Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Linjaratkaisu ja Rakennesuunnitelmaluonnos, Kjk ja sh

2 Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualue Rakennesuunnitelman tavoitteet Tavoitekokonaisuus Tavoitekokonaisuuden perustelut Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehtoasetelma ja vaihtoehtojen sisältö Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehtojen kommentointi Linjaratkaisu Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne Elinkeinoelämä, logistiikka ja työpaikkakehitys Asuminen Rakennesuunnitelmaluonnos Keskus- ja palveluverkko Palveluverkon seudullinen tarkastelu Keskukset rakennesuunnitelmaluonnoksessa Asuminen Mitoitus Asumisen painopistealueet Asuntotuotantotavoitteet Asuinympäristöjen kehittäminen Työpaikat Liikenne Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Tieverkko Liityntäpysäköinti Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle Toteutusohjelma Jatkotoimenpide-ehdotukset Liitteet: Rakennesuunnitelman uudistamisen vaiheet Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet Tiivistelmä Rakennesuunnitelman uudistamista ohjaavat seutuhallituksen hyväksymät tavoitteet. Niiden mukaan kunnat varautuvat kaupunkiseudun kasvuun yhdyskuntarakennetta täydentäen ja liikkumistapoja uudistaen. Rakennesuunnitelman uudistamisessa korostetaan kaupunkiseudun kokonaisetua ja voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Tämän raportin pääpaino on linjaratkaisussa ja rakennesuunnitelman luonnoksessa, johon sisältyy luonnoskartta. Luonnosvaihe pohjautuu väliraportista saatuun palautteeseen. Seutuhallituksen hyväksymässä linjaratkaisussa painotetaan kasvun tukeutumista ensisijassa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Lisäksi se linjaa raideliikenteen kokonaisuuden ja ohjaa keskusten vahvistamista asumisen, työn sekä julkisten ja kaupallisten palvelujen paikkoina. Luonnoksessa varaudutaan tilanteeseen, jossa Tampereen kaupunkiseudulla on asukasta vuonna 2040, vastaten noin asukkaan vuosittaista kasvua. Kasvu tukeutuu Tampereen seutukeskuksen, aluekeskusten ja lähipalvelukeskusten muodostamaan seudulliseen verkkoon, jossa liikkuminen on sujuvaa ja maankäyttö monipuolisesti sekoittunutta. Raitiotie, lähijuna, runkobussit sekä kävelyn ja pyöräilyn ympäristöt määrittävät vahvasti asumisen, palvelujen ja työpaikkojen painopistealueita. 2

3 1 Suunnittelun lähtökohdat Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava seudullinen suunnitelma. Se tarkastelee kaupunkiseutua kokonaisuutena, yhteen sovittaa kuntien maankäyttöä ja esittää ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen. Uudistettavana oleva rakennesuunnitelma pohjautuu valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelmaan, johon ei ole tarvetta tehdä kokonaisuudistusta. Ennen kaikkea tarve on huomioida ajan aiheuttamat muutostarpeet. Rakennesuunnitelman tavoitevuosi on Tämän vuoksi kaupunkiseudun suunnittelussa on huomioitava yleiset kehitystrendit ja pyrittävä varautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen kaupunkiseutu haluaa kehittyä strategiavisionsa mukaisesti vetovoimaisena alueena sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijänä. Kaupunkiseudun toimintaympäristöön vaikuttavia muutostrendejä ovat mm. globalisaatio, ilmastonmuutos ja teknologian kehitys ja ikääntyminen. Globalisaatio merkitsee kaupunkiseutujen välisen kilpailun vahvistumista, jolloin elinympäristön laatutekijöiden merkitys korostuu. Myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen on seudun kilpailukyvyn kannalta oleellista: seudun on oltava houkutteleva yrityksille ja niiden työvoimalle. Kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan ja lisäävän keskeisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestön määrää. Tämän vuoksi kaupunkiseutua tulee tarkastella kokonaisuutena ja ohjata tulevien vuosikymmenien kasvu kestävällä tavalla. Osa väestönkasvusta tulee ikääntyvästä väestöpohjasta, joka luo painetta julkistalouksille. Toisaalta pidempien elinkaarien yhteiskunta tarkoittaa aktiivisia eläkeläisiä liikkumisessa ja kuluttamisessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiristyviin päästötavoitteisiin pääsemiseksi kaupunkiseudulla tarvitaan energia- ja resurssitehokkaita valintoja ja ratkaisuja maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Kuva: Uudistettava rakennesuunnitelma 2030 Uudistamisessa keskeistä on seudun väestöennusteen päivittäminen sekä ennusteen vertaaminen yhdyskuntarakenteen kykyyn vastaanottaa kasvua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungoksi otetaan joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen tuoreet suunnitel- 3

4 mat. Uutena kokonaisuutena rakennesuunnitelmaan liitetään myös palveluverkon seudullinen tarkastelu. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ohjaa maankäytön suunnittelua kaupunkiseudun yhtenäisen taajamarakenteen alueella. Muiden taajamien ja kylien elinvoimaan kunnat kiinnittävät huomiota kuntakohtaisessa suunnittelussa. Rakennesuunnitelma hyväksytään valtuustoissa, ja sitä toteutetaan kuntien kaavoitus- ym. toimenpiteiden kautta. Sen sitovuutta vahvistetaan laatimalla seudullisesti merkittävistä asioista toteuttamisohjelma, kuvaamalla kunnittaiset toimenpiteet ja seuraamalla ohjelman toteuttamista. Lisäksi keskeiset kärkitoimenpiteet sisällytetään vuonna 2015 valmisteltavaan MAL3 (MALPE) aiesopimukseen. Rakennesuunnitelmalla kootaan ja viestitetään kaupunkiseudun tuoreimmat linjaukset valmisteilla olevaan maakuntakaavaan Tämän vuoksi rakennesuunnitelman valmistelu ja työvaiheet on sovitettu yhteen maakuntakaavan valmistelun kanssa. 2 Suunnittelualue Rakennesuunnitelman alue kattaa Tampereen kaupunkiseudun kuntien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven yhtenäisen taajama-alueen. Tarkastelualue on sama kuin Rakennesuunnitelmassa 2030 lukuun ottamatta Nokian Siuroa, joka on uudistamistyössä kytketty mukaan kaupunkialueen merkittävänä teollisena työpaikkakeskittymänä lähipalveluineen. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma on ensisijaisesti kaupunkialueen kehittämisen työväline. Siinä ei tarkastella koko seudun aluerakennetta ja kehittämismahdollisuuksia, vaan keskitytään ydinkaupunkialueeseen ja siihen kytkeytyviin seudun isoimpiin keskuksiin. Tämän periaatteen selventämiseksi rakennesuunnitelmakartoissa esitetään suunnittelualue. Kasvun ohjaaminen ensi sijassa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistäen tukee myös kylien kehittämistä. Kylät tarjoavat kaupunkimaiselle ympäristölle vaihtoehtoisia asumisen ja työnteon paikkoja, ja kylien uudisasukkaat luovat asiakaspohjaa palveluille. Kasvun painottaminen taajaman reunalle uusille asuinalueille todennäköisesti heikentää kylien roolia pientalomaisen asumisen paikkoina. Uudet infrastruktuurin laajentumisalueet vaativat myös merkittäviä panostuksia sen sijaan että hyödynnettäisiin olemassa olevia palvelukeskittymiä ydintaajamassa ja kylissä. Elinvoimaratkaisut kylien ja maaseutumaisen alueen kehittämisessä tehdään kuntakohtaisessa suunnittelussa. Näiden alueiden suunnittelussa kunnat hyödyntävät mm. seutuhallituksen hyväksymiä periaatteita asemakaavojen ulkopuolisesta rakentamisesta. 4

5 3 Rakennesuunnitelman tavoitteet 3.1 Tavoitekokonaisuus Tavoitteet pohjautuvat valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään tavoitekokonaisuuteen (rakennesuunnitelman 2030), joka kuvaa millaista kaupunkiseutua haluamme rakentaa. Seutuhallitus asetti uudistettavalle rakennesuunnitelmalle seuraavat tavoitteet: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia 3.2 Tavoitekokonaisuuden perustelut Seutuhallitus määritteli tavoitteiden sisällön seuraavasti: Varaudumme väestön kasvuun Kaupunkiseudun väestö kasvaa syntyvyyden, muuttoliikkeen ja asukkaiden eliniän kasvun myötä. Alue on vetovoimainen, ja kasvun ennakointi on maankäytön keskeisiä kysymyksiä mm. kuntatalouden kannalta. Väestönkasvu turvaa myös uutta työvoima yrityksille ja julkiselle sektorille väestön eläköityessä. Kasvun kautta taloudellinen huoltosuhde pysyy kestävänä. Rakennesuunnitelma mitoitetaan noin 4100 hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa hengen väestönkasvua vuoden 2013 alusta ja kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Kasvu vastaa nykytilaa ja maakuntakaavan laadinnan väestötavoitetta. Kyseessä on varautuminen, jonka tarkoituksena on varmistaa hallittu ja suunnitelmallinen kasvu. Rakennesuunnitelman uudistamisessa kasvu ohjataan seudun kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueiden ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa sekä joukkoliikenneverkko ja sen kehittymisedellytykset. Taulukko: Kaupunkiseudun väestön kasvu 2000 luvulla. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kaupunkiseudun taloudellinen ja toiminnallinen kilpailukyky perustuu eheään yhdyskuntarakenteeseen ja riittävään asukastiheyteen. Eheä yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille toimivan asuinympäristön tarvittavine palveluineen sekä yrityksille ja kunnille tuottavuutta edistävän toimintaympäristön. Kasvun ohjaaminen kaupunkirakenteen sisälle vähentää investointien tarvetta samoin kuin etäisyyksien pidentymistä ja liikkumista. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisellä tavoitellaan maankäytön yhdyskuntataloudellisen vaikuttavuuden parantamista. Tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä sekä vahvistamalla joukkoliikennekäytäviä asutuksen, kaupan, palvelujen ja 5

6 toimistojen alueena lisätään myös energiatehokkuutta sekä vastataan seudullisen ilmastostrategian tavoitteisiin. Toiminnoiltaan sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa arjen sujuvuus lisääntyy ja eri toimintojen saavutettavuus paranee. Liikkumisen ratkaisuissa tulee huomioida myös ympäristön viihtyisyys ja esteettömyys. Koska maankäytön muutokset olemassa olevassa rakenteessa ovat haasteellisia, tulee maapoliittisia keinoja käyttää tehokkaasti eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi. Eheyttäminen koskee kaupunkiseudun kaikkia kuntia. Se tulee toteuttaa täydennysrakentamalla nykyisiä alueita niiden ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Kasvu luo paineita asemakaavoitetun alueen liepeille. Lieverakentamisen vaikutuksia vähennetään ohjaamalla rakentamista lievealueilla seudullisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kunnat kehittävät maankäyttöä myös kylissä mahdollisuuksiensa mukaan. Kehitämme keskustoja ja keskuksia Kaupunkiseudun keskusverkko muodostuu profiileiltaan erilaisten kunta-, ala- ja lähikeskusten ympärille. Keskuksia kehitetään palveluverkon ja liikkumisen solmukohtina ja myös monipuolisina asumisen ja työn ympäristöinä. Tärkeimmät keskukset ovat kuntien ja kaupunkien keskustat, jotka kokoavat ihmisiä paitsi asioimaan myös viihtymään. Kaupan merkitys keskustojen elinvoimalle on olennainen, minkä vuoksi kaupalliset palvelut ohjataan keskustoihin joukkoliikennekäytävien ja alemmantasoisten keskusten ohella. Tilaa vievä kauppa sijoitetaan asioinnin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään myös lisäämällä keskusta-asumisen tarjontaa sekä toimisto- ja liiketilatarjontaa. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Kasvun ohjaaminen nykyiseen rakenteeseen tarjoaa mahdollisuuden asuinympäristöjen monipuolistamiseen. Rakentamispaineista huolimatta uudisrakentaminen tulee tehdä asuinympäristön laatutekijöitä korostaen. Talotyyppien vaihtoehtoja tulee lisätä keskitehokkaalla asuntorakentamisella. Myös seudullisen ja paikallisen viherverkoston huomioiminen parantaa asuinympäristöjä. Suurin osa rakennettavista asunnoista on tulevaisuudessakin omistusasuntoja. Kasvavalla kaupunkiseudulla on kuitenkin tarve lisätä sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa ja sen osuutta erityisesti kehyskunnissa. Tämän kunnat hoitavat yhteisvastuullisesti MALaiesopimuksen hengessä, mm. luovuttamalla tontteja ko. tuotannolle. Vuokra-asuntotuotannolle otollisia ympäristöjä ovat erityisesti seudun kaupunkimaiset kunnat. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien 6

