SELVITYSTYÖN TAUSTA TILAHANKKEIDEN TARVESELVITYSMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYSTYÖN TAUSTA TILAHANKKEIDEN TARVESELVITYSMALLI"

Transkriptio

1

2 SELVITYSTYÖN TAUSTA Vuoden 2006 aikana valmistui työryhmätyönä Ulvilan vanhustenhuollon kehittämisohjelma vuosille Työryhmän esitys hyväksyttiin sekä sosiaali- että terveyslautakunnissa, mutta sen hallitus- ja valtuustokäsittelyä päätettiin lykätä sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisprosessiin ja johtavan viranhaltijan valintan liittyen. Työryhmän esitys piti sisällään mm. pitkäaikaishoitoa antavan vanhainkoti Kanervakodon peruskorjauksen. Peruskorjaussuunnitelmaan liittyvä tarveselvitys on ladittu viranhaltijatyönä vuonna Siihen palataan myöhemmin tässä tarveselvitysasiakirjassa. Lyhyesti sanottuna kyse on suunnitelmasta, jossa rakennuksen yläkerta on varattu pitkäaikaislaitoshoitoon (18 paikkaa) ja alakerta lyhytaikaisosastoksi (15 paikkaa). Työryhmän esitys piti sisällään lisäksi terveyskeskuksen yhteyteen rakennettavan 40 paikkaisen hoivaosaston, jossa dementiasta aiheutuvat tarpeet olisi huomioitu. Kevään 2007 aikana uusi sosiaali- ja terveysjohtaja yhdessä perustetun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän kanssa otti kaupunginhallituksen toimeksiannosta kantaa hyväksymistä vaille olevaan kehittämisohjelmaan. Kannanottoa edelsi aiheen käsittely toistuvasti perustetun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän kokouksissa ja henkilöstön kanssa käydyt keskustelut ja haastattelut. Käytyjen keskustelujen pohjalta kannanotossa kyseenalaistettiin 40 paikkaisen hoivaosaston rakentaminen. Näin siksi, että palvelujärjestelmä oli todettu jo valmiiksi laitosvaltaiseksi. Lisäksi kasvavassa määrin alkaa olla näyttöjä vaihtoehtoisista ja ennen kaikkea sekä yksilön kannalta että yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisemmista ratkaisutavoista. Viranhaltijaesittelyssä tuotiin esiin, että hoivaosastojen eli laitosten, olivatpa ne miten kodinomaisa tahansa, rakentamisen aika on ohi. Kaupunginhallituksen käsittelyssä ja valtuuston vahvistamana hoivaosasto sanasta luovuttiin ja tilalle tuli maininta 40 paikkaisen asumisyksikön rakentamisen. Muut tunnusmerkit pysyivät entisinä, eli kodinomaisuus, terveyskeskuksen läheisyys ja dementiatarpeiden huomioiminen. Tästä lähtökohdasta käsin kayupunginhallitus on edellyttänyt terveystoimelta asumisyksikön hankesuunnitelman laatimista kaupunginhallituksen pidettävään kokoukseen. TILAHANKKEIDEN TARVESELVITYSMALLI Karhukuntien julkaisuna on valmistunut Tilahankkeiden tarveselvitysmalli (Karhukuntien julkaisuja 5/ 2005). Kyseinen Tilahankkeiden tarveselvitysmalli on kaupunginhallituksen hyväksymänä päätetty käyttöönotettavaksi myös Ulvilassa. Tarveselvitysmalli on ollut osa Karhukuntien teknisen ryhmän hanketta, jossa on pyritty kehittämään tilaajaosaamista kunnallisissa tilahankkeissa. (Tilahankkeiden tarveselvitysmalli, Koppelomäki M. Karhukuntien julkaisuja 5/ 2005). 1

3 Tilahankkeiden tarveselvitysmallin mukainen menettely alkaa tarveselvityksen tekemisellä. Tarveselvityksen tekeminen puolestaa edellyttää laajaa työpanosta sekä tekniseltä toimelta että tässä tapauksessa ns. käyttäjähallintokunnalta eli terveystoimelta. Annetulla aikataululla ( ) tarveselvityksen tekeminen täydellisesti ohjeen mukaisella tavalla ei ole ollut mahdollista. Teknisen toimen käynnissä olevat mittavat urakat ja sosiaali- ja terveystoimen muutosprosessin tärkeä käynnistämisvaihe ovat vaikeuttaneet valmistelua. Toisaalta sosiaali- ja terveystoimen osalta on todettava, että asioiden yhtäaikainen valmistelu on ollut näköaloja avartavaa. Tarveselvitysvaihe, sitten kun se saadaan kokonaan loppuunsaatetuksi, päättyy hankepäätöksen valmisteluun. Hankepäätöksen valmistelu on terveystoimen ja teknisen toimen yhteistyönä suoritettava vaihe. Hankepäätöstä valmisteltaessa käsitellään kaikki toteuttamiskelpoiset tilahankintavaihtoehdot. Vasta tästä valmistelusta on mahdollista tehdä varsinainen hankepäätös. Mikäli päätös on myönteinen, toimii laadittu tarveselvitys hankesuunnittelun suunnitteluohjeena. Hankesuunnitteluvaiheen päättää investointipäätös. TILAHANKKEISTA OPITTUA Tähän lukuun on ensin koottu joukko lyhyempiä otteita edellä mainitusta Karhukuntien julkaisusta. Poimitut asiat ovat merkittäviä valmistelua ohjaavia seikkoja. Alleviivatut seikat erittäin tärkeitä huomioida. Kun todetaan, että tilahanke on välttämätön hallintokunnan toiminnan kehittämiseksi, laatii käyttäjähallintokunta tarveselvityksen teknisen toimen avustamana. Siinä käyttäjähallintokunnan tehtävänä on analysoida ja suunnitella toimintaansa siten, että se vastaa myös tulevaisuuden kehitysennusteita. Käyttäjien (terveystoimi) on päätettävä minkälaisen fyysisen tuotteen he haluavat ja sen lisäksi heidän on päätettävä se, minkälaista palvelua toimitila tuottaa. Tilahankkeen tarveselvitys on selkeästi erotettava suunnitteluvaiheesta. Useat suunnittelijat rakastavat erilaisten luonnosten piirtämistä. Luonnokset voivat kuitenkin vakavasti haitata onnistuneen rakennuksen valmistumista. Käyttäjällä on suurin vastuu olla luova ohjelmointivaiheessa, koska hän on vastuussa toiminnallisesta lopputuloksesta. Kunnallisessa toimintaympäristössä käyttäjähallintokunta edustaa tilojen tulevaa käyttäjää ja siksi sen tehtävänä on selvittää palvelutarpeiden muutokset ja niitä vastaavat tilatarpeet. Mitkä organisation toiminnat ovat kannattavia ja mitä kannattaisi kehittää, sekä saadaan tietoa mistä toiminnoista kannattaisi luopua. Tarveselvitys käsittelee strategioita, toimintoja ja resurssien allokointia 2

