EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

Transkriptio

1 EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK

2 Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä ja uutta liiketoimintaa Suomi tarvitsee lisää houkuttimia yritysten kasvulle Hyvänä lähtökohtana ovat myönteiset asenteet yrittäjyyteen Toimintaympäristön tulee kannustaa yrittämiseen ja työpaikkojen luomiseen Verotuksen tulee palkita riskinotosta ja kannustaa kasvuun Suomi tarvitsee huomattavasti lisää kasvuun tähtääviä yrityksiä Talouskasvu edellyttää uutta liiketoimintaa Suomi tarvitsee vahvan teknologiaosaamisen lisäksi uusia innovaatioita ja innovatiivisia yrityksiä Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu julkisissa palveluissa, palveluinnovaatioissa ja palvelujen viennissä 2

3 Veroratkaisujen on tuettava työllisyyttä Verotuksen painopistettä tulee siirtää pois työn verotuksesta Verotusta tulee keventää kaikilla tulotasoilla Yritysverotuksen kilpailukykyä tulee parantaa alentamalla yhteisöverokantaa tuntuvasti Pääoma- ja osinkoverotuksen on kannustettava yrittäjyyteen ja omistamiseen Suomessa Energia- ja ympäristöverotusta ei tule kiristää 3

4 Julkisen talouden velkakierre kuriin Julkisen talouden kestävyysvaje on kurottava umpeen Tarvitaan talouskasvua tukevia veroratkaisuja Tarvitaan työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta Julkisten palvelujen uudelleenarviointi on välttämätöntä Työurien pidentäminen on tehokkain keino helpottamaan julkisen talouden ongelmia Työuria pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta! Eläkeikäkysymys on joka tapauksessa ratkaistava Julkisen sektorin tehtävät on arvioitava uudelleen Mitkä palvelut ovat julkisia, mitkä palvelut maksuttomia Julkinen palvelutuotanto on avattava kilpailulle 4

5 Työelämän kehittämisen painopiste on työpaikoilla Tuottavuutta ja työelämän laatua voidaan parantaa parhaiten työpaikkojen päätöksenteolla Palkkauksen jäykkyyksiä tulee purkaa lisäämällä yrityskohtaista sopimista ja lisäämällä palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta Työaikojen joustavuus ja työsuhteiden monipuolisuus tukevat työllisyyden lisäämistä Sopimus- ja työrauhajärjestelmän kehittäminen tukee vakaita työmarkkinoita 5

6 Työmarkkinaratkaisuilla pitää edistää työllisyyttä Työmarkkinaosapuolilla on vastuu työllisyyttä edistävistä palkka- ja työehtosopimusratkaisuista Palkkamaltti ja työvoimakustannusten nousun hillitseminen Tuottavuutta edistävät sopimusratkaisut Yritys- ja työpaikkatason päätöksenteolla paremmat mahdollisuudet edistää työpaikkojen säilymistä ja lisäämistä Työllistämiselle ei tule asettaa esteitä liian tiukoilla laki- ja sopimusmääräyksillä Määräaikaisille työsuhteille ja vuokratyön käytölle ei tule asettaa esteitä Uusilla vapailla ja subjektiivisilla oikeuksilla ei tule nakertaa työllisyyttä ja työntekoa Perhevapaita ei tule pidentää Ei subjektiivista oikeutta omaishoitovapaisiin 6

7 Miksi erilaisia työnteon muotoja tarvitaan? (määräaikainen työ, osa-aikatyö, vuokratyö) Kysyntävaihtelut Kysyntä vaihtelee kausiluonteisesti, sesongeittain sekä viikonpäivien ja vuorokauden aikojen mukaan Kuluttajien käyttäytymisen muutokset Kuluttajat odottavat palveluita erityisesti normaalityöajan ulkopuolella Aukioloaikojen muutokset (24/7 -yhteiskunta) Lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista johtuvat perusteet ( Pysyvät työsuhteet luovat tarpeen pätkätöille ) Vuosiloma, perhevapaat, työajan lyhennysvapaat, vuorotteluvapaa, opintovapaa, osaaikaeläke, osittainen hoitovapaa, asevelvollisuus; sairauspoissaolot; kesätyöt Työntekijän omat perusteet Opiskelu, perhe, elämäntilanne, terveydelliset syyt, osa-aikaeläke Yritysten välinen kilpailu Kannattavuus edellyttää työpanoksen kohdentamista asiakasvirran ja kysynnän mukaan Palveluja ei voi tuottaa varastoon Työllisyys Nuorten työllistäminen, työharjoittelu, opiskelijoiden työssäkäynti, vaikeasti työllistettävä Oppisopimus 7

8 Työrauhasta kilpailuetu Toimiva sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on tärkeä kilpailukykytekijä Työrauhahäiriöiden haitat moninkertaistuvat verkottuneessa taloudessa (mm. logistiset ketjut ja tietoverkkojen toimivuus) Haitat kohdistuvat usein täysin ulkopuolisiin Työrauhahäiriöissä kaikki osapuolet ovat lopulta kärsiviä osapuolia Lakoista yli 80 % on laittomia Mitä pitäisi tehdä? Vanhentunut lainsäädäntö tulee uudistaa (työriitojen sovittelulaki, työehtosopimuslaki) EK edistää omalta osaltaan vastuullista työehtosopimustoimintaa 8