7 liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille. Uudistamme liikkumisen tapoja Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteisratkaisut ovat avainasemassa liikkumistarpeen vähentämisessä. Liikkumiskulttuuria uudistetaan lisäämällä kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn, osuuksia. Näin vaikutetaan henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysähtymiseen. Joukkoliikenteen vetovoimaa lisätään kehittämällä raideliikennettä ja sopimalla raideliikenteen investointien toteuttamisesta. Ratakapasiteetissa huomioidaan lähiliikenteen tarpeet. Pienin investoinnein liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa kehittämällä matkaketjuja ja älyliikennettä. Parannamme palvelujen saavutettavuutta Kaupunkiseudun rakenteen tiivistyessä palveluverkkoa tulee hyödyntää seudullisesti. Niin kuntien raja-alueilla kuin koko seudun alueella palvelujen avautuessa vähitellen koko väestölle, on palveluverkon seudullinen suunnittelu kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Palveluja sijoitetaan siten, että lähipalvelut julkiset ja kaupalliset ovat hyvin tavoitettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Isommalle väestömäärälle suunnatut palvelut sijoitetaan hyvien kulkuyhteyksien ääreen. Vapaa-ajan ja liikuntapalvelujen käyttö kasvaa, minkä vuoksi myös ne tulee sijoittaa joukkoliikenteen vyöhykkeille. Keskusverkossa olevien alakeskusten kytkeytyminen kestäviin kulkumuotoihin huomioidaan. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta Rakennesuunnitelman tavoitteeksi on asetettu, että kunnat sopivat seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on riippuvainen myös valtion toteutuksesta. Hankkeet ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erityisesti keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rakennesuunnitelman 2030 laadinnan yhteydessä kunnat eivät ottaneet yhteistä poliittista kantaa mainittuihin hankkeisiin. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelman sitovuutta lisätään aikatauluttamalla sen toteutus toteuttamisohjelman ja kaavoituksen kautta sekä MALaiesopimuksella. MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista tavoitellaan vuoden 2015 jälkeen. Maakunta- ja seutusuunnittelu sovitetaan yhteen, ja kaupunkiseudun tahto viestitään koskien mm. joukkoliikenne- ja palveluverkkoratkaisua, maankäytön ja asumisen mitoitusta sekä työpaikkojen sijoittumista. 7

8 4 Suunnitelmavaihtoehdot 4.1 Vaihtoehtoasetelma ja vaihtoehtojen sisältö päästäisiin tehokkaaseen rakentamiseen tältäkin osin. Vaihtoehto hyödynsi tehokkaasti nykyistä yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria. Vaihtoehtovaiheessa tutkittiin erilaisia tapoja toteuttaa rakennesuunnitelman uudistamiselle asetettuja tavoitteita ja tukea valintoja, joiden pohjalta varsinainen uudistettu rakennesuunnitelma laaditaan. Vaihtoehtoasetelma muodostui kunkin vaihtoehdon periaatteeseen pohjautuvasta maankäytöstä, liikennejärjestelmästä ja palveluverkosta. Vaihtoehdoilla oli työniminä Tiivis ja keskittävä ja Nauha ja laajentava. Vaihtoehdoista pyrittiin muokkaamaan mahdollisimman periaatteellisia (jopa osin kärjistettyjä), jotta vaikutusten arviointi toisi ratkaisumallien erot selvästi esiin, mutta vaihtoehdot olisivat kuitenkin kokonaisuutena realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Molemmat vaihtoehdot mahdollistivat rakennesuunnitelmatyölle asetettujen väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamisen. Osa-alueiden mitoitusta tai niiden toteutustavan tarkempaa määrittelyä vaihtoehdot eivät sisältäneet, mutta suunnitelmakartoilla kuvatut rakentamisen painopistealueet kuvasivat painotusta, miten rakentamistarve vuoteen 2040 asti kussakin vaihtoehdossa eri alueille jakautuu. Tiivis ja keskittävä (ydinmalli) oli ydinkaupunkialuetta ja ympäröiviä keskuksia painottava malli. Mallissa korostui nykyisten keskustojen ja aluekeskusten rooli monipuolisina asumisen, palveluiden ja liikkumisen solmuina. Keskuksia ja asemanseutuja oli nauhamallia vähemmän, mutta ne olivat isompia ja vahvempia. Lempäälän ja Nokian suuntien tiheävuoroista lähijunaliikennettä esitettiin liikennöitäväksi vain isoimmilla asemilla/seisakkeilla. Kasvu painottui selkeästi sisäänpäin, ja esimerkiksi järjestelyratapihan siirto esitettiin toteutuvaksi tässä mallissa, jolloin keskeisellä kaupunkialueella Vaihtoehto 1: Ydinmalli, Tiivis ja keskittävä Nauha ja laajentava (nauhamalli) jakoi kasvua tasaisemmin myös nykyisten keskusten välialueille ja laajensi rakennetta jossain määrin. Uudet avaukset ja laajennukset olivat harkitusti mahdollisia, jolloin tarvetta keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamiseen ei nähty yhtä suureksi kuin ydinmallissa. Myöskään nykyiset keskukset eivät muuttuneet yhtä merkittävästi kuin ydinmallissa. Lähipalvelukeskusten verkko oli ydinmallia laajempi. Lempäälän ja Nokian 8

9 suuntien tiheävuoroista lähijunaliikennettä esitettiin liikennöitäväksi kaikilla potentiaalisilla asemilla ja seisakkeilla. Kasvua painotettiin vahvemmin kaikkiin radanvarsikeskuksiin (Sääksjärvi, Kulju, Hakkari, Kalkku, Harjuniitty). Ratapihan siirtoa ei vaihtoehdossa esitetty, koska paine ottaa järjestelyratapihan tilaa käyttöön ei ollut yhtä suuri kuin ydinmallissa. niihin liittynyt erityisiä ristiriitoja. Suunnitelmavaihtoehtojen tie- ja katuverkko erosi etenkin valtatien 3 Marjamäki Kulju Pirkkala (ns. Puskiaisten oikaisu) ja 2-kehän toteutuksen osalta. 4.2 Vaihtoehtojen vaikutukset Vaihtoehtovaiheessa vaikutusten arviointi kohdistui vaihtoehtojen periaatteellisiin ja rakenteellisiin ominaisuuksiin sekä maankäyttöön ja liikennejärjestelmään kokonaisuutena, ei niinkään osaaluekohtaisiin ratkaisuihin ja niiden karkeaan mitoitukseen. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Asuminen ja kasvun alueet, palveluverkko, liikenne ja työpaikat. Lisäksi arvioitiin, miten eri vaihtoehdot toteuttavat rakennesuunnitelmatyölle asetettuja tavoitteita. Määrälliset tavoitteet (väestölisäys, työpaikkojen ja asuntojen määrän kasvu) olivat molemmissa vaihtoehdoissa samat. Vaikutusten arviointiin laadittiin kriteeristö seuraavasti: Vaihtoehto 2: Nauhamalli, Nauha ja laajentava Molemmissa vaihtoehdoissa oli vahva joukkoliikenne, jossa lähijunan, raitiotien ja bussien kokonaisuus muodostui hieman eri tavoin ja eri vaiheistuksin, erityisesti idän suunnassa. Osa liikennejärjestelmäratkaisuista oletettiin molemmissa vaihtoehdossa samalla tavalla toteutuviksi, mikäli asioista oli jo tehty selviä päätöksiä eikä Asuminen ja kasvun alueet infran rakentaminen ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuus energiatehokkuus ja ilmastovaikutukset keskusten asema kaupunkiseudulla, keskusten kehittymismahdollisuudet asumisen monipuolisuus: asuinympäristö, talotyypit kaupunkirakenteen sekoittuneisuus (asuminen, palvelut, työpaikat) Palveluverkko palvelukeskukset ja niiden sijoittuminen 9

10 palvelujen sijoittuminen suhteessa kulkuyhteyksiin / joukkoliikenteeseen, saavutettavuus seudullisesti keskitetyt palvelut, aluekeskukset, lähipalvelukeskukset palvelujen monipuolisuus ja taloudellinen järjestäminen Liikenne liikkumistarpeen vähentäminen joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn lisäämisen edellytykset matkaketjujen toimivuus, liikkumisen sujuvuus kaupunkiseudun saavutettavuus hankkeet Työpaikat työpaikka-alueiden riittävyys erityyppisten yritysten tarpeisiin työpaikka-alueiden liikenteellinen ja logistinen sijainti seudun osaamiskärkien kehittymisedellytykset (terveys ja hyvinvointipalvelut, kestävä tuotanto ja kestävä liikkuminen) työvoimavaltaiset, keskustahakuiset työpaikat (palvelut, toimistot, opiskelu- ja oppimisympäristöt, kampusalueet), tietointensiiviset työpaikat, keskustojen ulkopuoliset työpaikka-alueet Vaihtoehtojen keskinäiset erot liittyivät erityisesti väestönkasvun kohdentumiseen ja siitä johtuviin seurannaisvaikutuksiin. Kasvualueiden erilainen kohdentuminen vaihtoehdoissa johti myös erilaisiin vaikutuksiin. Tiivistävä malli lisäsi keskusten painoarvoa ja merkittävyyttä alue- ja palvelurakenteessa, tuki sekoittunutta ja monipuolista yhdyskuntarakennetta ja hyödynsi tehokkaasti olemassa olevan infrastruktuurin. Tarvetta kokonaan uusien alueiden käyttöön oli vähemmän, mikä keskittäisi investointeja ja tehostaisi niistä saatavia hyötyjä. Nauhamallissa nykyiset keskukset ja taajamat eivät muuttuneet yhtä merkittävästi kuin ydinmallissa, yhdyskuntarakenne täyttyi ja laajeni samanaikaisesti. Täydentyvän rakenteen osalta myös nauhamallin toteuttaminen saattoi paljolti perustua olevan infran hyödyntämiseen, mutta uudet laajenemissuunnat edellyttivät uusia investointeja. Palveluverkon osalta nauhamallissa korostui kattavampi lähipalvelukeskusverkko. Muitakin eroja vaihtoehdoilla oli. Vaikka fyysisen liikennejärjestelmän perusrunko tukeutuikin samoihin liikennekäytäviin, oli joukkoliikenteen ja kehäväylien ratkaisuja varioitu maankäyttöperiaatteita noudattaen. Ylöjärven suunnalla joukkoliikennejärjestelmä saattoi ydinmallissa perustua vahvasti ratikkayhteyteen, nauhavaihtoehdon mukainen useampikeskuksinen malli perustui raitiotien ja bussiliikenteen yhteisratkaisuun. Nokian suunnalla erot olivat investointimielessä vähäisiä, molemmissa vaihtoehdoissa tukeuduttiin lähijunaratkaisuun. Kaupunkiseudun eteläisissä ja itäisissä osissa tieinfran ja joukkoliikennejärjestelmän erot olivat vaihtoehtojen välillä osin merkittäviä. Ydinmallissa esitettiin ratkaisu, jossa keskitetty maankäyttöratkaisu osaltaan perusteli Kehä 2:n toteuttamatta jättämistä pitkänä seudullisena yhteytenä. Sen tilalle esitetty katumainen yhteys Hervannan ja lentoaseman välillä paransi eteläisten kaupunginosien kehämäisiä yhteyksiä ja lentoaseman liikenteellistä sijaintia, mutta ei muodostanut verkollista yhteyttä valtakunnallisesti merkittävien väylien välille. Hervanta vt 12 vt 9 -jaksolle ei osoitettu merkittävää uutta maankäyttöä. Nauhamallissa Kehä 2 esitettiin ns. pitkänä versiona Pirkkalasta valtatielle 9 saakka, jolloin sen varteen oli myös perus- 10