4 Tilasuunnittelun vaiheet (Pennanen 2004) 1)information kerääminen, 2)haastatteluiden tekeminen 3)tarvittavista toiminnoista pättäminen 4) toimintoja vastaavien tilojen suunnittelu sekä kustannusarvioiden laatiminen 32 % tilahankkeen virhekustanuksista johtuu hankkeen alkuvaiheen päätöksistä Mitä ennemmän aikaa ja voimavaroja käytetään projektin alkuvaihessa tarpeiden määrittelyyn, sitä kivuttomammin projeksti jatkossa etenee. Tarvesuunnitteluvaiheen ongelmana on riittämätön esisuunnittelu (Hirvensalo 1990) Tilahankkeiden suunnittelua ei tarpeeksi nivelletä osaksi organisaation tilojen suunnittelua, eikä tuotteiden ja toimintojen suunnittelua (Piirainen 1996) Asiakastarpeiden määrittelyprosessin hallinta on erittäin tärkeää, ja sillä voidaan vaikuttaa erittäin paljon tilahankkeen kustannusten muodostumiseen (Tanhuanpää & Lahdenperä 1996) Tilojen on oltava myös ratkaisuiltaan monikäyttöisiä ja muuntojoustavia. Vaatimuksien määrittämisessä keskitytään nykyään yhä enemmän laadullisiin tekijöihin, käyttötalouteen sekä muihin elinkariominaisuuksiin. Tilahankkeen ohjelmointi on heuristinen (oivaltamaan johtava, yrityksen ja erehdyksen kautta etenevä) eikä algoritmi (vaikeittainen ratkaisu- tai matemaattinen menetelmä) Lopullinen päätös syntyy oppimisen, ymmärtämisen, informaation prosessoinnin, arvioinnin ja ongelman ja sen olosuhteiden määrittelyn kautta. Lopuksi vielä kaksi pidempää lainausta julkaisusta. Kohdat sopivat hyvin kuvaamaan myös vanhusten asumisyksikkö-asiaan liittyvää tähän astista valmistelua ja käsittelyä. Kursiivilla olevat kommentit ovat kirjoittajan kommentteja. Päätöksentekoprosessi alkaa päätöksentekoa edeltävällä vaiheella. Tämä vaihe alkaa konfliktin tunteella, mikä aiheuttaa päätöksentekoa motivoivaa jännitystä, koska se aiheuttaa tyytymättömyyttä ja turhautumista nykyisiin olosuhteisiin (erityisesti Kanervakoto). Päätöksentekoa edeltävän konfliktin pääasiallisena lähteenä on sopivien vaihtoehtojen puuttuminen, erityisesti idealisen vaihtoehdon sopimattomuus ( taloudellisesti kestämätön). Päätöksentekijä (viranhaltija ja/tai luottamushenkilö) etsii tärkeimmät kriteerit ja arvioi eri vaihtoehdot niiden kriteerien valossa. Pian havaitaan, että ideaalivaihtoehto ei ole sopiva. Tilahankkeissa konflikteja aiheuttaa se, että käyttäjät haluavat tarpeidensa suurempaa tyydytystä, ja omistajat ovat puolestaanhuolissaan kustannuksista. Käytäntö on lisäksi osoittanut, että tarpeita ja toiveita on aina enemmän, kuin on mahdollista realistisesti toteuttaa. Ideaalivaihtoehdon toteuttaminen olisi yksinkertaisesti liian kallista. Asiakas usein halua enemmän kuin mihin hänellä on varaa. Toimitilasuunnittelussa on useita määrittelyjä ja toiveita, jotka ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Ristiriita on suuri, jos määrittelyt ja toiveet yhdistetään ja verrataan olemassa oleviin resursseihin. Tilasuunnittelun tuote ei ole se, että kaikki 3

5 tavoitteet ja määrittelyt toteutetaan (kodinomainen, inhimillinen, 40 paikkaa, hoivaosasto, asumisyksikkö, terveyskeskuksen vieressä, itseohjautuva vanhus, dementiahoidon erityisvaatimukset, petipaikka, vapaajankeskuksen läheisyys, autoja ja elämää, rauhallisuutta ja estetiikkaa...). Konfliktin havaittuaan päätöksentekijä aloittaa uusien vaihtoehtojen etsinnän, jotka mielellään ovat ideaalivaihtoehdon kaltaisia. Ideaalivaihtoehtokin voi muuttua. Lopulta idealiratkaisun ominaisuudet muuttuvat pysyviksi. Toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon etsiminen jatkuu mutta nyt tarkoituksenmukaisesti kohti idealiratkaisua ( viranhaltijalla; kohti sitä, että pitkäaikaishoidon tarve tyydytetään, mutta resursseja jäisi merkittävästi myös preventiiviseen työhön ja avopalveluihin) Jos ideaaliratkaisusta tulee toteutuskelpoinen, päätöksenteko prosessi loppuu ja konflikti tulee täysin ratkaistuksi. Näin kuitenkin tapahtuu harvoin ja siksi päätöksentekijä kysyy kysymyksen, mikä vaihtoehto laskee konfliktin hyväksyttävälle tasolle. Päätöksentekijä yrittää löytää eri vaihtoehtojen arviointiin mahdollisimman suuria eroja, jotta päätöksenteko on helpompaa. Tiedon kerääminen eri vaihtoehdoista on aluksi objektiivista eli erilaisista tekijöistä ja havannoijasta riippumatonta mutta muuttuu prosessin edetessä subjektiiviseksi eli omakohtaiseksi ja puolueelliseksi. Näin siksi, että päätöksentekijä (viranhaltija tai luottamushenkilö) huomaa, ettei lisäinformaatio muuta vaihtoehtojen paremmuusjärjestystä. Tietoa kerätään tarkoitushakuisesti, osa informaatiosta kuitenkin hylätään tietoisesti tai tietämättä (PARAS-hanke, seudulla tapahtuvat tiloja koskevat rakennemuutokset, SOTE-muutokset). Tilahankkeessa päätöksenteko saattaa muuttua puolueelliseksi tilahankintavaihtoehtojen yhteydessä. Uudisrakennusta pidetään usein oletuksena tilatarpeen tyydyttämiselle. Myös Kuntaliitosta vahvistetaan, Kunnallisten tilahankkeiden yhteydessä tilatarpeen tyydyttämisen ensisijaisena vaihtoehtona pidetään uudisrakennusta. Päätöksentekoa edeltävän vaiheen eli tarveselvittelyn ja hankepäätöksen valmistelun päättyessä voidaan tehdä osittainen päätös. Tämä vaihe sisältää päätöksentekoprosessin ohjausta, eli voidan hylätä ilmeisen huonoja vaihtoehtoja, palauttaa jo kerran hylättyjä vaihtoehtoja, tai lisätä ja poistaa päätöksentekokriteereitä. Kun kaikkia vaihtoehtoja verrataan idealiratkaisuun, voidaan vaihtoehdoista poistaa kaikkein epätodennäköisimmät vaihtoehdot ( alunperinkin pitäisi edellyttää useampien tilaratkaisuvaihtoehtojen esiinnostamista, ei ainostaan uuden rakentamista tai vanhan korjaamista). Jos mahdollisia vaihtoehtoja karsitaan, silloin saatta käydä niin, että idealivaihtoehtokin on liian kaukainen ja siksi ideaalivaihtoehtoa tuodaan lähemmäksi toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ( rakennetaan vain vähän janostetaan olemassaolevan toiminnan tehokkuusastetta tai rakennetaan vain sellaista, mitä ei krta kaikkiaan muutoin saada hankituksi). Kun mikä tahansa (osa)päätös tehdään, niin sen seurauksena hylättyjen vaihtoehtojen houkuttelevuutta lasketaan ja valittujen vaihtoehtojen paremmuutta korostetaan. Mutta heti kun (lopullinen)päätös on tehty, nousevat valitun vaihtoehdon kielteiset asiat ja hylätyn vaihtoehdon positiiviset seikat esiin! 4

