Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavat monet syyt järjestelmätasolta työntekoa koskeviin asenteisiin asti

Transkriptio

1 Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavat monet syyt järjestelmätasolta työntekoa koskeviin asenteisiin asti Työpoliittisen Aikakauskirjan työmarkkinoita koskevan teemanumeron merkeissä kysyimme joukolta Suomen työmarkkinaasiantuntijoita näkemystä työmarkkinoiden toimivuudesta, sen esteistä ja kehittämismahdollisuuksista. Kysely toteutettiin välisenä aikana. Vastaukset saatiin Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhaselta, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Niilo Hakoselta, Kuntaliitto ry:n varatoimitusjohtaja Timo Kietäväiseltä ja erityisasiantuntija Erja Lindbergiltä sekä Lapin ELY-keskuksen tutkija Tuula Uusipaavalniemeltä. 1 Työnantajajärjestöjen edustajat näkevät keskeisiksi työmarkkinoiden toimivuuden ja siihen liittyen tuottavuuden kannalta työehtosopimusjärjestelmän soveltamiskysymykset. Ongelmia katsotaan olevan työnteon ehdoista sopimisen tasossa, millä olisi vaikutusta erilaisten joustojen käyttömahdollisuuksiin. Seurauksia tästä koituisi myös työllisyydelle. Huolta kannetaan lisäksi työriidoista ja työntekoa koskevista yleisistä asenteista. Tärkeänä pidetään työelämän yritys- tai paikallistason ratkaisujen korostamista ja esiin tuomista myös julkisuudessa. Lisäksi osaavan työvoiman saatavuus sekä työelämän osapuolten keskinäinen yhteistyö ja luottamus ovat jo osoittautuneet merkittäviksi työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Erilaisten työllistämismahdollisuuksien 1 Kysely ja sitä koskeva muistutus lähetettiin myös SAK:n, STTK:n, Akavan, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, VATES-säätiön, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt -yhdistyksen edustajille. He eivät kuitenkaan vastanneet. Aalto-yliopiston edustaja ilmoitti syyksi, ettei ole enää seurannut työmarkkina-asioita. 78

2 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2012 Katsauksia ja keskusteluja ja työsuhdemuotojen etuja korostetaan niin ikään. Työvoiman parempaan liikkuvuuteen johtaisivat myös esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa omaksutut työsuhdeturvaa koskevat mallit. Työhallinnon edustaja nostaa puolestaan esiin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman. Sen merkittävänä syynä hän näkee koulutuksesta valmistuneiden työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuuden puutteet. Niihin voisi vaikuttaa entistä paremmalla koulutuksen työelämälähtöisyydellä, mikä on koko koulutusjärjestelmää koskeva kysymys. Myös työnantajien vastuullisuutta etenkin nuorten työllistämisessä peräänkuulutetaan. Ikääntyneen työvoiman työssä jaksamisesta huolehtimisen nähdään osaltaan edistävän työmarkkinoilla pidempään pysymistä. Taloudellis-tuotannollisista syistä irtisanominen on jo johtanut heidän kohdallaan pitkittyneeseen työttömyyteen. Työmarkkinoiden toimivuuteen järjestelmätasolla vaikuttavat keskeisesti työssä olevien sairaus-, perhe- ja opintovapaamahdollisuudet sekä työttömäksi jäävien muutosturvamenettelyt. Työ- ja sosiaalipoliittiset itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kannustimet sekä määräaikaisen työn kannattavuutta koskevat toimet mainitaan järjestelmätason kehittämiskohteina. Myös Kuntaliiton edustajat korostavat yksilölliset erot huomioon ottavan työhön aktivoinnin ja kuntouttamisen tärkeyttä, mikä edellyttäisi entistä parempaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä eri tasoilla. Se vaikuttaisi työmarkkinoiden toimivuuden ohella sosiaali- ja terveydenhuollon tuleviin kustannuksiin. Muutosturvamalli saa näidenkin vastaajien taholta kannatusta onnistuneena työvoimapoliittisena uudistuksena. Samoin työelämän laatuun ja työvoiman osaamiseen panostamista pidetään tärkeänä työurien pidentämistä ajatellen etenkin sen loppupäästä. Työmarkkina-asiantuntijoiden vastaukset: Mikä mielestänne haittaa eniten työmarkkinoiden toimivuutta Suomessa? Mitä asialle pitäisi tehdä? Suomen ja suomalaisten yritysten asema kansainvälisessä kilpailussa on jatkuvassa murroksessa. Työmarkkinarakenteiden jäykkyys heikentää yritysten mahdollisuuksia menestyä globaalissa kilpailussa. Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Ongelmana on sekä yrityskohtaisen sopimisen järjestelmän monimutkaisuus että sen suppeat soveltamismahdollisuudet työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä. Niitä on kuitenkin valtaosa kaikista työnantajayrityksistä. Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia kasvattamalla luodaan myös keinoja kohottaa työn tuottavuutta, mikä on entistäkin tärkeämpää, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Matalan tuottavuuden työ on kadonnut lähes kokonaan suhteellisen korkean palkkatason ja kattavan työehtosopimusjärjestelmän johdosta. Pitkäaikaistyöttömyys on osaltaan tämänkin takia edelleen korkealla tasolla. Nouseva uhka on lisäksi nuorten korkea työttömyys ja syrjäytyminen, mihin osasyynä on nuorten työllistämisen korkea kustannus suhteessa osaamistasoon. (Rauno Vanhanen/SY) Menetettyä kustannuskilpailukykyä ei pystytä kuromaan takaisin, koska työvoimakustannusten nousu on Suomessa ollut jatkuvasti kilpailijamaita korkeampaa. Pälkähästä, siis kilpailukyvyn menetyksestä pelastivat takavuosina devalvaatiot ja sittemmin tuottavuuden nousu. Näin ei ole kuitenkaan enää. Ongelmallisia ovat viime vuosina olleet erityisesti yrityksen tai kansantalouden kannalta huonot ajat, jolloin jäykän palkanmuodostuksen vuoksi on jouduttu maksamaan 79

3 hyvien aikojen palkankorotukset. Tämä on tuhoisaa kilpailukyvyn kannalta. Kilpailukyvyn menetys näkyy hävittyinä tilauksina, ja muun muassa siinä, että tuotanto laahaa edelleen jäljessä talouskriisiä edeltävästä tasosta. Se näkyy myös yritysten pyrkimyksenä siirtää vähitellen tehtäviä ja toimintoja pois Suomesta. Länsimaiden velkakriisi on kuitenkin avannut silmiä. Nykyisin ymmärretään paremmin, että työvoimakustannusten nousu ei saa ylittää työvoimakustannusten nousua kilpailijamaissa ja että velaksi ei voi elää. Lisäksi ulkomaisten asiakkaiden silmissä Suomi on lakkoherkkä maa. Vientiyritykset joutuvat ilmoittamaan asiakkailleen toimitusten mahdollisesta viivästymisestä jokaisen saamansa lakkouhkauksen jälkeen. Ratkaisevaa ei ole, onko uhattu lakko laiton vai laillinen, toteutuuko se vai ei. Vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Mitä asialle pitäisi tehdä? Työmarkkinajärjestöjen toimintaa pitäisi uudistaa, niin että se vastaisi paremmin tämän ajan haasteisiin sekä edistäisi alan yritysten ja organisaatioiden ja niiden henkilöstön menestystä. Kolmanneksi, Suomessa käydään kummallista julkista keskustelua työnteosta ja työelämästä. Sanomalehtien mukaan työn tekeminen kuormittaa, on vastentahtoista, epätasaarvoista ja muutenkin ikävää. Rohkeana pidetään henkilöä, joka hyppää pois oravanpyörästä sapatille ja leppoistelemaan. Ikävää vain, että suomalaiset ovat varakkaampia kuin koskaan ennen, ja heistä monella on nykyisin todella varaa jättäytyä pois työstään. Jos puolestaan tyytyy vähään, tulonsiirroillakin tulee jotenkuten toimeen, ainakin kun on nuori ja vapaa. Miksi siis vaivautua töihin? Vastausta siihen ei tarjoa ainakaan julkinen työelämäkeskustelu, jota tutkitusti leimaa keskittyminen marginaalisiin asioihin ja kielteiseen uutisointiin. Ei ihme, jos puolet nuoristamme pitää työelämää pelottavana paikkana ja omaa pärjäämistään siellä epävarmana. Mitä asialle pitäisi tehdä? Jättää vastakkainasettelua korostavat tarkoitusperistään riippumatta omaan arvoonsa ja kertoa todellisia työyhteisöjen tarinoita niitä, joilla Suomi on pärjännyt tähän saakka ja saattaa pärjätä myös tulevaisuudessa. (Niilo Hakonen/EK) Työmarkkinoiden toimivuutta haittaa työmarkkinoille sijoittumisen ja työmarkkinakelpoisuuden ongelmat sekä työuran alku- että loppuvaiheessa. Samanaikaisesti samalla alueellakin esiintyy tietyn alan vasta koulutuksen suorittaneiden eli tuoreen koulutuksen omaavien työttömyyttä ja työvoiman