Rakennesuunnitelma 2040

Transkriptio

1 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Alueellisesti kohdennettu palaute Masto+ LJ -työryhmä TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS

2 Väliraportista saadut lausunnot ALUEELLISESTI KOHDENNETTU PALAUTE Tampereen kantakaupunki Ylöjärven suunta Nokian suunta Pirkkalan suunta Lempäälän suunta Kangasalan suunta Oriveden suunta

3 Tampereen kantakaupunki 1/2 kantakaupungin rajaus ydinalue? Tampereen kantakaupungin asuntorakentamisen kasvupotentiaali olemassa olevassa rakenteessa hyödynnetään. Puhtaasti Tampereen kannalta tarkasteltuna kaikki vaihtoehtojen täydennysalueet ovat mahdollisia. Tampere kasvaa edelleen kantakaupungin alueella ja uutta asemakaavaa reunaalueille ei juuri enää synny. Asuntoalueiden osalta kommentteihin ei ole tarvetta, sillä esimerkiksi niiden laajuus on kaupungin oma asia. Uudet merkittävät tulevaisuuden keskittymät omaavat toki myös alueellista merkitystä. Mahtumisongelmaa ei kerrostalovaltaisessa asuntorakentamisessa kantakaupungin alueella ole nähtävissä (Lielahti vastaa tarpeeseen hyvin). Järjestelyratapiha muodostaa tällä hetkellä melkoisen estevaikutuksen aivan kaupungin keskustan tuntumaan. Tämä tuo rajoituksia paitsi keskustan laajenemiselle ja liikenteelle, niin myös sitä kautta palveluverkon tehokkuudelle. Näin ennen pitkää nuo rajoitukset on voitava poistaa ja ratapihan siirto on välttämätöntä. Tällä avataan myös lisää mahdollisuuksia seudulliselle henkilöliikenteelle.

4 Tampereen kantakaupunki 2/2 Kaupunkialueen alue- ja alakeskukset ovat käytännössä samoja kuin Tampereen kaupungin omassa EHYT- työssäkin, eikä niihin ole huomautettavaa. Tampereelle on syntymässä Kaupin kampuksen, Mediapoliksen ja yliopistojen kampusalueiden kehityksen myötä aivan uudenlaisia vetovoimaisia keskittymiä. Yhdessä keskustan kanssa ne toimivat tulevaisuudessa elinvoimaisuuden ja kasvun dynamoina.

5 Ylöjärven suunta 1/2 Lielahden ympäristö muodostaa tulevaisuudessa uuden alueellisestikin merkittävän keskittymän. Lielahden alue yhdessä Niemen ja Lentävänniemen täydentämisen kanssa vastaa hyvin Tampereen osalta länsipuolen asuntorakentamisen tarpeisiin. Siivikkalan alueen kehittämisellä voi olla vaikutusta Lielahden alueen julkisten palvelujen kysyntään, lähinnä siihen miten pystytään vastaamaan palvelutarpeen kasvuun tällä rajaalueella. Ylöjärvellä varaudutaan suunnitelmissa tuomaan katuraitiotie keskustan kautta Siltatielle. Katuraitiotien vaihtoehtona on runkobussi. Ylöjärvellä rakennetta tulee täydentää Mäkkylä-Teivaalan lähipalvelukeskuksella asuntoalueineen. Mäkkylä-Teivaalan alue luo mahdollisuuden toteuttaa uusi kaupunginosa katuraitiotien varrelle. Alueen sijainti Tampereen ja Ylöjärven keskusten välillä tukee luontevasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitetta ja perustelee katuraitiotien johtamista Ylöjärven keskustaan, joten alue on yhdyskuntarakenteen kannalta parempi kuin Siivikkala. Siivikkalan 3000 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen kasvattaminen merkittävästi on tällä aikajaksolla taloudellisesti epärealistista ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta huono ratkaisu. Alueella on lähipalvelukeskus. Kaupunginosan toteuttamisen mahdollisuuden selvittäminen on Ylöjärven osalta tulevan maakuntakaavan keskeisimpiä ratkaisuja.

