Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot

Transkriptio

1 Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja Ryhmätyöpalaute TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS

2 Hyväksytty RASU 2030 Uudistamisen VE 1, tiivistävä ja keskittävä Uudistamisen VE 2, nauha ja laajentava

3 YLEISTÄ PALAUTETTA Vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia. Ajateltava myös aikaa vuoden 2040 jälkeen. Ensin toteutettava vaihtoehto 1 ( nykyisestä rakenteesta kaikki irti ) ja sen jälkeen vaihtoehto 2 ( tiivistävä laajentaminen ) Kasvun realistisuus onko näin suuri kasvu oikea lähtökohta? Molemmat ve:t mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon ja riittävästi työpaikka-alueita erityyppisten yritysten tarpeisiin Sosiaalinen asuntotuotantovastuu pitäisi olla seudullisesti jaettu. Onko vaihtoehdoissa eroja tämän suhteen jos, niin kummassa vaihtoehdossa edellytykset vastuun jakamiseen ovat paremmat? Kaikki Rasu 2030 työpaikka-alueet eivät toteutune. Osassa ongelmia kaavoituksessa (esim. vt 9:n varsi, Tarastenjärvi). Tässä työssä tärkeää varautua riittävään määrään työpaikka-alueita. Kolmenkulman TP-alue sijaitsee hyvällä paikalla. Sen potentiaali on merkittävä seudun kannalta. Rakennesuunnitelmassa pitäisi huolehtia seudun osaamiskärkien kehittymisedellytyksistä, joista terveys- ja hyvinvointipalvelut edustaa yhtä osaa. Läntisen ratayhteyden linjaus Pitkäniemen kautta molemmissa vaihtoehdoissa vaarantaa ja vaikeuttaa alueen kehittämistä. Puskiaisen oikaisu ja rata: mikä on niiden merkitys Lempäälän maankäytölle? Molemmat ve:t tukevat HHT-vyöhykettä Kylät otettava huomioon RASU-uudistuksessa > Maaseutua ja kyliä ei ole huomioitu (suunnittelualueen ja tehtävän rajaus) Vesistöjä ei ole hyödynnetty

4 Alustavien vaihtoehtojen vahvuudet (+) + Palveluverkon suunnittelun kannalta helpompi : palvelut helpommin järjestettävissä + Vahva kaupunkikeskus, vahvistaa valtakunnan kakkoskeskuksen asemaa + Selkeät, elinvoimaiset keskukset, vahvat asemanseudut + Aluekeskuksista eläviä, palveluilta monipuolisia keskuksia, niitä kehitettävä kuitenkin tasapuolisesti + Edistää joukkoliikenteen käyttöä + Tulee keskustojen kehittämistä + Keskukset isoja ja monipuolisia + Järjestelyratapihan siirto tarjoaa uusia maankäyttömahdollisuuksia + Tampereen suunnan ratayhteys vahvistaa lentoaseman kehittämisedellytyksiä + Taloudellinen ja energiatehokas + Tiheämpi lähipalveluverkko pienempi liikkumistarve + Väljemmässä rakenteessa asumisen vaihtoehdot monipuolisempia (tiivistämisen ja kerrostalorakentamisen paineet eivät kaupunkialueella yhtä kovat) + Työpaikkatoimintoja mahdollista kehittää monipuolisemmin + Kehä 2 hyvä olla mukana + Puskiaisten oikaisu yhdistetty Kehä 2een + Kaupin-Niihaman alueen hyödyntäminen + Oriveden/Kangasalan suunnan lähijunayhteys ja asemien hyödyntäminen + Kehyskunnilla enemmän omia optioita + Kasvu joukkoliikennekäytävillä + Saarenmaa hyödynnetty