6 1. TARVESELVITYKSEN LÄHTÖTIEDOT Käyttäjän lähtötiedot sisältävät nykytilan kuvauksen, tulevaisuuden määrittelyn ja toimintavaihtoehtojen kartoittamisen. Lähtötietojen kartoittamisen perusteella tarkaistaan se, tarvitaanko muuttuneen tilatarpeen tyydyttämiseksi tilahanketta. 1.1 Terveystoimen hoiva- ja hoito tulosalueen lähtötiedot Nykytilan kuvaus Asumispalvelujen määrittely Asumispalvelujen tavoitteena on tukea vanhuksen omatoimisuutta ja asumista järjestämällä olosuhteet sellaiseksi, että välitön hoidon tarve vähenee. Asumisyksiköissä asuvat saavat palveluja samalla periaatteella kuin kotona asuvat vanhukset. (Vanhustenhuollon kehittämisohjelma) Palveluasuminen on avo- ja laitoshoidon välimaastoon sijoittuva palvelumuoto. Palveluasuminen on vanhusten itsenäistä asumista, jota tuetaan ulkoa annettavilla palveluilla. Palveluasuntopaikkoja on 44 Ulvilassa. (Vanhustenhuollon kehittämisohjelma) Sosiaali- ja terveystoimen toiminta- ja taloustilaston luokitusmäärityksissä vanhustenhuollon palveluasuminen määritellään seuraavasti: Palveluasuminen tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on käytössään sekä pysyvä asunto että siihen kiinteästi liittyvät, jokapäiväistä selviytymistä edistävät palvelut (esimerkiksi kodinhoitopalvelut, henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät palvelut jne.). Asuminen perustuu vuokra-, omistustai muuhun vastaavaan hallintaan. Mukaan kuuluvat sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit. Tehostettu palveluasuminen poikkeaa tavallisesta palveluasumisesta siten, että vanhus saa palveluita ympärivuorikautisesti yksikön sisältä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on vuonna 2006 joko omana toimintana tai ostopalveluna yhteensä 30 Ulvilan kaupungissa. Yksityiset palveluntuottajat on kilpailutettu v (Vanhustenhuollon kehittämisohjelma) Asumispalvelut Ulvilassa Vanhusten vuokra-asuntoja on yhteensä 106: - Koivukoto B 19 asuntoa (hissitalo ja kotipalvelun tukipiste), - Friitalan vanhustentalo 8 asuntoa (maan tasalla ja kotipalvelun tukipiste, remontin tarve), - Harjunpään vanhustentalo 11 asuntoa (maan tasalla), - Kaasmarkun vanhustentalo 7 asuntoa (maan tasalla ja kotipalvelun tukipiste), - Koivukoto A 16 asuntoa (kerrostalo, ei hissiä, mutta kotipalvelun tukipiste), - Kekinkulman vanhustenasunnot 10 asuntoa (maan tasalla). -Jokipirtin vanhustenasunnot 20 asuntoa (Pappilanlammen palvelukeskus vieressä, samoin terveyskeskus melko lähellä) - Kullaan Vanhustentalo, 15 asuntoa (Kullaan vanhainkoti ja kotipalvelun tukipiste vieressä). (Vanhustenhuollon kehittämisohjelma) 5

7 Palveluasuntoja / tuettua asumista Ulvilan kaupungilla on Kanervakodon ja Kotolan läheisyydessä sijaitsevassa Mäntykodossa. Mäntykodon asukkaiden palveluista vastaavat Kotolan dementiayksikön hoitajat. Mäntykoto on rivitalo, jossa on viisi asuntoa. Pappilanlammen palvelukeskus on Ulvilan vanhustenhuoltoyhdistyksen omistama avopalvelukeskus, jossa on 31 palveluasuntoa eli 39 asiakaspaikkaa. Palvelukeskus myy sekä keskuksessa että sen ulkopuolella asuville asiakkailleen aterioita, päivätoimintaa sekä sauna- ja pyykkipalvelua. (Vanhustenhuollon kehittämisohjelma) Tehostettua palveluasumista kaupungin omana toimintana tuotetaan Kotolan dementiayksikössä (saneerattu Kanervakodon yhteyteen v. 1997). Kotolassa on kymmenen asuntoa, joissa on yhteensä 12 asukaspaikkaa. Pappilanlammen palvelukeskuksessa on 21 tehostetun palveluasumisen paikkaa. (Vanhustenhuollon kehittämisohjelma) Tehostetun palveluasumisen kilpailutuksessa on hyväksytty seuraavat yksityiset asumispalvelujen tuottajat Pappilanlammen palvelukeskuksen lisäksi: Kuusama-koti Oy (Kokemäki), Pienkoti Tyllintupa Oy (Harjavalta), Hoivapalvelu Sari Huhtinen (Köyliö), Parkanon Rantakoto Ry (Parkano), Hoitokoti Linnanneito (Rauma), Esperi Oy Ab (Helsinki), Mediset Oy / Dementiakoti Iltatuuli (Huittinen), Ruissalosäätiö Saga - seniorikeskus (Rauma), Satalinna-kuntoutus Oy (Harjavalta), Vuollekoti / Vuollekodin kannatusyhdistys Ry (Kokemäki). Näistä Esperi Oy laajentaa toimintaa Ulvilaan käynnistämällä 5/ paikkaisen tehostetun asumispalveluyksikön. Ulvilan vanhusten asumisen nykytilaa ja asumiseen/hoitoon hakeutumista on kuvattu liitteenä 1. olevassa diasarjassa. Palvelurakenteen ongelmat Terveystoimessa suurimmat ongelmat vuoden 2006 aikana olivat sairaalan täyttyminen pitkäaikaispotilaista ja tästä johtuen Porin kaupunginsairaalan ja Satakunnan keskussairaalan käyttö kasvoi merkittävästi. Porin Kaupunginsairaalassa oli hoitopäiviä Satakunnan ssairaanhoitopiirille maksettiin siirtoviimemaksuja 72 hoitopäivältä yhteensä Summa vastaa käytännössä yhden ammattihenkilön vuosikustannuksia. Suurimman osan vuotta Ulvilan sairaalassa hoidettavista potilaista yli 50 % on ollut potilaita/asukkaista, joille sairaalaympäristö ei ole tarkoituksenmukaisin paikka, mutta joille ei ole muuta jatkohoitopaikkaa järjestynyt. Tästä syystä terveyskeskussairaalatasoista hoitoa vaativia potilaita on jouduttu sijoittamaan Porin kaupunginsairaalaan ja keskussairaalaan. Tästä syystä päädyttiin pakkotilanteessa lisäämään laitospaikkoja entisestään saneeraamalla Kullaankotoon viisi laitospaikkaa. Samankaltainen saneeraus tehtiin Kanervakodolla, jolloin saatin saneeratuksi myös kuusi uutta lyhytaikaista laitospaikkaa. Stakesin selvityksessä (Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen, 2006) tehty laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen mitoitussuositus perustuu ajatukselle, että 75 - vuotta täyttäneistä 90 % asuu kotona ja laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa 6

8 on yhteensä 10 % ikäluokasta (5 % + 5 %). Väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2004 laskentaan. Selvityksen perusteella Ulvilassa vanhustenhuolto on laitospainotteinen verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin ja väestörakenteeseen. Vastaavasti tehostettu palveluasuminen on alimitoitettu. Laitoshoidon paikat Tehostetun palveluasumisen paikat Yhteensä Palvelurakenne (ei sairaala) (Ulvilassa 32) Suositus % + 5% Suositus % + 5% Suositus % + 5% Taulukko. Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen paikkojen määrä Ulvilassa vuonna 2006 ja 2007 sekä suositusten mukaiset paikat vuonna 2006, 2010 ja 2016 Suurin yksittäinen laitoshoidon syy on eriasteisten muistihäiriöiden aiheuttama heikentynyt toimintakyky. Suurten ikäluokkien myötä on alkanut ilmaantua uusia merkittäviä toimintakyvyn menettämiseen johtavia uhkatekijöitä, kuten päihdyttävien aineiden aiheuttama aikainen ja suuri avuttomuus ja muut sosiaaliset ongelmat. Vanhustyön asiakkaista noin 80 % on avohuollon asiakkaita, mutta kustannuksista yli puolet kohdistuu laitoshuollon asiakkaisiin. Asiakkaat Viimeisimmät tilastot, jotka antavat käsityksen asiakasmääristä, on esitetty 4/2007 toteutumasuoriteyhteenvedossa, joka on liitteenä. (Liite 2) Jonotilanne Helmikuussa 2007 dementiapaikkaa tai vanhainkotipaikkaa odotti 7 henkilöä ja palveluasuntoon odotti 21 henkilöä. Kesäkuussa 2007 vanhainkotipaikkaa Kanervakotoon tai Kullaakotoon jonottaa yhtensä 12 henkilöä ja tehostettuun palveluasumiseen jonottaa 20 henkilöä. MRSA positiivisia (tiedossa olevia) henkilöitä on Ulvilassa yhteensä 20. Puolet laitoshoidossa (Kanervakodossa 4, Kullaakodossa 3, sairaalassa 3) ja puolet kotona. Kotona asuvista ennakoidaan osan tarvitsevan tulevaisuudessa muun asumisratkaisun esim. eriasteisten muistihäiriöiden takia. Edellisen tavoin hoitotyössä huomioitava bakteeri on ESBL. Tästä povataan uutta MRSA:n tavoin leviävää ongelma. Sen kantajia Ulvilassa on 2. 7