11 teltua osoittaa uutta maankäyttöä. Nauhamallissa ei sen sijaan ollut varausta ns. Puskiaisten oikaisulle omana yhteytenään, vaan se yhdistettiin kehäväylään. Molemmissa vaihtoehdoissa haettiin siis yhteiskunnallisia säästöjä ja optimoituja liikenneratkaisuja, mutta eri näkökulmista ja eri asioita painottaen. Ratkaistava kysymys oli myös itäsuunnan joukkoliikenneyhteyksien priorisointi. Tiivistävässä vaihtoehdossa lähdettiin siitä, että Kangasalan suunnan kasvu painottuu valtatien 12 suuntaiseen nauhataajamaan, jota tukemaan toteutetaan ratikkayhteys. Nauhamallissa kasvualueita haettiin lisää Nurmi-Sorilan suunnasta, jolloin Kangasalan ratikkayhteys ei ollut vastaavalla tavalla perusteltu. Oriveden rataa hyödynnettiin tässä vaihtoehdossa lähijunayhteytenä, mikä toi uusia maankäyttömahdollisuuksia radan asemanseuduille. On huomattava, että järjestelyratapihan siirto ja läntinen ratayhteys eivät ole riippuvaisia valittavasta maankäyttöratkaisusta. Hankkeet voitaisiin toteuttaa tai olla toteuttamatta kummassakin vaihtoehdossa. Järjestelyratapihan siirrolla olisi toki huomattava vaikutus Hatanpään alueen maankäytön kehittämispotentiaaliin. Mikäli siirto ei toteudu, on Tampereen keskustan eteläpuolisten osien kasvu vähäisempää tai suuntautuu eri tavalla kuin jos ratapihan alue olisi käytettävissä uuden maankäytön tarpeisiin. Lisäksi ydinmallissa osoitettua Hatanpään juna-asemaa ei voida toteuttaa, mikäli järjestelyratapihaa ei siirretä. Edellä oleva koskee myös seudullisesti merkittäviin hankkeisiin lukeutuvaa uutta keskusjätevedenpuhdistamoa Sulkavuoressa: sen sijoittaminen ei riipu valittavasta maankäyttöratkaisusta. Keskuspuhdistamohanke on useiden kuntien yhteishanke. Mukana ovat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi (mahdollisesti myös Nokia). Molemmissa vaihtoehdoissa nykyisten puhdistamoiden alueet ko. kunnissa vapautuvat muuhun käyttöön. Sulkavuoressa lähtökohtana on, että puhdistamo sijoitetaan kallion sisään. Työpaikka-alueiden osalta vaihtoehdot olivat paljolti toistensa kaltaisia. Työpaikat sijoittuvat jatkossa entistä enemmän keskuksiin palvelutyöpaikkojen osuuden lisääntyessä. Molemmissa vaihtoehdoissa laajat keskusten ulkopuoliset työpaikka-alueet sijoittuivat kaupunkiseudun eri osa-alueille samantyyppisesti, mutta erityisesti liikenneratkaisujen erot johtivat siihen, että erityisesti lentoaseman ympäristön sekä 2-kehän vaikutusalueen varaukset olivat vaihtoehdoissa erilaisia. Ydinmalli painotti enemmän lentoaseman seutua ja nauhamalli kehätien varsia. Rakennesuunnitelmatyössä arvioidaan vaikutuksia uudestaan luonnoksen pohjalta. 4.3 Vaihtoehtojen kommentointi Seutuhallitus pyysi lausunnot rakennesuunnitelman väliraportista kaupunkiseudun kunnilta, Pirkanmaan liitolta, Ely-keskukselta, Tampereen kauppakamarilta, liikenneministeriöltä sekä Liikennevirastolta. Lausunnoissa pyydettiin kiinnittämään huomiota kaupunkiseudun kokonaiskuvaan ja tulevaisuuden elinvoimaan. Lisäksi pyydettiin näkemyksiä miten vaihtoehdoissa esitetyt ratkaisut toteuttavat rakennesuunnitelman tavoitteita. Lausunnonantoa tukevia tarkempia näkökulmia olivat: Yhdyskuntataloudellisuus: Nykyisen infrastruktuurin hyödyntäminen ja uusien investointien tarve sekä näiden toteutumisen realistisuus. 11

12 Kulkutapamuutokset: Joukkoliikennejärjestelmä ja kytkeytyminen maankäyttöön. Palveluverkon periaatteet: Julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittuminen, nykyiseen palveluverkkoon tukeutuminen ja verkon laajentaminen. Seudullisesti merkittävät hankkeet: Järjestelyratapihan, kehä 2:n, Puskiaisten oikaisun, läntisen radan ja lentokenttäyhteyden yhdys-kuntarakenteellinen merkitys sekä vaihtoehtojen vahvuudet ja riskit tilanteessa, jossa suuria hankkeita jäisi toteutumatta. Lausuntoja saatiin seuraavilta tahoilta: Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat sekä Tampereen, Nokian, Ylöjärven ja Oriveden kaupungit, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Tredea Oy. Yhteenveto saadusta palautteesta koottiin jatkosuunnittelua palvelevalla tavalla. Esille nostettiin erityisesti seutunäkökulma ja kysymykset, joita rakennesuunnitelmassa ratkaistaan. Yhteenveto jaettiin kaupunkiseutua koskevaan ja alueellisesti kohdistuneeseen palautteeseen. Seutuhallitus päätti, että rakennesuunnitelman jatkovalmistelussa huomioidaan koko kaupunkiseutua koskenut palaute. Palaute liittyi erityisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon hyödyntämiseen, maankäytön sekoittuneisuuteen, keskusten vahvistamiseen, asuntotuotannon monipuolisuuteen ja asuntopolitiikan yhteisvastuullisuuteen sekä raideliikenteen kokonaisuuteen ja elinkeinoelämän kehitysedellytyksiin. 5 Linjaratkaisu Rakennesuunnitelmavaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta oli tarpeen laatia linjaratkaisu, sillä lausunnot eivät olleet yhteismitallisia eikä palaute koskenut seutukokonaisuutta tasapainoisesti. Lausunnoissa esiintyi myös ristiriitaisuuksia rakennesuunnitelman tavoitteisiin ja seudun kokonaisetuun nähden. Linjaratkaisu tukeutui työn tavoitteisiin ja antoi yhdessä työlle hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa selustan jatkosuunnittelulle kohti luonnosvaihetta ja ehdotusta. Linjaratkaisu oli päätös kaupunkirakenteen kannalta tärkeistä yleisistä kehittämisperiaatteista kaupunkiseudun maankäyttöä suunniteltaessa. Linjaratkaisu sisälsi myös liikennejärjestelmän periaateratkaisun. Huomattavaa on, että kysymys ei ole Rakennesuunnitelman 2030 kokonaisuudistamisesta, vaan uudistettavana oleva rakennesuunnitelma pohjautuu pääosin edelleen valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelmaan. Linjaratkaisu tarkoitti päätöstä niistä kysymyksistä, joille oli uudistustyön yhteydessä esitetty erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisun. Linjaratkaisu koski alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikennettä, elinkeinoelämää, logistiikkaa ja työpaikkakehitystä sekä asumista. Linjaratkaisu on kuvattu tarkemmin alla. 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Väestön kasvu suunnataan kaupunkiseudulla ensisijaisesti 12

13 1) keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille 2) olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkkoa hyödyntäen ja erityisesti 3) joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisen edellytykset huomioiden. Ensi vaiheessa rakennetta tiivistetään ja täydennetään. Olevan rakenteen sisässä olevia väli- ja kesantoalueita otetaan käyttöön. Ratkaisulla vähennetään tarvetta uusien alueiden käyttöönottoon ja suuriin investointeihin. Raitiotielinjojen välittömässä läheisyydessä varaudutaan asuntojen ja työpaikkojen määrälliseen lisäämiseen. Lähijunaliikenteen asemanseuduilla varaudutaan riittävään asukas- ja työpaikkamäärän (yli ) sekä liityntäpysäköintiin. Kaupunkirakennetta monipuolistetaan etenkin keskuksissa ja raitiotien varressa. Keskuksia kehitetään hyvin saavutettavina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Suunnittelussa huomioidaan kaupunkiseudun viherverkko ja parannetaan sen laatua sekä vaalitaan luonto- ja maisemaarvoja. 5.2 Liikenne Yhdyskuntarakenteen kehittämisen lähtökohdaksi asetetaan olevan liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Liikennejärjestelmäratkaisulla vauhditetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja eheyttämistä sekä keskusten hyvää saavutettavuutta. Joukkoliikennejärjestelmän osalta tavoitellaan seuraavaa kokonaisratkaisua: Tampereella on vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne. Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Oriveden suunnassa tutkitaan työmatkajunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat raitiotien ensimmäisiä Tampereen ulkopuolisia kehittämissuuntia, ja niiden jälkeen on Kangasalan suunta. Raideliikennejärjestelmää täydennetään bussiliikenteen laatukäytävillä ja poikittaisilla joukkoliikenneyhteyksillä. Kokonaisratkaisuun edetään vaiheittain. Joukkoliikennelinjaston kehittäminen aloitetaan toteuttamalla runkobussilinjat raitiotien reiteille ja muihin vilkkaimpiin liikennesuuntiin. Raitiotie toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervanta-keskusta-Lentävänniemi ja Pyynikintori-TAYS. Lähijunaliikenteessä lisätään vuorotarjontaa maankäytön kehittyessä. 5.3 Elinkeinoelämä, logistiikka ja työpaikkakehitys Palvelutyöpaikkojen kasvulla vahvistetaan Tampereen asemaa maakunnan keskuksena ja lisätään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. Kaikkiaan uudet palvelutyöpaikat ohjataan keskustoihin sekä nykyisiin ja kehitettäviin alue- ja lähipalvelukeskuksiin ja osaamiskeskittymiin. Merkittävien työpaikka- ja palvelualueiden kehittymistä tuetaan parantamalla niiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Tuotannolliset, tilaa vievät ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavat työpaikat sijoitetaan toiminnan laatu huomi- 13

14 oon ottaen logistisesti hyvin saavutettavissa oleville alueille (esim. pääväylien varret ja risteysalueet). Lentokentän ja 2-kehän ympäristöä kehitetään seudullisesti merkittävänä työpaikka-alueena. 5.4 Asuminen Lähiympäristön viihtyisyyttä kehitetään eheyttämällä rakennetta sekä parantamalla rakennetun ympäristön laatua. Asuinalueille osoitetaan uusia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Ratkaisulla tuetaan joukkoliikenteen käyttöä ympärivuorokautisesti ja lisätään alueiden elävyyttä ja turvallisuutta. Rakennesuunnitelman ratkaisujen kautta luodaan tilaus uusille ajatuksille asumisesta. Väljälle omakotirakentamiselle lisätään houkuttelevia vaihtoehtoja, esim. keskitehokas asuntotuotanto. Profiloidaan erityyppisiä asumisen vyöhykkeitä, ja monipuolistetaan asuinalueiden maankäyttöä. Rakennetaan joukkoliikenne- ja jalankulkukaupunkia, ja sijoitetaan uusi asuntorakentaminen olemassa oleville joukkoliikennevyöhykkeille. Ratkaisulla edistetään autottoman elintavan mahdollisuutta. Arjen palveluita kootaan hyvin saavutettaviin keskuksiin ja keskustoihin. Ratkaisulla ylläpidetään palveluiden laatua ja monipuolisuutta. 6 Rakennesuunnitelmaluonnos Väliraportin, saadun palautteen ja linjaratkaisun kautta rakennesuunnitelmatyö eteni luonnoksen valmisteluun. Luonnosvaiheessa linjaratkaisu konkretisoitui ja suunnittelu tarkentui osa-aluetasolle. Valintoja tehtiin seudullisesti parasta ratkaisua tavoitellen. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on varauduttu hengen väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. Kasvu suunnataan linjaratkaisun mukaisesti ensin sisäänpäin kaupunkirakennetta tiivistäen ja keskuksia vahvistaen ja vasta toissijaisesti harkitusti rakennetta laajentaen. Joukkoliikennejärjestelmän osalta tavoitellaan linjaratkaisun mukaista kokonaisratkaisua. Kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohtana pidetään seudun sisäistä rakennetta ja vahvuuksia. Kasvu tukeutuu pääasiassa keskuksiin, mutta rakenne täydentyy myös tärkeimpien joukkoliikennekäytävien varressa. Kaupunkiseutua kehitetään tasapainoisesti seudun eri suunnat ja niiden kehittämispotentiaali huomioiden. Maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen on ajallisesti toisiinsa kytköksissä. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on osoitettu ennen tavoitevuotta 2040 ja tavoitevuoden jälkeen toteutettavat alueet ja hankkeet. Ehdotusvaiheessa toteutusohjelmaa tarkennetaan ja vaiheistuksessa huomioidaan myös hankkeiden toteutuminen lyhyemmällä aikavälillä vuoteen 2025 mennessä. Rakentamistarpeen mitoituksessa on otettu huomioon asumisväljyyden kasvu, joka on seurausta mm. asuntokuntien keskikoon pienenemisestä. Nykyisen väestön ennustetusta väljyyskasvusta seuraa lähes yhtä suuri rakentamistarve kuin uusien asukkaiden asuttamisesta. 14

15 Rakennesuunnitelmaluonnos

16 6.1 Keskus- ja palveluverkko Palveluverkon seudullinen tarkastelu Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutuja tulee kehittää tasapainoisina kokonaisuuksina olemassa oleviin keskuksiin tukeutuen. Keskuksia ja erityisesti niiden keskustaalueita tulee kehittää monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 palveluverkon tarkastelu jäi vähälle huomiolle. Palveluverkon seudullista tarkastelua vauhditti kuntien ja valtion MAL-aiesopimus , jonka mukaan kuntien tulee laatia seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle, ja huomioida, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Seudullisissa periaatteissa tulee huomioida palvelujen sijoittumisen merkitys niin, että ne ovat hyvin eri kulkumuodoilla saavutettavissa. Kuntien raja-alueilla palveluita pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä. Rakennesuunnitelman 2040 palveluverkko muodostuu Tampereen seutukeskuksesta sekä alue- ja lähipalvelukeskuksista. Palveluverkkoa on tarkasteltu karkealla tasolla liikkumisen tarpeet ja palveluiden taloudelliset järjestämismahdollisuudet huomioiden. Lähipalvelukeskukset ovat asuinalueiden päivittäisiä tai usein käytettäviä palveluja tarjoavat keskukset. Niiden palvelutarjontaa ovat esimerkiksi päiväkodit, alakoulut sekä lähiliikuntapaikat, joiden turvallinen ja hyvä saavutettavuus korostuu. Kaupallisista palveluista lähipalvelukeskuksessa on ainakin lähikauppa. Erikoistavarakaupassa tukeudutaan alue- ja seutukeskuksiin. Aluekeskukset ovat kaupallisten ja julkisten palvelujen keskeisimpiä palveluytimiä, jotka sisältävät aina myös huomattavasti lähipalveluja. Julkisten palvelujen (sivistys, sote) osalta palvelutaso vastaa kuntakeskus- tai ns. monipalvelukeskus -tason palveluja. Tämän tason palveluille on luonteenomaista, että pääosa väestöstä ei käytä pal- 16

17 velua päivittäin tai että palvelu vaatii laajaa väestöpohjaa. Aluekeskuksia voivat olla myös tätä pienemmät keskukset, jotka sijaitsevat kaupunkiseudun muusta rakenteesta kauempana, ja joiden palveluvarustusta ja omavaraisuutta on tarpeen tästä syystä ylläpitää tai kasvattaa. Aluekeskusten piirteenä on kaupunkimainen, maankäytöllisesti ja toiminnallisesti monipuolinen, ympäristö. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen (esimerkiksi erikoiskaupat, yläkoulut ja lukiot, terveysasemat) ohella aluekeskuksissa on muita keskustahakuisia työpaikkoja, merkittävästi monimuotoista asumista sekä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein erityyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita. Aluekeskusten laajan palvelutarjonnan ja väestönpohjan johdosta niiden tulee olla hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Rakennetun ympäristön laatuun ja vetovoimaan, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin, turvallisiin ja toimiviin lähiraitteihin ja toimiviin keskustajärjestelyihin on aluekeskuksissa kiinnitetty erityistä huomiota. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kannalta on taloudellisesti tarkoituksenmukaista keskittää julkisia palveluita hyvin saavutettaviin aluekeskuksiin, luoda niihin monipalvelukeskuksia ja näin taata myös palvelujen riittävä laatutaso. Karkea ja joustava palveluluokittelu on rakennesuunnitelmatyössä tarkoituksenmukaista, koska palvelut muuttuvat ja kehittyvät. Kuntien yhteistä palvelunäkemystä voidaan vahvistaa myös palvelujen ohjeellisella ryhmittelyllä niiden luonteen, etäisyyden ja käyttötiheyden pohjalta. Ryhmittely sisältää yhtäläisen palveluviestin kaupunkiseudun asukkaille ja tukee tulevaisuuden palveluverkon rakentamista yhtäläisin perustein. LÄHI, ARKI, USEIN Palvelua käytetään toistuvasti ja sen turvallinen saavutettavuus on tärkeää Kotiin annettavat palvelut Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus (1-6) Arkiliikuntapaikat Kouluterveydenhuolto KUNTAPALVELUJEN RYHMITTELYVISIO ALUE, MONIPUOLINEN, KESKUSHAKUINEN Pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin tai palvelu vaatii laajemman väestöpohjan Kirjasto Perusopetuksen vuosiluokat (7-10) Vapaa sivistystyö Terveyskeskukset ja -asemat Äitiys- ja lastenneuvola Yleislukiot Uima-, jää- ja liikuntahalli Perussosiaalityö Lastensuojelu Virastopalvelut KESKITETTY, ERITYINEN, HARVOIN Erityisosaamista ja seudullista tai maakunnallista väestöpohjaa edellyttävä palvelu Ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset Erityislukiot ja muu erikoistunut toisen asteen koulutus Kansainväliset koulut, erityisvarhaiskasvatus ja muu erityisopetus Erikoissairaanhoito Lastensuojelu Edunvalvonta Sosiaalipäivystys Kuva edellisellä sivulla ja taulukko yllä. Tampereen kaupunkiseudun Palveluvisio

18 6.1.2 Keskukset rakennesuunnitelmaluonnoksessa Seutu- ja aluekeskukset on rakennesuunnitelmaluonnoksessa osoitettu monipuolisten toimintojen alueina. Merkinnällä on haluttu korostaa pyrkimystä kaupunkimaisen sekoittuneeseen rakenteeseen (asuminen, keskustatyöpaikat, palvelut, vapaa-aika) ja jalankulkukaupungin luomiseen. Lisäksi on tunnistettu kaupunkiseudun eritasoiset keskukset ja edistetty verkostokaupungin kehittämistä mm. tunnistamalla keskusten rooli joukko- ja kevyen liikenteen solmukohtina ja osoittamalla yhteyksiä keskustojen välille. Asuinympäristöjen kehittämistä koskevassa luvussa (lisätään ehdotusvaiheessa) tullaan esittämään laadullisia esimerkkiratkaisuja erilaisille keskuksille. Tampereen seutukeskus Tampereen seutukeskukseen sijoittuu sekä lähikeskus- ja aluekeskustason palveluja että merkittävä osa seudullisesti keskitetyistä palveluista. Näitä ovat erityisosaamista edellyttävät palvelut, jotka vaativat aluekeskustasoa laajemman asukaspohjan, esimerkiksi koko seudun tai maakunnan väestöpohjan. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sairaalat ja erikoissairaanhoidon palvelut, ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset ja erityislukiot/muu erikoistunut toisen asteen koulutus. Aluekeskukset Rakennesuunnitelmaluonnoksessa aluekeskuksia ovat Hervanta, Härmälä-Partola-Lakalaiva -keskuspari, Kangasala, Koilliskeskus, Lempäälä, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sääksjärvi, Tesoma ja Ylöjärvi. Luonnoksen laatimisen yhteydessä on keskusteltu erityisesti Härmälä-Partolan ja Lakalaivan rooleista aluekeskuksina ja etelän suunnan aluekeskuksien/asemanseutujen kehittämisestä. Härmälä-Partolalla on luontaiset edellytykset kehittyä aluekeskukseksi: se on jo nyt merkittävä seudullinen kaupallinen keskus ja tulevaisuudessa myös tärkeä alakeskus Pirkanmaan palveluverkostossa ja myös kunnallisessa palveluverkostossa. Päiväkoti- ja koulurakentamista ollaan alueella lisäämässä. Härmälänrannan suunnitelmien mukaan alueelle on tulossa myös uimahalli ja ravintolapalveluita. Kokonaisuuteen voidaan lisäksi kytkeä messukeskuksen ja sen lähiympäristön maankäytön kehittäminen sekä työpaikka- että asuntoalueena. Härmälä-Partola on muodoltaan nauhamainen ja jo nykyisin kattavien joukkoliikenneyhteyksien piirissä ja myös kevyen liikenteen solmukohta. Raitiotien rakentuminen tukee keskuksen kehittymistä ja kytkeytymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Nuolialanlaakson ja Härmälänrannan rakentuminen loppuun tuovat merkittävän lisäasukasmäärän jo lähitulevaisuudessa. Myös Toivion ja Lakalaivan alueella on lisärakentamismahdollisuuksia. Lakalaivan kehittäminen aluekeskukseksi mahdollistaa alueen asukasmäärän lisäämisen ja luo mahdollisuuden kehittää uudella tavalla Tampereen eteläisen osan julkisia palveluita ja palveluverkkoa. Lakalaivalla on keskeinen sijainti merkittävien liikenneväylien risteämiskohdassa, mikä on mahdollista hyödyntää mm. ottamalla käyttöön lähijunaliikenteen asema. Toisaalta sijainti valtateiden, radan ja tilaa vaativan kaupan ja työpaikka-alueiden keskiössä tuo haasteensa kehittää alueesta kaupunkimainen ja viihtyisä. Lisäksi Pirkkala-Sarankulma-Lakalaiva-Lahdesjärven aluetta halutaan kehittää valtateihin 3 ja 9 tukeutuvana, valtakunnallisestikin merkittävänä logistisena työpaikkavyöhykkeenä. Lakalaivan asuntoalueet tu- 18

19 keutuvat aseman ympäristöön ja Peltolammin alueelle, jonka viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä kytkeytymistä kaupunkirakenteeseen voidaan aluekeskuksen kehittämisen yhteydessä merkittävästi parantaa. Pirkkalan, Härmälä-Partolan ja Lakalaivan alueilla tulee olemaan toisiaan täydentävät roolit ja vahvuudet. Pirkkalassa on vahvat julkiset palvelut (hallinto-, terveyskeskus- ja koulutus- ja opetuspalveluita), Partolassa puolestaan vahvat kaupalliset palvelut. Lakalaivan kehittäminen nojaa keskeiseen sijaintiin ja asemaympäristön kehittämispotentiaaliin. Toimivan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä alueelle tarvitaankin monipuolista yhteissuunnittelua, jotta keskukset löytävät toisiaan täydentävät roolit ja kokonaisuudesta muodostuu toimiva, kaupunkimainen ja viihtyisä. Lähijunaliikenteen käynnistäminen asettaa vaatimuksia Nokian ja Lempäälän suuntien aluekeskusten kehittämiselle. Taloudellisesti perusteltu tiheävuorovälinen lähijunaliikenne edellyttää tiivistä maankäyttöä ja asukkaan väestöpohjaa asemien lähivaikutusalueelle (3 km asemasta). Käyttäjäpotentiaalin merkittävä kasvattaminen on haasteena etenkin Sääksjärven ja Lempäälän aluekeskuksissa. Lähijunaliikenteen käynnistäminen ja vuorojen lisääminen edellyttävätkin merkittävää muutosta näiden aluekeskusten lähialueen maankäytössä ja kasvun suuntaamisessa. Vesilahden kirkonkylä on luokiteltu lähipalvelukeskukseksi, jolloin Vesilahtea lähin aluekeskus on Lempäälän keskusta. Muiden kuntien osalta kuntakeskustoilla on tärkeä aluekeskusrooli. Niiden tulee olla helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Aluekeskukset on kytketty raideliikenteen verkkoon (Kangasalan keskusta vuoden 2040 jälkeen). Merkittävin kasvu ja maankäytön kehittämisen tarve kohdistuu Lielahteen, Koilliskeskukseen ja Lempäälän keskustaan. Nokiaa ja Hervantaa kehitetään edelleen tiiviinä keskuksina. Oriveden keskustan kasvu on maltillisempaa, mutta keskustan rooli seudun ydinrakenteesta erillisenä palvelukeskittymänä on tärkeä. Ylöjärven keskusta profiloituu monipuolisena raitiotiehen kytkeytyvänä keskuksena. Lähipalvelukeskukset Rakennesuunnitelmaluonnoksessa lähipalvelukeskuksia ovat Hakkari-Moisio, Harjuniitty, Kaukajärvi, Kulju, Metsäkylä, Mäkkylä- Teivaala, Ojala-Lamminrahka, Siivikkala, Siuro, Suorama, Vatiala, Vesilahti ja Vuores. Hakkari-Moisio ja Kulju ovat Lempäälän suunnassa potentiaalisia tulevia lähijunaliikenteen asemanseutuja, joiden toteuttamiseen varaudutaan vasta vuoden 2040 jälkeen. Niitä kehitetään kuitenkin olemassa olevina lähipalvelukeskuksina. Harjuniitty on keskustan ohella kaupungin maankäytön kehittämisen painopistealueita Nokialla. Rakennesuunnitelmaluonnoksen mukaan Harjuniitty on lähijunaliikenteen piirissä jo ennen vuotta 2040, mikä asettaa vaatimuksia käyttäjäpotentiaalin kasvattamiselle. Siuroa ylläpidetään Nokian keskustaajamasta erillisenä lähipalvelukeskuksena. Kaukajärvi palvelee seudun kaakkoissuunnan kasvua tukevana lähipalvelukeskuksena. Kangasalan suunnassa yhdyskuntarakenne on nauhamainen ja sekoittunut ja tukee tasaisesti Vatialan ja Suoraman olemassa olevia lähipalveluja sekä Lentolan kaupallisia palveluja. Ylöjärven suunnassa lähipalvelukeskuksina ylläpidetään nykyisiä Metsäkylää ja Siivikkalaa ja uutena kehitetään Mäkkylä-Teivaalaa. Tarkastelujaksolla merkittävin väestönkasvu ja palveluverkon laajentamistarve kohdistuu Vuoreksen ja Ojala-Lamminrahkan lähipalvelukeskuksiin. 19

20 Seutukeskus Aluekeskus (13) Lähipalvelukeskus (13) Tampere Hervanta Härmälä-Partola-Lakalaiva Kangasala Koilliskeskus Lempäälä Lielahti Nokia Orivesi Pirkkala Sääksjärvi Tesoma Ylöjärvi Hakkari-Moisio Harjuniitty Kaukajärvi Kulju Metsäkylä Mäkkylä-Teivaala Ojala-Lamminrahka Siivikkala Siuro Suorama Vatiala Vesilahti Vuores 6.2 Asuminen Mitoitus Mitoituksen lähtötilanteena pidetään ajankohtaa , jolloin kaupunkiseudulla asui asukasta. Suunnittelualueella oli tuolloin asukasta, eli noin 90 % kuntien kokonaisväestöstä. Kokonaisuus mitoitetaan noin hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa hengen väestönkasvua ja asukkaan kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Suunnittelussa varaudutaan väestönkasvun lisäksi asumisväljyyden kasvuun sekä asuntokannan poistumaan. Siksi rakennesuunnitelmatyössä varaudutaan todellista väestönkasvua suurempaan, ns. laskennalliseen, kasvuun. Asumisväljyyslaskelmaa tarkennetaan asuntotuotannon ohjelmointivaiheessa, mutta rakennesuunnitelmaluonnoksen mitoituslaskennassa on oletettu, että kaupunkiseudun tämänhetkinen keskimääräinen asumisväljyys 38 h-m2/hlö kasvaa vuoteen 2040 mennessä 42:een h-m2/hlö (oletuksen lähtökohtana on kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030). Asumisväljyyskehitys aiheuttaa keskimäärin noin 1,3 milj. h-m2 pintaalatarpeen. Väestönkasvun aiheuttama rakentamistarve on noin 4,6 milj. h-m2, mikäli oletetaan että 95 % väestönkasvusta sijoittuu suunnittelualueelle. Yhteensä rakentamistarve on siten lähes 6 milj. h-m2. Asuntokannan poistumaksi on arvioitu vuosittain noin 0,34 %, eli vuositasolla lähes h-m2:n poistumaa. Rakennesuunnitelman tavoitevuoteen mennessä poistuma on noin 1,3 milj. h-m2. Suunnittelualueen rakentamistarve on yhteensä noin 7,2 milj. h-m2, joka vastaa laskennallisesti noin henkilöä. Kartalle sijoitetuissa uusien asukkaiden määrissä on laskennallisen tarpeen lisäksi ylimitoitusta kaikkiaan noin asukkaan verran. Merkittävin 20

21 osa ylimitoituksesta tulee Tampereen keskustan eteläpuolisen järjestelyratapihan osoittamisesta asukkaan alueena, jonne sijoittuu myös merkittävä määrä toimistotyyppisiä työpaikkoja. Mainitun kohteen toteutuksen vaiheistus määritellään tarkemmin toteutusohjelmassa ehdotusvaiheessa. Alueen toteuttaminen edellyttää uuden järjestelyratapihan valmistumista tarkastelujaksolla. Ylimitoitus antaa mahdollisuuden siihen, että yhdyskunta- ja palvelurakennetta voidaan kehittää kestävästi siinäkin tilanteessa, että kasvu osoittautuu odotettua voimakkaammaksi. Toisaalta, kokonaisuuden toteuttamisessa tulee painottaa yhdyskuntarakennetta tiivistäviä ja nykyrakennetta hyödyntäviä kohteita. Mikäli kasvu osoittautuu odotettua pienemmäksi, pystytään hyvällä vaiheistuksella saamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen hyödyt ja minimoimaan laajentuvan rakenteen kustannukset. Kartalla ja seuraavassa taulukossa esitetyt asukasmäärät vastaavat kokonaisrakentamistarvetta, josta noin 36 % aiheutuu nykyisen väestön ennustetusta väljyyskasvusta ja asuntokannan poistumasta ja 64 % uusien asukkaiden asuttamisesta. Taulukossa on kuvattu rakennesuunnitelmaluonnoksen väestömitoitus alueittain ja suhteessa liikennejärjestelmäratkaisuun. Alueet on rajattu niihin, joihin kohdistuu vähintään 1000 asukkaan lisäys vuoteen 2040 mennessä sekä vuoden 2040 jälkeen toteutettaviin merkittäviin (asemanseutu- tai lähipalvelu-) keskittymiin. Merkittävin osa väestönkasvusta sijoittuu alueille, jotka kytkeytyvät raitiotiehen (Tampereen 1. vaihe sekä kartan osoittama laajentuminen). Lähijunan vaikutus näkyy vahvistuvina keskuksina. Mitoituksen ohella raideliikenteen kokonaisuus näkyy alueiden toteutuksen vaiheistuksessa ja asuntotuotannon määrissä: asuntotuotanto tehostuu merkittävästi raidejärjestelmän kehittymisen myötä. Nimi Kunta Rasu 2040 Rasu 2030 Huomioita Raitiotiehen tukeutuvat alueet Hakametsä-Sammonkatu Tampere Hallila Tampere Hervanta Tampere Härmälänranta Tampere Koilliskeskus Tampere Sekoittunut Lielahti Tampere Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi Partola-Naistenmatkantie Pirkkala Pirkkalan keskusta Pirkkala Santalahti Tampere Tampere, keskusta Tampere Turtola Tampere Vuores Tampere Ylöjärven keskusta Ylöjärvi Yhteensä Lähijunaan tukeutuvat alueet Hakkari Lempäälä Hankkio Tampere Muutettu tp-alueeksi Harjuniitty Nokia Harjuniitty, laajennus Nokia Järjestelyratapiha Tampere Sekoittunut Lakalaiva Tampere Lempäälän keskusta Lempäälä Nokia keskusta Nokia Oriveden keskusta Orivesi Orivesi as Orivesi Ruutana Kangasala Sääksjärvi Lempäälä Tesoma Tampere Yhteensä

22 6.2.2 Asumisen painopistealueet Nimi Kunta Rasu 2040 Rasu 2030 Huomioita Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Kangasalan keskusta Kangasala Kaukajärvi pohjoinen Tampere Lentola Kangasala Sekoittunut Suorama-Pikonkangas Kangasala Vatiala Kangasala Yhteensä Muut alueet Hervantajärvi Tampere Kaukajärvi-Annala Tampere Kohmala Nokia Kulju Lempäälä Lahdesjärvi Tampere Lamminrahka Kangasala Metsäkylä Ylöjärvi Nurmi-Sorila Tampere Osittain Ojala Tampere Pikonlinna Kangasala Sekoittunut Rantaperkiö-Toivio Tampere/Pirkkala Sekoittunut Saarenmaa Kangasala Sammalisto Nokia Sankila Pirkkala Siivikkala Ylöjärvi Siltatie Ylöjärvi Osittain Siuro Nokia 0 0 Soppeenmäki-Elovainio Ylöjärvi Sekoittunut Vesilahti Vesilahti Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Rasu 2030 sisälsi alle 1000 as. kohteita Tavoitteiden ja linjaratkaisun mukaisesti pääperiaatteena kasvun sijoittamisessa on ollut rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen. Tämä on tarkoittanut valintojen tekemistä sen suhteen, mitä alueita otetaan käyttöön ja missä järjestyksessä. Keskuksia, asemanseutuja ja raideliikenteen päätepisteitä on vahvistettu ja luotu siten edellytyksiä verkosto- ja jalankulkukaupungille, jossa on toimivat joukkoliikenneyhteydet. Kaupunkiseudulle on erittäin tärkeää luoda kattava ja tehokas joukkoliikenneratkaisu sekä hyvä palvelujen saavutettavuus, jotka takaavat myös elinympäristön tasa-arvoisuuden. Monipuoliset aluekeskukset luovat hyvät edellytykset kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Myös bussiliikenteen seudullisia laatukäytäviä ja raitiotieliikenteen linjojen varsia on vahvistettu. Tämä on tarkoittanut nykyrakenteen sisässä olevien väli- ja kesantoalueiden käyttöönottoa. Maankäytön kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävien varressa koko matkaltaan sekoittuneena ja tehokkaana luo edellytykset myös raitiotien vaiheittaiseen käyttöönottoon. Tampereen ydinkaupunkialueelle on sijoitettu merkittävä asuntorakentamisen kasvupotentiaali ( ). Ydinkaupunkialueen eteläpuolelle on varaus järjestelyratapihan uudelle, sekoittuneelle, maankäytölle ( ). Muita kasvun painopistealueita ovat alueet, joilla varaudutaan raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen välillä Hervanta-keskusta-Lielahti-Lentävänniemi. Lielahden alueelle on rakentumassa kokonainen uusi kaupunginosa, jonka rakentamismahdollisuudet yhdessä Niemenrannan-Lentävänniemen alueen kanssa ovat asukkaan luokkaa. Täydennysrakentamispotentiaalia raitiotien varressa on lisäksi Hervannan-Turtolan- 22

