Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Transkriptio

1 Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila

2 Palvelurakenteiden uudistaminen

3 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen Rakenteiden uudistuminen Palveluiden uudistamisen monet mahdollisuudet Kunnan koon suurentaminen (kuntaliitos) v. 2009: 32 kpl, 99 kuntaa Yhteistoimintaalueen muodostaminen 37 v. 2009: 29 kpl, 120 kuntaa Hallinnonrajat ylittävät palvelukonseptit Kumppanuus palvelujen järjestämisessä Yhteispalvelu Teknologian hyödyntäminen Vähintään noin asukasta perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä Ostopalvelut Työnjaon uudistaminen ja osaamisen vahvistaminen Antti Kuopila

4 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne ) Tilanne Perusterveydenhuollon organisaatiot (> as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n (< as.) Yt-alueet n. 67 Mukana n. 260 kuntaa Kunnat n. 55 n. 25 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki (perusratkaisua ei ole tai syntynyt ratkaisuei täytä puitelain tavoitteita) Antti Kuopila

5 Kuntaliitokset vuosina kuntien lkm kuntien lkm:n vähentyminen vuosi 2013* 2012* 2011* kuntaliitosten lkm * Lisäyksiä tulossa vuosille

6 Kuntien Paras -ratkaisut tilanne Yhteistoiminta-alue (203 kuntaa, 33,7 % väestöstä) Yhteistoiminta-alue ja kuntaliitos (29 kuntaa, 14,1 % väestöstä) Selvitys on käynnissä (29 kuntaa, 3,7 % väestöstä) Väestöpohja yli as. (23 kuntaa, 36,6 % väestöstä) Poikkeusperuste (18 kuntaa, 1,6 % väestöstä) Kuntaliitos (14 kuntaa, 7,1 % väestöstä) Kainuu (8 kuntaa, 1,5 % väestöstä) Tilanne auki (8 kuntaa, 1,2 % väestöstä) Ahvenanmaa (16 kuntaa, 0,5 % väestöstä) Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila

7 Uudistukset eivät tuo kunnalle automaattisia tuloksia - ainoastaan joukon mahdollisuuksia, joissa toteutus ratkaisee Rakenneratkaisut avaavat mahdollisuuksia myös palvelutuotannon ja palveluiden organisoinnin kehittämiseen: ennen rakenteita koskevia päätöksiä vaikea päästä palvelupuolen kehittämiseen Uudistuksen taitava toteuttaminen (mm. muutoksen johtaminen) UUDISTUKSEN TULOKSET Talousmaantieteelliset perusedellytykset Päättäjien tahtotila ja yhteisymmärrys Antti Kuopila

8 Kuntien palveluiden kehityssuuntia 1. Kunta 2. Yhteistoiminta-alue Kuntayhtymä/vastuukunta 3. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa 4. Elämänkaarimalli 1. Kunta 2. Kunnallinen yhteistyö 3. Ostopalvelu - palveluseteli 4. Teknologian hyödyntäminen Järjestäminen Ja organisointi Tuotanto ja jakelutapa Markkinoilla toimiminen Kunnan rooli 1. Markkinamekanismien käyttö 2. Asiakaslähtöisyys 3. Julkisen ja yksityisen yhteistyö 4. Kilpailutus 1. Strategiat 2. Erillinen omistajarooli 3. Sopimusjohtaminen 4. Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Antti Kuopila

9 Työllisyyden edistäminen

10 Kuntaliiton lähtökohdat Valtio vastaa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä Työllisyyden edistämisessä on kunnilla moninainen rooli; kunnat ovat työnantajia, kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä Kuntien tehtävä on tuottaa ammattitaitoisen henkilöstön avulla mahdollisimman laadukkaita palveluita, joilla voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä

11 Kunnat vastaavat sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden järjestämisestä ikääntyvässä ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä Haasteina rahoituksen sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen Työllisyyspolitiikan tavoitteina ovat korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyys Haasteina työvoimapula, työvoiman ikääntyminen ja korkea rakenteellinen työttömyys

