Rakennesuunnitelma 2040

Transkriptio

1 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Koko aluetta koskeva palaute Masto+ LJ -työryhmä TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS

2 Väliraportista saadut lausunnot KOKO SUUNNITTELUALUETTA KOSKEVA PALAUTE Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne Keskukset ja palveluverkko Asuminen Liikenne Elinkeinoelämä, logistiikka ja työpaikkakehitys

3 LAUSUNNOT Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne 1/5 Maakunnan aluerakenteen kehittämisen lähtökohdaksi lähivuosikymmeniksi on asetettava olemassa olevan liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Maakuntakaavan laadinnan lähtökohtana eteläinen HHT-vyöhyke on perusteltu maakunnan kasvusuunta Eteläisen kasvusuunnan henkilöliikenteen kehittäminen on perusteltua rakentaa nykyisen rataverkon hyödyntämiseen ja sen asteittaiseen parantamiseen. Lähijunaliikenteen kehittämisen edellytykset nykyisellä rataverkolla Nokian, Lempäälän, Viialan, Toijalan keskustoissa ja Tampereen Tesoman aluekeskuksessa väestöpohjan merkittävä kasvattaminen (kuten ve 1) Taloudellisesti perusteltu tiheävuorovälinen lähijunaliikenne edellyttää tiivistä maankäyttöä ja suuruusluokaltaan asukasta aseman lähivaikutusalueella. Toimivat liityntäyhteydet ja liityntäpysäköinti laajentavat käyttäjäpotentiaalia. Tämän lisäksi uuden raideliikenteeseen tukeutuvan, väestöpohjaltaan noin asukkaan aluekeskuksen toteuttamiseen varautuminen Tampereen ja Lempäälän keskustojen välisellä alueella Pieniin asemanseutuihin perustuva rakenne (ve 2) ei ole toteuttamiskelpoinen. Helminauharakenne vaikuttaa ylimitoitetulta. Erityisesti idän suunnan asemien kehittäminen ei vaikuta toteutettavalta vaihtoehdolta.

4 LAUSUNNOT Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne 2/5 Nokian ja Lempäälän suunnat ovat potentiaalisia lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Muiden rataosuuksien lähijunaliikenteen merkittävälle kehittämiselle ei ole myöskään löydettävissä riittävää käyttäjäpotentiaalia. Katuraitiotiehen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteen täydentämiselle parhaat edellytykset ovat Tampereen ohella Pirkkalassa, Ylöjärven keskustassa sekä Kangasalan länsiosissa edellyttäen että rakennettavien linjojen läheisyyteen voidaan osoittaa asunto- ja työpaikka-alueita ja että joukkoliikenteestä saadaan palvelutasoltaan houkutteleva liikennemuoto.

5 LAUSUNNOT - kunnat Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne 3/5 Ydinkaupunkiseudun ja sen kunta- ja alakeskusten kasvun painopistealueet, kansainvälisen lentokentän kasvavat yhteydet ja logistiset mahdollisuudet kehittää Tampereen kaupunkiseutua ja Pirkanmaata tieteen, teollisuuden ja teknologian sekä logistiikan vetovoimaisena keskiönä tulee ottaa aluekehityksen lähtökohdaksi. Seudun kasvun suunnat on syytä säilyttää nykyisen rakennesuunnitelman mukaisina, koska niiden toteuttamiseen on jo aikaisemmin sitouduttu ja niiden edellyttämät toimenpiteet käynnistetty. Tarkoituksenmukaista on, että nyt tehtävässä päivityksessä keskitytään suunnittelemaan sitä, minne ohjataan 10 vuoden lisäkasvu. On tutkittava, saadaanko se tiivistämällä ja maankäyttöä tehostamalla mahtumaan nykyisessä rakennesuunnitelmassa osoitetuille alueille, vai joudutaanko osoittamaan uusiakin kasvualueita. Aikaisempaa selvemmin on otettava kantaa vuoden 2030 jälkeen mahdollisesti toteutettaviin hankkeisiin, koska joitakin niistä saattaa lähteä toteutumaan vuoteen 2040 mennessä. Näitä ovat tavoiteasettelussa mainitut seudullisesti merkittävät hankkeet sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen.

6 LAUSUNNOT Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne 4/5 Yhdyskuntarakenteellisesti ja elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn kannalta selkeästi paras ratkaisu on yhdistää kaksi rakennemallivaihtoehtoa niin, että keskitytään tiivistämään ja kehittämään olemassa olevaa rakennetta ja verkostoa ja laajentamaan asuin- ja työpaikka-alueita luonteville kasvusuunnille olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen ja huomioiden erityisesti joukkoliikenteen kehittämisen edellytykset sekä kevyen liikenteen mahdollistaminen. Uutta maankäyttöä tulee painottaa ensisijaisesti niin, että nykyinen infra voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kasvu vaatii kuitenkin myös uusia rakennusalueita. Ne tulisi sijoittaa nykyisen yhdyskuntarakenteen kiinteiksi laajennuksiksi, eikä etäällä oleviksi irrallisiksi taajamiksi. Väestön kasvu on tarkoituksenmukaista suunnata kaupunkiseudulla ydinmallin mukaisesti ja täydentää sitä kuntien esittämillä lähivuosien rakentamiseen tarvittavilla alueilla. Muutos tiiviimpään keskitehokkaaseen asuntorakentamiseen vaatii siirtymävaiheen, vaikka se tavoitteena on hyvä. Uusien kehäväylien tai erillisen napanuoran varaan rakennettavat alueet aiheuttavat niin paljon kielteisiä vaikutuksia, ettei niiden käyttöön ottoon tulisi turvautua ennen kuin olevan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi on tehty voitava. Liikennettä lisäävät uudet maankäyttöalueet on parasta sijoittaa pääväylien yhteyteen Tampereen eteläpuolelle.

7 LAUSUNNOT Yhdyskunta- ja kaupunkirakenne 5/5 Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ei luonnon- ja rakennettujen esteiden vuoksi ole jatkuvaa vaan hyvin katkeilevaa. Olevan rakenteen sisässä olevien väli- ja kesantoalueiden käyttöönotto ja liikennealueiden kaventaminen voi vähentää merkittävästi tarvetta uusien alueiden käyttöönottoon ja suuriin investointeihin. Uudet liikenneväylät seurannaisvaikutuksineen hajottavat entisestään hajanaista yhdyskuntarakennetta, erottavat toimintoja ja alueita toisistaan ja aiheuttavat suuria kynnyskustannuksia myös niiden varaan rakennettaville asuin- tai työpaikka-alueille. Taajamien venyttäminen ja laajentaminen ei tue liikenteellisten tavoitteiden saavuttamista, vaikka tarjoaakin asumisvaihtoehtoja runsaasti. Eheyttämisen ohella tärkeätä on kaupunkirakenteen toiminnallinen monipuolistaminen. Sekoittunut asumisen ja työpaikkojen rakenne mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikennereittien kehittämisen. Palvelu- ja työtilojen sovittaminen taajamarakenteeseen tukee joukkoliikenteen ympärivuorokautista käyttöä. Lisäksi se lisää alueiden elävyyttä ja turvallisuutta. Tätä voisi selvittää rakennemallin jatkotyöstössä enemmän.

8 LAUSUNNOT Keskukset ja palveluverkko Kaupallisten palveluiden kehittämisessä tulee korostaa Tampereen keskustaa valtakunnan keskuksena sekä aluekeskuksia ja lähipalvelukeskuksia sekä muita joukkoliikenteeseen tukeutuvia alueita. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kannalta on taloudellisesti tarkoituksenmukaista keskittää julkisia palveluita hyvin saavutettaviin aluekeskuksiin, luoda monipalvelukeskuksia ja näin taata myös palvelujen riittävä laatutaso. Karkeampi ja joustava palveluluokittelu on tarkoituksenmukaista, koska palvelut muuttuvat ja kehittyvät. Tarkemmasta palveluluokittelusta on tullut väliraportin jälkeen ( ) uusi luokittelu, jossa sitä on työstetty karkeammalle tasolle. Oleellisesti asiaan liittyy myös palvelujen saavutettavuus sekä kevyen liikenteen reittien ja joukkoliikenteen kehittyminen. Esimerkiksi Tampereella raitiotie muuttaa palvelujen ajallista saavutettavuutta oleellisesti ja se voi osaltaan muuttaa lähi- ja aluepalveluajattelua. Palveluverkon kehittäminen olevan yhdyskuntarakenteen pohjalta on edullista ja takaa käyttäjille tasa-arvoisen, toimivan ja valmiin elinympäristön. Palveluiden paras sijoitusalue on alue- ja lähipalvelukeskusten jalankulkuvyöhyke tai joukkoliikennevyöhyke. Edelleen on kehitettävä kunnallisten palvelujen käyttömahdollisuuksia kuntarajoista riippumatta.

9 LAUSUNNOT Asuminen Uuden asuntorakentamisen tulee tukeutua voimakkaasti joukkoliikenteeseen. Tavoitteena asuinympäristön monipuolistaminen mikä edellyttää mm. sosiaalisen asuntotuotannon lisäämistä erityisesti kehyskunnissa. Eheyttävän yhdyskuntarakenteen kilpailutekijä on lähiympäristön palveluiden laatu ja viihtyisyys, vaikka asumisessa hinnalla on suurempi merkitys valintoihin kuin joukkoliikenteessä. Keskitehokkaan asuntotuotannon kehittäminen tulee edelleen säilyttää tärkeänä yhteistyöhankkeena, jotta väljälle omakotirakentamiselle saadaan tehokkaita, perheitä houkuttelevia vaihtoehtoja. Ydinmalli tukee olevaa infraa eikä aiheuta suuria kynnyskustannuksia. Tehokkaampana ratkaisuna sen toteuttaminen edellyttää uusia ajatuksia asumisesta. Kaikki uudet alueet sijoittuvat joukkoliikenteen laatukäytävän varrelle, mikä tukee myös keskitettyä energiantuotantoa. Nauhamalli mahdollistaa väljän, luonnonläheisen ja monimuotoisen asuinrakentamisen. Toisaalta se ei eheytä ja monipuolista yhdyskuntarakennetta ydinmallin tapaan, ja se saattaa tuottaa toiminnallisesti yksipuolisia alueita. Laajemman aluetarpeen vuoksi liikenteen vaikutukset ovat suuret.

10 LAUSUNNOT Pirkanmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto Liikenne: Tieverkko Elinkeinoelämän liikkumistarpeita on tarkasteltu varsin vähän Joukkoliikenneratkaisut ja maankäytön kehittäminen merkitsevät myös tieverkon toimivuuden parantamista ja uusia yhteystarpeita. Valtakunnallisen tieverkon toimivuus ja tieliikenteen kasvu edellyttävät kehittämistoimia päätieverkolla (vt 3, vt 9, vt 12). Tieverkon kehittämishankkeet tulisi priorisoida liikennejärjestelmätyössä. Joukkoliikennehankkeet eivät ratkaisevasti muuta tai siirrä maantieverkon kehittämistarpeita. Tieliikenteen rooli osana kaupunkiseudun liikennejärjestelmää jäänyt vähälle huomiolle siihen nähden, että seudun maantieliikenteen määrät kasvavat merkittävästi sekä seudullisen että valtakunnallisen liikkumisen myötä huolimatta kestävien kulkutapojen käytön suuristakin muutoksista. Esim. valtatien 9 kehittäminen Tampereen ja Oriveden välillä. valtatie 12 kehittäminen Tampereen ja Kangasalan välillä Pirkanmaan eteläisten osien kasvu tulee valtakunnallisella maantieverkolla vaikuttamaan uuden valtatien 3 Marjamäki-Kulju-Pirkkala-yhteyden tarpeeseen.

11 LAUSUNNOT Liikenne: Kehä 2 On nähtävä riittävän kauas tulevaisuuteen ja ymmärrettävä, että Kehä 2:n toinen pää ei aikanaan pääty Hervantaan eikä edes idässä Kangasalle, vaan pohjoiseen valtatielle 9. Ydinkaupunkimalli osoittaa, ettei 2-kehän toteuttaminen ainakaan tällä aikajaksolla ole tarpeen. Pirkanmaan ELY-keskus: Tampereen 2-kehän päätepiste tulisi olla Kangasalla Lentolassa. Päätepistettä tarkastellaan vt 12 Tampere-Kangasala yleissuunnitelman ja YVAn yhteydessä. Maantieverkon näkökulmasta yhteyden jatkamiselle edelleen valtatielle 9 ei ole tarvetta. On myös huomioitava, että Kangasala on toteuttamassa katuyhteyttä asemalta Ruutanaan. Kehäväylään on seudullisten liikennetarpeiden vuoksi syytä varautua, mutta sen rakentaminen tulisi perustua valtion tai seudun rahoitukseen.

12 LAUSUNNOT Liikenne: Kehä 2 ja Puskiaisten oikaisu Puskiaisten oikaisu tarvitaan pääväylien välityskyvyn parantamiseksi. Kehä 2:n jatkeen ja Puskiaisen oikaisun yhdistäminen yhdeksi väyläksi ei ole mahdollista johtuen niiden täysin erilaisesta luonteesta. Puskiaisten oikaisu on erittäin tarpeellinen osa valtakunnallista moottoritieverkkoa. Väylällä on oltava suuri välityskyky ja korkeat nopeudet eikä juurikaan liittymiä. Näin ollen se ei tue paikallista maankäyttöä vaan päinvastoin aiheuttaa siihen selkeän estevaikutuksen. Kehätien jatke taas nimenomaan on tarkoitettu paikallista maankäyttöä tukevaksi ja kehittäväksi väyläksi. Lentokentän ja Sääksjärven välisen alueen maankäytön tehokas hyödyntäminen edellyttää ydinmallin mukaisten väylien (Puskiaisten oikaisu ja kehä 2 erillisiä väyliä) toteuttamista. Pirkkalan eteläpuolella rakennemalliin esitettävien uusien raide- ja liikenneväylien linjauksia tulisi yhdistää, jolloin säästettäisiin yhdyskuntarakennetta ja mahdollistettaisiin väylien kilpailukykyinen ja tehokas hyödyntäminen. Nauhamallissa esitetty liikenteellinen ratkaisu; 2-kehän ja Puskiaisten oikaisun linjaus yhdistettynä on hyvä ja yhdyskuntarakennetta säästävä. Erillisten työpaikka-alueiden sijoitus suunnitelmassa on seudullisesti vinoutunut, kun alueita on varattu lähinnä vireillä olevien merkittävien infrahankkeiden varsille alueen lounaisosaan. Kehäväylän varret eivät muodostu elinkeinoelämän kannalta houkutteleviksi, koska niillä ei saavuteta ohikulkuliikenteen näkyvyyttä eikä toisaalta joukkoliikenteen saavutettavuutta.

13 LAUSUNNOT Pirkanmaan ELY-keskus Liikenne: Kehä 2 ja Puskiaisten oikaisu Tampereen 2-kehä ja Valtatien 3 Marjamäki-Kulju-Pirkkala yhteys Tieyhteyksien yhdistäminen tai valtatien 3 uuden yhteyden varauksesta luopuminen ei ole mahdollista Uudelle yhteydelle siirtyisi merkittävä osa nykyisen valtatien 3 pitkämatkaisesta liikenteestä Uusi yhteys poistaa nykyisen valtatien vaikeasti toteutettavia kehittämistarpeita Uutta yhteyttä ei ole mahdollista toteuttaa Sääksjärven kautta Vt 3 palvelee pidempimatkaista liikennettä ja 2-kehä maankäyttöä Vt 3 liittymäratkaisut toteutetaan eritasoliittymäratkaisuin Perustelut rakennesuunnitelman ratkaisuille jäävät epäselviksi eikä niiden merkitystä ole tarkasteltu laajemman tie- ja katuverkon näkökulmasta Kehätie voi olla jaksoiltaa erilainen esim. nopeustason suhteen 2-kehää kehitetään jo tällä hetkellä Hervannantien ja Ruskontien välillä

14 LAUSUNNOT Liikenne: Läntinen ratayhteys ja järjestelyratapiha Läntinen rata on tarpeen valtakunnallisen tavaraliikenteen saamiseksi pois Tampereen ydinkeskustasta. Melun ja tärinän ohella kyse on myös riskienhallinnasta. Liikenteen tällä hetkellä koostuessa kahden kolmanneksen osalta juuri tavaraliikenteestä, tällä avataan myös lisää mahdollisuuksia seudulliselle henkilöliikenteelle. Liikennevirasto: Läntisellä ratayhteydellä ei voida korvata nykyisen radan yhteyteen tarvittavia investointeja. Lähiliikenteen laajamittainen kehittäminen edellyttää lisää ratakapasiteettia erityisesti ruuhkaisimmille tunneille ja tämä lisäkapasiteetti saadaan vain nykyisen radan yhteyteen toteutettavilla lisäraiteilla. Tavaraliikenteen läntinen ratayhteys on tällä aikajaksolla tarpeeton ja erittäin kallis. Liikenteellistä tarvetta radalle ei viime vuonna valmistuneen tarveselvityksen mukaan ole. On tarpeen tutkia vakavasti myös vaihtoehtoja, jossa läntistä ratayhteyttä ei rakenneta vaan rataa kehitetään lisäraitein nykyisessä käytävässään. Läntinen ratayhteys voi mahdollisesti olla tarpeen vain siltä osin, jos halutaan henkilöjunayhteys lentokentälle. Sen sijaan läntisen ratayhteyden pohjoinen jatke, ns. oikorata, on tarpeeton ja mahdollisesti saatavaan vähäiseen hyötyyn nähden suhteettoman kallis hanke. Lisäksi oikorata estäisi maankäytön kehittämisen laajalla alueella seudullisesti keskeisellä paikalla. Nokialla, etenkin jos se sijoittuisi moottoritien länsipuolelle, oikorata aiheuttaa erittäin suurta haittaa maankäytön suunnittelulle, elinkeinoelämän kehittämiselle ja olemassa olevalle yhdyskuntarakenteelle.

15 LAUSUNNOT Liikenne: Läntinen ratayhteys ja järjestelyratapiha Ohikulkuraide on valtakunnallisestikin huomattavan kallis hanke, jota on perusteltu mm. Venäjälle suuntautuvalla tavaraliikenteellä. Koska hankkeen toteutumiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, on hyvä varautua myös Venäjälle suuntautuvan kumipyöräliikenteen kehittämiseen VT 12:n raskaan liikenteen sujuvoittamiseen varautumalla. Raideyhteyden rakentaminen ja järjestelyratapihan siirto ovat teknisesti vaikeita toteuttaa ja suuruudeltaan noin miljardin euron investointihankkeita. Järjestelyratapihan siirtoa puoltaa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, mutta siirron kustannus-hyöty suhteet on syytä punnita tarkkaan. Tavararatapihan siirto ei ole valtakunnallisen raideliikenteen toimivuuden kannalta välttämätön eikä myöskään liikennetaloudellisesti järkevä. Nykyinen ratapiha palvelee hyvin valtakunnallista raideliikennettä myös tulevaisuudessa. Jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, mitä maankäytöllisiä hyötyjä tavaraliikennetoimintojen osittaisella siirtymisellä saavutettaisiin.

16 LAUSUNNOT Liikenne: Seudullisesti merkittävien liikennehankkeiden priorisointi Priorisointi Seudullisesti merkittävistä hankkeista tärkeimpinä voidaan pitää järjestelyratapihan siirtoa ja Puskiaisten oikaisua. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä tulevat lentokentän alueen kehittäminen ja siihen liittyen kehä-2:n toteuttaminen. Yksi tavoitekokonaisuus: läntinen ratayhteys, ratapihan siirto, lentokentän raideyhteys Vaikea kuvitella, että tilanne jossa jokin näistä muiden toteutuessa jätettäisiin toteuttamatta, olisi kaupunkiseudun kannalta hyvä ratkaisu.

17 LAUSUNNOT (Tredea) Elinkeinoelämä, logistiikka ja työpaikkakehitys Pääteiden ja kehien varrella olevat yritysalueet ovat sijoittujien kannalta houkuttelevia ja näiden saatavuus pitää turvata jatkossakin. Esimerkiksi 2-kehän pitkä vaihtoehto tulee arvioida tästä näkökulmasta ja mahdollistaa työpaikka-alueiden tasapainoinen kehittyminen kaupunkiseudulle ja samalla vähennetään seudun sisäistä poikittaisliikennettä. Vrt. kuntalausunto: Erillisiä työpaikka-alueita on osoitettu runsaasti, mutta työntekijöitä palvelevan joukkoliikenteen järjestäminen kehäväylän suunnassa on vaikeaa. Alueiden sijoitus ei ole yrityksiä houkutteleva eikä logistisesti edullinen, koska kehäväylä jää luonteeltaan kokoojakaduksi Tuotannollisen työn sekoittuneet alueet eivät ole elinkeinoelämän kannalta toimivia. Sekoittuneet alueet sen sijaan ovat mahdollisia asumisen, toimistotyön ja palveluiden kesken. Tulevaisuuden keskuksien kauppa, julkiset palvelut ja liikkuminen nivoutuvat yhteen. Teollisen murroksen ja palveluliiketoiminnan lisääntymisen myötä uudenlaisia liiketiloja tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin. Logistiikka-alan toimijoiden tarve varata seudulta riittävän laaja alue logistisille palveluille, logistiselle teollisuudelle ja kaupalle sekä niiden tuki- ja yhteispalveluille. Huomattavaa lisäarvoa syntyy, jos em. alue olisi yhteydessä ratapihaan ja sen kasvu voidaan kaupunkiseudulla turvata. Asemanseudun työpaikkakeskittymä nähdään potentiaalisesti houkuttelevana pääkaupunkiseudun yrityksille

18 LAUSUNNOT (Tredea) Elinkeinoelämä, logistiikka ja työpaikkakehitys Yrityksiltä saatu palaute lentokentän ja lentoyhteyksien toimivuudesta sekä lentokenttävision esitykset tulee huomioida. Tampere-Pirkkalan lentokentän tulee pystyä palvelemaan matkustajia valtakunnallisesti niin, että seudun sisäinen syöttöliikenne sekä lentokenttävision mukainen raidesyöttöliikenne muista kaupungeista suoraan lentokentälle on sujuvaa. Raideyhteys Tampereen keskustasta lentokentälle on sujuvan syöttöliikenteen yksi mahdollinen ratkaisu. Kaupunkiseudun sujuvaan saavutettavuuteen vaikuttava asia on VT 3 pohjoispään ruuhkautumisen vähentäminen esimerkiksi rakentamalla ns. Puskiaisten oikaisu. Samalla lentoaseman logistinen palvelukyky paranee.