23 Hallilan-Hakametsän sekä Santalahden alueilla. Koilliskeskuksen ja Teiskontien varren rakentaminen ( ) kytkeytyy raitiotien linjaan keskusta-tays-koilliskeskus. Myös Ylöjärven keskustan täydennysrakentamisella pyritään luomaan käyttäjäpotentiaalia raitiotien jatkeelle Lielahti-Ylöjärvi. Merkittävimmin uutta asutusta Ylöjärven suunnassa sijoittuu Mäkkylä- Teivaalan alueelle. Mäkkylä-Teivaalan alue luo mahdollisuuden toteuttaa uusi kaupunginosa lähipalveluineen raitiotien varrelle. Alueen sijainti Tampereen ja Ylöjärven keskusten välillä tukee luontevasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitetta ja perustelee raitiotien johtamista Ylöjärven keskustaan. Mäkkylä-Teivaalan alueen väestöpohjassa tavoitellaan vähintään 4 000:a asukasta. Toinen uusi alue on Siltatien asuinalue, joka käynnistyy noin 3000 asukkaan alueena vuoteen 2040 mennessä. Metsäkylän nykyisen asukkaan pientaloalueen laajentaminen antaa mahdollisuuden rakentaa urbaania pientaloaluetta lähipalveluineen suunnittelualueen luoteisosassa. Siivikkalan asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen kasvattaminen merkittävästi on tällä aikajaksolla taloudellisesti ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta epärealistista. Nokian suunnan kehittäminen tukeutuu lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Rakentamisen painopistealueet ovat tulevilla lähijunaliikenteen asemanseuduilla: Tesomalla, Nokian keskustassa ja Harjuniityssä. Mainituilla asemanseuduilla on jo nykyisin hyvä väestöpohja: Tesomalla noin , Nokialla ja Harjuniityssä asukasta. Asukaspohja on laskettu noin 2 km:n säteellä keskuksesta, jolloin vaikutusalueet Harjuniityssä ja Nokialla pysyvät vielä lähes erillisinä ja Tesoman vaikutusalue jää Paasikiventien eteläpuolelle. 3 km:n säteellä Tesomalla asuu nykytilanteessa ja Nokialla asukasta. Rakennesuunnitelmassa osoitetut kasvuluvut vahvistavat kutakin asemanseutua edelleen nykyisestä asukkaan verran. Pirkkalan suunnassa varaudutaan raitiotiehen välillä Tampereen keskusta-pirkkala. Asuinrakentamisen painopiste on Pirkkalan ja Härmälä-Partolan (Naistenmatkantie, Härmälänranta, Toivio) aluekeskuksissa tai niihin tukeutuvilla lähialueilla. Härmälä-Partolaa kehitetään kaupunkimaisena rakenteena ja aluekeskusparina Lakalaivan kanssa. Sankilan alueella on hyvät edellytykset ns. keskitehokkaaksi asuinalueeksi, joka tukeutuu alueelle laajennettavaan joukkoliikenteeseen ja Pirkkalan aluekeskuksen palveluihin. Etelän suunnan ja HHT-kasvukäytävän kehittäminen tukeutuu asutuksen osalta lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää asemanseutujen väestöpohjan merkittävää kasvattamista etenkin Lempäälässä ja Sääksjärvellä. Lempäälään ( ) ja Sääksjärvelle ( ) esitetyt kasvuluvut nostavat aluekeskukseen tukeutuvan asutuksen määrän 3 km:n säteellä asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Merkittävä volyymin nosto näillä asemanseuduilla on olennaista lähijunaliikenteen toteuttamiselle kaiken kaikkiaan: Nokian suunnan lähijunaliikenne ei käynnisty ilman eteläisen suunnan kytkeytymistä samaan kokonaisuuteen. Etelän suunnassa on myös osoitettu Lakalaivan asema ja aluekeskuskokonaisuus Härmälä-Partola-Lakalaiva toteutettaviksi vuoteen 2040 mennessä. Lakalaivan asemanseudulla (3 km säteellä) on väestöä noin Peltolammin ja Toivion alueiden kasvu ( ) lisää asemanseudun väestöpotentiaalin noin asukkaaseen. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy osittain järjestelyratapihan asuinja työpaikkakehittäminen. 23

24 Rantaperkiön asema on toteutettavissa järjestelyratapihan uuden maankäytön myötä palvelemaan asumista ja työssäkäyntiä. Kuljun ja Hakkari-Moision asemat voidaan toteuttaa vasta lähijunaliikenteen käyttöönoton toisessa vaiheessa vuoden 2040 jälkeen. Myös kyseisten alueiden merkittävä asunto- ym. rakentaminen ajoittuu pääosin tarkastelujakson jälkeiseen aikaan. Kangasalan suunnassa kasvu ohjataan Kangasalan keskustaan ja joukkoliikenteen laatukäytävän varteen sekoittuneena ja nykyrakennetta täydentäen. Täydentyvä asutus tukee Vatialan, Lentolan, Suoraman ja keskustan olemassa olevia palveluita. Nykyisen taajaman eheyttävän rakentamisen lisäksi Tampereen ja Kangasalan yhteisprojekti Ojala-Lamminrahka tarjoaa uudisrakentamismahdollisuuksia suunnittelualueen itäosassa. Kaukajärven-Annalan uusi asutus tukeutuu Kaukajärven lähipalveluihin. Vuoden 2040 jälkeen on ajankohtaista laajentua tarpeen vaatiessa Saarenmaan alueelle asuin- ja työpaikkarakentamisella. Oriveden suunnalla käynnistyy Nurmi-Sorilan toteutus (2 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä). Muilta osin Oriveden suunnan kehittäminen tukeutuu taajamajunaliikenteeseen ja sen asemanseutuihin. Orivedellä keskusta ja Oriveden asema kehittyvät taajamajunaliikenteen yhdyskuntina sekä Oriveden asema myös kaukojunaliikenteen pysähdyspaikkana. Vuoden 2040 jälkeen täydennysrakentamista esitetään Ruutanan aseman yhteyteen. Ruutanassa ja Vatialassa on otettavissa taajamajunaseisakkeet käyttöön palvelemaan nykyväestön tarpeita ja tukemaan täydennysrakentamista (Vatialassa ennen vuotta 2040, Ruutanassa vuoden 2040 jälkeen) Asuntotuotantotavoitteet Lisätään ehdotusvaiheessa Asuinympäristöjen kehittäminen Lisätään ehdotusvaiheessa. 6.3 Työpaikat Olemassa olevilla toimialoilla ja työpaikoilla on taipumus synnyttää rinnalleen lisää toimialoja ja työpaikkoja. Viime vuosien IT-alan kehitys on tästä hyvä esimerkki jopa irtisanomiset ovat kanavoituneet uusien toimialojen synnyksi. Mitä innovoivampi ympäristö on, sitä enemmän vanhaan työhön ja sen rinnalle kehittyy uutta työtä. Kasvava kaupunkiseutu luo tälle hyvät edellytykset, koska yritykset liikkuvat niille tärkeiden osaajien perässä. Kaupunkialueiden maankäyttöratkaisujen tuloksena muotoutuvat yhdyskuntien rakenteet vaikuttavat merkittävästi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimivuuteen ja tuottavuuteen. Useiden tutkimusten perusteella kaupunkialueen suuri koko (väestö), sen toimialojen suuri koko ja saman alan yritysten läheisyys, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä erityisesti korkea työpaikka- ja asukastiheys lisäävät suorien ja välillisten vaikutustensa kautta yksityisen sektorin tuottavuutta. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on tarkoituksena osoittaa kokonaisuutena riittävästi ja monipuolisesti erityyppisiä työpaikkaalueita. Tarkastelu on tehty sen suhteen, minkä typpiset työpaikat kaupunkiseudun eri osiin soveltuvat. Tampereen keskusta monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena säilyy kaupunkiseudun ylivoimaisesti suurimpana työpaikka-alueena. Myös keskustaa ympäröivälle muulle kaupunkialueelle sijoittuu huomattava osa uusista työpaikoista. 24

25 Merkittävä osa palvelutyöpaikoista sijoittuu keskuksiin ja erityisesti aluekeskuksiin, joiden väestöpohja kasvaa merkittävästi. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen (esimerkiksi erikoiskaupat, yläkoulut ja lukiot, terveysasemat) ohella aluekeskuksissa on muita keskustahakuisia työpaikkoja, merkittävästi monimuotoista asumista sekä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein erityyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita (ks. edellä kappale: Keskukset rakennesuunnitelmaluonnoksessa). Härmälän-Partolan-Lakalaivan aluekeskuskokonaisuudelle antavat ominaispiirteensä Sarankulman ja Lakalaivan merkittävä tilaa vaativa ja valmistava teollisuustoiminta sekä messukeskus. Myös lähipalvelukeskuksiin sijoittuu työpaikkoja, esimerkiksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluita sekä lähikauppoja, IT-pajoja, yksityisiä hyvinvointipalveluita ja muita pienyrityksiä. Tehokas kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä keskusten välillä sekä hyvät pyöräily- ja kävely-yhteydet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tuoden toimijoita lähemmäs toisiaan. Kaikkiin aluekeskuksiin on rakennesuunnitelmaluonnoksen mukaan ainakin pitkällä aikavälillä järjestettävissä raideyhteys (Kangasala vuoden 2040 jälkeen, muut keskukset jo vuoteen 2040 mennessä). Elinkeinojen rakennemuutos ja taloudellinen taantuma ovat vähentäneet kaupunkiseudun teollisia työpaikkoja. Teollisuudella on kuitenkin myös kasvuodotuksia, joihin vastaaminen edellyttää riittävää ja monipuolista tonttireserviä. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu uusia varauksia tilaa vieville, raskaille ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttaville, ei-työvoimavaltaisille tuotannon ja varastoinnin toiminnoille ja logistiikka-alueille. Lentokentän alue on osoitettu rakennesuunnitelmaluonnoksessa osaamiskeskittymänä, jonka toimintojen aktiivista kehittämistä tuetaan. Yhdessä 2-kehän ympäristön kanssa aluetta kehitetään seudullisesti merkittävänä työpaikkavyöhykkeenä. Aluetta kehitetään myös osana HHT-vyöhykettä ja sen kytkeytymistä valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon parannetaan. Muita merkittäviä tilaa vievien toimintojen (teollisia) työpaikkaalueita ovat mm. Kalkun-Kolmenkulman yritysalue (pääasiassa teollisuus ja logistiikka, asemanympäristöön kuitenkin työvoimavaltaisemmat toiminnot kuten toimistot), Ruskon-Saarenmaan alueet (teollisuus ja logistiikka) ja Tarastejärvi (teollisuus, tiede ja teknologia). Yritysalueita on pyritty profiloimaan sen mukaan, millaiseen toimintaan ne sijaintinsa puolesta soveltuvat. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa tavoitellaan uusia korkean osaamistason yrityksiä, liiketoiminnan ekosysteemejä, kansainvälisiä kasvuyrityksiä, monialaisia innovaatio- ja tutkimushankkeita sekä tuote- ja palveluprototyyppejä sekä satoja ja välillisesti tuhansia korkean osaamistason työpaikkoja. Tampereen kaupunkiseudulla INKA-ohjelman mukaisia osaamiskärkiä (liiketoimintaalueita) ovat terveys, kestävä tuotanto ja kestävä liikkuminen. Ohjelmassa on mainittu mm. seuraavat osaamiskeskittymät: Kaupin kampus, yliopistokampus, Finlaysonin tehdasalue ja UKK-Instituutti, Tampereen teknillisen yliopiston kampus, teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitosten ympäristö, Pitkäniemi, Mediapolis sekä Tarastenjärven alue (teknisen huollon kehittämiskohde: jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminta). INKA-ohjelman mukaiset osaamiskeskittymät on osoitettu rakennesuunnitelmaluonnoksessa. 25

26 6.4 Liikenne Liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste on kestävien kulkutapojen edistämisessä. Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tehostetaan MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma ja lähijunaliikenteen kehittämisselvitys (pl. Ylöjärven suunta) on sisällytetty rakennesuunnitelmaluonnokseen. Joitakin teiden parannushankkeita tullaan toteuttamaan. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa liikennejärjestelmän runkona on vahva seudullinen raidejärjestelmä. Linjaratkaisun mukaisesti esitetään joukkoliikennejärjestelmän kokonaisratkaisua, jossa Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia, Oriveden suunnassa kehitetään taajamajunaliikennettä työmatkaliikenteen tarpeisiin, Tampereella on vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne ja Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat raitiotien ensimmäisiä Tampereen ulkopuolisia kehittämissuuntia. Useat raitiotielinjat muodostavat pohjan verkostomaiselle joukkoliikennejärjestelmälle. Raideliikennejärjestelmää täydentävät bussiliikenteen seudulliset laatukäytävät ja niitä tukevat bussilinjat sekä poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (kehäbussit). Kokonaisratkaisuun edetään vaiheittain. Joukkoliikennelinjaston kehittäminen on aloitettu kesällä 2014 toteuttamalla runkobussilinjat ensimmäisille raitiotielinjoille ja muihin vilkkaimpiin liikennesuuntiin Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko on määritelty Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa Tavoitetilanteessa seudulliset ja alueelliset pääreitit yhdistävät kuntakeskukset ja aluekeskukset toisiinsa ja alue- ja lähiverkon reitit muodostavat toimivat yhteydet alueiden sisällä ja alueilta keskuksiin. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä tuetaan kaikilla keskusalueilla. Pyöräilyn edistämiseen kuuluu myös pyöräpysäköintipaikkojen kehittäminen keskeisissä kohteissa sekä joukkoliikenteen asemilla ja terminaaleissa (liityntäpysäköinti) Joukkoliikenne Raitiotie Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty yleissuunnitelman mukaisesti raitiotien ensimmäinen toteutusvaihe väleille Hervanta Keskusta Lielahti Lentävänniemi sekä Pyynikintori TAYS. Raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen varaudutaan ennen vuotta Raitiotien ensimmäinen vaihe perustuu kaupunkimaisen tiiviiseen rakenteeseen ja suhteellisen tiheään pysäkkiväliin. Reitillä on tehty yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä alustavia, yhdyskuntarakennetta täydentäviä, maankäytöllisiä tarkasteluja eikä rakennesuunnitelmaluonnoksessa ole esitetty tästä poikkeavia ratkaisuja. Vuosien aikana varaudutaan toteuttamaan raitiotien jatkeet väleille TAYS Koilliskeskus, Tampereen keskusta Hatanpää Härmälä Pirkkala, Hervanta Vuores ja Lielahti Ylöjärven keskusta. 26

27 Kangasalan suunta tukeutuu vuoteen 2040 asti bussiliikenteen laatukäytäviin, mutta maankäyttöä kehitetään Tampereen keskustan ja Kangasalan välillä koko matkaltaan sekoittuneena ja tehokkaana. Tämä luo pitkällä aikavälillä edellytykset raitiotien vaiheittaiseen ulottamiseen Kangasalle (2040 jälkeen). Rakennesuunnitelmaluonnoksessa Ojala-Lamminrahkan uuden kaupunginosan liikennöinti perustuu busseihin. Raitiotieratkaisussa on näin ollen priorisoitu Kangasalan aluekeskusta ja aluekeskusten välisiä yhteyksiä. Kaikkiin aluekeskuksiin on rakennesuunnitelmaluonnoksen mukaan ainakin pitkällä aikavälillä järjestettävissä raideyhteys. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa ei suljeta pois mahdollisuutta jatkaa raitiotie Pirkkalan keskustasta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Vuoteen 2040 asti lentokentälle liikennöidään kuitenkin nopealla lentokenttäbussilla Tampereen keskustasta (ns. lentobussi). Lisäksi rakennesuunnitelmaluonnoksessa varaudutaan pitkällä aikavälillä mahdolliseen raitiotien jatkeeseen Vuores Lakalaiva Hatanpää (Rantaperkiö). Ratkaisu kytkeytyy osin järjestelyratapihan siirron ja Rantaperkiön aseman toteutumiseen sekä näiden ympärille ja Lakalaivaan tukeutuvaan maankäyttöön. Lähijunaliikenne Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja taajamajunaliikenteestä. Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Tampereelta Nokialle, Lempäälään ja Orivedelle (Orivesi asema). Taajamajunat liikennöivät väleillä Tampere Lempäälä, Tampere-Nokia ja Tampere Oriveden asema Orivesi. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty lähijunaliikenteen kehittämistä Lempäälän ja Nokian suuntiin. Nokian suunnassa varaudutaan vuoteen 2040 mennessä Tesoman ja Harjuniityn asemien toteuttamiseen ja Nokian aseman kehittämiseen. Vuoden 2040 jälkeen varaudutaan Kalkun ja Amurin asemien toteuttamiseen. Lempäälän suunnassa varaudutaan Rantaperkiön, Lakalaivan ja Sääksjärven asemien toteuttamiseen ja Lempäälän aseman kehittämiseen vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi varaudutaan Kuljun ja Moision asemien toteuttamiseen 2040 jälkeen. Lakalaiva voi kehittyä valtakunnallisen junaliikenteen asemaksi. Lähijunaliikenteen osalta oleellisia hankkeita ovat henkilöratapihan kapasiteetin lisäys kolmannella välilaiturilla sekä lisäraiteet väleillä Sääksjärvi-Toijala ja Lielahti-Nokia. Hankkeet mahdollistavat ja varmistavat suhteellisen häiriöttömän lähijunien liikennöinnin puolen tunnin vuorovälillä näillä ratayhteyksillä. Nämä hankkeet myös vapauttavat ratakapasiteettia valtakunnalliselle junaliikenteelle. Tampere-Lielahti välillä kolmas raide tulee ajankohtaiseksi lähijunaliikenteen 15 minuutin vuorovälillä. Taajamajunaliikenne Oriveden suunnalla turvataan työmatkayhteydet Tampereelle. Taajamajunan lisäksi Oriveden asemalla pysähtyy Jyväskylän suunnan kaukojunaliikenne. Vuonna 2015 käynnistetään selvitys Tampereen ja Oriveden välisen taajamajunaliikenteen kehittämismahdollisuuksista. Taajamajunaliikenne voisi hyödyntää nykyistä ratainfrastruktuuria ja sen vapaata kapasiteettia. Olemassa olevaan maankäyttöön tukeutuen esitetään vuoteen 2040 mennessä uusia taajamajunaliikenteen seisakkeita Vuohenojaan, Hankkioon, Vatialaan ja 27

28 Ruutanaan. Ruutanan seisakkeen yhteyteen on mahdollista kehittää myös uutta maankäyttöä vuoden 2040 jälkeen. Bussiliikenteen seudulliset laatukäytävät ja kehäbussit Rakennesuunnitelmassa on esitetty bussiliikenteen seudulliset laatukäytävät, joilla tarkoitetaan seudun intensiivisimpiä ja ensisijaisesti aluekeskuksia yhdistäviä bussiliikennekäytäviä. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa kaikki seudulliset bussiliikenteen laatukäytävät on sijoitettu mahdollisimman nopealle yhteydelle eli Nokialta vt:lle 12, Ylöjärveltä kt:lle 65 ja Kangasalta vt:lle 12 ja Kangasalantielle. Lempäälän suunnassa mt 130 suuntainen laatukäytävä tukee lähijunaliikennettä. Raideliikenteen kehittyessä tarve bussiliikenteen seudullisille laatukäytäville vähenee. Myöhemmin tuleekin harkita uudelleen ainakin Nokian ja Ylöjärven suuntien laatukäytävien sijainti ja tarve. Keskusten vahvistuminen ja säteittäiset raideyhteydet luovat hyvät toimintaedellytykset kehämäiselle joukkoliikenteelle. Kehäbussit hyödyntävät olemassa olevaa liikenneverkkoa ja edistävät keskusten hyvää saavutettavuutta. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty aluekeskuksia, asemaseutuja ja muita tärkeitä vaihtopaikkoja yhdistävät poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (ns. kehäbussit) seuraavasti: Kehäbussi 1: Nokian keskusta Kalkun asema Pirkkalan keskusta-härmälä Partola Rantaperkiön asema Vuohenojan asema Koilliskeskus Kehäbussi 2: Ylöjärven keskusta Kolmenkulma Kalkun asema Pirkkalan keskusta lentoasema Sääksjärvi Vuores Hervanta Lentola Kangasala Kehäbussien toteutumisedellytyksiin vaikuttaa erityisesti poikittaisen liikenteen käyttäjäpotentiaali ja kysyntä, jota rakennesuunnitelmaluonnoksen mukaisella maankäyttöratkaisulla on pyritty vahvistamaan. Kehäbussien vuorotarjontaa parannetaan asteittain kysynnän lisääntyessä. Alkuvaiheessa kehäbussit voivat liikennöidä tunnin vuorovälillä. Kehittyvään bussijärjestelmään kuuluvat myös suurilta asuinalueilta kuten Ojala-Lamminrahkasta, Kaukajärveltä tai Haukiluomasta liikennöivät runkobussit ja muut bussilinjat. Muut bussilinjat muodostavat hyvät yhteydet asuinalueilta kuntakeskuksiin tai joukkoliikenteen laatukäytäville. Tiheää bussilinjastoa ei ole merkitty rakennesuunnitelmakarttaan. Joukkoliikenteen seudullisesti merkittävät solmupisteet Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty joukkoliikenteen seudullisesti merkittävät solmupisteet. Solmupisteillä tarkoitetaan kohtia, joissa joukkoliikennevälineen vaihto on sujuvaa ja nopeaa ja vaihtovastusta alentaa mahdollisuus palveluiden käyttöön. Solmupisteissä risteää vähintään kaksi tiheävuoroisen joukkoliikenteen runkolinjaa (bussiliikenteen seudullinen laatukäytävä, raitiotie tai lähijuna) tai solmupiste kokoaa usean suunnan hyvän palvelutason liityntäbussiliikennettä. Solmupisteet palvelevat arjen liikkumista, joten lentokenttä ei tässä mielessä ole solmupiste. Solmupisteiksi on merkitty vain ennen vuotta 2040 toteutuvia kohteita. Em. kriteereillä joukkoliikenteen seudullisesti merkittäviä solmupisteitä kaupunkiseudulla ovat: Tampereen matkakeskus 28

