TASE Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous

Transkriptio

1 Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta Suunnitteluryhmän kokous 1

2 Asialista Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio Tilannekatsaus TASE/RAMA -tilannekatsaus Rakennemallivaihtoehdot Lähijunaliikenteen edellytysten selvittäminen Aiempien selvitysten yhteenveto SITO:n selvityksen tilanne Perusverkon ennusteen laatiminen Maankäyttö Liikenneinfra Jatkotoimenpiteet Seuraava kokous ja kokoukseen päättäminen 2

3 Tilannekatsaus / edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat Joukkoliikenteen pienryhmäntyöskentely valmis Selvityshenkilön hankintaprosessi käynnissä (seututoimisto) TASE+ RAMA vuorovaikutus Rakennemallivaihtoehtojen työstäminen käynnissä (3.11 yhteinen työpäivä +3 muuta yhteispalaveria RAMA:n ja TASE:n välillä) RAMA-kokous => palaute/ evästys? TASE- johtoryhmäkokous TASE aikataulun jatkaminen ja lisäkustannukset hyväksyttiin Perusennusteen laatimisperiaate 3

4 Aikataulu ja rinnakkaisprosessit Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Ilmastostrategiatyö 4

5 Rakennemallityö LJ-työ -kytkentä Vertailuvaihtoehtona nykyisen trendin jatkuminen nykytilanteen kuvaus eri projektien näkökulmasta tuleva tilanne, jos kehitystä ja kasvua ei ohjata Kolme erilaista maankäytön ja liikennejärjestelmän painostusta: Tiivistyvä kaupunkiseutu / Kaupunkialueen tiivistäminen Sormimalli, 2 alavaihtoehtoa: Lähijunaliikenteeseen painottuva malli Kaupunkiseudun/lähivyöhykkeen joukkoliikennesormien jatkaminen Monikeskusmalli Liikennejärjestelmän kannalta rakennemalleissa testataan seuraavia asioita: Pohjalle määritetään kaikille malleille yhteiset, joka tapauksessa toteutettavat tie- ja katuverkon investoinnit => Perusverkko Kaikissa malleissa voimakkaat joukkoliikenteen laatukäytävät, joiden osalta rakennemalleja tarkastellaan erilaisilla JL-(väline)painotuksilla (voidaan ajatella myös toteuttamispolkuasiana) 5

6 Vuorovaikutteinen/yhteinen suunnittelu Kuntakehityskuvat 1) Maankäytön sijoitteluperiaatteet yhdessä tavoitteiden pohjalta vyöhyke/keskustasaavutettavuusperiaate TASE-tavoitteet Maankäytön periaatemallit RAMA-tavoitteet 2) Maankäytön periaatemallit (maankäyttökuvat) Alustava joukkoliikennejärjestelmän toimintaperiaate => toimintojen mitoitus 3) Maankäyttömallien tarkentaminen osa-aluetasolle LJ-suunnittelu (Infra, joukkoliikenteen tarjonta (linjasto, vuoroväli) jne.) => maankäytön hienosäätömahdollisuudet 4) Vaikutusten arviointi Liikenne ympäristö, jne. Joukkoliikenteen periaatemallit LJ-suunnittelu Maankäyttömallien tarkentaminen osaaluetasolle Vaikutusten kuvaus Maankäytön toimintojen mit. Maankäytön hienosäätö 5) Johtopäätökset ja valinnat Johtopäätökset ja tavoitteellisen rakennemallin periaatteet 6