9 Asiakastyytyväisyys Mittava vanhustyön asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kesän 2007 aikana tehtävään palkatun alan korkeakouluopiskelijan toimesta. Laitoshoidossa olevat tai heidän omaisensa haastatellaan 100 %:sti ja kotipalvelun asiakkaista 50% otetaan mukaan asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kesely toteutetaan strukturoidulla hastattelulla. Henkilöstö Kotipalvelussa työllistetty Kanervakodossa työllistetty 2 oppisopimusopiskelijaa Kotola/Mäntykoto työllistetty Kullaakoto 17 Kotisairaanhoito 5 perushoitajaa. 2 sairaanhoitajaa 1 terveydenhoitaja;työpanos jaettu 10:lle sosiaalipalveluohjaajia 4 SAS-yhdyshenkilö 1 fysioterapeutti 1 ( vuoden 2007 loppuun) + muiden työpanos vt. sosiaalisihteeri 1 Osastonhoitajat 1+1/2 sairalan henkilöstöä 19.5 Johtavan hoitajan työpanosta kotisairaanhoidon ja sairaalan osalta noin 50% Toimistohenkilöstö 1 Sosiaalityöntekijän työpanosta Lääkärin työpanosta liki 1 sosiaali- ja terveysjohtajan työpanosta Vanhustyön ammattihenkilöiden eli kelpoisuuden omaavan henkilöstön määrä on nykyisellään riittämätön. Laitoshoidon mitoituksia sairaalassa ja vanhainkodeissa on tarvetta lisätä, mikäli laitospaikkojen määrää ei supisteta nykyisestä. Oman henkilöstön määrän kasvattamiseen vaikuttaa se, tuotetaanko palvelu itse, vai hankitaanko se ostopalveluna. Henkilöstön sijoitteluun puolestaan vaikuttaa se, millaiseksi palvelurakenne uudistetaan.kotihoitopainotteinen linja tarkoittaisi (eläköityminen ensin huomioiden), että osa laitoksissa työskentevistä koulutettaisiin kotihoidon tehtäviin. Joka puolella palvelurakennetta on kriittisesti tarkasteltava tehtävä- ja ammattirakennetta osana sote-muutosprosessia. Sekä laitos- että avohoidossa työskentelevillä on sosiaali- ja terveysdenhuollossa jatkuva lisä- ja täydennyskoulutustarve. Vanhustyössä se on suurin, koska 8

10 gerontologista erityisosaamista on selvitysten (Kivelä - Stakes 2006) mukaan merkittävästi liian vähän sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöillä. Gerontologisen lääketieteen ( geriatrian ja vanhuspsykiatrian), gerontologisen hoitotyön ja gerontologisen sosiaalityön erityisosaajien vähyys tai puuttuminen paikallisissa ja alueellisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on suuri puute. Puutteellisesti on myös integroitu gerontologinen osaaminen kaikkien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden osaamiseen. Hoidon onnistumisessa on kyse osaamisesta. Osaamista mittaavat nykyisin (Mäkinen 2007) 1. Kuntoutuksen osuus (sis. kuntouttava työote) 2. Dementtiasairauksien hoidon osaaminen 3. Vanhuksen lääkehuollon osaaminen ( erik. lääkärit). Organisaatiorakenne Vanhuspalvelut ovat siirtyneet sosiaalitoimesta osaksi hoivan ja hoidon tulosalueetta terveyslautakunnan alaisuuteen. Toimenpide on osa sote muutosta eli sosiaali- ja terveysdenhuollon yhdistämisprosesia Ulvilassa. Palveluprosessit ja sitä kautta organisaatio on päätetty uudistaa siten, että uusi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on valmis ja toiminnassa vuoden 2009 alusta lukien. Saman aikaisesti on kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisesti valmisteltava kyseisten palveluiden järjestäminen nykyistä laajemmalle väestöpohjalle, joka merkitsee myös organisatorisia muutoksia. Uudenlaisella organisoitumisella tavoitellaan mm. ammatillisen osaamisen (moniammatillisen) oikea-aikaista kohdentumista Osaamisen, työmenetelmien uudistamista asiakasprosessien johtamista ja asiakasprosesseissa työskentelemistä perinteisen työpaikka-ajattelun sijaan taloudellista ja ajallista resurssia asiakasrajapintaan tukipalveluiden mekanismejä uudistamalla Yhdenvertaisten palveluiden turvaamista ja haavoittuvuuden poistamista seudullisesti palvelurakennetta uudistamalla Nykyinen toimintatapa nimenomaan asumispalvelujen organisoinnissa on sellainen, että sekä isännöintipalvelu että vanhustyö jakaa vastuuta ja ohjausta vanhusten vuokraasuntojen suhteen. Kotolan ja Mäntykodon asumisyksiköt kuuluvat Kanervakodon lähiesimiehen vastuualueeseen ja Kullaan vanhustentalot Kullaankodon lähiesimiehen vastuualueeseen. Tehostetun palveluasumisen organisointi on myös keskitetty yhdelle sosiaalipalveluohjaajalle. Nykyiset tilat toiminnallisilta ominaisuuksiltaan Kanervakodossa ja Kullaakodossa on riittämättömästi huonetilaneliöitä ja asuinneliöitä asukasta kohden nykyvaatimuksiin nähden. Kanervakodon saneerattuja tiloja ( Kotola ja Hilla) lukuunottamatta tilat Kanervakodossa ovat huonossa kunnossa eivätkä vastaa nykymuodossaan tiloilta vaadittavia ominaisuuksia turvallisuuden, hygienian, ergonomian 9

11 suhteen eivätkä tue riittävästi itsehoitoisen, kuntouttavan ja toimintakykyä ylläpitävän hoito- ja vanhustyönkulttuurin toteuttamista. Kantaa voidaan ottaa myös yksikköjen sijaintiin, jotka jakavat mielipiteitä. Kullaakodon sijainti on hyvä. Siitä, onko sijainti lisärakentamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisnen, ollan eri mieltä. Kullalla terveysaseman läheisyys nähdään hyvänä asiana. Samantyyppisesti on haettu uudisrakentamiselle perusteluja terveysaseman läheisyydestä myös Ulvilsta. Kanervakoto on joiden mielestä kaukana (4 km terveyskeskukselta). Terveyskeskuksen sairasvastanotto ei kuitenkaan ole erityisen sairaille tai iäkkäille pitkäaikaishoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuville tarkoituksenmukainen asiointipaikka. Säännöllisen griatrista tuntemusta omaavan omalääkärin vastaanoton ja kierron järjestäminen suunnitellusti palvelutaloihin on edellistä vaihtoehtoa huomattavasti perustellumpaa. Etäisyydet ovat suhtellisia. Ulvilassa muutaman kilometrin (4 km) etäisyys koetaan pitkäksi kun toisaalla se nähdään normalina. Kyse on asenteista mutta tietenkin myös julkisen liikenteen toimivuudessa on eroja. Asiointi- ja palveluliikenteen räätälöityjä vuoroja on kuitenkin joka tapauksesa kehiteltävä ja lisättävä kansalaisten voimakkaan ikääntymisen vuoksi. Kanervakodon sijainnin vahvuustekijä on erityishuoltopiirin keskusalueen välitön läheisyys. Julkisia palvelurakenteita laajalti uudistettaessa rakennusten käyttötarkoitukset muuttuvat. Jo tälläkin hetkellä alueella on paljon käyttämättömiä resursseja ikäihmisten palveluiiden näkökulmasta. Alueen mahdollisuuksia kuntoutuksen, ulkoilun ja viriketoiminnan tarpeisiin ei ole hyödynnetty. Myös logistiikassa ja muissa tukipalveluissa synergiset edut olisivat ilmeisiä. Kanervakodossa on toteutettu aivan hiljattain ns. homeryhmän tarkistus. Tätä kirjoitettaessa työryhmän raportti ei ole vielä valmistunut. Alustavissa arvioissa on tuotu kuitenkin esille jo edellä mainittuja epäkohtia tilojen riittämättömyydestä ja epätarkoituksenmukaisuudesta. Pitojen kulumiseen ja rikkonaisuuteen on kiinnitetty huomiota ja havaittu niistä johtuvia bakterologisia ongelmia. Myös huonoon siisteyden tasoon, joka on seurusta puhdistuksen kannalta epäedullisista pintamaterialeista ja muodoista, on kiinnitetty huomiota. Työryhmän raportti tullaan oheistamaan myöhemmin tähän selvitykseen (Liite 3.) Kanervakodon saneeraus- ja peruskorjaussuunnitelmia varten on lasittu laadittu vuonna 2006 tilahankkeen tarveselvitys. Siitä käy ilmi nykyiset puutteet tilan toimivuudessa käyttötarkoitukseensa. Tarveselvityksessä on lähdetty tilan täydellisestä saneerauksesta, jolla saavutetaan tila, joka on soveltuva moninaisiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan käyttötarkoituksiin eri asukasryhmille. Tarveselvitykseen palataan kohdassa 2.Tavoitteiden määrittely. 10

