikn kulutus, jhn sisältyvät terveys- ja turvallisuusasiat, valvnta ja itsehillintä (aikuisten ja lasten PCC Physical Cntrl in Care), turvallisuus, henkilöiden väliset taidt, lasten sujelu, erilaisuus, kulttuurilliset seikat, rtu ja usknt (2,5 päivää). Kulutukseen kuuluu varjstus ja neuvjen antaminen, itsemurhien estäminen ja tietisuus niistä. Säilööntettujen saapuminen: Säilööntettavat vivat saapua mihin aikaan päivästä tahansa. Heidät kutsutaan terveystarkastukseen kahden tunnin sisällä ja heiltä kysytään mahdllisista erityisngelmista. Saapumistilanne hidetaan englannin kielellä, mutta henkilökunta/tinen säilööntettu henkilö vi auttaa kääntämisessä. Uusia tapja hitaa saapumistilanne etsitään parhaillaan ja yksi tällainen visi lla esim. useilla eri kielillä tehty DVD. Miksi säilööntettuja siirretään keskuksesta tiseen? Käytös- tai kiusaamisngelmien vuksi, tai jtta ltaisiin lähempänä lentkenttää, sillä Yarlswdista ei le mnia kuljetusyhteyksiä (se n aina naisille ja perheille tarkitettu keskus). Muissa keskuksissa, erityisesti Lntn lähistöllä, miehiä siirrettiin vuteiden säästämisen vuksi usein Lntn ulkpulelle siinä tapauksessa, että heidän tilanteensa käsittelyn arviitiin kestävän kauan. Internet-yhteys ei le vielä käytettävissä, mutta tiveena n, että se saadaan tettua käyttöön pian. Keskuksessa harkitaan palkallisen työn tarjamista ikävystymisen välttämiseksi. Mielenterveyspalvelut keskuksessa: keskuksessa n mielenterveysasiista vastaavia sairaanhitajia. Siellä n vieraileva psykiatri ja kaksi täysiaikaisesti timivaa neuvnantajaa. Henkilökuntaa kulutetaan tarttumaan herkästi kiusaamisasiihin ja niiden käsittelemiseen tarvittavat järjestelmät vat timinnassa. Keskuksen jhtaja tapaa neljännesvusittain valtiista riippumattmia järjestöjä. Heidän väilillään li lääketieteellisikeudellisia ngelmia ja he pitivät asiasta kkuksen. Nyt suhde n rakentavampi 'llaan-ystäviä' suhde. Keskus ja paikallisviranmaisten alainen lasten palveluyksikkö, sekä siihen kuuluva 'lastenasiainmestari', jka n lasten asiiden edistämisestä vastuussa leva paikallisviranmainen, livat yhteydessä tisiinsa. Valtuuskunnan jäsenet jaettiin kahteen kuuden hengen ryhmään keskuksen tilihin tutustumista varten. Jäsenet tutustuivat sen asumis- ja perheyksikköön sekä keskitettyihin PV\ dc 15/31 PE v02-00

16 järjestelmiin ja kulutukseen. Jäsenet tarkastivat säilööntettujen käytössä levat tilat: kirjastn, taide- ja käsityötilat sekä rukailutilat. Esitteitä li saatavilla useilla eri kielillä. Vastaanttkeskus Oakingtn Jhdant Keskus n llut timinnassa vudesta 2000 lähtien. Sen timinnallinen kapasiteetti n 300 henkilöä ja keskukseen li tapana sijittaa sekä perheitä että yksinäisiä miehiä ja naisia. Oakingtnin vastaanttkeskus li ensimmäinen npeutetun menettelyn keskus Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja se suunniteltiin alun perin majittamaan henkilöitä enintään kymmeneksi päiväksi. Tukkuussa 2006 khderyhmänä eivät enää lleet ainastaan npeutetun menettelyn alaiset henkilöt, vaan DEPMU 1 -maahanmuuttajat (Detentin Escrt Ppulatin Management Unit) mudstivat humattavan san päivittäin vastaantetuista maahanmuuttajista. Säilööntettujen DEPMU-maahanmuuttajien leskeluajan pituus vaihtelee: jtkut vat lleet säilööntettuina yli 9 kuukautta. Naispulisia säilööntettuja ei enää sijiteta tänne ja Oakingtnista n tullut yksin saapuneiden miesten keskus. Kska keskuksen n vudesta 2003 lähtien santtu sulkevan vensa ja valtiista riippumattmat järjestöt vat sitä vaatineet, keskuksen tilihin/palveluihin ei le haluttu sijittaa. Keskukseen n siitä lähtien tehty lyhyen aikavälin laajennuksia. Nykyinen vukraaika n vuden 2010 kesäkuuhun asti, mutta keskus saatetaan sulkea lyhyellä varitusajalla. Epävarma tilanne n vaikuttanut henkilökunnan palkkaamiseen. Spimukset vat usein lyhytaikaisia (enintään 11 kuukautta) ja n vaikeaa palkata erilaista työvimaa alueelle, jlla keskus sijaitsee. Keskuksessa asuu nyt vain miehiä; arviden mukaan 40 % heistä n vangittuina levia ulkmaan kansalaisia (muista maista levia henkilöitä, jtka vat kärsineet vankilatuminsa jtka pian palautetaan takaisin maahansa) (tilanne 8. marraskuuta 2007). Tämänhetkisiä lukuja: kapasiteetti 352 yksinäistä miestä asumismut: asuntla (rakennuksissa 19, 20, 26 ja 30 li 12 henkilöä hunetta khden ja rakennuksessa 39 8 hunetta khden) säilööntettuja päivittäin keskimäärin lkakuussa 2007: 336 vangittuna levien ulkmaalaisten lukumäärä 8. marraskuuta 2007: 129 (39.4 % keskuksen asukkaista) keskusta jhtaa GSL UK Ltd (entinen Grup 4) vudesta 2000 lähtien 1 Turvapaikanhakuprsessin eri vaiheissa levia henkilöitä; niitä, jtka aikvat tehdä turvapaikkahakemuksen, niitä, jiden hakemusta käsitellään, niitä, jtka vat turvapaikanhakuprsessin lppuvaiheessa, tai säilööntettuja maahanmuuttajia. Ryhmään kuuluvat vangittuina levat ulkmaan kansalaiset ja klmansien maiden yksikköön kuuluvat tapaukset. PE v /31 PV\ dc

17 terveydenhitpalveluista vastaa Primecare Frensic Medical Services (PFMS) vudesta 2000 lähtien paikan päällä timivat vapaaehtiset aluevirastt vat Refugee Cuncil (RC) ja Immigratin Advisry Service (IAS) vudesta 2000 lähtien (Refugee Legal Centre vudesta 2000 syyskuu 2006) Vankiliden päätarkastajan uusimmassa kertmuksessa tdetaan seuraavaa: tilanne vaikuttaa paremmalta kuin muissa keskuksissa; säilööntettujen havaintjen mukaan Oakingtn li yleisesti ttaen turvallinen paikka. Kertmuksessa ilmaistaan kuitenkin erityisesti huli säilööntettujen lähtöyksikön (Departure Unit, DDU) käytöstä ja säilööntettujen lasten hyvinvinnista. Vierailun aikana yksikään lapsi ei llut säilööntettuna. Suurin sa vankiliden päätarkastajan antamista itsemurhia ja itsetuhkäyttäytymistä kskevista susituksista li jätetty tteuttamatta ja kiusaamisen vastaiset menettelyt livat heikkja. LIBE-valtuuskunnan vierailu Vierailu keskukseen tapahtui trstaina 22. marraskuuta Valtuutetut tapasivat säilööntsta vastaavan varapuheenjhtaja Alan Kittlen, BIA:n jhtajan Susan Wardin, säilööntettujen npeutetusta menettelystä vastaavan apulaisjhtaja David Dunfrdin, GSL Centresin jhtaja Clin Hdgkinsin sekä itsenäisen valvntalautakunnan puheenjhtaja Penny Lambertin. Valtuuskunnan jäsenille kerrttiin seuraavaa: Keskus rakennettiin entisestä ilmavimien kasarmista ja siihen sijitettiin alunperin ainastaan npeutetun menettelyn alaiset turvapaikan hakijat. Keskuksen asukkaat muuttuivat ajan myötä ja siella li vierailun aikaan suhteellisen vaarattmiksi lukiteltuja entisiä vangittuina lleita ulkmaan