saatavuusongelmia/työvoimapulaa. Suomen koulutusjärjestelmän tuottaman osaamisen ja työelämän vaatimusten välisen kuilun poistaminen edellyttää tiiviimpää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, koulutuksen toteuttamista aidossa työympäristössä sekä toisaalta myös yrityksiltä vastuuta ja valmiutta olla sen ensimmäisen työpaikan tarjoaja. Tarvittaessa tähän on tarjolla yhteiskunnan tukivälineitä, mm. rekrytointituki. Lisäksi eläkeiän noston sijaan tavoitteena tulisi olla todellisen eläkkeelle jäämisiän ja ikääntyneiden työllisyyden tukeminen. Jotta nykyisessä yhä vaativammassa työelämässä jaksettaisiin edes nykyiseen eläkeikään asti, tarvitaan vahvempaa panostamista työssä jaksamisen tukemiseen. Toisaalta ikääntyneen työvoiman irtisanominen aiheuttaa korkeaa ja pitkittynyttä työttömyyttä uudelleen työllistymisen kynnys nousee iän myötä ja pitkittyneen työttömyyden uhka on ilmeinen. Usein näissä tapauksissa uutisointi, että työvoiman vähentäminen on voitu toteuttaa suurelta osin eläkejärjestelyin, tarkoittaa käytännössä vuosienkin mittaiseksi pitkittyvän työttömyyden kautta toteutuvaa eläkeratkaisua. Ratkaisuja pitäisi hakea 80

4 Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2012 Katsauksia ja keskusteluja uusien irtisanomisten ennalta ehkäisemien suunnasta. Ikääntyneiden virtaa työttömyyteen tulisi vähentää, mutta heikentämättä jo työttömäksi joutuneiden asemaa. (Tuula Uusipaavalniemi/ELY-keskus) Vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla on tärkeää, sillä tällä hetkellä työmarkkinoilta syrjäytyminen uhkaa liian monia. Rakennetyöttömyyden alentamiseksi tulee yhteen sovittaa erilaisia palvelu- ja kuntoutustoimenpiteitä. Yksilökohtaisen, elämäntilanteiden pohjalta suunnitellun aukottoman palveluketjun avulla saadaan vaikuttavuutta kuntouttamiseen ja yksilön oikea-aikaiseen tukemiseen. Kuntouttamista, työllistämisen tehostamista ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä tarjoavat työvoiman palvelukeskukset. Panostukset toimivampaan ja vaikuttavampaan aktivointiin maksavat itsensä nopeasti takaisin terveydenhuolto- ja toimeentulotukimenojen alentumisena. (Timo Kietäväinen ja Erja Lindberg/Kuntaliitto) Mikä on paras osa työmarkkinoiden toimivuutta Suomessa? Työmarkkinoiden toimivuutta edistävät verkostomaiset toimintamallit ja moninaiset työllistämisen mahdollisuudet: yrittäjyys, alihankinta ja muu yritysten ja yrittäjien välinen yhteistyö, henkilöstönvuokraus sekä moninaiset työsuhdemuodot. Yritystoiminnan varsinaisissa kriisitilanteissa henkilöstömäärän sopeuttaminen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla lomautuksin tai irtisanomisin on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen toimiva ratkaisu. Kuitenkin sellaisia keinoja, joilla työpaikat voitaisiin kriisitilanteissakin säilyttää ja työntekoa jatkaa, tulisi luoda lisää. (Rauno Vanhanen/ SY) Parasta työmarkkinoiden toimivuudelle on ollut työmarkkinoiden dynaamisuus isoilla työssäkäyntialueilla. Osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä on oltava saatavilla. Parhaimmillaan hyvin vahva luottamus ja yhteistyö on mahdollistanut toiminnan uudistamisen ja kehittämisen. (Niilo Hakonen/ EK) Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä ja mm. sen tuottamat työssä olevien sairaus-, perhe- ja opintovapaajärjestelmät sekä irtisanomistilanteisiin luodut muutosturvamenettelyt ovat parantaneet työmarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi eduksi on ollut Suomen koulutusjärjestelmä osaavan työvoiman saatavuuden edistämisessä eli kouluttautumismahdollisuudet. (Tuula Uusipaavalniemi/ ELY-keskus) Muutosturvamalli on hyväksi koettu toimintatapa. Se parantaa työntekijän asemaa tilanteessa, jossa hän on vaarassa joutua irtisanotuksi tai hänet on irtisanottu taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella. Toimintamalli tehostaa työntekijöiden, työnantajien ja työ- ja elinkeinoviranomaisten yhteistyötä. Toimintamalliin kuuluu irtisanotulle mahdollisuus saada palkallista vapaata työstä uuden työn etsimistä varten ja työ- ja elinkeinotoimistossa laadittava työllistymissuunnitelma sekä työnantajalle tehostettua tiedotusta ja yhdessä henkilöstön kanssa tehtävä työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma. (Timo Kietäväinen ja Erja Lindberg/Kuntaliitto) Millaiset politiikkatoimenpiteet mielestänne parhaiten lisäävät työmarkkinoiden toimivuutta? Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuutta tulee lisätä viitaten varsinkin Saksassa toteu- 81