12 Organisaation nykyinen taloudellinen tilanne Alla on esitetty Hoito- ja hoivapalveluiden taloudellisia tunnuslukuja vuoden 2007 talousarviosta ja toteumasta Nykyiset tilakustannukset (= sisäiset vuokrat) /vuosi sis. rakennusten ja alueiden kunnossapito ja kiinteistönhoidon Henkilöstömenot Kokonaismenot /vuosi /vuosi (toteuman 5/07 mukaan tasaisella taulukolla) /vuosi TA/2007 Henkilöstömenojen osuus 68,98% Tulevaisuuden hahmottaminen Tulevaisuuden hahmottamisella tarkoitetaan information keräämistä tulevaisuudesta, jonka perusteella laaditaan ennusteita tulevaisuudesta. Ennusteiden avulla voidaan sekä etsiä uusia ideoita että selvittää tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia ja uhkia. tarveselvitysvaihessa on selvitettävä vähintään seuraavat: Muutokset yhteiskunnassa, lainsäädännössä, toimintaympäristössä ja rakennetussa ympäristössä. Demograafisten tekijöiden eli väestön kasvun ja rakenteen ennustaminen ja sen merkitys henkilökunnan määrään. Tulotason kehittyminen ja sen merkitys palvelumaksujen ja yksityisen palvelutuotannon kasvuun Tietoperustan vahvistuminen ja osaamisen haaste Vanhustenhoidon ja vanhustyön tietoperusta on mittavasti vahvistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Kansainvälisesti tarkastellen tutkimuksia on tehty kohtalaisen paljon. Tietoperustan vahvistuminen on johtanut lajaan tarpeesen siirtää tietoja käytännön työntekijöiden toiminnan perustaksi. Osaamisen vahvistaminen on keskeisin vanhustyön osa-alueiden kehittämisen haaste maassamme. ( Kivelä Stakes 2006) Kansainväliset kokemukset vanhustenhoidon ja vanhustyön kehittämisen onnistumisesta osoittavat, että parhaiten onnistutaan kouluttamalla erityisosajia eli gerontologisen lääketieteen (geriatrian ja vanhuspsykiatrian), gerontologisen hoitotyön ja gerontologisen sosiaalityön erityisosajia kaikkien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden osamiseen. Ei onnistuta pelkästään integroimalla gerontologista osaamista kaikkiin jo olemassa olevien osajien ja erityisosaajien tietoihin. Toinen keskeinen kansainvälinen 11

13 havainto on saumattoman moniammatillisen yhteistyön merkitys hyvän vanhustenhoidon ja vanhustyön toteutumiselle. (Kivelä Stakes 2006) Tulevaisuuden hahmotus näyttöön perustuvien interventioiden kautta (Pitkälä, Strandberg. Missä vanhustenhoidossa näyttöä? Missä sudenkuopat?suomen lääkärilehti 2003;58) Sosiaali- ja terveydenhuollon varoista käytetään kaksi kolmasosaa vanhustenhoitoon. Valtaosa tästä summasta menee erilaisiin vanhusten laitoshoidon ja hoivan kustannuksiin. Suurin osa iäkkäistä haluaisi kuitenkin elää kotonaan mahdollisimman pitkään. On siis sekä yhteiskunnan että ykslöiden etu ylläpitää ikääntyvän väestön toimintakykyä ja heidän edellytyksiään selviytyä kotona. Vanhustenhoidossa alkaa olla näyttöä sekä toimintakyvyn ylläpidon että laitoshoidon lykkäämisen suhteen. Koska laitoshoitoon menee valtaosa vanhustenhuollon varoista, on pienilläkin muutoksella suhteellisessa laitospaikkojen osuudessa heijastusvaikutusta vanhustenhuollon kokonaiskustannuksiin. Eläkeikää kestää usein yli 30 vuotta. Tästä ajasta ihmiset elävät vuotta aktiivisina ja hyväkuntoisina. Tällä nuorella eläkeväestöllä on kroonisia sairauksia, useimmiten myös lääkkeitä käytössä. Kuitenkin heidän ruumiillinen ja henkinen toimintakykynsä ovat täysin normaalit ja he huolehtivat itsenäisesti omista asioistaan. Terveydenhuollon varoja he kuluttavat tuskin enempää kuin keski-ikäinen väestö. Noin 75 ikävuoden tienoilla alkavat sairauden kasaantua osalla eläkeläisväestöä. Tällöin ilmaantuu sydän- ja aivoinfarkti, katumisen jälkiseurauksia, selkä- ja nivelkulumavaivoja tai esimerkiksi sydänsairaus oireinen pahenee niin, että että vauhtia aletaan hidastaa. Tämä vaihe vanhentaa nopeammin, mutta harvat tarvitsevat vielä ulkopuolista apua. Jakso kestää viidestä kymmeneen vuotta. Kun ikääntyneen ihmisen varovaisuus lisääntyy pikku hiljaa ja liikunta vähentyy, ruokahalu heikkenee ja väsymystä sekä lihaskatoa ilmaantuu yhä enemmän. Ulkoilu vähenee, jolloin proteiinin saannin lisäksi myös D-vitamiinin saanti heikkenee. Osteoporoosi kiintyy, liikuntakyky heikkenee edelleen ja ikääntyvä ihminen alkaa enenevässä määrin vetäytyä kotiinsa. Usein samanaikaisesti läheisiä ihmisiä kuolee, ja ulkopuolisen avun tarve alkaa lisääntyä. Kun lishaskunto ja kehon hallinta heikkenevät, ikääntyvä ihminen kaatuile ja hänelle tulee murtumia. Hänen muistinsa heikkenee edelleen, ja vähentyneen proteiinin saannin seurauksena infektiot alkavat saada helpommin jälkiseuraurauksia. Sairaalakierre alkaa. Huolimatta kotiavusta erilaisine tukineen, kotisairaanhoidosta ja tilapäisistä sairaalajaksoista, pääsääntöisesti kotona asuvan vanhuksen hoito on vielä verrattain edullista. Näiden apujen turvin vanhus pärjää kotona vielä 1-3 vuotta. Lopulta saattaa kuitenkin ilmaantua sekavuusvaiheita,dementia pahene ja kuvaan tulee myös inkontinensia. Tässä vaihessa tarvitaan jo pysyvää laitoshoitoa, joskin vanhus kykenee liikkumaan itse ja hänen toimintakykynsä on vielä kohtalainen. Kevyempi hoivataso ja vanhainkotihoito tulevat kyseeseen vielä keskimäärin kaksi vuotta, mikä onkin useimmiten edellisempi ja inhimillisempi vaihtoehto kuin sairalatasoinen hoito. Keskimäärin yhden vuoden viimeisensä- vanhus viettää kalliissa, sairalatasoisessa hoidossa. Edellä kuvattua tapahtumaketjua voidaan muuttaa. Kaikenkuntoisten vanhusten hoidossa alkaa olla näyttöä interventioista ( oikeaaikainen väliintulo), joilla toimintakykyä voidan 12

