Kirjoittaja: TkT Mika Hannula Taitto: Ammattikuva Kustantaja: Työturvallisuuskeskus, Helsinki Julkaisuvuosi: 2000 Kirjapaino: Tampereen COLOR-OFFSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirjoittaja: TkT Mika Hannula Taitto: Ammattikuva Kustantaja: Työturvallisuuskeskus, Helsinki Julkaisuvuosi: 2000 Kirjapaino: Tampereen COLOR-OFFSET"

Transkriptio

1

2 Kirjoittaja: TkT Mika Hannula Taitto: Ammattikuva Kustantaja: Työturvallisuuskeskus, Helsinki Julkaisuvuosi: 2000 Kirjapaino: Tampereen COLOR-OFFSET ISBN

3 Lukijalle Tuottavuus ja kannattavuus Muut tärkeät menestystekijät Menestystekijöiden mittaus Tavoitematriisi Työryhmä Menestystekijät ja mittarit Tunnuslukujen asteikot Tunnuslukujen painotus Tavoitematriisin käyttö Matriisin ja tunnuslukujen ylläpito Esimerkkejä tunnusluvuista Mittaustulosten hyödyntäminen Esimerkkejä Lopuksi Kirjallisuutta Liite Matriisipohja Tavoitematriisi, TTK,

4 Lukijalle Tuottavuus on jokaisen työpaikan keskeinen menestystekijä. Kansainvälistyminen ja kilpailun koveneminen edellyttävät suomalaisilta toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa ei ole mahdollista, ellei koko henkilöstö osallistu toiminnan kehittämiseen ja samalla tuottavuuden parantamiseen. Tässä kirjasessa esiteltävällä tavoitematriisilla voidaan mitata työpaikan ja sen kilpailukyvyn kehittymistä. Matriisiin voidaan ottaa mukaan tuottavuuden lisäksi myös muita menestystekijöitä. Mikään mittausmenetelmä ei kuitenkaan toimi itsestään. Paras hyöty tavoitematriisista saadaan, kun se rakennetaan yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kesken ja työpaikan kehittymistä analysoidaan säännöllisesti. Syy-seuraus-suhteiden pohdinta ja erilaisten näkökulmien huomioonottaminen toiminnan kehittämisessä on tuottavuus-yhteistyötä parhaimmillaan. Kirjasen on aiemmasta versiosta päivittänyt ja uudelleen kirjoittanut tekniikan tohtori Mika Hannula. Pieniä päivityksiä on tehty vuonna 2007 toimitettaessa julkaisu sähköiseen muotoon. Tavoitematriisi, TTK,

5 1 Tuottavuus ja kannattavuus Työpaikan suorituskyky on monimutkainen kokonaisuus. Sitä mitataan viime kädessä kannattavuudella, mutta ilman tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä toiminta ei pitkään pysy kannattavana. Jos yritys ei toimi kannattavasti, se ei pysty selviämään taloudellisista velvoitteistaan saati sitten kehittämään toimintaansa. Tuottavuuden jatkuvalla kasvulla luodaan edellytykset toiminnan kehittämiselle, kuten kuviossa 1 on esitetty. Kuvio 1. Tuottavuuden kasvu ja toiminnan kehittäminen Julkisella sektorilla kannattavuutta ei aina voida arvioida samalla tavalla kuin yksityisen sektorin yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta toiminnan ja samalla tuottavuuden kehittämiseen, sillä julkisen sektorin palvelut tuotetaan yhteisillä verovaroilla. Julkisen sektorin tuottavuus vaikuttaa koko kansakunnan hyvinvointiin. Kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan mitata monella eri tavalla. Kannattavuudessa on yksinkertaisimmillaan kysymys kuitenkin siitä, mitä yritykselle "jää viivan alle". Toisin sanoen, kannattavuutta voidaan mitata vähentämällä yrityksen tuotoista toiminnan aiheuttamat kustannukset. Yrityksen kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti tuottavuus eli yrityksen sisäinen tehokkuus. Tuottavuudella tarkoitetaan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytetyn panoksen suhdetta toisiinsa: Tuotos Tuottavuus = Panos Tuotoksella tarkoitetaan aikaansaatujen tuotteiden ja palveluiden määrää ja laatua. Panoksella taas tarkoitetaan tuotoksen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten määrää ja laatua. Panoksia ovat mm. työ, materiaalit, komponentit, alihankinta, pääoma ja energia. Tuotoksen ja panoksen suhteen eli tuottavuuden lisäksi kannattavuuteen vaikuttavat hintojen muutokset markkinoilla. Kannattavuuden ja tuottavuuden välinen yhteys on esitetty kuviossa 2. Tavoitematriisi, TTK,

6 Kuvio 2. Tuottavuuden yhteys kannattavuuteen Kuten kuviosta 2 nähdään, kannattavuuteen vaikuttavat suoraan tuotot ja kustannukset. Tuotot ja kustannukset voidaan kummatkin jakaa ns. hinta- ja määrätekijöihin. Tuotot saadaan selville, kun valmistettujen ja myytyjen tuotteiden määrä kerrotaan niiden yksikköhinnalla. Huonosta tuotteesta asiakas ei maksa samaa hintaa kuin hyvästä tuotteesta. Tämän vuoksi myös huonon tuotteen tuottavuus on hyvää tuotetta heikompi, jos niiden aikaansaamiseksi on käytetty sama määrä panoksia. Tuotelaadulla on siis vaikutusta tuottavuuteen. Toiminnasta aiheutuvat kustannukset saadaan kertomalla käytettyjen panosten määrä kunkin panoksen ostohinnalla. Esimerkiksi työkustannukset saadaan selville kertomalla työtuntien määrä yhden työtunnin kokonaiskustannuksella. Yritys ei voi vaikuttaa panosten ostohintoihin pitkällä aikavälillä. Se joutuu maksamaan työtunnista, materiaalista, energiasta ja muista panoksistaan käytännöllisesti katsoen saman hinnan kuin kilpailijatkin. Sama pätee myös tuotteiden myyntihintoihin. Asiakkaat maksavat tuotteista vain sen hinnan, minkä arvoisiksi he tuotteet katsovat. Jos kilpailija tuo markkinoille paremman tuotteen tai palvelun, eivät asiakkaat maksa huonommasta tuotteesta samaa hintaa kuin paremmasta. Kuviossa 2 esitetty hintasuhde kuvaa siis lähinnä markkinoiden muutoksia, joihin yrityksen on sopeuduttava. Tavoitematriisi, TTK,