5 tettujen työmarkkinoiden pelisääntömuutosten myönteisiin vaikutuksiin. Työehdoista yrityskohtaisesti sopimalla olisi voitava parantaa myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Samoin pitää harkita ainakin pienemmille yrityksille helpotuksia työllistämiseen muun muassa yksilöperusteista irtisanomissuojaa koskevien säännöksien keventämisellä. Samalla kun vahvistetaan nopeasti työstä työhön -periaatteen toteutusta, olisi työsuhdeturvan tasoa voitava tarkistaa Tanskassa ja Saksassa omaksuttujen linjausten suuntaisesti. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemiseksi tulisi etsiä keinoja, joissa työnantajan työstä maksama korvaus vastaisi paremmin yrityksen saaman työsuoritteen arvoa. (Rauno Vanhanen/SY) Tarvitaan sellaisia politiikkatoimia, jotka lisäävät työn tarjontaa ja helpottavat ja yksinkertaistavat työn teettämistä. (Niilo Hakonen/EK) Työmarkkinoiden toimivuutta parantavat yritys-/työelämälähtöiset koulutusmallit, kuten mm. oppisopimuskoulutus ja yhteishankintakoulutus eli yleensäkin koulutusmallit, joissa koulutusta toteutetaan mahdollisimman paljon työpaikalla, työelämässä. Lisäksi parhaita olisivat sellaiset toimenpiteet, joilla tuetaan työssä olevien työssä jaksamista ja pysymistä osaamista kehittävin toimenpitein vaihtoehtona irtisanomiselle mahdollisimman pitkän työuran mahdollistamiseksi. Vastaavasti myös toimenpiteet, joilla edistetään koulutuksesta valmistuvien ensimmäisen koulutusta vastaavan työpaikan saamista työllistämisen kynnystä madaltaen eli työuran alkuvaiheen alempaa työn tuottavuutta ja osaamisvajeita kompensoiden ovat tehokkaita. Tällainen on esim. rekrytointituki. Puolestaan yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä edistävät toimenpiteet, kuten mm. starttiraha ja yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät palvelut ja rahoitusvälineet parantavat osaltaan työmarkkinoiden toimivuutta. Edelleen lyhytkestoisen ja määräaikaisen työn kannustavuutta lisäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita. Nykyisen sovitellun päivärahan laskentatavan aiheuttamia käytännön ongelmia tulisi selvittää ja poistaa. (Tuula Uusipaavalniemi/ELY-keskus) Työllisyyspolitiikan painopisteenä Suomessa on nopea siirtyminen työstä työhön. Erityistoimia vaativat kuitenkin nuorten elämänhallinnan ja työllistymisen sekä ikääntyneiden työurien edistäminen. Palvelujen kehittämisessä ja tarjonnassa on kiinnitettävä huomiota sekä työnantajien että yksilöiden tarpeisiin. Ennakointi on tärkeää, mutta samalla ei saa unohtaa niitä, jotka ovat jo syystä tai toisesta jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle. Lyhyellä aikavälillä ongelmana on työttömyyden kasvu ja sen pitkittyminen sekä pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden aseman huonontuminen. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna työmarkkinoiden suurimmaksi haasteeksi nousevat väestön ikärakenteen vanhenemisesta aiheutuvat työvoiman saatavuusongelmat. On tärkeää parantaa ikääntyvien työkuntoa ja kannustaa myöhäisempää eläkkeelle siirtymistä erilaisten joustavien työaikaratkaisujen ja -järjestelyjen kautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työelämän laadun kehittämiseen ja varmistaa jo työmarkkinoilla olevan henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Niin ikään pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden, vajaakuntoisten ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille tulee vahvistaa. (Timo Kietäväinen ja Erja Lindberg/Kuntaliitto) Päivi Järviniemi ja Heikki Räisänen 82