7 Vaikutusten arvioinnin lähtökohtia Vertailtavien vaihtoehtojen periaatteiden korostaminen, jotta vaikutukset ovat merkittäviä Vaihtoehtojen tulee kuitenkin olla mahdollisia/järkeviä. Maankäytössä sijoitteluperiaatteiden korostaminen mahdollista, koska muutokset ovat luonteeltaan lineaarisia (määrä, etäisyys) Liikennejärjestelmässä kulkutapojen väliset suhteet eivät ole lineaarisia (matkaajat, hinnat, muut palvelutasotekijät kulkutapasidonnaisia). Pelkistetty järjestelmäkuvaus vääristää tuloksia Pyritään suunnittelemaan aina mahdollisimman toimiva järjestelmä, eli käytetään kulloinkin tarkoituksenmukaisia kulkutapoja. Tehdään muutoksia muuttuja kerrallaan, jotta tiedetään mistä vaikutus aiheutuu Arvioinnissa otetaan kantaa vaikutuksiin ja järjestelmän tai sen osien toteuttamisedellytyksiin (kustannus- yms. Tekijät) Johtopäätökset tehdään suhteessa tavoitteisiin ja toteuttamisen reunaehtoihin => Laaditaan tavoitetilan kuvaus joko a) toteutuksen reunaehtojen perusteella tai b) tavoitteellisempana ja käynnistetään toimenpiteet toteutusedellytysten parantamiseksi. 7

8 Vaikutusten arviointiperiaate Nyky+ (bussi) Vertailumalli Yhdistelmävaihtoehdon vaikutukset Vertailumalli Maankäytön vaikutukset Yhdistelmä Maankäytön vaikutukset Yhdistelmä VE 1: Tiivistyvä LJ-vaikutus Ratikkapainotteinen VE 2A: Vahvat sormet LJ-vaikutus Lähijunapainotteinen Vertailumalli Vertailumalli Maankäytön vaikutukset Yhdistelmä Maankäytön vaikutukset Yhdistelmä VE 3: Monikeskus LJ-vaikutus Seutulinjat (juna+bussi) VE 2B: Pienet sormet LJ-vaikutus Bussi+ratikka 8

9 Rakennemallityö - Vertailumalli Kasvu pääosin uusilla alueilla nykyisen kaupunkirakenteen ulkopuolella, haja-asutuksen osuus lisääntyy. Taajamaalueissa ei merkittäviä muutoksia. HUOM. Kuvassa esitetty vertailumallin maankäytön kehittämisalueet ja v laaditun perusennusteen maankäyttö (pallukoilla), seuraavilla kalvoilla olevat rakennemallikuvat eivät ole siten suoraan vertailukelpoisia tämän kuvan kanssa. Liikennejärjestelmää testataan kahdella painotuksella: - Bussiliikenteeseen ja nykyiseen raideliikenteeseen pohjautuen sekä - ns. yhdistelmävaihtoehdon mukaisella JLratkaisulla. 9

10 Joukkoliikennejärjestelmä - yhdistelmävaihtoehto 10

11 Rakennemallityö VE 1. Tiivistyvä kaupunkiseutu Kasvu keskittyy Tampereen kantakaupungin alueelle ja sen välittömään läheisyyteen (kantakaupunki laajenee ), kuntaja alakeskukset kasvavat maltillisesti. Rakentaminen on kerrostalovaltaista lähellä Tampereen keskustaa, kauempana keskustasta asuinalueet toteutuvat tiiviinä pientaloalueina. Hatanpään, Nekalan ja ratapihan alue muuttuu toiminnoiltaan sekoittuneeksi keskustatoimintojen alueeksi. Alueelle sijoitetaan monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja (toimistorakentamista). Liikennejärjestelmää testataan kahdella painotuksella: - ns. yhdistelmävaihtoehto sekä - voimakkaaseen katuraitiotieverkoston kehittämiseen perustuen. => maankäytön 2 iteraatiovaihe. 11

12 Rakennemallityö VE 1. Tiivistyvä kaupunkiseutu 12

13 Rakennemallityö VE 2a Kasvu keskittyy joukkoliikennekäytävien varsille. Rakentaminen tiiviimpää joukkoliikennekäytävien varsilla, kauempana niistä väljempää. Tampereen keskeisten alueiden ulkopuolella rakentaminen on pientalovaltaista. Muokkaa alakeskusten rakennetta nykyisestä: aseman seudut korostuvat, paljon paikalliskeskuksia, luo jopa uuden paikalliskeskusverkon. Mahdollisuus luoda helminauhamainen puutarhakaupunkien verkosto, keskipisteenä tiiviit asemanseudut (ei Vanhasen himmeliä). Liikennejärjestelmää testataan kahdella painotuksella: - ns. yhdistelmävaihtoehto sekä - voimakkaaseen lähijunaliikenteeseen perustuen, jolloin muut kuin raideliikennesuunnat bussilla => maankäytön 2 iteraatiovaihe. 13