5 Alustavien vaihtoehtojen heikkoudet (-) - Reuna-alueiden palvelutarjonta vaarantuu palveluiden keskittyessä - Ruuhkauttaako Tampereen ydinkeskustaa? - Monimuotoisen ja monipuolisen asumisen vaihtoehdot supistuvat, koska paljon kerrostalorakentamista - Pientalorakentamisen mahdollisuus turvattava, vaarana kasvun suuntautuminen rakenteesta ulospäin ja haja-asutuksen lisääntyminen - Vaihtoehto ei ole realistinen, pallukat ehkä liian suuria ja keskittyneitä: esim. Siivikkala tulee kasvamaan joka tapauksessa Lielahden kyljessä. - Molemmat vaihtoehdot toteutuvat, kysymys vaiheistuksesta. - Keskukset isoja ja monipuolisia, mutta kaukana asukkaista - Ainut kaupunkimainen alue on tällä hetkellä Tampereen keskusta, muut kaupunkiseudun keskukset ovat luonteeltaan kylämäisiä. Kuinka realistista tai tarpeellista niiden luonteen muuttaminen on (kaupunkimaisuus, monipuolisuus, koko)? - Kehä I vaatii uusia kaistoja, jos Kehä II ei toteudu - Kasvu nauhassa kallista - Onko valtiolla varaa uusiin ja parannettaviin väyliin? - Onko kunnilla / seudulla varaa palvelu- ja teknilliseen infraan? - Päästöjä enemmän, mutta ei ratkaisevasti - Voiko Kehä 2n linjata lähemmäksi Kangasalan keskustaa? - Hakkari ei ole kehitettävä keskus

6 Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Asiantuntijatyöryhmien työpaja Ryhmätyöpalaute

7 YLEISTÄ PALAUTETTA Vaihtoehtojen mitoituksen kautta tutkittava niiden realistisuus: tiivistämiskapasiteetti, palveluverkon ja infran kapasiteetti Tutkittava vaiheistusta ja vanhan RASUn alueiden tehokkaampaa käyttöä Mikä on läntisen oikoradan hyöty kaupunkiseudulle? Tampereen kantakaupungin kehittämisen erot arvioitava (reilu tiivistäminen vs. nykyisen kaltaisen kehityksen jatkaminen) kuten vaihtoehdoissa esitetty Rakennesuunnitelman aluetta tulisi laajentaa niin, että Nokian Siuro merkittävänä teollisena työpaikkakeskittymänä on mukana Hankkion aluetta tulisi tutkia; kehittyykö työpaikka-alueena vai asumisen alueena? Kuinka paljon työpaikka-alueita tarvitaan? Lakalaivassa ja Sääksjärvellä on molemmissa vaihtoehdoissa asema: kehittyminen aluekeskuksiksi joka tapauksessa? Oriveden lähijunaliikenteen kehittäminen esitetty molemmissa vaihtoehdoissa, mikä on hyvä asia Keskustan ulkopuolisissa kaupan keskittymissä tulisi erotella päivittäistavarakauppa ja tilaa vaativa kauppa Maailma ei lopu vuoteen 2040: Voisi toteuttaa ensin vaihtoehdon 1 (ensin tiivistäminen) ja sitten vuoden 2040 jälkeen vaihtoehdon 2 (vasta sitten hallittu laajentaminen ja täydentäminen)

8 Vaihtoehtojen vahvuudet 1/2 + Kaupunkimainen + Hyödyntää nykyrakennetta ja olemassa olevaa infraa + Yhdyskuntataloudellisesti tehokas (?) + Palvelujen tuotantomahdollisuudet paremmat + Palveluverkon suunnittelun kannalta helpompi : ohjaa riittävästi asukkaita keskuksiin, tukee Hatanpään aluekeskuksen kehittämistä + Ei uusia laajennusalueita pienemmät infrakustannukset (pl. ratapihan siirto) + Ratapihan siirto tukee koko seudun kehittämistä: työpaikkoja, verotuloja; myös turvallisuusnäkökulma (VAK) + Hyvä tutkia yhdysrata lentoaseman ja Tampereen välillä. Rata hyödyntää kallista ratakapasiteettia myös matkustajaliikenteessä + Kehätie II päättyy Hervantaan + tiivistävää mallia tasapainoisempi ja parempi vaihtoehto + mahdollistaa monipuolisemmat asumisvaihtoehdot (esim. ranta-alueet) + vaihtoehdossa oikeita häntiä, esim. Niittyharju, Siltatie, Saarenmaa + vahvistaa HHT-käytävää + tasapainoinen työpaikkakehitys + Kehä II:n uusi kiinnostava linjaus vt 3:n länsipuolella, Puskiaisten oikaisun yhdistäminen Kehä II:een järkevää + Monipuolinen asuntorakentaminen helpommin toteutettavissa + Laaja lähipalveluverkko + Ratikan pysäkkiväli pienempi (esim. Ylöjärven suunta) + Kaupin golfkenttäalueen rakentaminen