6 Ylöjärven suunta 2/2 Ylöjärvellä rakennetta tulee täydentää Metsäkylän lähipalvelukeskuksella asuntoalueineen. Metsäkylän 3000 asukkaan pientaloalueen laajentaminen olevan lähipalvelukeskuksen tuntumaan antaa kaupungille mahdollisuuden vastata asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta. Ylöjärvellä on epärealistista olettaa, että lähivuosien kasvu voitaisiin suunnata vain keskustan kerrostalorakentamiseen ja Siltatien tiiviiseen pientalorakentamiseen. Kaupungin arvion mukaan Ylöjärven keskustaan tavoitellaan noin 6000 asukkaan kasvua, Siltatien alueelle noin 5000 asukasta ja Metsäkylään noin 2000 asukkaan lisäystä. Mäkkylä-Teivaalan alueen väestöpohjan pitäisi olla vähintään 4000 asukasta. Bussiliikenteen laatukäytävänä kehitetään edelleen Metsäkylän käytävää, Vuorentaustan käytävää ja Siivikkalan suuntaa. Ylöjärven osalta aluekeskuksena toimii kaupungin keskusta Lähipalvelukeskuksina kehitetään nykyisiä Metsäkylää, Siivikkalaa ja Vuorentaustaa sekä uusina keskuksina Siltatietä ja Mäkkylä-Teivaalaa. Ylöjärvellä kehittyviä yritysalueita ovat Teivo, Kolmenkulma, Elovainio ja Uusi-Kuruntien varret. Alueet on profiloitu erityyppiseen yritystoimintaan.

7 Nokian suunta Nokian suunnassa nauhamallin mukainen joukkoliikenneverkko on tarkoituksenmukaisin ja tuottaa tehokkaimmin tavoiteltavia kulkutapamuutoksia. Erityisesti tulee painottaa raideliikenteen kehittämistä. Raitiotien osalta ydinmallissa esitetyn Kangasalan haaran sekä nauhamallissa olevan Nurmi- Sorilan sijaan voidaan harkita vaihtoehtona myös Tesoman suuntaa. Myös palveluverkon osalta nauhamalli turvaa paremmin palvelujen alueellisesti tasapuolisen saavutettavuuden. Vuorentaustan 3000 asukkaan asuntoalueen ja Kolmenkulman työpaikka-alueen kytkemistä yhteen sekoittuneena rakenteena on tarpeen selvittää jatkossa ja tutkia voidaanko alue kytkeä Tampereen Tesoman kehittämiseen. Nykyisillä kuntarajoilla Tampereen kaupungin on syytä huolehtia Myllypuron alueen toteutuksesta, jolle läntisellä ratayhteydellä on keskeinen merkitys. Nokian nykyisen rakennesuunnitelman mukainen kasvu saadaan suurimmaksi osaksi ohjattua jo nykyisessä rakennesuunnitelmassa määritellyille kahdelle uuden asutuksen painopistealueelle Harjuniittyyn ja keskustaan. Molemmissa vaihtoehdoissa on riittävästi huomioitu yritysalueiden kehittyminen. Nokian osalta nykyiseen rakennesuunnitelmaan verrattuna parannuksena on Linnavuoren työpaikka-alueen merkintä.

8 Pirkkalan suunta 1/2 Yhdyskuntarakenteen kannalta työpaikka-alueiden keskittäminen etelän suuntaiselle ns. HHT -vyöhykkeelle (Helsinki - Hämeenlinna - Tampere) ja lentoaseman ympäristöön on perusteltua, mutta tällöin uusia työpaikka-alueita ei pystytä toteuttamaan Tampereen toimesta. Kansainvälisen lentoaseman toiminta tulee turvata ja sen toimintojen aktiivinen kehittäminen on kaupunkiseudun kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Lentokentän saavutettavuus raideliikenteellä, myös henkilöraideliikenteellä, on selkeästi sujuvien liikenneyhteyksien ja lentokentän ja sen ympäröivän alueen kehittämisen kannalta erittäin oleellista. Lentokentän alueen ja sen läheisten väylien hyödyntäminen työpaikka- ja logistiikka-alueena ja lentokenttäalueen kehittäminen ja alueelle sujuva tavara-, sekä henkilöliikennöinti palvelevat koko Pirkanmaata ja laajemmin keskeistä Suomea ja sen elinkeinoelämää. Lentokentän alueen kehittäminen on tärkeä hanke, mutta sen kehittäminen ei tue raideyhteyden rakentamista. Lentokentän matkustajamäärän pitäisi kokemusten mukaan kasvaa miljoonaan vuotuiseen matkustajaan, jotta se tarvitsisi raideyhteyttä. Lentoaseman ennakoidut käyttäjämäärät ja alueelle tuleva maankäyttö eivät perustele läntiseen oikoratayhteyteen liittyviä kaukoliikenneratkaisuja, vaan kevyempiä joukkoliikenneratkaisuja (bussiliikenteen laatukäytävä tai pikaraitiotie). Kaukojunaliikenne ei voi tehdä kiertoa lentoaseman kautta. Nauhamallin mukainen raitiotielinjaus Sankilan kautta lentokentälle ei ole realistinen eikä lentokenttäaluetta kehittävä.

9 Pirkkalan suunta 2/2 Härmälä-Partola Aluekeskukseksi osoittaminen on perusteltua. Härmälä-Partola on merkittävä seudullinen kaupallinen keskus ja tulevaisuudessa myös tärkeä alakeskus Pirkanmaan palveluverkostossa ja myös kunnallisessa palveluverkostossa. Keskus on myös joukkoliikenteen varrella sekä kevyen liikenteen solmukohta. Härmälä-Partolassa tarvitaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon yhteissuunnittelua Pirkanmaan ELY-keskus: Partola-Härmälä hyvä lähtökohta varsinkin mikäli kokonaisuuteen kytketään messukeskuksen ja sen lähiympäristön maankäytön kehittäminen sekä työpaikkaettä asuntoalueena Pirkkalan alueella tarvitaan sekä ydinmallin että nauhamallin asumisen painopisteet jotta turvattaisiin riittävät alueet tulevaisuuden asumiseen ja mahdollistettaisiin kunnan kestävä ja suunnitelmallinen kasvu. Sekä Sankila että Toivio ovat luontevia taajama-alueen laajenemissuuntia. Pirkkalan kunnan tavoitteena on yhtenäinen, jatkuva viheryhteystarve Lempäälän/Tampereen suuntaan jolloin saadaan toimiva näkemys alueen kokonaisrakenteen kehittymisestä pitkällä tähtäimellä. Pirkkalan kunta näkee tärkeänä, että viheryhteystarve osoitettaisiin Pärrinkoskelta lounaaseen Taaporinvuoren kautta Pulkajärven luonnonsuojelualueelle. Laajojen viheralueiden osoittaminen voimakkaasti rakentuville työpaikka-alueille ei ole mahdollista.

10 Lempäälän suunta 1/3 HHT-vyöhyke Pirkanmaan ELY-keskus: Eteläinen HHT-vyöhyke on perusteltu maakunnan kasvusuunta sekä tapahtuneen kehityksen että Tampereen kaupunkiseudun kilpailukyvyn näkökulmasta. Rataverkon hyödyntäminen ja sen asteittainen parantaminen Lempäälän ja Valkeakosken välinen, maantiehen 130 tukeutuva vyöhyke Yhdyskuntarakenteen kannalta työpaikka-alueiden keskittäminen etelän suuntaiselle ns. HHT - vyöhykkeelle (Helsinki - Hämeenlinna - Tampere) ja lentoaseman ympäristöön on perusteltua, mutta tällöin uusia työpaikka-alueita ei pystytä toteuttamaan Tampereen toimesta. Lakalaiva Kun Lakalaiva on mukana aluekeskuksena, asukasmäärän lisääminen alueella luo mahdollisuuden kehittää uudella tavalla eteläisen alueen julkisia palveluita ja palveluverkkoa. Sääksjärvi-Lakalaivassa tarvitaan palveluverkon yhteissuunnittelua. Tärkeää säilyttää ne maakuntakaavan aluevaraukset, jotka nykyisen liikenneverkon kannalta ovat logistisesti tärkeitä yritysalueita. Maakunnallinen ja kaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta keskeinen työpaikka-alue on vasta kehittymässä oleva, valtateihin 3 ja 9 tukeutuva vyöhyke Pirkkala-Sarankulma-Lakalaiva-Lahdesjärvi. Aluetta tulee myös jatkossa kehittää valtakunnallisesti merkittävänä logistisena työpaikka-alueena eikä kehittää Lakalaiva- Lahdesjärveä asumisen painopistealueena. Sääksjärvi Pirkanmaan ELY-keskus: Tampereen ja Lempäälän välisen alueen asemanseutu esim. Sääksjärvi täydentää eteläisen kasvusuunnan aluekeskusverkkoa

11 Lempäälän suunta 2/3 Lempäälän osalta nauhamalli on yhdyskuntataloudellisempi ratkaisuvaihtoehto. Lempäälän osalta vaihtoehto 2 esittää tiiviin ja keskittävän vaihtoehdon, joka perustuu olemassa olevan nauhataajaman tiivistämiseen ja palveluverkon hyödyntämiseen. Nauhamallin mukaiseen laajempaan lähipalvelukeskusverkkoon on jo tehty merkittäviä investointeja (päivähoito, Kuljun, Moision ja Hakkarin koulut sekä Kuljun terveysasema) kunnan taholta. Marjamäen tuleva kasvusuunta, Helsingintien varsi kohti Valkeakoskea, puuttuu rakennesuunnitelmavaihtoehdoista. Marjamäen yritysalueen ja erityisesti Ideaparkin ostoskeskuksen tuleva rooli yhdyskuntarakenteessa, osana palveluverkkoa ja joukkoliikennejärjestelmää tulee selvittää rakennesuunnitelman jatkotyön yhteydessä. Bussiliikenteen laatukäytävä poikkeaa Lempäälän bussiliikenteen nykyisestä pääreitistä (Tampereentie). (Ideaparkin kohdalla virheellisesti Kuljuntietä.)

12 Lempäälän suunta 3/3 Vesilahden kunta on varautunut ja varautuu kaupunkiseudun kasvuun luomalla omalta osaltaan edellytykset väestön kasvulle, pk-yritystoiminnan harjoittamiselle sekä peruspalvelujen tuottamiselle. Yhtenä peruslähtökohtana on, että Vesilahti tarjoaa maaseutumaisen elämisen ja asumisen vaihtoehdon Tampereen kaupunkiseudulla. Vesilahdessa rakentaminen on ollut ja on jatkossakin pientalovaltaista omakoti- ja rivitalorakentamista. Kuntakehityskuvan mukaisesti asumisen painopiste kunnassa keskittyy kolmioon Kirkonkylä - Narva - Koskenkylä. Taajamat "kasvavat yhteen" jo vuoteen 2030 mennessä. Rakennesuunnitelman valmistelussa tulisi huomioida myös kaupunkiseudun muidenkin kehäteiden, mm. seututien Mt 301:n kehittäminen välillä Lempäälä- Vesilahti-Sastamala ja Lempäälä-Vesilahti-Nokia (ns. Pyhäjärvi-kierros = Kehä 3). raideliikenteen osalta liityntäpysäköinnin parantaminen, katuraitiotieyhteyksien kytkeytyminen muuhun kiskoliikenteeseen, sujuvat vaihtomahdollisuudet Tampereen keskustassa bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen Vesilahden Narvan ja Kirkonkylän, Lempäälän keskustan/rautatieaseman ja Tampereen keskustan (matkakeskuksen) välillä Rakennemallityön jatkosuunnittelussa Vesilahden Kirkonkylä tulisi merkitä aluekeskukseksi ja Narva sekä Koskenkylä lähipalvelukeskuksiksi. Käynnissä oleva kaupallisten palveluiden rakennemuutos (nettikauppa) vaikuttanee jatkossa merkittävällä tavalla kaupan tilojen kysyntään ja palveluihin. Vesilahden kunta nostaa etusijalle nauhamallin rakennemallityön jatkovalmisteluissa.

13 Kangasalan suunta (sis. Koilliskeskus, Ojala-Lamminrahka) 1/2 Hankkiota esitetään kehitettäväksi pääosin työpaikka-alueena, mikä tukee kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita ja millä ei ole merkittäviä vaikutuksia julkiseen palveluverkkoon. Hankkio tukeutuu jo nykyisellään voimakkaasti Itäiseen ohikulkutiehen. Lamminrahka tarjoaa Kangasalla uudisrakentamismahdollisuuksia 2040-luvulle asti nykyisen taajaman eheyttävän rakentamisen lisäksi, eikä muihin suuriin alueinvestointeihin ole toistaiseksi edellytyksiä. Ojala-Lamminrahkassa tarvitaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon yhteissuunnittelua. Maankäyttöä voidaan joukkoliikenteen laatukäytävän (Tre-Kangasala) varressa kehittää koko matkaltaan sekoittuneena ja tehokkaana, mikä luo pitkällä tähtäimellä edellytykset myös raitiotien vaiheittaiseen ulottamiseen Kangasalle. Kaupunkiraitiotien linjaaminen keskustaan asti on pitkän tähtäimen visio, jonka varaan voi perustaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen kunhan ei muilla liikenneratkaisuilla hävitä sen etuja. Työpaikka-alueiden parhaat sijainnit Kangasalla ovat logistiikan, työvoiman, näkyvyyden ja infran kannalta VT 9 ja VT 12 varret.

14 Kangasalan suunta (sis. Koilliskeskus, Ojala-Lamminrahka) 2/2 Ydinmallissa yhdyskuntarakenne on sekoittunut, mikä vähentää liikennetarvetta ja tukee tasaisesti Vatialan, Lentolan, Suoraman ja keskustan olevia palveluita. Joukkoliikenteen käytettävyys hyvä, ja malli auttaa taajama-alueilla myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua niin liityntäliikenteenä kuin omana kulkutapanaankin. Nauhamallissa on esitetty uusi suuri, Kaukajärven lähipalveluihin tukeutuva asutusalue Saarenmaan-Annalan suuntaan ja lähijunaliikenteeseen perustuvaa lisäasutusta Asemalle ja Ruutanaan. Nauhataajaman eheyttäminen on sen sijaan vähäisempää. Tämä ratkaisu hajottaa yhdyskuntarakennetta kehäväylän varteen ja muutamiin pieniin, erillisiin taajamiin. Lähipalveluiden luominen näille alueille on kallista, ja joukkoliikenteen järjestäminen tai palvelutason parantaminen vaikeata.

15 Oriveden suunta (sis. Nurmi-Sorila) 1/2 Lähijunaliikenteen varaan rakentaminen Kangasalla tulisi jättää myöhemmäksi, jopa v jälkeen, jotta voidaan olla varmoja raideliikenteen toteutumisesta ja kilpailukyvystä. Ruutanan palveluiden kehittäminen nykyisestä ei näytä mahdolliselta, vaikka lähijunaliikenne toisi alueelle lisää asutusta. Aseman alueelle ei muodostu edellytyksiä lähipalveluiden rakentamiselle, vaikka lähijunaliikenne toisi alueelle lisää asutusta. Lähijunaliikenteen kohteisiin olisi syytä lisätä myös Orivesi, jonka joukkoliikenne keskuskaupungin suuntaan on järkevää hoitaa junatarjonnalla lähes kokonaan. Tampereen pohjoisen suunnan laajenemisalueet tulee esittää. Nurmi - Sorila on varattava reserviksi, jotta monipuolinen asuntotuotanto on mahdollista. Nurmi-Sorilan alueen kehittäminen lähipalvelukeskukseksi tarkoittaisi palveluverkon osalta uusia investointeja. Tampere tarvitsisi kasvun myötä noin 300 hehtaaria uusia työpaikka-alueita, jotta kaupunki pystyisi jatkossakin säilyttämään oman osuutensa uusien työpaikka-alueiden toteuttamisesta. Tampereen kaupungin kannalta ainoa alue, johon uusia työpaikkaalueita voitaisiin mittavasti osoittaa, on pohjoinen suuralue joka taas logistisesti ei ole oikea suunta. Tarastenjärven alue on Kangasalle merkittävä lähiaikojen työpaikkarakentamisen potentiaali, mutta sen sijainti rajaa toimintojen luonnetta. Alue tarjoaa kuitenkin erinomaiset edellytykset ns. clean tech toiminnoille.

16 Oriveden suunta (sis. Nurmi-Sorila) 2/2 Oriveden osalta parempi vaihtoehto on rakennesuunnitelman ns. nauhamalli kun otetaan huomioon Oriveden ja asemanseudun nykyinen maankäyttö, palvelut, infrastruktuuri, kaupungin maanomistus sekä väestökehitys eri alueilla. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon raideliikenteen lisäksi myös valtatie 9 ja sen kehittämisen merkitys Oriveden suuntaan ja sekä linja-autoliikenne.