14 ylläpitää, komplikaatioita ehkäistä ja laitoshoitoa lykätä. Näitä interventioita käytetään kuitenkin puutteellisesti tai ne kohdennetan väärin. (Pitkälä Strandberg, 2003) Yllä mainitussa artikkelissa nostetaan esiin seuraavat näyttöön perustuvat interventiot: liikunnan terveysvaikutusten näyttö alkaa olla niin vahva, että olisi suorastaan epäeettistä olla huomioimatta sitä kaatumisten ja murtumien ehkäisy; lääkkeettömät, lääkkeelliset ja vitamiinihoidot sekä investointi suojaimiin sydän- ja verisuonitautien preventiivinen kokonaisdiagnosointi Dementia; lääkityksen varhaisempi aloittaminen, investointi myös kalliisiin uusiin lääkkeisiin infektiot; suojautuminen rokotuksin Vanhustenhoidon sudenkuopat? (Pitkälä, Strandberg. Missä vanhustenhoidossa näyttöä? Missä sudenkuopat?suomen lääkärilehti 2003;58) Vanhustenhoidossa pätevät osin toisenlaiset periaatteet kuin keski-ikäisten hoidossa. Vanhuksen ilmaantuviin oireisiin tulisi aina tarttua hanakasti, diagnosoida ja hoitaa ne nopeasti, sillä nuoremmilla hyvin toimiva katsotaan ja seuraillaan periaate johtaa nopeasti toimintakyvyn heikkenemiseen ja komplikaatioihin. Vanhusta ei myöskään auta yhteen tautiin keskittyminen, vaan vanhusta hoidettaessa tulisi aina katsoa opportunnistisesti ja miettiä muita samanaikaisia sairauksia sekä pohtia myös prevention mahdollisuuksia. Usein hyväkuntoisia ikäihmisiä hoidetan huolellisesti, kun taas huonokuntoisiin laitoshoidon riskiryhmiin suhtaudutan nihilistisesti. Kuitenkin näissä ryhmissä komplikatioiden absoluuttinen määrä ja näin ollen saavutettu hyöty olisivat kaikista suurimmat. Aktiivisen hoidon myötä ei toisaalta pidä sulkea silmiä mahdollisilta hoitojen sivuvaikutuksilta - esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksilta ja monilääkityksen ongelmilta. Lääkelistan säännöllinen kriittinen tarkastelu on tarpeen. Hyväkuntoisten nuorien ikääntyvien ryhmässä hoidetaan usein innokkaasti potilaan esille tuomaa oiretta tai sairautta ja muiden samanaikaisten tautien preventio unohtuu. Kotona asuvien monisairaiden ryhmässä hoito on usein liian konservatiivista, preventio satunnaista, ylipäätään kaikissa edellä luetelluissa näyttöön perustuvissa hoidoissa ja interventioissa on vajetta. Laitoshoidon riskiryhmää, sairaloita ja kotihoitoa runsasti käyttäviä vanhuksia tulisi aina olla hoitamassa asiantunteva geriatrinen tiimi. Geriatrisen asiantuntemuksen ja moniammatillisen työtavan vaikuttavuudesta on kohtalaisen vahvaa näyttöä toimintakyvyn ylläpidon, kuolleisuuden, vähentämisen ja laitoshoitoon joutumisen suhteen. Kuitenkin käytännössä tätä ryhmää hoitavat usein kaikkein kokemattomimmat lääkärit. Näyttöön perustuva hoito on sattumanvaraista. Sairauksia seurataan liian pitkään, komplikaatiot tulevat esille nopeasti ja vanhus joutuu pysyvään laitoshoitoon. Preventioon ei tämän ryhmän hoidossa juurikaan panosteta. Vanhainkotipotilaiden hoidossa on vallalla hoitonimilismiä, heidät lähetetään vasta viimeisessä hädässä sairaalaan. Kuntouttava työote on usein käytännössä vain sanonta monenlaisille hoidollisille lähestymistavoille, eikä suomessa jurikaan panostetan tämän ryhmän fysioterapiaan. Preventiota ei käytännössä ole lainkaan. Sairaalatason 13

15 pitkäaikaispotilaan hoidossa on parantamisen varaa. Oirehoito on lapsen kengissä ja erityisesti kivun hoidossa on toivomisen varaa. Terveydenhuollon kysyntä, tarjonta ja tarpeet ovat vain osin päällekäisiä. Terveydenhuollon käyttöä ohjaa useimmiten vahvasti tarjonta. Mitä on perinteisesti tarjottavana, sinne ohjataan myös käyttöä. Usein tehdään paljon turhiakin asioita syystä, että resursseja on ohjattu hyödyttömiin tai jopa haitallisiin hoitoihin. Viime vuosina on terveydenhuollossa näkynyt vahvasti kysynnän hoitoa ohjaavat vaikutukset. Omalääkäritoiminnan periaate, kolmen päivän sisällä hoitoon, vastaa ennen kaikkea hoidettavien kysyntään. Näillä keinoin kuitenkin monet hyödylliset, näyttöön perustuvat hoidot ja preventio sattavat unohtua. Tarpeissa, joita hoidettava ei ymmärrä kysyä tai terveydenhuolto tarjota, löytyy sellaisia hoitoja, joissa hyöty saattaa olla kaikista suurin ( esimerkisksi liikunta (lisätietoja mm. Niukkenevien varojen paineessa tulisi vanhustenhoidossakin panostaa sairauksien hoidon ja oirehoidon ohella ennen kaikea näyttöön perustuvaan interventioon. Mitä on tapahtumassa Ulvilassa ja lähialueella Ulvilan kaupunkistrategian painopiste terveyden edistämiseen ja Vanhustyön kehittämisohjelman linjaukset mm. toimintakyvyn ylläpitämiseen ovat olleet vaikuttamassa alla oleviin kevään 2007 aikana esiin nousseisiin kehityslinjoihin. Alla on lueteltu myös lähialueella käynnistyvää kehittämistoiminta sekä mainittu osa muista muista harmittavista kehittämiskohteista lähitulevaisuudessa. Omat kehittämisen toimintalinjat Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiseen eli sote-muutoksen toimeenpanoon nimetty ikäihmisten prosessien muutostyöryhmä ( 13 jäsentä) on ensimmäisissä kokoontumisissaan ( ja ) listannut avohoidon ja kuntoutuksen osaalueita, jotka nousevat näyttöön perustuvista hoidoista ja työtavoista, joiden mukaisesti toimien on aidosti mahdollisuuksia vastata vanhustyön kasvaviin haasteisiin ikäihmisten toivomalla tavalla eli kotona asumista mahdollistaen. Onnistumiseen uskotaan, koska toimintakyvyn ylläpitämisen todettiin perustuvan suhteellisen perustavaa laatua oleviin asioihin kuten, ensimmäiseen hetkeen panostamiseen, työaikarakenteen muuttamiseen, liikunnan ja oikean ravinnon merkitykseen, yksinäisyyden torjuntaan sekä oikea-aikaisen dianostiikan ja oikean lääkehoidon toteuttamiseen. Geriatric assessment- tyyppisen työmallin käyttöönotto osana sairaalan ja kotihoidon moniammatillista kokonaisuutta sote-muutoksen myötä. Kotihoidon asiakkaille tai muille riskiryhmille kohdennetaan omassa sairaalassa tapahtuvaa 2-3 päivän kestävää moniammatillisena ryhmätyönä toteutettavaa arviointia. Kehitettävänä on lääketieteellisesti johdettu, hoitotyötä, fysioterapiaa ja sosiaalityötä sisältävä arviointi. Tätä kehitetään interventiona, jolla ehkäistään mahdollisimman paljon SAS listoille (selvitä, arvioi, sijoita) joutumista. Lisäpanostus fysioterapiaan. Toimintasuunnitelman mukainen kuntoutusprojekti käynnistynyt on käynnistynyt. (Liite 4) 14