14 Rakennemallityö VE 2a 14

15 Rakennemallityö Ve 2b Kasvu keskittyy joukkoliikennekäytävien varsille (kuten 2a), mutta vaihtoehdossa 2b Ylöjärven ja Oriveden suunnan yhteydet toteutetaan katuraitiotiellä. Näillä suunnilla ei synny samanlaisia keskittymiä asemanseuduille. HUOM! Maankäytön sijoittelu (Nokia- Lempäälä -suunnilla) ei vielä vastaa liikennejärjestelmäratkaisua => painotusta siirrettävä muiden JL-laatukäytävien varteen! Liikennejärjestelmää testataan kahdella painotuksella: ns. yhdistelmävaihtoehto sekä Tampereen kaupunkirakenteen lähivyöhykkeelle jatkuvien joukkoliikenteen laatukäytävien varassa, testataan sekä katuratiotien että bussiliikenteen toimivuutta. Lähiliikenne kuten yhd. vaihtoehdossa. => maankäytön 2 iteraatiovaihe. 15

16 Rakennemallityö Ve 2b 16

17 Rakennemallityö Ve 3: Kasvu keskittyy olemassa oleviin kunta- ja aluekeskuksiin, joiden rooli vahvistuu. Nurmi-Sorila tässä uusi aluekeskus vaihtoehtoa 2b suuremmalla mitoituksella ( asukasta). Asuinrakentaminen tiivistä näillä keskusalueilla, kauempana keskuksista väljää pientaloasumista. Liikennejärjestelmää testataan kahdella painotuksella: ns. yhdistelmävaihtoehto sekä Tehostetulla seutuliikenteellä ja aluekeskusten välisilllä yhteyksillä. => maankäytön 2 iteraatiovaihe. 17

18 Rakennemallityö Ve 3: 18

19 Lähijunaliikenteen selvitykset Tampereen läntinen oikorata (2008) Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus, aluevaraussuunnitelma (2008) Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys (2008) TASE2025: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä-vaihtoehtojen vertailu (2007) Tampereen henkilöratapiha-alueen liikenteellinen selvitys (2006) Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus, esiselvitys (2006) Rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, raideprojektin raportti 2004, ns. pikaraitiotieselvitys (2004) Rataverkon hyödyntäminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä, vaikutukset seudulliseen bussiliikenteeseen (2003) TASE 2010: Joukkoliikenteen kehittäminen, asiantuntijaehdotus TASE 2010: Tampereen seudun liikennejärjestelmän vaikutusten arviointi TASE 2010: Lähijunaliikenteen vaikutukset bussiliikenteeseen (1997) TASE 2010: Raideliikenne Tampereen seudun liikennejärjestelmän osana, asiantuntijaselvitys (5/1996) Selvitys raideliikenteen kehittämismahdollisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla (luonnos ) Yhteenvetomuistio erillisellä liitteellä. 19

20 Tampereen seudun lisäraiteiden kaava- ja maankäyttötarkastelut (SITO) Lisäraiteiden sijoittamistarkastelu (suunnittelualue =>) Tampereen alueella tarkastelut vielä kesken Seuraava työryhmäkokous : => raporttiluonnos valmiina. Esim. Lempäälä Sääksjärvi välillä =>: kahden lisäraiteen sijoittaminen nykyisten raiteiden itä- tai länsipuolelle. Lisätilantarve ilman huoltotietä n. 16 m nykyisen raiteen keskilinjasta, huoltotien kanssa n. 24 m nykyisen raiteen keskilinjasta. 20

21 TASE / Perusennuste 2030 / Vertailuvaihtoehto TALLI-mallin edellinen perusennuste melko tuore (syksyltä 2006): Perusennuste on päivitettävä nykyisen tiedon mukaiseksi, jotta se on vertailukelpoinen rakennemallivaihtoehtojen kanssa. Tie- ja katuverkon perusennusteen infraratkaisujen karsinta => pelkästään ne mukaan, joiden tiedetään toteutuvan varmuudella Joukkoliikenneratkaisuna ns. yhdistelmävaihtoehto Konsultti tekee ehdotuksen ennusteiden väestöeron sijoittumisesta alueella. Ehdotus hyväksytetään kunnilla Konsultti tekee ehdotuksen perusverkkoon kuuluvasta tie- ja katuinfrasta. Ehdotus hyväksytetään suunnitteluryhmässä 21

22 Perusverkon ennusteen laatiminen Kasvu pääosin uusilla alueilla nykyisen kaupunkirakenteen ulkopuolella, haja-asutuksen osuus lisääntyy. Taajamaalueissa ei merkittäviä muutoksia. Liikennejärjestelmä ns. yhdistelmävaihtoehdon mukainen. Kakkoskehä Hervanta-Lentola, Puskiaisten tieyhteys ei perusverkossa Tampellan tunneli, Vt 3 pohjoiseen perusverkossa Vt 9 ja Vt 12 moottoritiet perusverkossa (mutta testataan) 22

23 Väestöennuste 2030 Väestö Yhteensä Huom! Asukkaita Asukasmäärä kunnittain 2030 (aspol) Uudet + väljyysasukkaat v (aspol) Ylöjärvi ml. Kuru (2764 asukasta) Ylöjärvi ml. Kuru Sijoiteltava rakennemalleissa Alueet Uudet asuinalueet kuntakehityskuvissa (asukasta) Luvut osin likimääräisiä arvioita Täydennettävät asuinalueet kuntien tiivistämiskapasiteettiarvioissa Tampereen osalta (20 000) arvio (asukasta) alustava, selvitystyö käynnissä Yhteensä Hajarakentaminen: Hajarakentaminen vertailumallissa Hajarakentaminen rakennemalleissa (asukkaita, 25% uudet + väljyys-kasvusta) (25 % vertailumallista) 23

24 Tie- ja katuverkon perusennuste vuodelle 2030 (v.2006) Siltatien jatke Asuntila- Siivikkala - uusi katuyhteys Paasikiventie välillä Onkiniemi - Lielahdenkatu: 3+3 kaistaa Valtatie 9 välillä Alasjärvi - Suinula: moottoritie Yhdystien jatke Läntisen kehätien 2. vaihe, Myllypuro - Ylöjärvi: moottoritie Läntisen kehätien rinnakkaiskatuyhteys Öljytien jatke - uusi katuyhteys Rounionkadun jatke Myllypuroon uusi yhteys välille Siuronvaltatie - Porin yhdystie Viinikan liittymän uudelleenjärjestelyt Kurikantien jatke - uusi katuyhteys Tampellan pitkä tunneli 2+2 kaistaa Ratapihankatu Kangasalan asema - Ruutana, uusi katuyhteys Valtatie 12 välillä Alasjärvi - Huutijärvi: 2+2 -kaistainen päätie Vuoreksen puistokatu Läntisen kehätien 2. vaihe, Lahdesjärvi - Rajaniemi: moottoritie uusi yhteys välille Sorvantie - vt12 Läntisen kehätien rinnakkaiskatuyhteys Sääksjärvi - lentoasema uusi maantieyhteys Sääksjärvi - Hervanta, 2+2-kaistainen pääkatu Tampereen eteläinen kehä, uusi maantieyhteys välillä Hervanta - Lentola 24

25 Jatkotoimenpiteet Perusennusteen maankäyttötietojen tarkentaminen RAMAkonsultin kanssa =>Perusverkko ja ennuste toimitetaan työryhmän jäsenille kommentoitavaksi (viimeistään joulukuun alku) Rakennemallivaihtoehtojen LJ-suunnittelu Seuraava kokous tammikuun alkupuoliskolla Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi Ohjausryhmäkokous