7 Mihin yritys sitten voi vaikuttaa? Se voi tuottaa entistä enemmän ja entistä parempia tuotteita ja palveluja entistä pienemmillä panoksilla. Yrityksen tuotoksen määrään vaikuttaa siis paitsi tuotettujen tuotteiden ja palveluiden määrä, niin myös niiden laatu. Toisin sanoen, kymmenen kestävää ja asiakkaan tarpeet täyttävää hyvää tuotetta tai palvelua saattaa olla tuotoksena enemmän kuin viisitoista huonolaatuista tuotetta. Jos molempien tuotteiden valmistamiseen käytetään sama määrä panoksia; työtä, materiaalia, koneaikaa ja energiaa, on parempia tuotteita tai palveluja valmistavan yrityksen tuottavuus kilpaili jaa parempi. Jos yritys aikoo pysyä kannattavana, on sen kehitettävä tuottavuuttaan jatkuvasti. Käytännössä tämä tarkoittaa toiminnan jatkuvaa parantamista ja uusien toimintatapojen etsimistä. Vaikka kannattavuus onkin yrityksen keskeisin menestystekijä, ei työpaikan toimintaa kuitenkaan pidä kehittää pelkästään kannattavuus- tai tuottavuusmittareiden avulla. Erityisesti taloudellisille mittareille on tyypillistä, että ne kertovat yrityksen toiminnasta tietyllä viiveellä. Tyypillinen esimerkki on työpaikka, jonka keskeiset mittarit ovat tilinpäätöksestä laskettuja katelukuja. Ensimmäinen ongelma on, että katelukujen paranemiseen tai heikkenemiseen johtaneiden syiden analysointi on vaikeaa. Taloudellisten tunnuslukujen muutokset saattavat johtua mitä moninaisimmista syistä. Niiden lisäksi tarvitaan siis sellaisia mittareita, jotka vastaavat kysymykseen "miksi". Taloudellisten mittareiden toinen ongelma on, että ne kertovat lähes poikkeuksetta menneisyydestä, jolloin tehtyjä päätöksiä voidaan enää harvoin muuttaa. Tarvitaan siis mittareita, jotka kertovat enemmän niistä tekijöistä, jotka johtavat kannattavaan toimintaan. Kolmas ongelma on, että markkoihin perustuvat mittarit eivät kerro, johtuvatko muutokset markkinahintojen muutoksista vai työpaikan tuottavuuden muutoksista. Tähän tarvitaan tuottavuusmittareita. Työpaikan kehittämiseen eivät siis riitä pelkät taloudelliset mittarit. Näiden lisäksi tarvitaan mittareita, jotka johtavat kannattavaan toimintaan. Tavoitematriisi, TTK,

8 2 Muut tärkeät menestystekijät Tuottavuus ja kannattavuus eivät siis ole ainoat tärkeät menestystekijät, joiden avulla työpaikan toimintaa pitää kehittää. Tuotelaatu tuli esille jo edellisessä kappaleessa. Hyvä tuote on tuotoksena enemmän kuin huono tuote. Toiminnan laadullakin on selvä yhteys tuottavuuteen. Mitä parempi on toiminnan laatu, sitä parempi on työpaikan tuottavuus. Toiminnan laadun kehittäminen tähtää siis sekin tuottavuuden parantamiseen ja sitä kautta myös kannattavuuden parantamiseen tai ylläpitämiseen. Organisaation toimintaa pitää tarkastella myös asiakkaan näkökulmasta. Asiakas voi olla yrityksen ulkopuolinen asiakas, mutta usein asiakas on myös samaan yritykseen kuuluva ns. sisäinen asiakas. Esimerkiksi tehdaspalvelun asiakkaana ovat tehtaan muut toiminnot. Asiakkaan näkökulmasta tärkeitä asioita ovat perinteisen tuotelaadun lisäksi nopea ja täsmällinen toiminta. Tässäkin on kysymys toiminnan laadusta. Kun taloudelliset mittarit kertovat työpaikalla jo aiemmin tehtyjen asioiden seurauksista, kertovat laatu- ja tuottavuusmittarit usein siitä, mitä työpaikalla tapahtuu juuri nyt. Laatu ja tuottavuus ovat tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa kannattavuuteen. 90-luvulla kiinnitettiin yhä enemmän huomiota niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat työpaikan toimintaan tulevaisuudessa. Näitä ovat mm. asiakkaiden tyytyväisyys, henkilöstön hyvinvointi sekä kyky oppia uutta ja soveltaa sitä omaan toimintaansa. Keskeistä on henkilöstön innovatiivisuus ja kyky löytää uusia toimintatapoja. Pitkällä aikavälillä nämä kaikki menestystekijät vaikuttavat työpaikkojen tuottavuuteen niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Näistä menestystekijöistä ja niiden mittaamisesta puhutaan lisää tämän kirjasen seuraavissa luvuissa. Tavoitematriisi, TTK,