16 Ulvila on kutsuttu mukaan pilotoimaan STM:n rahoittamaan ja Diakoniaammattikorkeakoulun koordinoimaan Kansalaistoiminnan kehittämishankkeeseen. Hankkeessa innovoidaan uusia kolmannnen sektorin ja yhteisvastuun yhteiskunnan käytännön toimenpiteitä, joilla seniori-ikäisiä, sosiaali- ja terveys- sekä nuorisojärjestöjä, kyläyhdistyksiä, osuuskuntia ja seurakuntia organisoidaan nykyistä vahvempaan yhteivastuuseen (aihesta mm. STM Hyvinvointi 2015 ohjelma Julkaisuja 2007:3.) Hanke käynnistyy Ulvilan osalta syksyllä Kuntouttavan työotteen koulutusta/kertausta on sisällytetty vuoden 2007 käyttösuunnitelman mukaisesti tulosalueen koulutussuunnitelmiin. Kouluttajataho, koulutusajankohdat ja kohderyhmät on jo valittu. Koulutus laajennetaan vähittäin koko vanhustyön henkilöstölle. Karhukuntien vanhustenhuollon henkilöstön osaamisen vahvistaminen ladunhallintajärjestelmän avulla hanke. Hankkeen avulla on aloitettu työ, jonka tavoitteena on Ulvilassa johtaa valittujen ikäihmisten palveluiden sertifiointiin. Lähialueella tapahtuva kehittämistoiminta Satakunnan ammattikorkeakoulun Harjavallan toimintojen loputtua tiloihin on suunniteltu yhteistyössä Turun lääketieteellisen tiedekunnan ja professori Sirkka- Liisa Kivelän, Keski-Satakunnan kthky:n, Harjavallan kaupungin, Turun kauppakorkeakoulun Porin toimintojen ja opetusterveyskeskuksen sekä sairaanhoitopiirin kanssa merkittävää Satakunnan seniorityön ja vanhustenhoidon osaamiskeskittymä - hanketta. Kohdealueina tutkimustoiminta mm. seuraavilla alueilla ; o ennaltaehkäisevät työmuodot o lääkkeettömät hoidot o ikääntyminen o lääkevieroitus o universtas o liikuntaryhmä RAI o sisäisen turvallisuuden ehkäisy Muut harkittavat kehittämiskohteet Uusien yksityisten palveluinnovaatioiden hyödyntäminen. Mm. toimintaansa seudulla käynnistävän Hoiva-apu Helpin toimintaperiaattena on tarjota päivittäistä huolenpitoa eri ikäisille henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut tai vaarassa alentua. Toiminta on asiakkaan voimavaroja arvostavaa, kuntouttavaa ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää monipuolista toimintaa, joka tukee asiakkaan elämää kotona mahdollisimman pitkään. Päivätoimintana tuotettu palvelu yhdistettynä esim. omaishoitajan virkistysvapaiden järjestelyyn on mahdollista siten, että oletuksena on omaishoitajan tukeminen tehtävässään vuoden kauemmin. Menettely säästää kunnalle /vuosi/hlö laitoshoitoon verrattuna. Uusien teknologiaratkaisujen hyödyntäminen (Coping at home tutkimushanke Laurea Tekes). Esimerkkinä hyvinvointi TV eli virtuaalinen hyvinvointipalvelu 15

17 ikääntyville. Sovellusta on hyödynnetty erityisesti omaishoidon tukena. Toiminto tukee osaltaan pärjäämistä ja turvallisuuden tunnetta. Sairauksien hallinta ja nopea reagointi arjessa onnistuvat esim. virtuaalilääkkeenoton ja geriatrisen konsultation avulla. Ei poista, mutta vähentää kotihoidon tarvetta. Sosiaali- ja teveydenhuollon ja kunta-alan palvelurakenneuudistukset mahdollistavat tilojen käyttötarkoitusten muutokset Porin kaupungin kehitysvammahuollon strateginen toimintalinja on kehittymässä sellaiseksi, että Porin kaupungin tavoitteena on peruskuntana vastata itse kokonan tai lähes kokonaan kehitysvammaisten asumisesta ja palveluista (Porin sosiaalitoimen johtoryhmä ). Tämä merkitsee huomattavia tilaresursseja Ulvilan Antinkartanon alueella. Ensimmäinen vapautuva tila on tyhjentyvä kahden 6 hengen solusta muodostuva hoitokoti, joka asiantuntijoiden mukaan soveltuu erinomaisesti pienin irtaimisto- ja apuvälinemuutoksin dementiakodiksi. Mahdollisuuden esittelyyn palataan myöhemmin tässä tarveselvityksessä. Sairaanhoitopiiri haluaa luopua Harjavallan Satalinnan sairaalakiinteistöstä ja tilalle on suuniteltu laajasti ymmärretynä vanhusten asumispalveluratkaisuja. Sairaanhoitopiiri on nimennyt rakennustoimikunnan, jonka kumppanina hankkeessa on Skanska OY:n Talonrakennusosaston Länsi-Suomen edustajia. Selvittelyvaihe on käynnissä ja syksyllä on tarkoitus koota yhteenvetoa kuntien näkemyksistä. Sote-muutosprosessin kuluessa ja PARAS-hankkeen edetessä tulee uudistettavaksi kuntien ja kuntayhtymien toimipisteajattelua. Tämän seurauksena myös kunnan omia tiloja tullee vapautumaan uusiin käyttötarkoituksiin. Demograafisten tekijöiden eli väestön kasvun ja rakenteen ennustaminen Väestöennuste Ulvila Ulvsby Ikäluokat yhteensä Taulukko.Väestöennuste (Lähde: Tilastokeskus, päivitetty ) Palvelujärjestelmän tasapaino ja ennusteet Kuusikko kunnat eli kuuden Suomen suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken tehdyssä vertailussa ( Korpelainen 2006) palvelujärjestelmän 16

18 katsottiin olevan tasapainossa kun 75 vuotta täyttäneistä enintään 5% hoidetaan vanhainkotien pitkäaikaisosatoilla, 1 % tk-sairalan pitkäaikaishoidossa, 4 % tehostetussa palveluasumisessa ja 3% muussa palveluasumisessa. Tasapainon mittarina käytetään siis eri hoitomuodoissa olleiden 75 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä poikkileikkaustietona vuoden lopussa. Uusimman päivitetyn tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta ja yllä mainitun mittarin avulla voidaan arvioida palvelujärjestelmän tasapainoa aina vuoteen 2040 saakka. Edellä esiteltyjen näyttöön pohjautuvien prevetiivisten toimenpiteiden ( liikunta, ravitsemus, yksinäisyyden torjunta, dianosointi ja oikea lääkitys sekä kuntouttava työote) pitkäjänteisen toteuttamisen kautta olisi perusteltua asettaa alla olevaa taulukkoon kunnianhimoisempia tavoitteita. Avotyöhön panostamalla laitoshoidon %-osuudeksi tulisi varata korkeintaan 4% (kts. mittarissa maininta enintään 5%) ja kaikki palveluasuminen yhteensä edelleen sama 7%, mutta tavallisen palveluasumisen eduksi. Tältä pohjalta laadittuun analyysiin vuoteen 2040 saakka palataan luvussa 3. tilahankintavaihtoehtojen määrittäminen Tulotason kehittymisen vaikutukset yksityiseen palvelutuotannon kasvuun Tulotason kehittyminen on yksi peruste yksityisen palvelutuotannon kasvuun. Syynä monituottajamallin yleistymiseen nähdään myös se, että kunnan ei kannata panostaa itse kaikkeen osaamiseen vaan keskittyä lähtökohtaisesti siihen, jossa sillä on parhaat olemassaolevat resurssit ja osaminen. Taloudellisesti yksikkökustannuksia tarkastelemalla kunnallinen pärjää toisinaan hyvinkin kilpailussa. Vaikuttavuustekijöissä eli pidemmän aikavälin kustannusvertailussa esim. asiakkaan toimintakyvyn säilymisen ja sitä kautta pienempien lääke- ja hoitokustannusten näkökulmasta yksityinen on vahvoilla. Kunnallisella sektorilla tuloshakuisuus on vielä valitettavan alhaista. Tulotason kehittymisellä on ennen kaikkea vaikutusta korkeampaan asumismukavuuteen ja aktvitetteihin. Tästä johtuen on tarkoin mietittävä, onko edes enää 10 vuoden päästä halukkuutta muuttaa nykyisin suunniteltaviin tehostetun palveluasumisen n. 12 neliön huoneisiin ilman keittomahdollisuutta ja omaa uloskäyntiä. Huonokuntoisenakin - jonka välttämiseksi on siis paljon tehtävissä edellytetään tilaa ja omaa kotia. Tavallinen palveluasuminen ja erilaiset muut senioriasumisen muodot tulevat lisääntymään. Tulotason nousu mahdollistaa nämä muodot, koska suurten ikäluokkien ikääntyessä asumisen ja elämisen kustannuksiin on jo totuttu ja varauduttu. Ulvilassakin on Lauttarannan alueelle suunnittelilla asuntoja, joiden kohderyhmään varmasti myös ikääntyvä väestönosa kuuluu. Maassamme on esimerkkejä myös erityisen aktiivisista senioriyhdyskunnista, joiden ideologia pohjautuu virikkeeliseen toimintaan, yhdessä tekemisen ja toimintakyvyn säilyttämiseen. Liitteenä ( Liite 5. ) on esimerkki palitusta Loppukiri yhteisön toiminnasta. 17

19 Vuokra-asumisen yhteinen koordinointi Ulvilan Isännöintipalvelun ja vanhustyön esimiesten välisessä neuvottelussa (3/2007) on sovittu, että sosiaali- ja terveystoimi ja Isännöintipalvelu tiivistävät yhteistyötä etsien ja koordinoimalla vanhuksille maantasoasuntoja kotihoitopisteiden läheisyydestä asuntojen vapauduttua nykyisiltä asukkailta. Asian puheeksiottoa ei katsottu myöskään mahdottomaksi tilanteessa, jossa maantasoasunnossa on vuokralainen, jolla ei olisi ongelmia selviytyä esim. hissittömässä kerrostalossa. Muutossa tai muuttokustannuksissa avustaminen on hyvä vastaantulo, mikäli halukkuutta muuttamiseen vanhuksen hyväksi esiintyisi. Omakotiasumisen uudet innovaatiot Aiemmin mainitun Kansalaistoiminnan kehittämishankkeen yhteydessä on Ulvilassa mahdollista mallintaa mm. uusia innovaatioita omakotiasumiseen. Esille on noussut malli, jossa perinteiset omakotitalot muuntuvat lasten poismuuton seurauksena neljän ikäihmisen asunnoiksi (Kylväjä 2007). Yksityisten, yhdistysten tai kunnan tarjoama kotihoito olisi mahdolista tehokkaasti kohdenta näihin yhteiskoteihin niille, jotka näkevät tämän kaltaisen pienimuotoisen yhteisöllisyyden itselleen turvalliseksi ja mielekkääksi tavaksi ikääntyä omassa/yhteisessä kodissa. Tämänkaltaisten asioiden kehittäminen edellyttää eri puolille toteutettua taitavaa ja riittävän varhaista markkinointia. Vanhustyön kehittämisohjelmassa mainittu Kolmas-ikä ohjelmasta on tarkoitus mallintaa eläkkeelle siirtyneiden kohtaamisen muotoja, ammattilaisten ja kolmannen iän edustajien välisiä dialogeja ja esimerkiksi alla olevan kaltaista ikääntymisen suunnittelua. Elämäni - tulevaisuuteni Ikääntymissuunnitelma Yksilöllinen Ikääntymissuunnitelma on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden käyttöön kun he pohtivat ja suunnittelevat omaa vanhuuttaan. Kansiomuotoinen suunnitelma sisältää viisi osiota, jotka henkilö täyttää. Viides osio, varsinainen yksilöllinen ikääntymissuunnitelma, perustuu edellisen neljän osion läpikäymiselle. Osioissa keskitytään elettyyn elämään, tulevaisuuden suunnitelmiin ja haaveisiin ja niihin henkilön voimavaroihin, jotka auttavat häntä selviytymään myös tulevaisuudessa. 18

20 Anne Virkkunen Ikääntymissuunnitelmaryhmän ohjaajan opas Ikääntymissuunnitelmaa voidaan käydä läpi myös ryhmissä. Oppaaseen on koottu jokaiseen viiteen osioon aiheita ja teemoja tukemaan ohjaajan työskentelyä siten, että ryhmäläiset laativat lopuksi itselleen omat ikääntymissuunnitelmansa. Nuorten ajatukset ikääntymisestä Tutkimuksissa (Strömmer- Joensuu 1997) on tarkasteltu nuorten aikuisten (keski-ikä 20 v.) käsityksiä siitä, millaiseksi he kuvittelevat elämänsä 50-vuoden päästä. Tutkimus toteutettiin siten, että nuoret kirjoittivat päiväkirjan sivun, jonka johdantolause oli Olet nyt 75-vuotias, kerro tämän päiväkirjan sivulla päivästäsi. Aineistoa tarkasteltiin kolmen laajemman kategorian pohjalta; ikääntymisen kokeminen, sosiaalinen verkosto ja persoonallisuustyypit Tutkimuksella haluttiin selvittää sitä, millaiseksi elämänhallinnan nämä nuoret kuvittelevat vanhuudessaan ja kuinka realistisia näiden nuorten käsitykset ovat verrattuna tämän päivän 75-vuotiaiden elämään. Samalla verrattiin suomalaisten nuorten käsityksiä vastaavaan Brasiliassa tehtyyn tutkimukseen ja selviteltiin kulttuurellista eroavuutta. Ikääntyminen eli vanheneminen on hyvin yksilöllinen tapahtuma. Kronologinen ikä ei kerro välttämättä yksilön todellista vanhenemista. Ikääntyminen voidaan ymmärtää biologisena, psykologisena, sosiaalisena ja toiminnallisena prosessina. Biologisessa vanhenemisessa elimistön toimintaa verrataan nuorempiin ikäluokkiin. Psykologisessa vanhenemisessa tarkastellaan yksilön kognitiivisia, sensorisia. psykomotorisia ja persoonallisia tekijöitä. Sosiaalisessa vanhenemisessa muutokset tapahtuvat sosiaalisissa rooleissa ja toiminnoissa. Toiminnallinen vanheneminen taas liittyy yksilön kykyyn selviytyä ympäristössään. (Hervonen & Ruth 1983, Karjalainen 1984). Nuoria tutkineet tutkijat kirjoittavat: Tutkimuksemme voi antaa viitteitä vanhuspoliittiselle suunnittelulle tulevaisuudessa. Kalliiden monumenttien rakentaminen vanhusten asunnoiksi ei välttämättä ole tarpeen. Tulevaisuuden vanhukset eivät näytä välttämättä olevan niin vaativia materiaalisesti, kuin yhteiskunnallisissa suunnitelmissa tulevaisuudesta visioidaan. Pääosin tavallinen ja rauhallinen kotielämä, ystävyys ja läheisyys näyttävät olevan onnellisuuden ja tyytyväisyyden lähde näille nuorille vanhuudessa. Sisäiset arvot nousevat tärkeämmäksi kuin ulkoiset arvot. Tutkimuksemme nuorten käsitykset vanhuudesta ovat pääosin myönteisiä. Nämä nuoret kokevat olevansa vielä suhteellisen terveitä sekä henkisesti että fyysisesti. He kokevat pääosin olevansa "omillaan" toimeentulevia ja omissa kodeissaan asuvia. Lapset ja lastenlapset ovat tärkeitä. Yhteiskunnalta saaduista palveluista ei paljon mainita, tai niitä 19

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot