Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavat monet syyt järjestelmätasolta työntekoa koskeviin asenteisiin asti
|
|
- Riitta-Liisa Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavat monet syyt järjestelmätasolta työntekoa koskeviin asenteisiin asti Työpoliittisen Aikakauskirjan työmarkkinoita koskevan teemanumeron merkeissä kysyimme joukolta Suomen työmarkkinaasiantuntijoita näkemystä työmarkkinoiden toimivuudesta, sen esteistä ja kehittämismahdollisuuksista. Kysely toteutettiin välisenä aikana. Vastaukset saatiin Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhaselta, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Niilo Hakoselta, Kuntaliitto ry:n varatoimitusjohtaja Timo Kietäväiseltä ja erityisasiantuntija Erja Lindbergiltä sekä Lapin ELY-keskuksen tutkija Tuula Uusipaavalniemeltä. 1 Työnantajajärjestöjen edustajat näkevät keskeisiksi työmarkkinoiden toimivuuden ja siihen liittyen tuottavuuden kannalta työehtosopimusjärjestelmän soveltamiskysymykset. Ongelmia katsotaan olevan työnteon ehdoista sopimisen tasossa, millä olisi vaikutusta erilaisten joustojen käyttömahdollisuuksiin. Seurauksia tästä koituisi myös työllisyydelle. Huolta kannetaan lisäksi työriidoista ja työntekoa koskevista yleisistä asenteista. Tärkeänä pidetään työelämän yritys- tai paikallistason ratkaisujen korostamista ja esiin tuomista myös julkisuudessa. Lisäksi osaavan työvoiman saatavuus sekä työelämän osapuolten keskinäinen yhteistyö ja luottamus ovat jo osoittautuneet merkittäviksi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Erilaisten työllistämismahdollisuuksien 1 Kysely ja sitä koskeva muistutus lähetettiin myös SAK:n, STTK:n, Akavan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, VATES-säätiön, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt -yhdistyksen edustajille. He eivät kuitenkaan vastanneet. Aalto-yliopiston edustaja ilmoitti syyksi, ettei ole enää seurannut työmarkkina-asioita. 78
2 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2012 Katsauksia ja keskusteluja ja työsuhdemuotojen etuja korostetaan niin ikään. Työvoiman parempaan liikkuvuuteen johtaisivat myös esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa omaksutut työsuhdeturvaa koskevat mallit. Työhallinnon edustaja nostaa puolestaan esiin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman. Sen merkittävänä syynä hän näkee koulutuksesta valmistuneiden työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuuden puutteet. Niihin voisi vaikuttaa entistä paremmalla koulutuksen työelämälähtöisyydellä, mikä on koko koulutusjärjestelmää koskeva kysymys. Myös työnantajien vastuullisuutta etenkin nuorten työllistämisessä peräänkuulutetaan. Ikääntyneen työvoiman työssä jaksamisesta huolehtimisen nähdään osaltaan edistävän työmarkkinoilla pidempään pysymistä. Taloudellis-tuotannollisista syistä irtisanominen on jo johtanut heidän kohdallaan pitkittyneeseen työttömyyteen. Työmarkkinoiden toimivuuteen järjestelmätasolla vaikuttavat keskeisesti työssä olevien sairaus-, perhe- ja opintovapaamahdollisuudet sekä työttömäksi jäävien muutosturvamenettelyt. Työ- ja sosiaalipoliittiset itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kannustimet sekä määräaikaisen työn kannattavuutta koskevat toimet mainitaan järjestelmätason kehittämiskohteina. Myös Kuntaliiton edustajat korostavat yksilölliset erot huomioon ottavan työhön aktivoinnin ja kuntouttamisen tärkeyttä, mikä edellyttäisi entistä parempaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä eri tasoilla. Se vaikuttaisi työmarkkinoiden toimivuuden ohella sosiaali- ja terveydenhuollon tuleviin kustannuksiin. Muutosturvamalli saa näidenkin vastaajien taholta kannatusta onnistuneena työvoimapoliittisena uudistuksena. Samoin työelämän laatuun ja työvoiman osaamiseen panostamista pidetään tärkeänä työurien pidentämistä ajatellen etenkin sen loppupäästä. Työmarkkina-asiantuntijoiden vastaukset: Mikä mielestänne haittaa eniten työmarkkinoiden toimivuutta Suomessa? Mitä asialle pitäisi tehdä? Suomen ja suomalaisten yritysten asema kansainvälisessä kilpailussa on jatkuvassa murroksessa. Työmarkkinarakenteiden jäykkyys heikentää yritysten mahdollisuuksia menestyä globaalissa kilpailussa. Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Ongelmana on sekä yrityskohtaisen sopimisen järjestelmän monimutkaisuus että sen suppeat soveltamismahdollisuudet työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä. Niitä on kuitenkin valtaosa kaikista työnantajayrityksistä. Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia kasvattamalla luodaan myös keinoja kohottaa työn tuottavuutta, mikä on entistäkin tärkeämpää, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Matalan tuottavuuden työ on kadonnut lähes kokonaan suhteellisen korkean palkkatason ja kattavan työehtosopimusjärjestelmän johdosta. Pitkäaikaistyöttömyys on osaltaan tämänkin takia edelleen korkealla tasolla. Nouseva uhka on lisäksi nuorten korkea työttömyys ja syrjäytyminen, mihin osasyynä on nuorten työllistämisen korkea kustannus suhteessa osaamistasoon. (Rauno Vanhanen/SY) Menetettyä kustannuskilpailukykyä ei pystytä kuromaan takaisin, koska työvoimakustannusten nousu on Suomessa ollut jatkuvasti kilpailijamaita korkeampaa. Pälkähästä, siis kilpailukyvyn menetyksestä pelastivat takavuosina devalvaatiot ja sittemmin tuottavuuden nousu. Näin ei ole kuitenkaan enää. Ongelmallisia ovat viime vuosina olleet erityisesti yrityksen tai kansantalouden kannalta huonot ajat, jolloin jäykän palkanmuodostuksen vuoksi on jouduttu maksamaan 79
3 hyvien aikojen palkankorotukset. Tämä on tuhoisaa kilpailukyvyn kannalta. Kilpailukyvyn menetys näkyy hävittyinä tilauksina, ja muun muassa siinä, että tuotanto laahaa edelleen jäljessä talouskriisiä edeltävästä tasosta. Se näkyy myös yritysten pyrkimyksenä siirtää vähitellen tehtäviä ja toimintoja pois Suomesta. Länsimaiden velkakriisi on kuitenkin avannut silmiä. Nykyisin ymmärretään paremmin, että työvoimakustannusten nousu ei saa ylittää työvoimakustannusten nousua kilpailijamaissa ja että velaksi ei voi elää. Lisäksi ulkomaisten asiakkaiden silmissä Suomi on lakkoherkkä maa. Vientiyritykset joutuvat ilmoittamaan asiakkailleen toimitusten mahdollisesta viivästymisestä jokaisen saamansa lakkouhkauksen jälkeen. Ratkaisevaa ei ole, onko uhattu lakko laiton vai laillinen, toteutuuko se vai ei. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Mitä asialle pitäisi tehdä? Työmarkkinajärjestöjen toimintaa pitäisi uudistaa, niin että se vastaisi paremmin tämän ajan haasteisiin sekä edistäisi alan yritysten ja organisaatioiden ja niiden henkilöstön menestystä. Kolmanneksi, Suomessa käydään kummallista julkista keskustelua työnteosta ja työelämästä. Sanomalehtien mukaan työn tekeminen kuormittaa, on vastentahtoista, epätasaarvoista ja muutenkin ikävää. Rohkeana pidetään henkilöä, joka hyppää pois oravanpyörästä sapatille ja leppoistelemaan. Ikävää vain, että suomalaiset ovat varakkaampia kuin koskaan ennen, ja heistä monella on nykyisin todella varaa jättäytyä pois työstään. Jos puolestaan tyytyy vähään, tulonsiirroillakin tulee jotenkuten toimeen, ainakin kun on nuori ja vapaa. Miksi siis vaivautua töihin? Vastausta siihen ei tarjoa ainakaan julkinen työelämäkeskustelu, jota tutkitusti leimaa keskittyminen marginaalisiin asioihin ja kielteiseen uutisointiin. Ei ihme, jos puolet nuoristamme pitää työelämää pelottavana paikkana ja omaa pärjäämistään siellä epävarmana. Mitä asialle pitäisi tehdä? Jättää vastakkainasettelua korostavat tarkoitusperistään riippumatta omaan arvoonsa ja kertoa todellisia työyhteisöjen tarinoita niitä, joilla Suomi on pärjännyt tähän saakka ja saattaa pärjätä myös tulevaisuudessa. (Niilo Hakonen/EK) Työmarkkinoiden toimivuutta haittaa työmarkkinoille sijoittumisen ja työmarkkinakelpoisuuden ongelmat sekä työuran alku- että loppuvaiheessa. Samanaikaisesti samalla alueellakin esiintyy tietyn alan vasta koulutuksen suorittaneiden eli tuoreen koulutuksen omaavien työttömyyttä ja työvoiman saatavuusongelmia/työvoimapulaa. Suomen koulutusjärjestelmän tuottaman osaamisen ja työelämän vaatimusten välisen kuilun poistaminen