9 3 Menestystekijöiden mittaus Miksi työpaikan menestystekijöitä täytyy mitata? Ilman mittausta työpaikan kehittyminen jää enemmän tai vähemmän "mututiedon" ja pelkkien mielipiteiden varaan. Yksinkertaiset mittarit eivät tietenkään kerro kaikkea, mutta ne ovat erittäin tärkeitä välineitä toiminnan kehittämisessä. Kaikelle kehittämiselle on tärkeää keskustelu ja yhteisten kokemusten analysointi. Kun käytössä on mittareita, joiden laskentaperusteet kaikki tuntevat, voivat eri henkilöt muodostaa yhteisen näkemyksen työpaikalle tärkeistä asioista ja niiden välisistä vaikutussuhteista. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan eräs mittareiden tärkeimmistä käyttötarkoituksista on käyttää niitä nimenomaan kommunikaatiovälineinä. Miten sitten saadaan selville työpaikan tärkeimmät menestystekijät? Useimmissa yrityksissä pitäisi olla näkemys siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan kehittää. Näin pitäisi olla myös julkisen sektorin organisaatioissa. Tätä näkemystä kutsutaan visioksi. Keinoja, joilla visioon pyritään, kutsutaan strategiaksi. Vision voi käytännössä ajatella tavoitteeksi, johon organisaatio toimintaansa kehittämällä pyrkii. Vaihtoehtoisia strategioita voidaan tällöin ajatella poluiksi, joita seuraamalla organisaatio pyrkii tavoitteeseensa. Tilanne on havainnollistettu kuviossa 3. Kuvio 3. Yrityksen visio ja vaihtoehtoiset strategiat Visiosta voidaan johtaa työpaikan tärkeät menestystekijät. Jos esimerkiksi laitosruokalan visiona on olla asiakkaiden arvostama ruokailupaikka, on sen määrätietoisesti myös kehitettävä itseään kohti valittua tavoitetta. Käytännössä tämä saattaa merkitä entistä monipuolisempia aterioita, turhien työvaiheiden karsimista sekä aiempaa joustavampaa ja ystävällisempää palvelua. Nämä ovat menestystekijöitä, joita kehittämällä ruokala pyrkii kohti visiotaan. Tavoitematriisi, TTK,

10 Työpaikan menestystekijät eivät ole sama asia kuin mittarit, joiden avulla toimintaa mitataan ja kehitetään. Mittarit ovat aina kompromisseja erilaisten asioiden kesken, eikä täydellistä mittaria ole olemassakaan. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata reklamaatioiden määrällä kuukaudessa. Tällainen mittari antaa kuvan asiakkaiden tyytyväisyydestä, mutta ei suinkaan kerro kaikkea. Toinen esimerkki on keittiön tuottavuuden mittaaminen jakamalla tarjoiltujen aterioiden määrä käytetyillä työtunneilla. Kyseessä on työn tuottavuusmittari, joka sekin kertoo jotakin organisaation suorituskyvystä, mutta ei edelleenkään kerro kaikkea. Tämän vuoksi työpaikan toimintaa onkin mitattava usean eri mittarin avulla. Tässä kirjasessa ei käydä yksityiskohtaisesti läpi erilaisia mittareita. Tämän kirjasen lopussa on lueteltu kirjoja ja muita julkaisuja, joista löytyy ohjeita ja ajatuksia erilaisten mittareiden rakentamiseen. Tavoitematriisi, TTK,

11 4 Tavoitematriisi Tavoitematriisi on työpaikan toiminnan kehittämiseen tarkoitettu työkalu. Siitä käytetään myös joskus nimitystä tuottavuusmatriisi. Sinänsä tämä on perusteltua, sillä toiminnan kehittämisen pitäisi aina tähdätä myös tuottavuuden kehittämiseen. Käytännössä tavoitematriisia voidaan työpaikalla kutsua niin tuottavuus- kuin vaikkapa laatumatriisiksi, jos se korostaa paremmin juuri kyseiselle työpaikalle tärkeitä asioita. Tavoitematriisi soveltuu toiminnan kehittämisen apuvälineeksi niin yksityisille kuin julkisen sektorin organisaatioille. Niin ikään se soveltuu yhtä hyvin fyysisiä tuotteita valmistavan tehtaan kuin palveluja tuottavan toimiston käyttöön. Tässä kirjasessa on pyritty esittämään asiat niin yleisellä tasolla, että annetut ohjeet soveltuisivat mahdollisimman monen työpaikan käyttöön. Tavoitematriisi on taulukko, johon on kerätty työpaikan keskeiset menestystekijät, niiden mittarit sekä mittareiden lukuarvoja eli tunnuslukuja. Jokaiselle mittarille on rakennettu oma asteikko, joiden avulla lasketaan työpaikan kehittymisestä kertova indeksi. Esimerkkimatriisi on esitetty kuviossa 4. Kuvio 4. Tavoitematriisi Tavoitematriisi, TTK,

12 Jotta tavoitematriisi toimisi kehittämisvälineenä ja siitä saataisiin todellista hyötyä, on matriisia myös analysoitava säännöllisesti. Sen laatiminen ja käyttö pitääkin perustua henkilöstön yhteistyöhön. Tässä onnistuminen ei aina ole kiinni eri henkilöiden tiedoista ja taidoista. Onnistuminen on pääasiassa matriisin rakentamiseen ja käyttöön osallistuvien henkilöiden tahdosta kiinni. Kaikkein tärkeimmät tekijät yksittäisten työpaikkojen ja samalla koko maamme kilpailukyvylle ovat innovaatiot ja halu kehittää toimintaa. Innovaatioissa on harvoin kysymys isoista keksinnöistä. Yleensä ne ovat pieniä, työpaikan toimintaan liittyviä asioita. Pienten parannusten tie johtaa ajan kanssa jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Tavoitematriisin analysoiminen henkilöstön kesken johtaa paitsi ihmisten niin myös koko työpaikan oppimiseen. Kuuntelemalla erilaisia näkemyksiä työpaikan toiminnasta ja yhdistämällä tiedon murusia toisiinsa opitaan koko ajan uusia asioita, jotka ennen pitkää johtavat uusiin innovaatioihin ja sitä kautta myös toiminnan kehittymiseen. Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa tällainen oppiminen ja toiminnan kehittäminen on erittäin tärkeää. Tähän meillä on myös erinomaiset mahdollisuudet, sillä väestömme koulutustaso on yksi maailman korkeimmista. Parhaiten tavoitematriisi sopii tiimin, työryhmän tai solun kehitystyökaluksi. Toki sitä voidaan käyttää myös vaikkapa koko yrityksen suorituskyvyn mittaamiseen. Tällöin mittareiden konkreettisuus saattaa kuitenkin kärsiä ja henkilöstö voi kokea matriisin liian etäiseksi. 4.1 Työryhmä Tavoitematriisi ei ole pelkästään johdon työkalu. Se on koko henkilöstön kehittämisväline. Siksi se on myös rakennettava yhteistyössä. Kun päätös matriisin rakentamisesta ja käyttöönotosta on tehty, on siitä keskusteltava kaikkien asianosasten kesken. Kysymyksessä ei saa olla pelkkä tiedottaminen, vaan tiedonkulun on oltava kaksisuuntaista. Kun käyttöönoton tavoitteista on päästy yhteisymmärrykseen, kootaan työryhmä, jonka tehtäväksi annetaan matriisin rakentaminen ja ylläpito. Työryhmään on syytä kuulua eri henkilöstöryhmien edustajia. Henkilöt kannattaa valita siten, että työryhmällä on mahdollisimman monipuolinen näkemys mittauskohteen toiminnasta. Myös tehtäväjaosta ja matriisin ylläpidosta on syytä sopia jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 4.2 Menestystekijät ja mittarit Työryhmän tehtävänä on aluksi miettiä, mitkä ovat mittauskohteen menestystekijöitä. Jos työpaikalla on jo laadittu selkeä strategia, siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Yksinkertainen ja toimiva tapa alkaa tärkeiden menestystekijöiden etsintä on pohtia vastausta kysymykseen: "Mistä me tiedämme, että meillä menee hyvin?" Kysymys voidaan esittää myös hieman toisessa muodossa: "Mistä me tiedämme, että meillä menee huonosti?" Näiden kysymysten avulla yleensä päästään keskustelun alkuun. Kun tärkeät menestystekijät on löydetty, on aika pohtia niille sopivia mittareita. Alussa ei kannata olla liian kriittinen, vaan ideoinnin on oltava vapaata. Vasta kun useita erilaisia ehdotuksia on saatu aikaiseksi, on syytä pohtia mahdollisuuksia kyseisten mittareiden toteuttamiseen. Joskus saatetaan tässä vaiheessa huomata, että mittari on liian monimutkainen toimiakseen käytännössä. Tärkeitä kysymyksiä jokaisen mittariehdotuksen kohdalla esitettäväksi ovat ainakin seuraavat: - Mittaako mittari todella sitä asiaa, mitä me haluamme mitata? Tavoitematriisi, TTK,

13 - Onko mittari luotettava vai vaikuttaako siihen liian moni häiriötekijä? - Onko menestystekijä ja sitä kautta mittari keskeinen toiminnan kehittämiselle? - Onko mittari vaivanarvoinen? Toisin sanoen, vaatiiko mittarin laskeminen liiaksi vaivaa saavutettaviin hyötyihin verrattuna? Menestystekijöitä kannattaa tavoitematriisiin valita 3-6 kappaletta. Ne saattavat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin: - taloudellisuus tai kustannustehokkuus - tuottavuus - tuotelaatu tai toiminnan laatu - nopeus - asiakastyytyväisyys - toimitusvarmuus - läpimenoaika - energian kulutus - henkilöstön hyvinvointi - turvallisuus - työympäristön siisteys Tarkoituksena on, että valitut mittarit kattavat mittauskohteen menestystekijät mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuutta voidaan lähestyä esimerkiksi tasapainotetun mittariston (Balanced Scorecard) neljän näkökulman avulla; näitä ovat taloudellinen näkökulma, asiakkaan näkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma. Tavoitematriisin mittaristo ei saa olla liian yksipuolinen, sillä silloin se saattaa johtaa ns. osaoptimointiin; kehittäminen keskittyy vain yhteen asiaan kokonaisuuden kustannuksella. Esimerkkinä osaoptimoinnista voisi mainita vaikkapa tuottavuuden maksimoimisen tuotelaadun kustannuksella. Tiimin tai solun tavoitematriisin menestystekijät eivät myöskään saa olla ristiriidassa koko työpaikan menestystekijöiden tai tavoitteiden kanssa. Kun työryhmä on löytänyt mielestään sopivat mittarit, on aika testata niiden toimivuutta. Jos mahdollista, kannattaa mittareiden laskemiseksi tarvittavaa tietoa kerätä menneisyydestä ja laskea tunnusluvut vaikkapa kahdeksi vuodeksi taaksepäin. Tällöin on työryhmän hyvä pohtia kunkin mittarin ominaisuuksia aiemmin tässä kappaleessa esitettyjen kysymysten valossa. On tärkeää, että työpaikan lähihistoriaan liittyvät tapahtumat ovat tunnistettavissa mittareiden muutoksista. Tunnuslukuja rakennettaessa on päätettävä myös sopivasta mittauskauden pituudesta. Tällä tarkoitetaan sitä aikaa, jonka välein tunnuslukuja ja samalla koko matriisia analysoidaan. Yleensä suositeltava mittauskauden pituus on neljä viikkoa tai yksi kuukausi. Yksittäisen tunnusluvun mittauskauden pituus ei aina ole sama kuin koko matriisin mittauskauden pituus. Jos tunnusluvun mittauskauden pituus on esimerkiksi yksi viikko ja koko matriisin mittauskauden pituus on neljä viikkoa, kannattaa matriisissa käyttää neljän viikon keskiarvoa. Usein on myös tarpeen tasata tunnuslukujen satunnaista vaihtelua laskemalla tunnusluku vaikkapa kolmen viimeisen kuukauden keskiarvona. Tavoitematriisi, TTK,

14 4.3 Tunnuslukujen asteikot Kun keskeiset menestystekijät ja mittarit on saatu valmiiksi, on aika rakentaa mittareille asteikot. Tavoitematriisin asteikko on 11-portainen mitta-asteikko. Se alkaa tasolta 0 ja päätyy tasolle 10. Tason 3 tai 4 kohdalle kirjoitetaan asteikossa tunnusluvun arvo, joka kuvaa nykyistä tavanomaista tasoa. Tätä kutsutaan normaalitasoksi. Taso 10 on tavoitetaso, jonne on tarkoituksena päästä esimerkiksi kahden vuoden kuluessa. Tästä johtuu myös tavoitematriisin nimi. Asteikon alimmalle portaalle, 0-tasolle, kirjoitetaan tunnusluvun arvo, jota pidetään huonona. Tämän tason alapuolelle ei pitäisi koskaan mennä. 0-tasona voidaan pitää vaikkapa tunnusluvun kahden edellisen vuoden huonointa arvoa. Kun tunnusluvun nolla-, normaali- ja tavoitetasot on määritelty, täytetään asteikon puuttuvat tasot sopivaksi katsotuilla arvoilla. Asteikkojen ei tarvitse olla tasavälisiä. 1 Asteikot kannattaa laatia tavoitteelliseksi, mutta niitä ei pidä kuitenkaan laatia mahdottomiksi. Esimerkiksi ylimmillä tasoilla kahden tason välisen erotuksen on usein syytä olla pienempi kuin kahden alemman tason erotus. On suhteellisen helppoa kehittää toimintaa normaalitasosta paremmaksi, mutta jossakin vaiheessa kehittäminen tulee vaikeammaksi. Tällöin saattaa olla tarkoituksenmukaista helpottaa tavoitteensaavuttamista pienentämällä tasojen väliä asteikon yläpäässä. Asteikot voivat suurentua sekä ylös- että alaspäin. Asteikon suunta riippuu mittarista. Yleensä mittarit kannattaa kuitenkin laatia sävyltään positiiviseksi. Mittausteknisesti asialla ei ole merkitystä, mutta on esimerkiksi mielekkäämpää mitata täsmällisten toimitusten kuin myöhästyneiden toimitusten osuutta kaikista toimituksista. 1 Asteikolla luodaan siirtokäyrä, joka yksinkertaisimmillaan on lineaarinen. Tällöin mittarin arvot sijoitetaan tasavälein asteikolle. Käyrä voi olla myös asymptoottinen tai jonkun muun muotoinen. Siirtokäyrää voidaan käyttää avuksi asteikkoa laadittaessa piirtämällä se xy-koordinaatistoon. X-akselille tehdään ensin mittarin ajateltavissa olevat arvot. Y-akselille tehdään seuraavaksi asteikko Siirtokäyrää voidaan nyt hahmotella muodostuneeseen koordinaatistoon. Tavoitematriisi, TTK,

15 Kuviossa 5 on esitetty esimerkki eräälle työpaikalle laaditusta tavoitematriisista. Kuvio 5. Esimerkki tavoitematriisista Tavoitematriisi, TTK,

16 4.4 Tunnuslukujen painotus Kun tunnusluvut on valittu sekä asteikot laadittu, on aika painottaa tunnusluvut. Kaikki matriisin valitut menestystekijät ovat tärkeitä, mutta niillä on kuitenkin keskinäinen tärkeysjärjestys. Tavoitematriisissa menestystekijöiden välinen tärkeysjärjestys ilmoitetaan painottamalla ne keskenään. Painoarvojen summan pitää olla 100. Tällöin indeksin suurin mahdollinen arvo on Jos kaksi tai useampi menestystekijä ovat keskenään yhtä tärkeitä, asetetaan niille sama painoarvo. Joidenkin menestystekijöiden painotusta voidaan arvioida niiden kustannus- tai tuottovaikutusten avulla. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi työn tuottavuudella on usein monia välillisiä vaikutuksia koneiden- ja laitteiden tuottavuuteen. Paras keino menestystekijöiden välisen tärkeysjärjestyksen arviointiin on huolellinen harkinta mahdollisimman monesta näkökulmasta. Kun tunnusluvut on painotettu, on tavoitematriisi valmis käyttöön. 4.5 Tavoitematriisin käyttö Tunnuslukujen mittaustulokset merkitään kohtaan "kauden tulokset". Esimerkiksi kuvion 6 tavoitematriisissa kustannustehokkuutta mittaavan mittarin arvo mittauskaudella on ollut 15,20, jolloin se jää lukujen 15,00 ja 15,50 väliin. Tällöin se osuu tason 5 kohdalle. Kohta kannattaa merkitä esimerkiksi ympyröimällä. Seuraavaksi tasoa vastaava numero (5) kerrotaan kyseessä olevan tunnusluvun painoarvolla (30) ja saatu tulo (5 x 30 = 150) kirjoitetaan riville "painotettu tulos" kyseessä olevan mittarin kohdalle. Samalla tavoin merkitään myös muiden tunnuslukujen painotetut arvot. Tavoitematriisi, TTK,

17 Kuvio 6. Esimerkki tavoitematriisin käytöstä Kun kaikkien tunnuslukujen painotetut arvot on merkitty matriisiin, voidaan laskea tunnuslukujen yhteinen indeksi ( = 550). Tämä tehdään laskemalla yhteen kaikkien tunnuslukujen painotetut tulokset ja merkitsemällä summa kohtaan "indeksi". Jos kunkin tunnusluvun normaali arvo on laitettu asteikon kohtaan kolme, on indeksin normaali arvo 300. Indeksin arvo voi vaihdella välillä Tavoitematriisin indeksi kertoo mittauskauden yleistilanteen. Se ei kuitenkaan kerro, miten tilanne on kehittynyt tai mikä on tietyn menestystekijän vaikutus tilanteeseen. Tämän vuoksi tavoitematriisin tunnuslukujen ja indeksin vertaaminen aiempien mittauskausien vastaaviin lukuihin on tärkeää. Sekä tunnuslukujen että indeksin kehittymistä kannattaa seurata esittämällä ne graafisesti. Esimerkki tunnusluvun ja indeksin graafisesta esityksestä on annettu kuvioissa 7 ja 8. Tarkoituksenmukainen esitystapa on syytä valita mittaustilanteen mukaan. Tavoitematriisi, TTK,