12 Kuntien työllisyyttä tukeva toiminta Kuntien vastuuta työllisyyden hoidossa on lisätty Kunnat ovat myös vapaaehtoisesti ottaneet hoitaakseen erityisesti työelämään valmentavia tehtäviä: työpajaverkosto, erilaiset työllisyysprojektit, omat työllisyysyksiköt, tuki järjestöille, erilaiset ostopalvelut Työvoiman palvelukeskukset ovat avainasemassa Rakennetyöttömyyden purkaminen vähentää kuntien toimeentulotukimenoja ja tuo kustannussäästöjä Välityömarkkinat tarjoavat ns. sisääntulotyöpaikkoja ja kuntouttavia aktiivitoimenpiteitä

13 Kuntouttava työtoiminta tänään Kuntouttavan työtoiminnan laki tuli voimaan vuonna 2001 Vuonna 2008 asiakkaita oli joista alle 25 -vuotiaita oli alle Toimintapäiviä oli keskimäärin 110/osallistuja (lähde: TEM -julkaisu 18/2009) Valtion korvaus kunnille on 10,09 /toimintapäivä/asiakas Nettokulut ovat kunnille tänä päivänä jo keskimäärin yli 40 /toimintapäivä/asiakas Kuntien toimintatavat ja organisointiratkaisut eroavat toisistaan paljon Kuntien olosuhteissa ja kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnassa on suuria eroja Erilaisista toteuttamistavoista johtuen kunnille aiheutuvien kustannusten vaihtelu on myös suurta

14 Toteutuksen yleisimmät vaihtoehdot Kunta voi perustaa työpajan tai useiden työpajojen verkoston, joihin palkataan tarvittava ohjauksesta huolehtiva henkilöstö Asiakkaat voidaan sijoittaa kunnan palveluyksiköihin, joissa yksikön esimies tai hänen edustajansa perehdyttävät ja ohjaavat Kunta voi tehdä sopimuksia yhdistysten ja järjestöjen kanssa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sijoittamisesta

15 Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muutos Lakimuutos on astumassa voimaan Esityksen mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta poistetaan 25 -vuoden ikäraja eli sen velvoittavuus lisääntyy Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen merkitsisi asiakkaan työmarkkinatukeen 60 päivän menetyksen sekä toimeentulotukeen 20 % tai 40 % aleneman Kunnille muutos merkitsisi käytännössä sitä, että asiakasmäärät kasvaisivat ja vastuu ns. heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluista tulisi siirtymään käytännössä kokonaan kunnille yli 500 päivää tukea saaneita työnhakijoita oli yhteensä Kelan tilastoissa 3/

16 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan ehtoja on arvioitava suhteessa muihin aktivointitoimenpiteisiin (työssäoloehto, kesto, eläke ym. -kysymykset) Edelleenkään sijoituspaikaksi eivät käy yritykset/sosiaaliset yritykset Kustannusten jakoa kuntien ja valtion välillä tulisi tarkistaa, mm. valtion tukea nostamalla Toimenpiteiden laatuun panostettava Toiminnan vaikuttavuudesta ei ole olemassa kunnon selvitystä Uudistusesitys linjattava uudelleen!

17 Työllisyyden edistäminen tulevaisuudessa Lähtökohtana on löytää uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia vaikeasti työllistyville sekä tarve turvata työvoiman saanti tulevaisuudessa Tavoitteena on kartoittaa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymisedellytyksiään Vaikeasti työllistyvät tarvitsevat julkisista työvoimapalveluista ja niitä täydentävistä ostopalveluista sekä kuntien palveluista muodostettuja palvelukokonaisuuksia Työn- ja vastuunjakoa on edelleen selkeytettävä

18 Työllisyyden edistäminen vaatii kuntien, työhallinnon, yritysten ja järjestöjen yhteistyötä Kehitystyössä tulee huomioida paikalliset ja alueelliset työllisyysnäkymät, työvoiman ikärakenne ja osaaminen sekä elinkeinorakenne Alue- ja paikallistasolla on keskeinen rooli Välityömarkkinat tarjoavat ns. matalan kynnyksen työpaikkoja