edellyttää tiiviimpää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, koulutuksen toteuttamista aidossa työympäristössä sekä toisaalta myös yrityksiltä vastuuta ja valmiutta olla sen ensimmäisen työpaikan tarjoaja. Tarvittaessa tähän on tarjolla yhteiskunnan tukivälineitä, mm. rekrytointituki. Lisäksi eläkeiän noston sijaan tavoitteena tulisi olla todellisen eläkkeelle jäämisiän ja ikääntyneiden työllisyyden tukeminen. Jotta nykyisessä yhä vaativammassa työelämässä jaksettaisiin edes nykyiseen eläkeikään asti, tarvitaan vahvempaa panostamista työssä jaksamisen tukemiseen. Toisaalta ikääntyneen työvoiman irtisanominen aiheuttaa korkeaa ja pitkittynyttä työttömyyttä uudelleen työllistymisen kynnys nousee iän myötä ja pitkittyneen työttömyyden uhka on ilmeinen. Usein näissä tapauksissa uutisointi, että työvoiman vähentäminen on voitu toteuttaa suurelta osin eläkejärjestelyin, tarkoittaa käytännössä vuosienkin mittaiseksi pitkittyvän työttömyyden kautta toteutuvaa eläkeratkaisua. Ratkaisuja pitäisi hakea 80
4 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2012 Katsauksia ja keskusteluja uusien irtisanomisten ennalta ehkäisemien suunnasta. Ikääntyneiden virtaa työttömyyteen tulisi vähentää, mutta heikentämättä jo työttömäksi joutuneiden asemaa. (Tuula Uusipaavalniemi/ELY-keskus) Vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla on tärkeää, sillä tällä hetkellä työmarkkinoilta syrjäytyminen uhkaa liian monia. Rakennetyöttömyyden alentamiseksi tulee yhteen sovittaa erilaisia palvelu- ja kuntoutustoimenpiteitä. Yksilökohtaisen, elämäntilanteiden pohjalta suunnitellun aukottoman palveluketjun avulla saadaan vaikuttavuutta kuntouttamiseen ja yksilön oikea-aikaiseen tukemiseen. Kuntouttamista, työllistämisen tehostamista ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä tarjoavat työvoiman palvelukeskukset. Panostukset toimivampaan ja vaikuttavampaan aktivointiin maksavat itsensä nopeasti takaisin terveydenhuolto- ja toimeentulotukimenojen alentumisena. (Timo Kietäväinen ja Erja Lindberg/Kuntaliitto) Mikä on paras osa työmarkkinoiden toimivuutta Suomessa? Työmarkkinoiden toimivuutta edistävät verkostomaiset toimintamallit ja moninaiset työllistämisen mahdollisuudet: yrittäjyys, alihankinta ja muu yritysten ja yrittäjien välinen yhteistyö, henkilöstönvuokraus sekä moninaiset työsuhdemuodot. Yritystoiminnan varsinaisissa kriisitilanteissa henkilöstömäärän sopeuttaminen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla lomautuksin tai irtisanomisin on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen toimiva ratkaisu. Kuitenkin sellaisia keinoja, joilla työpaikat voitaisiin kriisitilanteissakin säilyttää ja työntekoa jatkaa, tulisi luoda lisää. (Rauno Vanhanen/ SY) Parasta työmarkkinoiden toimivuudelle on ollut työmarkkinoiden dynaamisuus isoilla työssäkäyntialueilla. Osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä on oltava saatavilla. Parhaimmillaan hyvin vahva luottamus ja yhteistyö on mahdollistanut toiminnan uudistamisen ja kehittämisen. (Niilo Hakonen/ EK) Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä ja mm. sen tuottamat työssä olevien sairaus-, perhe- ja opintovapaajärjestelmät sekä irtisanomistilanteisiin luodut muutosturvamenettelyt ovat parantaneet työmarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi eduksi on ollut Suomen koulutusjärjestelmä osaavan työvoiman saatavuuden edistämisessä eli kouluttautumismahdollisuudet. (Tuula Uusipaavalniemi/ ELY-keskus) Muutosturvamalli on hyväksi koettu toimintatapa. Se parantaa työntekijän asemaa tilanteessa, jossa hän on vaarassa joutua irtisanotuksi tai hänet on irtisanottu taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella. Toimintamalli tehostaa työntekijöiden, työnantajien ja työ- ja elinkeinoviranomaisten yhteistyötä. Toimintamalliin kuuluu irtisanotulle mahdollisuus saada palkallista vapaata työstä uuden työn etsimistä varten ja työ- ja elinkeinotoimistossa laadittava työllistymissuunnitelma sekä työnantajalle tehostettua tiedotusta ja yhdessä henkilöstön kanssa tehtävä työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma. (Timo Kietäväinen ja Erja Lindberg/Kuntaliitto) Millaiset politiikkatoimenpiteet mielestänne parhaiten lisäävät työmarkkinoiden toimivuutta? Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuutta tulee lisätä viitaten varsinkin Saksassa toteu- 81
5 tettujen työmarkkinoiden pelisääntömuutosten myönteisiin vaikutuksiin. Työehdoista yrityskohtaisesti sopimalla olisi voitava parantaa myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Samoin pitää harkita ainakin pienemmille yrityksille helpotuksia työllistämiseen muun muassa yksilöperusteista irtisanomissuojaa koskevien säännöksien keventämisellä. Samalla kun vahvistetaan nopeasti työstä työhön -periaatteen toteutusta, olisi työsuhdeturvan tasoa voitava tarkistaa Tanskassa ja Saksassa omaksuttujen linjausten suuntaisesti. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiseksi tulisi etsiä keinoja, joissa työnantajan työstä maksama korvaus vastaisi paremmin yrityksen saaman työsuoritteen arvoa. (Rauno Vanhanen/SY) Tarvitaan sellaisia politiikkatoimia, jotka lisäävät työn tarjontaa ja helpottavat ja yksinkertaistavat työn teettämistä. (Niilo Hakonen/EK) Työmarkkinoiden toimivuutta parantavat yritys-/työelämälähtöiset koulutusmallit, kuten mm. oppisopimuskoulutus ja yhteishankintakoulutus eli yleensäkin koulutusmallit, joissa koulutusta toteutetaan mahdollisimman paljon työpaikalla, työelämässä. Lisäksi parhaita olisivat sellaiset toimenpiteet, joilla tuetaan työssä olevien työssä jaksamista ja pysymistä osaamista kehittävin toimenpitein vaihtoehtona irtisanomiselle mahdollisimman pitkän työuran mahdollistamiseksi. Vastaavasti myös toimenpiteet, joilla edistetään koulutuksesta valmistuvien ensimmäisen koulutusta vastaavan työpaikan saamista työllistämisen kynnystä madaltaen eli työuran alkuvaiheen alempaa työn tuottavuutta ja osaamisvajeita kompensoiden ovat tehokkaita. Tällainen on esim. rekrytointituki. Puolestaan yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä edistävät toimenpiteet, kuten mm. starttiraha ja yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät palvelut ja rahoitusvälineet parantavat osaltaan työmarkkinoiden toimivuutta. Edelleen lyhytkestoisen ja määräaikaisen työn kannustavuutta lisäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita. Nykyisen sovitellun päivärahan laskentatavan aiheuttamia käytännön ongelmia tulisi selvittää ja poistaa. (Tuula Uusipaavalniemi/ELY-keskus) Työllisyyspolitiikan painopisteenä Suomessa on nopea siirtyminen työstä työhön. Erityistoimia vaativat kuitenkin nuorten elämänhallinnan ja työllistymisen sekä ikääntyneiden työurien edistäminen. Palvelujen kehittämisessä ja tarjonnassa on kiinnitettävä huomiota sekä työnantajien että yksilöiden tarpeisiin. Ennakointi on tärkeää, mutta samalla ei saa unohtaa niitä, jotka ovat jo syystä tai toisesta jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lyhyellä aikavälillä ongelmana on työttömyyden kasvu ja sen pitkittyminen sekä pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden aseman huonontuminen. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna työmarkkinoiden suurimmaksi haasteeksi nousevat väestön ikärakenteen vanhenemisesta aiheutuvat työvoiman saatavuusongelmat. On tärkeää parantaa ikääntyvien työkuntoa ja kannustaa myöhäisempää eläkkeelle siirtymistä erilaisten joustavien työaikaratkaisujen ja -järjestelyjen kautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työelämän laadun kehittämiseen ja varmistaa jo työmarkkinoilla olevan henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Niin ikään pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden, vajaakuntoisten ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille tulee vahvistaa. (Timo Kietäväinen ja Erja Lindberg/Kuntaliitto) Päivi Järviniemi ja Heikki Räisänen 82
Suomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
Lisätiedot50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari
50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotTyöelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?
Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotTyönantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta
Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa
LisätiedotTE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotKansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotPalkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö
Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotYrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä
Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu
LisätiedotTalous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki
Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotSosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen
Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotAkava ry. Yleisesitys
Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotSAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen
Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä
LisätiedotTE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään
LisätiedotKuntaliiton ajankohtaiskatsaus
Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Maahanmuuton ajankohtaisseminaari 12.3.2019 Timo Reina 12.3.2019 Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaa. Kunnilla tulee
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotViestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi
Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä
LisätiedotMUUTOSTURVA 5.4.2012 1
MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä
VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotInvestointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO
Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen
LisätiedotTyönhakijan ja työnantajan muutosturva
Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotTulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi
Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotKunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015
Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotAjankohtaista ESR-ohjelmasta
Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotLähivuosien keskeinen haaste
Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotMuutosturvainfo PIONR
Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla
LisätiedotMuutos 22! -koulutus 7.3.2013
Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne
LisätiedotValintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa
Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla
LisätiedotProlainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille
Prolainen vaihtoehto Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Osaamisen päivittäminen on avain työn kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen Työttömien koulutukseen panostaminen
LisätiedotTERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA
TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön
LisätiedotPalkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotTyönhakijan ja työnantajan muutosturva
Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotYli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1
Yli 50-vuotiaiden työllistyminen 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Tausta Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää nuorten ja eläkeikää lähestyvien työikäisten
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotVälkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen
LisätiedotKesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto
Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotTyöttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija
Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotVantaan pitkäaikaistyöttömyyden
Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotKummiyritystoiminta Liedossa
Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotHallituksen yrittäjyyshanke
Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotTyöllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla
Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009
Lisätiedot