kansalaisia. (asiakirjapetkset, murtvarkaudet). Valtiista riippumattmien järjestöjen paklaisneuvstlla li ma timist paikan päällä. Oikeudelliset edustajat vat keskuksessa pysyvästi läsnä ja neuvvat säilööntetuille npeutettuun menettelyyn sekä ulkmailta tehtyyn muutksenhakuun liittyviä asiita. (muissa keskuksissa ikeudelliset neuvnantajat eivät le läsnä keskuksissa, vaan tulevat niiden ulkpulelta). Npeutetun menettelyn alaisille säilööntetuille n järjestetty rahitus, jka mahdllistaa ikeusavun saannin, mutta muilla, jtka eivät suraan vi käyttää paklaisneuvstn palveluja, ei le tätä etua. Neuvntapalvelujen puute vi haitata npeutetun menettelyn ulkpulella levia henkilöitä. Maahanmuuttajien neuvntapalvelu (The Immigratin Advisry Service) n kansallinen hyväntekeväisyysjärjestö, jka tarjaa ikeusapua ja edustusta pääasiassa npean menettelyn tapauksia varten. Se rahittaa myös npeutetun menettelyn ulkpulella levia tapauksia auttamalla uusien hakemusten ja muutksenhaun tessa. Henkilökunnan ja säilööntettujen välit vat erittäin hyvät siitä hulimatta, että keskukseen tehtyjen aiempien tarkastusten yhteydessä asiasta ltiin ltu hulestuneita. PV\ dc 17/31 PE v02-00

18 Ulkministerin nimittämä BIA:sta riippumattman itsenäisen valvntalautakunnan edustaja li paikalla samin kuin keskuksen yleisestä timinnasta vusikertmuksen laativa spimussapuli. Isenäisen valvntalautakunnan edustaja vaikutti hyvin tyytymättömältä keskuksen ulkmutn. Valtuutetut vierailivat keskuksen siipirakennuksissa, jihin säilööntetut li sijitettu. Kska sisäänpäässeiden lukumäärä li rajattu, sa valtuuskunnan jäsenistä jutui dttamaan kkushuneessa. Rakennuksessa li vierailijita varten tarkitettu pieni hune, jka yksityisyyssujan kannalta li heikk. Siellä li is pihamaa ja eri uskntkunnille tarkitettu hune. Internet-yhteyttä ei llut, mutta IT-kulutus li mahdllista. Majitustilat: asuntlatyyppisiä tilja, jtka tarjavat säilööntetuille vain vähän yksityisyyttä ja saattavat hunn yöunen takia lisätä jännitteitä. Tilihin n vapaa pääsy päivän aikana. Keskuksessa li myös eristyssellejä, jiden lt livat hunmmat kuin muun keskuksen ja jissa henkilöt jutuivat hyvin heikkn asemaan. Kirapartiiden käyttö keskuksen alueen ulkpulella hulestutti säilööntettuja suuresti. Keskuksesta li kuitenkin paettu useasti ja tästä syystä rakennuksen ulkpulelle li rakennettu aitja ja tettu käyttöön kirien kanssa öisin tehtävä tarkistuskierrs. Paklaisasiainneuvstn ja itsenäisten valvntalautakuntien edustajat keskustelivat jidenkin valtuuskunnan santtajien kanssa sillä aikaa, kun BIA:n edustaja ja keskuksen jhtaja livat hitamassa muita tehtäviä. He keskustelivat paljn avimemmin kuin muiden läsnällessa ja ttivat esiin seuraavat hulenaiheet: Valitusmenettelyjä kskevien riippumattmien tutkimusten puute (BIA ja yksityiset spimuspulet tutkivat valituksia, mutta niiden seuranta li heikka) Tulkkauksen puute (puhelinpalvelut erittäin kalliita 12) Oikeudellisen edustuksen puute erityisesti npeutetun menettelyn ulkpulisissa tapauksissa. Säilööntettujen keskusten väliset tistuvat siirrt, jtka eivät ta humin säilööntettujen ikeudellisiin tai lääkäripalveluihin liittyviä svittuja tapaamisia. Päätöksentek siitä kuka n säilööntettu ja kuka ei, vaikuttaa summittaiselta ja perustuu usein vapaina