18 Kuvio 7. Esimerkki tunnusluvun kehittymisen esittämisestä viivadiagrammina. Kuvio 8. Esimerkki tavoitematriisin kokonaisindeksin esittämisestä pylväsdiagrammina. Tavoitematriisin ja siihen liittyvien tunnuslukujen käyttöönotto ei vielä riita kehityksen aikaansaamiseksi. Vähintään yhtä tärkeää kuin teknisten mittausongelmien ratkaiseminen on henkilöstön mukaanotto toiminnan kehittämiseen. Henkilöstölle on kerrottava, miten tavoitematriisilla mitattaviin asioihin voidaan vaikuttaa. Tunnuslukujen kehitystä on säännöllisesti analysoitava, jotta niistä voidaan aidosti oppia. Henkilöstölle on myös annettava koulutusta ja varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus oppia ja kehittää omaa osaamistaan. Paras keino toiminnan kehittämiseen on eteneminen jatkuvan parantamisen tietä! 4.6 Matriisin ja tunnuslukujen ylläpito Jotta matriisin ja siihen liittyvien menestystekijöiden kehitystä voitaisiin analysoida, on tietoa kerättävä useammalta eri kaudelta. Näin ollen matriisin rakenteen on säilyttävä samanlaisena riittävän kauan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kahta vuotta. Yksityisen ja myös julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu nykyisin nopeasti. Tämän vuoksi tavoitematriisikaan ei voi aina pysyä muuttumattomana, vaan menestystekijöitä, tunnuslukuja, painoja sekä erityisesti asteikkoa joudutaan aika ajoin tarkistamaan. Mittausteknisesti tämä tuottaa epäjatkuvuuskohdan, eivätkä uuden matriisin tuottamat mittaustulokset ole enää vertailukelpoisia aiempiin tuloksiin. Perusteltuja muutoksia yrityksen toimintaan ei kuitenkaan saa jättää toteuttamatta sen takia, etteivät mittarit olisi muutoksen jälkeen enää vertailukelpoisia. Tavoitematriisi, TTK,

19 4.7 Esimerkkejä tunnusluvuista Tässä kirjasessa itse tunnuslukuja käsitellään melko pintapuolisesti. Onkin suositeltavaa, että lukija perehtyy myös kirjasen lopussa mainittuun kirjallisuuteen. Seuraavassa on annettu joitakin esimerkkejä tyypillisistä tunnusluvuista, joilla yrityksen tai muun organisaation menestystekijöitä voidaan mitata: - uuden tuotteen tai palvelun markkinoilletuloaika; päätöksestä valmiiseen tuotteeseen (esim. 3 kk tai 2 vuosi) - suunnittelun läpimenoaika (esim. 2 pv, 7 vko, 3 kk tai 1 vuosi) - asiakkaan tilauksen läpimenoaika; tilauksesta asiakastoimitukseen (esim. 14 pv, 2 vko, 3 kk) - tuotteen tai palvelun läpimenoaika; tilauksesta valmiiksi tuotteeksi tai toteutuneeksi palveluksi (esim. 2 pv, 3 vko, 2 kk tai 2 a) - vaihto-omaisuuden kiertoaika; esimerkiksi raaka-ainevarasto, keskeneräinen tuotanto tai valmistuotevarasto (esim. 12 pv tai 6 vko) - materiaalin tuottavuus tai saanto; paljonko tietystä määrästä materiaalia saadaan valmiita tuotteita (esim. 890 kg / 1000 kg tai 17 kpl / 10 kg) - aloitteiden tai ideoiden määrä henkilöä kohden (esim. 4 kpl/ hlö) - työn tuottavuus (esim. 47 kpl / työtunti) - välittömän työn osuus kaikista työtunneista (esim. 157 h / 170 h) - markkinaosuus (esim. 17 %) - myynti- tai ostobudjetissa pysyminen (esim / ) - energian tuottavuus (esim. 170 kg / kwh) tai energian kulutusluku (esim. 3kWh / t) - aikataulussa pysyminen; viivästymispäivien määrä (esim. 14 pv) - kustannustavoitteista pysyminen; toteutuneet kustannukset1 tavoitetaso (esim. 17,50 /18,50 ) - saatavien keskimääräinen maksuaika (esim. 11 pv) - tuotekehityksen tehokkuus; toteutunut aika/tavoiteaika (esim. 42 pv / 30 pv) - toimitustäsmällisyys; ajoissa toimitetut tuotteet tai palvelut suhteessa kaikkiin toimituksiin (esim. 174 kpl / 190 kpl x 100%) - tuote- tai palvelulaatu; asiakasreklamaatioiden määrä kuukaudessa (esim. 4 kpl/kk) - tuote- tai palvelulaatu; kelvollisten tuotteiden tai palveluiden osuus koko tuotannosta (esim. 131 kpl / 150 kpl x 100%) - siisteys; esimerkiksi siisteysindeksi - työtapaturmat; esimerkiksi työtapaturmatiheys (esim. kpl / milj. työtuntia) - työtyytyväisyys; esimerkiksi työtyytyväisyysindeksi tai sairauspoissaolojen määrä vuodessa - ennakoiva työturvallisuus; esimerkiksi laatu-, ympäristö- tai työturvallisuusjärjestelmän poikkeamaraporttien lukumäärä kuukaudessa (esim. HSE-indeksi) - asiakastyytyväisyys; reklamaatioiden määrä tai asiakastyytyväisyysindeksi - ympäristöystävällisyys; esimerkiksi tuotannon päästöt suhteessa tuotantomäärään (12 kg / t) Tavoitematriisi, TTK,

20 - ympäristöystävällisyys; esimerkiksi jätteiden määrä suhteessa asiakasmäärään (12 kg / 100 asiakasta) Tässä yhteydessä on muistutettava, että kukin mittaustilanne on aina erilainen eikä valmista ratkaisua erilaisiin mittaustilanteisiin ole saatavana. Parhaat tunnusluvut löytyvät vasta yrityksen ja erehdyksen kautta, eikä täydellistä tunnuslukua ole keksittykään. 4.8 Mittaustulosten hyödyntäminen Mittaus ja matriisi eivät ole itseisarvo. Ne ovat ennen kaikkea toiminnan ohjaamisen ja kehittämisen työkaluja. Matriisin keskeinen tehtävä on kiinnittää ihmisten huomio organisaation menestymisen kannalta keskeisiin asioihin ja sen avulla seurataan näiden asioiden kehittymistä. Matriisi laaditaan yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön kesken, jolloin kaikkien on mahdollista sitoutua menetelmiin ja sen tavoitteisiin. Mittaamisella saattaa jo sellaisenaan olla suotuisa vaikutus toiminnan kehittämiseen. Jo se, että jotakin tunnuslukua seurataan, viestii henkilöstölle asian tärkeydestä. Kaikki asiat eivät kuitenkaan parane pelkällä mittaamisella. Viisasten kiveä toiminnan kehittämiseen ei ole olemassa, vaan kunkin organisaation on löydettävä keskeiset kehittämiskohteet ja -menetelmät itse. Tätä on perinteisesti pidetty johdon tehtävänä, mutta nykyaikaisessa organisaatiossa myös henkilöstöllä on velvollisuus ja oikeus kehittää työpaikkansa toimintaa. Tavoitematriisiin voidaan liittää myös henkilöstön palkitseminen. Sitä voidaan käyttää erilaisten tulospalkkioiden perusteena. Kun asetetut tavoitteet saavutetaan, henkilöstöä palkitaan sopimuksen mukaisesti. Palkitsemiseen liittyy kuitenkin monia, erityisesti oikeudenmukaisuuteen liittyviä ongelmia. Usein onkin parasta, että palkitsemisnäkökulmaa ei liiaksi korosteta matriisia rakennettaessa. Lähtökohtana palkitsemisessa voidaan pitää, että huolellisesti rakennettu matriisi ja tunnusluvut mittaavat oikeudenmukaisesti työpaikan menestystekijöitä. Jos mittarit toimivat oikein, voi niitä käyttää myös palkitsemisen perusteena. Palkitsemisen ei kuitenkaan tulisi ohjata henkilöstöä liian lyhytjänteiseen toimintaan. Myös osaoptimointia on varottava. Tavoitematriisi, TTK,

21 5 Esimerkkejä Kirjasen tässä luvussa esitetään kaksi esimerkkiä tavoitematriisista. Ensimmäinen esimerkki kuvaa tyypillistä tuotanto-organisaation matriisia ja jälkimmäinen esimerkki taas tyypillistä palveluorganisaation matriisia. On tärkeää huomata, etteivät annetut esimerkit ole valmiita malleja, jotka sellaisenaan sopisivat mihin tahansa organisaatioon. Jokainen organisaatio on erilainen, vaikka mittauksen periaatteet ovat samanlaiset niin tuotanto- kuin palveluorganisaatioissakin. Esimerkki tyypillisestä tuotanto-organisaation tavoitematriisista on esitetty kuviossa 9. Kuvio 9. Esimerkki tuotanto-organisaation tavoitematriisista. Tuotanto-organisaation tavoitematriisissa suurin paino on annettu laadulle. Tuotelaadulle ja toimitustäsmällisyydelle molemmille on annettu painoksi 25. Myös jälkimmäinen menestystekijä liittyy laatuun, sillä toimitustäsmällisyydessä on kysymys toiminnan laadusta. Tuotelaatua mitataan jakamalla tuotannosta valmistuneiden hyväksyttävien tuotteiden määrä tuotantoon pantujen kaikkien tuotteiden määrällä. Toimitustäsmällisyyttä mitataan jakamalla ajoissa toimitet- Tavoitematriisi, TTK,

22 tujen tilausten määrä kaikkien toimitusten määrällä. Tuotannon tuottavuudelle on annettu painoksi 20. Sitä mitataan jakamalla standardituotteina mitattu tuotos tuotantoon käytetyllä ajalla. Prosessin jatkuvuudelle ja henkilöstön hyvinvoinnille on molemmille annettu painoksi 15. Ensimmäistä mitataan tuotannon hallitsemattoman seisokin tuntimäärällä ja jälkimmäistä poissaolotuntien osuudella laskennallisesta työtuntimäärästä. On helppo huomata, että kaikki tuotanto-organisaation tavoitematriisiin valitut tekijät liittyvät tavalla tai toisella toisiinsa. Esimerkiksi prosessin jatkuvuudella on selvä yhteys tuottavuuteen ja toimitustäsmällisyyteen. Tämän tavoitematriisin mittausväliksi on valittu yksi kuukausi. Osa tunnusluvuista lasketaan lyhyemmältä aikaväliltä, jolloin matriisissa käytetään tunnuslukujen keskiarvoa. Joidenkin tunnuslukujen kohdalla on päädytty kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon käyttöön. Tavoitematriisi, TTK,

23 Toinen esimerkkimme kuvaa palveluorganisaation tavoitematriisia. Se on esitetty kuviossa 10. Kuvio 10. Esimerkki palveluorganisaation tavoitematriisista. Palveluorganisaation tavoitematriisissa suurin paino on annettu asiakastyytyväisyydelle ja toiminnan kannattavuudelle molempien paino 25. Asiakastyytyväisyyttä mitataan pyytämällä satunnaisesti valittuja asiakkaita täyttämään yksinkertainen palautelomake. Toiminnan kannattavuutta mitataan myyntikateprosentilla. Toimitustäsmällisyydelle on annettu kolmanneksi suurin paino eli 20. Sitä mitataan suhteuttamalla ajoissa toimitettujen tilausten määrä kaikkiin tilauksiin. Palvelukyvylle on annettu painoksi 10. Sitä mitataan pitämällä kirjaa "ei ole" - tilanteista. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa palveluorganisaatio ei pysty toimittamaan asiakkaan haluamaa palvelua. Myynnin tehokkuudelle on annettu painoksi 10. Sama paino on annettu myös henkilöstön hyvinvoinnille. Ensimmäistä mitataan suhteuttamalla saatujen tilausten määrä tarjouspyyntöihin. Jälkimmäistä mitataan poissaoloprosentilla. Palveluorganisaation tavoitematriisissa on annettu suuri paino asiakasnäkökulmalle. Asiakastyytyväi- Tavoitematriisi, TTK,