9 Vaihtoehtojen vahvuudet 2/2 + eheyttävämpi ja taloudellisempi + korjaa tehokkaasti historiallisia virheitä kaupunkirakenteessa + tehokas ja ekologinen + helpottaa kaupan sijoittumista keskuksiin + selkeä priorisointi + sekoittunutta rakennetta + vähemmän uutta infraa + palvelujen saavutettavuus + vastaa paremmin kuntarakennekeskusteluun + Pitkä Kehä 2, sitä tarvitaan + Joukkoliikenne helppo toteuttaa + Elinvoimaa tasaisesti seudulle + Ylöjärven suunnan ratkaisut parempia + Uusia vaihtoehtoisia alueita + Mittakaava ihmisläheisempi? + Puskiaisten oikaisu yhdistetty kakkoskehään

10 Vaihtoehtojen heikkoudet 1/3 - Itäinen kaupunkiseutu ei kehity - Vanhat RASU-alueet, joiden toteutus jo käynnissä eivät ole mukana (esim. Harjuniitty, Siltatie?) - Ratikan pysäkkivälit pidempiä - Asuntotuotanto painottuu helposti liikaa kerrostalorakentamiseen - Kaupin golfkenttäalue puuttuu (tulisi rakentaa, ratikka alueen läpi) - Lempäälän ratakäytävässä liian vähän uutta rakentamista, vaikka luonnollisin kasvusuunta - Onko Hatanpään kehittämiselle edellytyksiä jos puhdistamo ei siirry? - Epilään osoitettu lähiliikenteen asema ilman maankäyttöä? - Hajautunut yhdyskuntarakenne - Kalliit infrakustannukset (esim. Nurmi-Sorila, Siivikkala), pitää saada selville kustannusten ero vaihtoehtojen välillä - Haastavampi palvelujen järjestämisen kannalta, pirstaloi palvelutuotantoa - Sääksjärvi voi kehittyä tässäkin vaihtoehdossa aluekeskukseksi (palvelujen keskittämistä tapahtuu joka tapauksessa) - Kehä II ja erityisesti jatke 9-tielle - Orivedellä kahden taajaman kehittäminen - Ruutanan lähijunaliikenne vaatii huomattavaa muutosta nykyrakenteeseen

11 Vaihtoehtojen heikkoudet 2/3 Kehä II itään päin päättyy kesken Kehäväylän linjauksen ja tarpeen tutkiminen tarkemmin idän suunnalla Hervanta-Kaukajärvi-suunnassa maankäytön kehittäminen päättyy kuntarajaan Järjestelyratapihan siirto erittäin kallista Edellyttää haja-asutuksen tehokasta hallintaa Ei voi tulla toimeen ilman kehä 2:ta Onko ratapihan siirto realismia? Ei huomioi kaikkia potentiaalisia asemanseutuja Palvelut keskittyvät lisääntyykö liikkumistarve? Nauhasta irrallisia rakentamisalueita (esim. Taivalkunta, Sammalisto, Pikonlinna) Pirkkalan ratikan linjaus Ratikkalinjat liian pitkiä? Vuorentaustan kytkeminen Tesoman kehittämiseen Mäkkylä-Teivaalan rakentaminen muuttaa totaalisesti nyk. kulttuurimaiseman? Mäkkylä-Teivaala hyvä tutkia seudun tahtotila maakuntakaavaan Joukkoliikenteen laatukäytävä / ratikkayhteys Siivikkalaan tulisi tutkia Ylöjärven ratikkalinjaus voisi olla tässä vaihtoehdossa erilainen

12 Vaihtoehtojen heikkoudet 3/3 Ylöjärvellä pikaratikan linjaus on epälooginen: sen tulisi jatkua Siltatielle asti kuten ratikka muissa suunnissakin jatkuu päätaajamaa pidemmälle esim. Pirkkalassa Sankilaan ja Teiskon suunnassa Nurmi-Sorilaan Vaihtoehto voisi ottaa huomioon myös Lempäälän eteläisen kasvusuunnan kehittymisen osana HHT-käytävää. Rakenne leviää Vähemmän ekologinen Henkilöautoilu lisääntyy Infraa tarvitaan lisää, enemmän kuin ykkösessä Hajauttaa rakennetta Liian vähän maankäyttöä kehä kakkosen varressa