levien vudepaikkjen lukumäärään. Luvut/tilastt: leskelun pituutta kskevat tilastt li pistettu tilasttietrekisteristä! Ikäkiistja kskevien tilasttietjen puute. Valtiista riippumattmat järjestöt laativat tilastja, vunna 2005 tapauksia li 241 ja 60 % niistä li lasten välisiä. Nyt esivalvnta n parempaa. Ikäkiistja esiintyy keskuksessa silti. Maastapistamiskeskus Harmndswrth Jhdant Harmndswrth avattiin syyskuussa Se li ennen suurin maahanmuuttkeskus, jssa asui nin 500 henkilöä. Jka kuukausi nin henkilöä vastaantettiin mihin PE v /31 PV\ dc

19 vurkaudenaikaan tahansa sen tilissa. Suurin sa vietti siellä vain vähän aikaa, mutta sa saatti lla siella mnta kuukautta tai jpa mnta vutta. 1 Viime vusina keskus n kärsinyt kvasta häirinnästä ja ilmeisen itseaiheutetusta kulemasta. Se suljettiin vuden 2004 pulivälissä ja avattiin uudelleen vuden 2004 lkakuussa. Kaksi siipirakennusta n pysyvästi suljettuna. Ne aitaan purkaa ja krvata B-lukan vankilita (krkean tasn turvallisuus) vastaavilla selkkaukset kestävillä siipisilla. Ne aitaan avata uudelleen vunna Alun perin rakennuksessa asui niin perheitä kuin yksinäisiä miehiä ja naisiakin, mutta nyt Harmndswrthissa asuu ainastaan yksin saapuneita miespulisia aikuisia. Kska siipirakennus n nyt suljettuna, rakennuksen kapasiteetti n 250 henkilöä. Keskus n tehnyt spimuksen Kalyxin kanssa (entinen UK Detentin Services), jka n Sdexhn tytäryhtiö. Spimus alki suunnilleen vunna Vankiliden päätarkastaja Anne Owers laati vuden 2006 lpussa kertmuksen keskuksesta; hän kuvasi Harmndswrthista tehtyä kertmusta hunimmaksi maahanmuuttkeskuksesta kskaan tehdyksi kertmukseksi. Tarkistajat löysivät tuhn aikaan keskuksesta vakavia hulenaiheita: keskus ei timinut tyydyttävällä tavalla minkään tarkastajan surittaman ympäristön terveysvaikutustestin suhteen. Tarkastajat ttesivat, että yli 60 % säilööntetuista sani tuntevansa lnsa turvattmaksi, 44 % sani jutuneensa henkilökunnan uhriksi; säilööntetut kuvailivat jitakin sujelusta vastaavia henkilöitä agressiivisiksi, uhkaileviksi ja ei-avuliaiksi. Valtiista riippumattmien järjestöjen mukaan vuden 2006 kesällä alittanut uusi jhthenkilöstö n maksunut täysin erilaisen asenteen ja keskuksessa n tapahtunut humattavaa edistystä häiriötekijöistä hulimatta. Parannettavaa n vielä rganisaatikulttuurin edistämisessä, mutta liiallisuuteen menevä turvallisuuden krstus n vähentymässä. Terveydenhittilat vat nyt laajemmat mitä useimmissa säilöönttlaitksissa ja säilööntetut, jilla n terveysngelmia, siirretään usein Harmndswrthiin. Keskuksessa ei kuitenkaan le paikan päällä levaa neuvnantajaa tai psykiatria. Keskukseen perustettiin äskettäin hyvinvinnista vastaava ryhmä, jhn kuuluu kuusi jäsentä ja jlle n myönnetty humattavia varja. Tavitteena n selvästi säilööntettujen tarpeiden humin ttaminen, kiireellisimmät hyvinvintiin liittyvät ngelmat (kuten ikeusavun saanti npeutettua menettelyä kskevan muutksenhaun lppuun saattamisessa, maisuuden kartitus) eivät sisälly hyvinvinnista vastaavan ryhmän tavitteisiin. 259 vudepaikkaa kahden siipirakennuksen yläpulella 154 npeutetun käsittelyn menettelyä 1 Kertmus vankiliden päätarkastajan ennalta ilmittamattmasta tarkastuksesta Harmndswrthin maastapistamiskeskukseen heinäkuuta PV\ dc 19/31 PE v02-00