24 syydelle on annettu painoksi 25. Lisäksi on syytä huomata, että toimitustäsmällisyys ja palvelukyky ovat tärkeitä tekijöitä asiakastyytyväisyyden parantamisessa. Myös muut tavoitematriisiin valitut menestystekijät liittyvät toisiinsa; vaikka myynnin tehokkuus ja tilausten saaminen on tärkeää, ei sitä pidä parantaa kannattavuuden kustannuksella. Tästä huolehditaan antamalla suhteellisen suuri paino myyntikateprosentille. Myös palveluorganisaation mittausväliksi on valittu yksi kuukausi. Suurin osa tunnusluvuista lasketaan kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona, mutta asiakastyytyväisyyttä ja palvelukykyä on syytä analysoida kuukausi kerrallaan. Edellä esitetyt kaksi tavoitematriisia ovat esimerkkejä, jotka eivät ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan. Kukin työpaikka tarvitsee omaan tilanteeseensa rakennetun matriisiin. 6 Lopuksi Tavoitematriisia voidaan käyttää hyvin erilaisilla työpaikoilla. Tässä kirjasessa on esitetty matriisin perusratkaisu ja kaksi esimerkkiä. Saatteeksi tavoitematriisin kehittäjälle voisi sanoa, että työpaikan menestystekijöistä päättäminen, niiden priorisointi ja sopivien tunnuslukujen löytäminen eivät suinkaan ole helppo tehtävä. Toimiva ratkaisu löydetään kokeilemalla. Tavoitematriisi, TTK,

25 Kirjallisuutta Lönnqvist, A., Kujansivu, P., Antikainen, R. 2006, Suorituskyvyn mittaaminen - tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä, 2. uudistettu painos. Edita Publishing Oy. Tilaukset: Edita. Hannula, M., Lönnqvist, A Suorituskyvyn mittauksen käsitteet. Concepts of performance measurement. MET, Vantaa. Tilaukset: Teknologiainfo Teknova Oy. Hannula, M Käytännönläheinen tuottavuuden mittaus. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Teollisuustalouden laitos. Aaltonen, P., Koivunen, A., Pankakoski, M., Teikari, V., Venta, M Tiimistä toimeen. Teknillinen korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio. Uusi-Rauva, E. (toim.) Tuottavuus - Mittaa ja menesty. Vantaa, TT-Kustannustieto Oy. Rehnström, P Tavoitematriisi tuottavuuden mittauksessa. In: Uusi-Rauva, E. (ed.). Tuottavuus - Mittaa ja menesty. Vantaa, TT-Kustannustieto Oy. sivut Thor, C How to Use Objectives Matrix. In: Christopher, W. (ed.), Thor, C. (ed.). Handbook for Productivity Measurement and Improvement. Portland, Productivity Press. sivut Tavoitematriisi, TTK,

26 Liite Matriisipohja Tavoitematriisi, TTK,

27

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot

Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys

Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys Karri Hautanen Racon Business Development Oy 1.2.2006, Sanomatalo Racon Business Development Sisältö ROI? Mittaaminen Huonot esimerkit ICT-hankkeiden mittaaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE v2.0 Suorituskyvyn analysointi järjestelmä Implementointi ohje SAKE v2.0 Suorituskyvyn analysointijärjestelmä Implementointi ohje Sivu 1 Lappeenrannan

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Tuottavuus ja sen mittaaminen Petri Suomala, TTY petri.suomala@tut.fi Voimassa olevassa hallitusohjelmassa sana tuottavuus esiintyy 31 kertaa Perusasetelma Yritykset, joiden keskeinen tavoite on kannattavuus,

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

EMS Light Nordic -seurantatyökalu 8 EMS Light Nordic EMS Light Nordic on helppokäyttöinen seurantatyökalu, jonka avulla yritys voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi energian kulutusta, jätemääriä sekä materiaaleihin liittyviä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Tuottavuutta Metsästämässä. Aapo Varis / 3.5.2016

Tuottavuutta Metsästämässä. Aapo Varis / 3.5.2016 Tuottavuutta Metsästämässä Aapo Varis / 3.5.2016 Sisältö Johtaminen tuottavuuden inhimillinen ulottuvuus Toiminnan kehittäminen Taloudellisten resurssien käyttö Tuottavuus = Tuotos/Panos Panokset: Yritys

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kannattavuus / Tuottavuus

Kannattavuus / Tuottavuus Kannattavuus / Tuottavuus Toiminnan kannattavuus / tuottavuus mistä on kysymys? Tuottavuuden perusteet Toimittaja Asiakas Koulutusta 35 vuotta. KANNATTAVUUS TUOTTAVUUS Raaka-aine, Palvelu Yritys Oy Tuote,

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

ENNAKOIVA YHTEISTOIMINTA. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen

ENNAKOIVA YHTEISTOIMINTA. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen ENNAKOIVA YHTEISTOIMINTA Yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäminen Ennakoiva yhteistoiminta Auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään yrityksen tilanteen sekä muutostarpeet Vahvistaa laadukasta tiedon kulkua

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa:

Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) Mittaamisen tila suomalaisissa palveluorganisaatioissa: yhteenveto tutkimuksen keskeisistä tuloksista Miikka Palvalin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mittaamiskäytäntöjä

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI Myynnin budjetointi Myyntiä budjetoitaessa arvioidaan yhdessä myyntimääriä ja myyntihintoja tuoteryhmittäin tai tuotteittain. Asiakasbudjetit

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimukset

Asiakastyytyväisyystutkimukset Asiakastyytyväisyystutkimukset Liiton asiakastyytyväisyystutkimukset muodostavat kiinteän osan, jonka tavoitteena on tuottaa jäsenyrityksille oman toiminnan onnistumisen arviointiin ja kehittämiseen liittyvää

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.

Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1. Vastuullisuudella ja työhyvinvoinnilla tuottavuutta SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä Osuuskauppa Hämeenmaan HyviS- Finaalissa 27.1.2015 S-ryhmän rakenne * Marketkauppa S-RYHMÄN TOIMINNAN TARKOITUKSENA ON

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN VALTIOLLA Lähde: Veli-Matti Lehtonen (2014) Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot