LAPPAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Hyväksytty Kh

Transkriptio

1 LAPPAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Hyväksytty Kh

2 Sisältö 1 Lähtökohdat 3 2 Henkilöstö Henkilöstömäärät ja palvelussuhdemuodot Rekrytointi Henkilöstön ikärakenne Työkyvyn ylläpitäminen 7 3 Koulutussuunnitelma Vuoden 2017 koulutusteemat Koulutusten seuranta 9 2

3 1 Lähtökohdat Osaamisen kehittämisen toimintamallin edellyttämä lainsäädäntö valmisteltiin kolmikantaisesti. Lakihanke toteutettiin seuraavilla laeilla: laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, lait yhteistoimintalakien muuttamisesta, laki koulutuksen korvaamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta. Hallituksen esitys (HE 99/2013 vp) annettiin Laki koulutuksen korvaamisesta tuli voimaan Lakien tavoitteena on ylläpitää ja kehittää työntekijöiden ammatillista osaamista niin, että työntekijöiden ammatillinen osaaminen vastaisi työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Tavoitteena on edistää varautumista erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantaa työntekijöiden edellytyksiä pysyä mukana työelämässä, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä, sekä vahvistaa työntekijän työllistymismahdollisuuksia. Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet ja työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Suunnitelmassa pitää määritellä koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työnantajalla on oikeus koulutuskorvaukseen koulutuksesta, joka perustuu koulutussuunnitelmaan ja 1) joka kestää yhtäjaksoisesti vähintään tunnin 2) jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkan ja 3) johon osallistuvan työntekijän palkkauskustannuksiin ei ole myönnetty julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 1 :n mukaista palkkatukea. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Seuraavista koulutuksista voi saada taloudellisen kannusteen: Koulutuksen laatua koskeva edellytys Ammatillisen osaamisen kehittäminen Liittyy nykyisistä tai tulevista työtehtävistä selviytymiseen (tulevien tehtävien ennakointi mahdollinen) oman työnantajan palveluksessa lisä-, täydennys- ja jatkokoulutus, kuten oppisopimuskoulutus, korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus, näyttötutkinnot, omaehtoinen koulutus työajalla sisäinen koulutus, työn edellyttämä kielikoulutus, uuden teknologian käyttöön ottoon liittyvä kurssi, seminaari Kannustetta ei saa, jos kysymyksessä on perehdytys tai tehtävien omaksuminen tai työn opastus omien työtehtävien suorittaminen Koulutuksen tulee sijoittua työaikaan /aikaan, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Koulutuksen järjestäjänä voi olla Työnantaja (sisäinen koulutus) Ulkopuolinen koulutuksen järjestäjä 3

4 Koulutuskorvaukseen oikeuttaa enintään kolme koulutuspäivää työntekijää kohti kalenterivuodessa. Koulutuskorvaus on 10 % koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Laskentaperusteet on määritelty koulutuksen korvaamista koskevan lain 5 :ssä. Kunta hakee koulutuskorvausta erillisellä hakemuksella takautuvasti vuosittain työttömyysvakuutusrahastolta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Lähde: KT yleiskirje 11/ Henkilöstö 2.1 Henkilöstömäärät ja palvelussuhdemuodot Vuonna 2015 kunnan palveluksessa oli yhteensä 103 henkilöä, joista ns. vakituisessa palvelussuhteessa oli 85. Määräaikaisia henkilöitä oli 13 ja sijaisia 5. Lähes kaikki virat ja toimet ovat kokoaikaisia. Kokoaikaisia oli 81 ja osa-aikaisia 22. Vakituisista osa-aikaisia oli 15, joista osa-aikaeläkkeellä 3. Osa-aikaisuuden syy voi olla omaehtoinen osa-aikaeläke, osa-työkyvyttömyyseläke tai syy voi olla työstä johtuva. Työnantaja suhtautuu osa-aikatyöhön myönteisesti, jos tehtävä tai palvelu pystytään hoitamaan osa-aikaisesti, tai menettelyllä turvataan työntekijän jaksaminen työssään. Henkilöstön määrä sopimusaloittain: KVTES 40 OVTES 45 TEKNISET 12 TUNTITES 6 4

5 Henkilöstön määrä palvelussuhderyhmittäin: Lappajärven kunnan henkilöstön määrä on pysynyt vuosittain lähes samansuuruisena. Joitakin virkoja on lakkautettu, mutta vastaavasti on palkattu henkilöstöä työsuhteisiin, mikäli se on ollut välttämätöntä. Muutamia määräaikaisia palvelussuhteita on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi, mikäli määräaikaisuudelle ei enää ole ollut perusteita. Virkanimikkeitä ja työsuhteiden nimityksiä muutettiin paremmin tehtäväkuvaa vastaaviksi vuoden 2015 alusta lukien. Talousarvion osana hyväksytään henkilöstösuunnitelma sekä henkilöstömäärä osastoittain. Henkilöstösuunnitelman mukaan uudet työtehtävät perustetaan viroiksi, jos niihin sisältyy kuntalain mukaisia viranomaistehtäviä tai erityislaki edellyttää virkasuhdetta. Muihin tehtäviin henkilöstö otetaan työsuhteeseen. Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on ensisijainen palvelussuhteen muoto. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään silloin, kun on lain edellyttämä peruste. Määräaikaisuuden peruste kirjataan työsopimukseen/viranhoitomääräykseen. Sijaisia palkataan vain tarvittaessa turvaamaan toiminnan sujuminen ja palvelujen saatavuus. Sijaisten palkkaaminen on kiellettyä niillä aloilla, joilla palkkaamatta jättäminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa tai esimerkiksi vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Avoimeksi jäänyttä virkaa tai työsuhdetta ei saa julistaa auki ilman kunnanhallituksen lupaa. Työsuhteita/virkoja täytettäessä tulee aina selvittää mahdollisuus yhteistyöhön, tehtävien yhdistämiseen tai työsuhteiden/virkojen lakkauttamiseen. 2.2 Rekrytointi Lappajärven kunta palkkaa henkilöstön pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. Ennen viran/työsuhteen aukijulistamista on selvitettävä, voidaanko tehtävä 5

6 hoitaa sisäisin järjestelyin tai yhteistyössä. Aukijulistamiselle tarvitaan kunnanhallituksen lupa. Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kunnanhallitus. Viranhaltijan/työntekijän palkan päättämisessä toimitaan hallintosäännön 30 :n mukaisesti. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään silloin, kun on lain edellyttämä peruste. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltija voidaan ottaa virkaan määräajaksi viranhaltijan omasta pyynnöstä määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne sijaisuus avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Voimassa olevaan työsopimuslakiin ei sisälly esimerkkiluetteloa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteista. Perusteltua syytä arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon lain perusteluissa esimerkinomaisesti määräaikaisuuden perusteina mainitut työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Jos määräaikainen työsopimus tehdään työntekijän pyynnöstä, ei sen tekemiseen tarvita muuta perusteltua syytä. Henkilöstölle on laadittu perehdyttämisohje, joka tulee käydä läpi uuden työntekijän kanssa. Perehdyttämisestä huolehtii lähiesimies. Henkilöstöasioissa, niin palkkauksessa, koulutuksessa kuin työhönotossakin, toimitaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sekä kunnanvaltuuston hyväksymän Lappajärven kunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. 2.3 Henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön ikärakenne: 6

7 Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 50,5 vuotta, naisten keski-ikä oli 50,0 vuotta ja miesten 52 vuotta. Sairauspoissaoloista lähetetään tieto työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältää varhaisen puuttumisen ohjeen, millä pyritään jo varhaisessa vaiheessa reagoimaan työntekijän mahdolliseen heikentyneeseen työkykyyn. 2.4 Työkyvyn ylläpitäminen Kunta pyrkii tukemaan henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista henkilöstöpolitiikalla, johon kuuluu mm. tiedotustoiminta, perehdytys, täydennyskoulutus ja muu koulutus. Henkilökunnan työhyvinvointia tuetaan mm. Kuntoseteli+ -lipukkeilla, joita henkilökunta voi käyttää itse valitsemiinsa kohteisiin. Ensisijaisesti lipukkeita käytetään liikuntapalveluihin. Lisäksi henkilökunnalle järjestetään yksi kaksi yhteistä tapahtumaa vuoden aikana. Henkilöstön kanssa pyritään käymään vuosittain kehityskeskustelu, jossa käydään läpi perustehtävä, tavoitteet, onnistuminen tavoitteissa, mahdolliset muutokset työssä sekä koulutustarpeet ja toiveet. Henkilöstölle suositellaan ammattiin liittyvää koulutusta, joka tukee työssä selviytymistä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Toimintasuunnitelma sisältää työpaikkakäynnit, terveystarkastukset ja terveydenseurannan sekä vajaakuntoisen työntekijän terveyden seurannan ja kuntoutusohjauksen. Toimintasuunnitelma sisältää laajan sairaanhoitosopimuksen. Terveystarkastukset tehdään ennen työn aloittamista tai 1 kk:n kuluttua työn aloittamisesta. Määräaikaistarkastukset ovat pääsääntöisesti viiden vuoden välein, mutta yli 50-vuotiailla kolmen vuoden välein. Riskiryhmiin kuuluville määräaikaistarkastukset tehdään useammin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältää työkykyä ylläpitävän toiminnan, jota voi olla esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyllä saatujen tulosten hyödyntäminen tai yksittäisen työpisteen ergonomiaselvitys. Työterveyshuolto seuraa sairauspoissaoloja ja raportoi työnantajalle, mikäli 7

8 työpisteessä ilmenee useita samantyyppisiä sairauspoissaoloja tai oireita. Yhteisissä keskusteluissa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Henkilöstön tulee toimittaa sairauspoissaolostaan todistus työnantajalle. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältää Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki suunnitelman, jonka tavoitteena on havaita ja ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdolliset työ- ja toimintakyvyn ja osaamisen ongelmat. Toimintasuunnitelma sisältää myös Suosituksen päihdeongelmaisen hoitoonohjausjärjestelmäksi. Työpisteissä on tehty riskien kartoitus sekä riskianalyysi. Havaitut puutteet on pyritty poistamaan mahdollisimman nopeasti ja suuremmat, määrärahan tarvitsevat toimenpiteet on esitetty talousarviossa. Tehtäville on nimetty vastuuhenkilö ja aikataulu. Riskikartoitusta on tehty lähes vuosittain. Lappajärven kunnassa on laadittu seuraavat asiakirjat: Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintaohje Sähköinen hyvinvointikertomus Turvallisuussuunnitelma Savuton Lappajärvi toimenpideohjelma Henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen ehkäisyn menettelytapaohjeet Lappajärven kunnan henkilöstöä koskevat asiakasväkivallan hallintamenettelyt Haitallisen henkisen kuormituksen tunnistaminen, ehkäiseminen ja hallitseminen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä muut työsuojelulainsäädännön edellyttämät ohjeet. 3 Koulutussuunnitelma 3.1 Vuoden 2017 koulutusteemat Lappajärven strategian mukaan kuntalaisia palvelee ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja yhteistyökykyinen henkilökunta. Talousarvion osana hyväksytään vuosittain henkilöstösuunnitelma sekä virka- ja työsuhdeluettelo. Talousarvioon 2017 on varattu määrärahaa koulutusmenoihin. Lisäksi kunnanhallitus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan henkilökunnalle voidaan myöntää palkallista virkavapaata tai työlomaa enintään viisi päivää vuodessa itse maksettuun, omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Lappajärven kunnassa on kartoitettu henkilökunnan osaamista ja tasoa, mutta valmista dokumenttia ei vielä ole. Tietoja täydennetään vuoden 2017 aikana. Myöskään osaamisen kehittämisen järjestelmää ei ole, vaan jokainen osasto vastaa henkilökuntansa koulutuksesta. Sivistystoimen viisivuotissuunnitelmassa tuodaan esille niitä oppiaineita tai virkoja, joihin tullaan tarvitsemaan pätevää henkilökuntaa tai johon toivotaan opettajakunnan kouluttautuvan tai erikoistuvan. Henkilökunta osallistuu ammattialansa koulutuksiin ja seminaareihin ylläpitääkseen osaamistaan ja kehittääkseen ammattitaitoaan tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Koulutustarpeet ja toiveet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Koulutusteemat: 8

9 ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen, (vaihtelee ammattialoittain), lisä- ja täydennyskoulutus, jatkokoulutus, oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot, työpajat hankinnat lainsäädäntö hallinto ja talousosaaminen henkilöstöhallinto, esimiestyö, johtaminen tietojärjestelmät ja tietotekniikka, uuden teknologian käyttöön ottoon liittyvä koulutus, kurssi, seminaari tietoturva- ja riskienhallinta asiahallinto projektinhallinta ja prosessit asiakaspalvelu, viestintä, vuorovaikutustaidot, työyhteisöosaaminen työyhteisön kehittäminen työhyvinvointi, työkyky, työsuojelu ja turvallisuus tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ensiapu kansainvälisyys ja kielet monikulttuurisuus omaehtoinen koulutus työajalla Henkilökunnan osaaminen pyritään turvamaan koulutusten ja seminaarien lisäksi ammattikirjallisuuden lukemisella sekä työnkierrolla. Oman osaamisen kehittämistä tuetaan ja siihen kannustetaan. Yleisesti koko työyksikköä tai muuta, laajempaa joukkoa koskeva koulutus pyritään järjestämään paikallisesti. Omassa työtehtävässä tarvittavan erikoisosaamisen kehittäminen hankitaan täsmäkoulutuksessa. Mikäli työnantaja pitää koulutukseen osallistumista virka- tai työtehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, työnantaja voi määrätä viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen virka-/työmatkana. Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä, työnantaja voi siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan/työntekijän osallistumaan koulutukseen. Yksittäiseen koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työntekijälle voidaan tällöin myöntää hakemuksesta virka-/työvapaata täydellä palkalla (kh:n päätös vuodelta 2009). Jokainen työyksikkö huolehtii oman osastonsa osaamisesta ja sen kehittämisestä. Työyksiköiden tulee huolehtia, että sijaisjärjestelyt voidaan turvata vähintään välttävästi. Koulutuspäivät tulee anoa web-tallennuksen kautta. 3.2 Koulutusten seuranta Lappajärven kunnalla on käytössä webtallennus henkilöstöohjelma, johon henkilöstö tallentaa kaikki koulutuspäiväanomukset, koulutustilaisuuden nimen, ajan ja paikan, ja jonka lähiesimies hyväksyy. Ohjelmalla voidaan raportoida henkilöittäin koulutuspäivät. Lautakunnille ja kunnanhallitukselle toimitetaan talouden ja toiminnan seurantaraportit kolmannesvuosittain. 9

10 Keskushallinto tekee anomuksen työttömyysturvarahastolle. 10