29 Koilliskeskus Vuohenoja Rantaperkiö Lakalaiva Sääksjärvi Lempäälä Tesoma Nokia Lielahti Ylöjärvi Tieverkko Rakennesuunnitelmaluonnoksessa esitetään seudullisesti merkittävät tieverkon hankkeet. Monet luonnokseen merkityistä uusista tai parannettavista tiejaksoista palvelevat Tampereen ohittavaa pitkämatkaista liikennettä ja etenkin elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita. Samalla ne parantavat myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä ja siten seudun sisäisen liikkumisen sujuvuutta. Kaikilla tiehankkeilla on myös yhteys maankäytön kehittymismahdollisuuksiin joko uusia yhteyksiä avaten tai olevan väylän ympäristössä tilaa vapauttaen. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa varaudutaan 2-kehän toteuttamiseen välillä valtatie 3 lentoasema Sääksjärvi Lentola vuoteen 2040 mennessä. Pitkällä aikavälillä (2040 jälkeen) varaudutaan 2- kehän jatkeeseen pohjoiseen valtatielle 9. Kehätie on luonteeltaan paikallista maankäyttöä tukeva ja kehittävä väylä. Rakennesuunnitelmaluonnokseen on sisällytetty vt 3 Marjamäki Kulju Pirkkala -yhteyden toteutuminen. Ns. Puskiaisten oikaisu siirtää toteutuessaan valtatien 3 nykyiseltä Lempäälä Lakalaiva Pirkkala linjaukselta uudelle yhteydelle. Oikaisu parantaa pääväylien välityskykyä ja muuttaa jossain määrin mm. Toivion Lakalaivan ympäristön liikenteellistä asemaa. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on osoitettu Ylöjärven ohitustie osana vt 3 Tampere Vaasa-yhteyden parantamista. Yhteys mahdollistaa Ylöjärven keskustan kehittämisen ja laajentamisen Elovainion suuntaan ja muuttaa nykyisen Vaasantien luonteen paikallisväyläksi. Lisäksi rakennesuunnitelmassa varaudutaan vt:n 9 kehittämiseen (nelikaistaistus) välillä Ruutana Orivesi sekä vt:n 12 kehittämistoimenpiteisiin (nelikaistaistus, eritasoliittymät) väleillä Koilliskeskus Kangasala ja Nokialla Maatiala Sorvantie. Toimenpiteet parantavat valtateiden turvallisuutta, välityskykyä ja liikenteen sujuvuutta. Kaupunkiseudun pääväyliin liittyviä parantamistarpeita on suunniteltu, ohjelmoitu ja priorisoitu pääosin muissa yhteyksissä. Maankäytön painotukset voivat ohjata hankkeiden kiireellisyysjärjestystä. Kiireellisyysjärjestykseen otetaan kantaa toteutusohjelmassa Liityntäpysäköinti Täydennetään kohtaa ehdotusvaiheessa maakuntakaavaan liittyvän selvityksen perusteella Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle Tampereen seutu on merkittävä tieliikenteen ja maantiekuljetusten solmukohta. Tampereella yhtyvät valtatiet 3, 9, 11 ja 12. Valtateiden 3, 9 ja 12 parantamishankkeet nopeuttavat yhteyksiä Tampereelta muualle Suomeen sekä Tampereen kautta kulkevia yhteyksiä. 29

30 Sujuvat yhteydet ovat erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten toimitusvarmuuden ja täsmällisyyden kannalta merkityksellisiä. Tampere on myös merkittävä valtakunnallinen raideliikenteen solmukohta. Tampereen kautta kulkevat henkilöliikenteen junat Helsingin, Turun, Porin, Seinäjoen ja Oulun sekä Jyväskylän ja Kuopion suuntaan. Tampereen seudulla henkilökaukoliikenteen asemia ovat nykyiset Tampere, Lempäälä, Nokia ja Orivesi sekä rakennesuunnitelmassa uutena kohteena Lakalaiva. Tampereen aseman toimivuus Etelä- ja Länsi-Suomen tärkeimpänä risteysasemana edellyttää pikaisesti henkilöratapihan kehittämistä. Nykytilassa tavarajunaliikenne kulkee Tampereen kannaksen läpi ja kilpailee raidekapasiteetista henkilöjunaliikenteen kanssa. Tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä parantaisi läntinen ratayhteys, joka toteutuessaan tarjoaa tavarajunille pääradan suunnassa nopeamman yhteyden Tampereen ohi, vapauttaa nykyisen radan kapasiteettia henkilöliikenteen käyttöön ja vähentää rautatiejärjestelmän häiriöherkkyyttä. Läntinen ratayhteys poistaisi vaarallisten aineiden kuljetukset ja tavarajunien aiheuttaman yöaikaisen melun Tampereen kannakselta. Läntinen ratayhteys mahdollistaa nykyisen järjestelyratapihan siirron ja sen myötä vaarallisten aineiden käsittelyn poistumisen kaupunkirakenteesta. Parhaillaan on käynnissä ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja Pirkanmaan liiton teettämä selvitys Tampereen läntisen ratayhteyden, järjestelyratapihan siirron ja näihin liittyvän maankäytön sekä vt:n 3 (Puskiaisten oikaisu) ja Tampereen 2-kehän suunnittelusta. Tampereen seutua kehitetään osana Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT) kasvuvyöhykettä. Kasvukäytävän ydin on sujuva liikkuminen ja hyvä saavutettavuus. Erityisesti raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa asemapaikkojen kehittymisen houkutteleviksi asuinympäristöiksi. Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme vilkkaimpia lentokenttiä. Tampere-Pirkkalan lentoaseman aluetta on sovittu tarkasteltavaksi merkittävänä aluekehityskohteena ja liike- ja palvelutoiminnan kasvualueena (MAL-aiesopimus ). Lentoasema on seudun kansainvälisen saavutettavuuden kannalta strateginen alue ja rakennesuunnitelmassa varaudutaan sen toimintojen aktiiviseen kehittämiseen. Tämä tukee Tampere-Pirkkala European visiointihanketta, jossa lentokentälle haetaan kasvua mm. Etelä-Suomen kakkoskenttänä, lentorahdin vastaanottokeskuksena sekä kokonaan uuden lentomatkustuskonseptin (AiRRport-konsepti) kautta. Kaupunkiseudun omien toimien lisäksi lentoliikenteen kehitykseen vaikuttavat kansainvälisen lentoliikenteen kilpailutilanteen kehittyminen sekä parhaillaan laadittava Suomen lentoliikennestrategia ja siinä määritettävä lentoasemien välinen työnjako. Rakennesuunnitelmassa esitetään lentoaseman henkilöliikenneyhteyksien kehittämistä nopeaan lentobussiin perustuen välillä Tampere lentoasema. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa on huomioitu mahdollisuus raideliikenteen yhteyksien kehittymiseen lentokentälle. Läntiseen ratayhteyteen liittyvä poikittainen yhdysrata mahdollistaisi lentoaseman kytkemisen valtakunnalliseen rataverkkoon ja henkilökaukojunaliikenteen lentokentälle. Rakennesuunnitelmaluonnoksessa ei suljeta pois myöskään mahdollisuutta jatkaa raitiotietä Pirkkalan keskustasta lentoasemalle vuoden 2040 jälkeen. 30

31 7 Toteutusohjelma Täydennetään ehdotusvaiheessa. 8 Jatkotoimenpide-ehdotukset Täydennetään ehdotusvaiheessa. 31

32 Liitteet: 1. Rakennesuunnitelman uudistamisen vaiheet Keskeiset tapahtumat ja tilaisuudet uudistamisen käynnistäminen seutuhallitus uudistamistarpeiden arviointi, työpaja seututyöryhmät ja maakuntakaavoittajat 7.6. uudistamisen tarpeet maankäyttö ja asuminen -tr 13.6., kuntajohtajakokous 20.6., seutuhallitus konsultin valinta maankäyttö ja asuminen -tr 15.8., kuntajohtajakokous 16.8., seutuhallitus valtuustoinfot: uudistamisen tarpeet ja tavoitteet uudistamisen tarpeet, esittely kunnat 8-11/2013 kauppakamari, aluesuunnittelun ja liikenteen vk Kuva. Rakennesuunnitelmaluonnos laadittiin työn tavoitteisiin (Rakennesuunnitelma 2030 ja 2040), vaihtoehtovaiheen tuloksiin ja linjaratkaisuun perustuen. työsuunnitelma kuntajohtajakokous 13.9., maankäyttö ja asuminen -tr 19.9., seutuhallitus uudistamisen tavoitteet, työpajat maankäyttö ja asuminen -tr + liikennejärjestelmä-tr 19.9., kuntajohtajakokous + seutuhallitus uudistamisen tavoitteet maankäyttö ja asuminen -tr 1.11., kuntajohtajakokous 8.11., seutuhallitus uudistamisen tavoitteet, esittely Pirkanmaan kjk , seutufoorumi , kauppakamari, kaupan vk vaihtoehtoasetelma, työpaja seututyöryhmät, maakuntakaavoit- 32

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Linjaratkaisu ja Rakennesuunnitelmaluonnos, Kjk 19.6 ja sh 25.6 Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat... 3

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Linjaratkaisu ja Rakennesuunnitelmaluonnos, korjattu seutuhallituksen 27.8.2014 päätösten mukaisesti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET

PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET SEUTUKESKUS- PALVELUT ALUEKESKUS- PALVELUT LÄHI- PALVELUT KOTI JA KUNTALAINEN Kjk 19.6.2014 Sh 27.8.2014 1 Tarve palveluverkon ohjaukseen Lähtökohta

Lisätiedot

Ehdotus KJK

Ehdotus KJK Ehdotus KJK 21.11.2014 Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2 Rakennesuunnitelman uudistaminen... 4 2 Suunnittelualue... 5 3 Rakennesuunnitelman tavoitteet... 6 4

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Väliraportti Suunnitelmavaihtoehdot ja niiden vaikutukset Seutuhallitus 19.2.2014 Suunnitelmavaihtoehdot ja niiden

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2 Rakennesuunnitelman

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2 Rakennesuunnitelman

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi. Ehdotus, seutuhallitus 17.12.2014

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi. Ehdotus, seutuhallitus 17.12.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 1 Ehdotus, seutuhallitus 17.12.2014 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit 3 1.2

Lisätiedot

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 8 kunnan toiminnallinen kokonaisuus. Strateginen suunnitelma ja poliittinen

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2 Rakennesuunnitelman

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 1 2 3 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu. + 115 000 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.fi + 115 000 - Varautuminen 115 000 asukkaan väestönkasvuun 2013-2040

Lisätiedot

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Koko aluetta koskeva palaute Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot

Lisätiedot

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet?

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? MAL-verkosto, Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 21.10.2015 Tampereen kaupunki apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiseudun alue Väestö 31.12.2014 Kangasala

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot

Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja 18.12.2013 Ryhmätyöpalaute TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Hyväksytty RASU

Lisätiedot

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Alueellisesti kohdennettu palaute Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 93 17.03.2014 Kaavoitus- ja rakennusjaosto 11 15.01.2015 Kunnanhallitus 53 02.02.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN 453/10.02.00/2013 KHAL 17.03.2014 93

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra LIITE 1 Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra 1. Raitiotien laajeneminen Tampereelta Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin - Valtio osallistuu vuosina 2019-2020 tapahtuvaan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Kaupunkiseudun tonttipäivä 27.4.2017 Seutuyhteistyö Seutuyhteistyö on kuntien päätöksiin perustuvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi Valtuustot ovat hyväksyneet

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Ylöjärvi, Tekniikka- ja ympäristöosasto, kaavoitus Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Tampereen seudullista joukkoliikennettä on kehitetty pitkäjänteisesti

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus 2011-2012 Seurantaryhmän 1. kokous 7.2.2012, Helsinki Tampereen kaupunkiseutu, 360 600 as., 8 kuntaa Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Nokia

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ratikka tulee Tampereelle

Ratikka tulee Tampereelle Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 MAL verkoston ja KARA verkoston yhteistapaaminen 20.4.2010 Auli Heinävä Haaste Yhdyskuntarakenteen kehitys, Pirkanmaan ELY keskus Väestön kasvu 450000

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Nykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Nykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Nykytilan kuvaus Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Palveluiden ja koulujen sijoittuminen 2 Pirkkalassa on seitsemän peruskoulua ja lukio Kaupan palvelut ovat keskittyneet Partolaan (mm. kauppakeskus

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

LIITE 1a. Suunnittelu

LIITE 1a. Suunnittelu LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014 Aika: maanantaina 10.11.2014 klo 11.00 13.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman päivitys. Kaisu Kuusela Seutufoorumi

Kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman päivitys. Kaisu Kuusela Seutufoorumi Kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman päivitys Kaisu Kuusela Seutufoorumi MAL 4 -sopimus seudun kuntien ja valtio-osapuolen välinen sopimus laaditaan vuosille 2020-2023 Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu

KAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu KAAVOITUSOHJELMA 2015 2017 Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitusohjelma 2015 2017 Maankäytön suunnittelu yhdyskuntasuunnittelu / EHYT 7 1 5 6 4 3 2 EHYT-selvityksen aluekehittämiskohteet

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot