Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030

2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Kuntajohtajakokous Seutuhallitus

3 Esipuhe Tampereen kaupunkiseudun kuntien - Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi - yhteistyössä laatima rakennesuunnitelma 2030 on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi edistämään seudun kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Suunnittelussa ratkaistavina kysymyksinä ovat olleet erityisesti - voimakas muuttoliike ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen - liikkumistarpeiden lisääntyminen ja henkilöautoriippuvuus - keskuskaupungin vetovoima ja kyky luoda uusia mahdollisuuksia - alueen voimavarojen hyödyntäminen kuntarajoista riippumatta Vuonna 2030 seudulla asuu asukasta, eli noin asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistuminen kiihtyy ja kasvusta noin puolet sijoittuu Tampereelle. Kasvun ja väljyyskehityksen seurauksena uusia asuntoja rakennetaan yli Päiväkoteja, kouluja ja terveyspalveluja tarvitaan vastaavasti lisää. Elinkeinot ovat uudistuneet ja seudulle on mahdollistettu yli uuden työpaikan syntyminen. Väestön ja työpaikkojen kasvu lisää myös liikkumista ja seudun sisäisiä matkoja kertyy 43 % nykyistä enemmän. Määrällisten tavoitteiden rinnalla kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 korostaa laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys ihmisten ja yritysten valinnoissa ja seudun vetovoimatekijöinä kasvavat. Rakennesuunnitelma painottaa sujuvan arjen, energiatehokkuuden ja vakaan mutta dynaamisen toimintaympäristön teemoja. Arjen sujuvuus näkyy palvelujen käyttönä yli kuntarajojen, elävänä asuinympäristönä sekä toimintojen hyvänä saavutettavuutena. Sujuva arki edellyttää myös väestön ikääntymisen huomioimista. Kuntien yhteinen tahtotila maankäytöstä luo vakaan ja kehittyvän toimintaympäristön elinkeinojen kehittämiseen. Riittävät aluevaraukset ja hyvä logistiikka tarjoavat alustan, jossa yritykset voivat keskittyä omien kilpailutekijöidensä kehittämiseen. Kaupunkiseutu tavoittelee kansallista edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla vastataan päästötavoitteisiin ja luodaan kiinnostavaa imagoa. Eheä yhdyskuntarakenne, uudet liikkumisen tavat ja energiatehokas rakentaminen ovat rakennesuunnitelman keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, Rakennesuunnitelma on ratkaisu kaupunkiseudun sisäisen eheyden ja toiminnallisuuden edistämiseksi. Rakennesuunnitelmassa on kuvattu linjaratkaisut, jotka koskevat asumista, keskustojen kehittämistä, työpaikka-alueita, viherverkostoa ja liikennejärjestelmää. Suunnittelun vaikuttavuutta on vahvistettu käsittelemällä samanaikaisesti myös palveluverkon kehittämistä, asuntotuotantoa, ilmastopolitiikkaa sekä maapoliittisia linjauksia. Rakennesuunnitelma osoittaa ne yhteisesti hyväksytyt periaatteet, joilla kaupunkiseudun kehitys voi toteutua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osoitettuja periaatteita voi toteuttaa monin eri tavoin, toimenpiteet ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä erityisesti kuntien omilla päätöksillä. Sitoutuminen rakennesuunnitelmaan syntyy mm. kuntien omina kaavoituspäätöksinä ja eri osapuolten yhteistyöllä. Sitoutumista on pyritty vahvistamaan avoimella ja osallistavalla suunnitteluprosessilla, minkä toivotaan edistävän suunnitelman laaja-alaista omistajuutta sekä päätöksenteko- ja toimeenpanovalmiuksia. Kaupunkiseudun maankäytön strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi. Nyt laadittu rakennesuunnitelma osoittaa seudullisen ratkaisun, joka edistää tehokkaasti kaupunkiseudun kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rakennesuunnitelmaa toteutettaessa on kuitenkin syytä seurata tapahtuvaa kehitystä ja reagoida mahdollisiin olosuhteiden muutoksiin. Rakennesuunnitelma on ollut seutuyhteistyön kärkihanke. Työtä ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajakokous. Suunnittelusta on vastannut seutuhallituksen nimeämä maankäyttö- ja rakennetyöryhmä. Työtä ovat tukeneet TASE 2025-liikennejärjestelmätyöryhmä, asuntopoliittinen työryhmä ja ilmastostrategiatyöryhmä. Rakennesuunnitelman laadinnasta on vastannut Pöyryn konsulttiryhmä. Työn laaja-alaisen toteutuksen on mahdollistanut em. tahojen lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän henkilöstö. Hankkeen tarve ja tilaus on tullut kuntien päätöksentekijöiltä, jotka myös vastaavat kokonaisuuden päätöskäsittelystä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

4 Tiivistelmä Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian (2005) ja Paras-kaupunkiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitteena on tukea seudullista kaupunkirakenteen kehittämistä ja vastata tasapainoisesti kasvavan asukas- ja työpaikkamäärän asettamiin haasteisiin. Rakennesuunnitelma on laadittu syksyn joulukuun 2009 välisenä aikana. Työvaiheita ovat olleet kuntien kehityskuvien laadinta, rakennesuunnitelman tavoitteiden asettaminen, rakennemallivaihtoehtojen suunnittelu ja vaikutusten arviointi, rakennesuunnitelman päälinjausten määrittäminen sekä rakennesuunnitelman ja sen toteuttamisohjelman laadinta. Suunnittelua ovat ohjanneet seutuhallituksen hyväksymät tavoitteet. Yleistavoitteiksi määriteltiin mm. kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen ja seudun elinkeinoelämän kehittymisen tukeminen, kaupunkiseudun suunnittelu toiminnallisena kokonaisuutena, toteuttamisohjelman ja aiesopimusten laatiminen, ilmastonmuutoksen, kansainvälistymiskehityksen, seudun kulttuuriperinnön ja historian huomioiminen sekä elinympäristön laadun ja esteettömyyden kehittäminen. Tavoitekokonaisuus määriteltiin seuraavasti: 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Rakennesuunnitelma on laadittu seudullisia toimijoita laajasti osallistavalla tavalla. Valmistelusta ovat vastanneet kuntien kaavoitus- ja liikenneasiantuntijoista koostuvat työryhmät. Työhön on lisäksi osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kunnallisjohtajien kokous ja seutuhallitus, joka on edustanut suunnitteluprosessin poliittista ohjausta. Prosessin aikana on lisäksi toteutettu kuntiin kaksi valtuustokierrosta sekä kunnallishallitusten lausuntomenettely rakennemallivaihtoehdoista. Hankkeeseen on kytketty myös laaja sidosryhmäosallistuminen, jossa kansalliset toimijat ja alueelliset sidosryhmät ovat kommentoineet suunnitteluratkaisuja. Rakennesuunnitelmaratkaisu pohjautuu kolmen erilaisen rakennemallin tiivistyvä kaupunkiseutu, joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkiseutu ja monikeskuksinen kaupunkiseutu parhaat puolet sisältävään yhdistelmään. Väestön kasvuun varaudutaan tiivistämällä ja täydentämällä yhdyskuntarakennetta ja parantamalla sen taloudellisuutta. Kasvu edellyttää varautumista myös uusiin palvelu- ja infrastruktuuri-investointeihin ja niiden ylläpitämiseen. Uusi asuminen sijoittuu pääosin joukkoliikennevyöhykkeille, mikä mahdollistaa joukkoliikennejärjestelmän voimakkaan kehittämisen. Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä pohjautuu bussi-, raitiotie- ja lähijunaliikenteen yhdistelmään. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee, kun joukkoliikennejärjestelmän tarjoama palvelutaso paranee keskeisillä joukkoliikennekäytävillä ja hyvän joukkoliikennetarjonnan alueella asuva väestö lisääntyy. Maankäyttöratkaisu ei merkittävästi paranna lähiliikenteen järjestämisedellytyksiä, mutta ei myöskään sulje pois pitkällä aikavälillä lähiliikenteeseen perustuvaa kehitystä. Suunnitelmassa on varauduttu merkittävien valtakunnallisten tieverkon kehittämishankkeiden toteutumiseen, mutta suunnitelma ei lähtökohtaisesti edellytä merkittäviä uusia seudullisen tieverkon kehittämishankkeita. Elinkeinojen uudistumista on tuettu huomioimalla keskustahakuisten palveluelinkeinojen tilatarpeet sekä tuotannollisen toiminnan logistiset tarpeet. Rakennesuunnitelman toteuttamisella hillitään ilmastonmuutosta lisäämällä kaupunkirakenteen energiatehokkuutta. Rakennesuunnitelmassa on esitetty toteuttamisen ajoitusta ja vastuita koskeva toteuttamisohjelma, joka tukee myös rakennesuunnitelman seurantaa. Aktiivinen maapolitiikka on kuntien kaavoituksen rinnalla keskeinen keino rakennesuunnitelman toteuttamiselle. Tätä tarkoitusta varten rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa kuvataan myös kuntien yhdessä valmistelemat maapoliittiset periaatteet. Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntasuunnittelukokonaisuutta on arvioitu myös Paras-hankkeessa ja sitä on pidetty kokonaisvaltaisuuden, ripeän etenemisen ja hyvän organisoinnin esimerkkinä. Kokonaisuuden toimeenpanoa tuetaan kevään 2010 aikana valmisteltavalla valtion ja kuntien välisellä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla aiesopimuksella. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

5 Sisällysluettelo Esipuhe...3 Tiivistelmä...4 Sisällysluettelo...5 Osa I: Rakennesuunnitelma Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun päälinjaratkaisu Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelmakartta Rakennesuunnitelman mitoitus Rakennesuunnitelman keskeinen sisältö Rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi...18 Osa II: Toteuttamisohjelma Tausta ja tarkoitus Toimenpiteet Suunnittelu Toteuttamisen kustannuksiin liittyviä tekijöitä Toteuttajatahot Aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu Maapoliittiset periaatteet Muut kehittämistarpeet...43 Osa III: Suunnittelun lähtökohdat ja vaiheet Suunnittelun lähtökohdat Yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuus Työvaiheet Vaihtoehtotarkastelu...53 Liitteet - Liite 1. Vaihtoehtotarkastelu - Liite 2. Luonnon ja kulttuuriympäristön arvokohteet sekä virkistysalueet ja -yhteydet - Liite 3. Kaupunkiseutu 2030 hankekokonaisuus tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

6 Osa I Rakennesuunnitelma 1.1 Suunnittelun tavoitteet Rakennesuunnitelma on osa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta, ja sen tavoitteet on valmisteltu yhteistyössä eri hallinnonalojen asiantuntijatyöryhmien kanssa. Seutuhallitus hyväksyi suunnittelutyölle tavoitteet seuraavasti: Tavoitekokonaisuus 1. Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Yleistavoitteet Rakennemallin avulla vahvistetaan kaupunkiseudun kilpailukykyä ja tuetaan seudun elinkeinoelämän kehittymistä Kaupunkiseutua suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena Suunnitelmien toteuttaminen varmistetaan laatimalla konkreettiset toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset Kaupunkirakenteen kehittämisessä huomioidaan ilmastonmuutos sekä kansainvälistymiskehitys Seudun kulttuuriperintö ja historia huomioidaan Elinympäristön laatua ja esteettömyyttä kehitetään 1. Väestön kasvuun varaudutaan Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset voimakkaalle kasvulle Kokonaisväestö vuonna 2030 on asukasta, lisäys nykytilanteeseen on n asukasta (20%:n kasvu) Väestön ikääntyminen huomioidaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään Tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä Vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille Parannetaan haja-asutuksen hallintaa Laaditaan yhteiset maapoliittiset periaatteet Arjen sujuvuutta edistetään Lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja Luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta 3. Keskustoja kehitetään Alueen keskusverkosto muodostetaan valtakunnanosakeskuksesta, kuntakeskuksista ja alakeskuksista Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään Asuntotuotannossa varaudutaan asukkaan väestönkasvuun. Asuinalueiden mitoituksessa otetaan huomioon oletettu väljyyskehitys. Asumisen ja asuntojen hallintamuotojen ja talotyyppien vaihtoehtoja lisätään ja monimuotoistetaan Sosiaalinen asuntotuotanto toteutetaan yhteisvastuullisesti seudulla Parannetaan asumisviihtyvyyttä kehittämällä seudullista ja paikallista viherverkostoa Suositaan maankäyttöä, joka mahdollistaa energiaa säästäviä ratkaisuja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

7 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan Toteutetaan kilpailukykyinen seudullinen yritysaluekokonaisuus Työpaikka-alueita varataan määrällisesti riittävästi, sijainniltaan hyviltä paikoilta sekä laadultaan monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin Logistisesti parhaat alueet varataan toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria ihmis- tai tavaravirtoja Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet ja laajenemismahdollisuudet Työvoiman poistuman kattamisen lisäksi seudulla tavoitellaan n uutta työpaikkaa Vahvistetaan osaamisklustereiden menestymisen edellytyksiä Luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien elinkeinojen syntyyn 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan Kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyönä Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti Lähipalveluissa tärkeää on hyvä saavutettavuus, alueellisissa ja keskitetyissä palveluissa kustannustehokkuus ja hyvät kulkuyhteydet Yhteistyötä toteutetaan sopimusperusteisesti ja alueellisina kokonaisuuksina Palveluissa luodaan yhteisiä periaatteita ja läpinäkyviä seudullisia käytäntöjä Palveluissa edistetään monituottaja-mallia Suuret ylikunnalliset hankkeet suunnitellaan, sijoitetaan ja toteutetaan yhteistyössä 1.2 Suunnittelun päälinjaratkaisu Seutuhallituksen hyväksymien työn tavoitteiden ja vaihtoehtotarkastelun tulosten perusteella seutuhallitus päätti jatkotyöskentelyn päälinjaratkaisuista : o Kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille o Elinkeinojen kehittämistä tuetaan sijaintistrategian kautta o Liikennejärjestelmää kehitetään yhdistelmäratkaisun suuntaan o Viherverkkoa kehitetään o Rakennemallin toteuttamista ohjataan ja seurataan Kasvun ohjaaminen keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille Seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen, nykyistä infrastruktuuria mahdollisimman hyvin hyödyntävään, taloudelliseen ja palvelujen saavutettavuutta parantavaan malliin. Palvelut, työpaikat ja kauppa ohjataan keskustoihin. Kaikki merkittävät maankäyttöratkaisut pyrkivät nykyisten keskustojen vahvistamiseen ja vahvojen joukkoliikennekäytävien syntymiseen. Asuinrakentamisen painopiste on selkeästi Tampereen kantakaupungissa ja sen tuntumassa, valtakunnanosakeskuksen painoarvoa ja kilpailukykyä vahvistetaan. Tampere ottaa merkittävän osan kaupunkiseudun asumisen monimuotoisesta kasvusta vastuulleen. Koko kaupunkiseudulle on tärkeää Tampereen roolin vahvistaminen kaupunkiseudun kasvun veturina. Tampere kehittää keskustaa aktiivisesti elävänä monipuolisen asumisen, kaupan, erityisesti erikoiskaupan keskittymänä, osaamis- ja tietointensiivisten, työpaikkavaltaisten elinkeinojen kasvavana sijoituspaikkana, kulttuurin ja tapahtumien keskuksena sekä seudun käyntikorttina. Kuntakeskuksia tiivistetään ja täydennetään monipuolisesti, vahvana tavoitteena kehittää kuntakeskuksia nykyistä parempina ja laadukkaampina kaupan ja palveluiden keskuksina ja lisääntyvän asukaspohjan ja työpaikkojen painopisteenä. Suunnittelulla edistetään arkielämän sujuvuutta, lähipalveluiden hyvää saavutettavuutta ja joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen roolia asioinnissa. Suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Maankäytön ohjauksella edistetään kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

8 Elinkeinojen kehittämisen tukeminen sijaintistrategian avulla Tutkitaan seudun muutosvyöhykkeitä elinkeinoelämän mahdollisuuksina Erityyppisten elinkeinojen, kuten tietointensiivisten ja kampusvetoisten sekä tuotanto- ja palveluvaltaisten työpaikka-alueiden sijaintistrategia esitetään rakennemallissa. Erityisesti huolehditaan Tampereen keskustasijoitusta tarvitsevien yritysten ja klustereiden aluetarpeista. Raskaat ja tilaa vaativat työpaikkatoiminnot keskitetään kehän varsille. Rakennemallin toteuttamisohjelmassa jaetaan kuntien vastuut seudullisesti kilpailukykyisen elinkeinoalueiden tonttitarjonnasta. Viherverkon kehittäminen Seudullista viheraluejärjestelmää kehitetään keskeisenä osana yhdyskuntarakennetta. Viherverkon arvo elinympäristön laadun parantajana tunnistetaan ja keskeinen huomio pääviherverkon kehittämisessä suunnataan yhdyskuntarakenteen sisäisten vyöhykkeiden jatkuvuuteen, luontoarvojen säilyttämiseen, virkistysalueiden riittävyyteen sekä ranta-alueisiin. Rakennesuunnitelman toteuttamisen ohjaaminen ja seuraaminen Rakennemallisuunnitelman lisäksi on erittäin tärkeää laatia rakennemallin konkreettinen toteuttamisohjelma, johon sitoudutaan ja jonka toteutumiselle luodaan edellytykset. Toteuttamisohjelmassa määritellään rakennemalliratkaisujen toteuttamistoimenpiteet, toteuttamisen ajoitus sekä -vastuut. Toteuttamisohjelmassa otetaan kantaa toteuttamisen seurantaan sekä tunnistetaan toteuttamiseen liittyviä kustannus- ja epävarmuustekijöitä. Asumisen osalta kunnat laativat lisäksi sopimuksen, johon kytketään valtio mukaan. Liikennejärjestelmän osalta kunnat ja valtio laativat aiesopimuksen, jossa asetetaan kiireellisyysjärjestykseen kehittämistoimet ja kirjataan toteuttamisvastuut. Liikennejärjestelmän kehittäminen Maankäyttö- ja liikennejärjestelmäratkaisu suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Liikennejärjestelmäratkaisu on katuraitiotien, lähijunaliikenteen ja linja-autoliikenteen yhdistelmä (Ve:t 1, 2a ja 2b). Maankäytön ja palvelujen vahvistamisella ja liikennejärjestelmän kehittämisellä edistetään vahvojen kevyen liikenteen vyöhykkeiden muodostumista erityisesti Tampereen keskustassa, aluekeskuksissa ja kuntakeskuksissa, mikä osaltaan tehostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Rakennemallissa määritellään kehitettävät nykyiset ja uudet joukkoliikenteen laatukäytävät ja niihin tukeutuva maankäyttö siten, että joukkoliikennekäytäville voidaan toteuttaa korkeatasoinen ja kustannustehokas joukkoliikenteen palvelutaso. Joukkoliikenteen käyttöosuutta kasvattamaan ja maankäyttöä tukemaan synnytetään seudullinen joukkoliikennejärjestelmän yhdistelmävaihtoehto, joka mahdollistaa lähijunaliikenteen hyödyntämisen sekä modernin ja joustavan katuraitiotieverkon rakentamisen. Bussiliikenne on jatkossakin joukkoliikenteen keskeinen liikennemuoto joukkoliikenteen laatukäytävillä. Työpaikkojen ja palvelujen sijoittamisella ja joukkoliikennereittien suunnittelulla tavoitellaan joukkoliikenteelle mahdollisimman houkuttelevaa roolia työmatka- ja asiointiliikenteessä keskustoihin suuntautuvien työmatkojen ohella. Myös kehätien suuntaista joukkoliikennettä kehitetään. Suunnittelussa varaudutaan oikorataan lentokentälle ja huomioidaan oikoradan tuomat vahvuudet lentokenttää ja sen lähialueita kehitettäessä. Lisäksi otetaan huomioon ja tiedostetaan oikoradan vaikutukset tavaraliikenteelle sekä olevan rataverkon kapasiteetin vapautuminen lähijunaliikenteen käyttöön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

9 2. Rakennesuunnitelma 2.1 Rakennesuunnitelmakartta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

10 Rakennesuunnitelmakartalla esitettyjen uusien sekä merkittävästi kehitettävien ja täydennettävien asuin-, keskusta- ja työpaikka-alueiden numerot, nimet ja sijaintikunnat on esitetty seuraavassa taulukossa. Alue Nimi Sijaintikunta 1 Tampere, keskusta Tampere 2 Narva Vesilahti 3 Vesilahti, Kirkonkylä Vesilahti 4 Koskenkylä Vesilahti 5 Vuores Tampere 6 Orivesi, asemanseutu Orivesi 7 CLX, Linnakallio Pirkkala 8 Sääksjärvi, pohjoinen Pirkkala, Tampere 9 TTY, Hermia Tampere 10 Tampereen yliopisto Tampere 11 Oripohja Orivesi 12 Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 13 Naistenmatkantie Pirkkala 14 Marjamäki Lempäälä 15 Ojala Tampere, Kangasala 16 Kolmenkulma Nokia, Tampere, Ylöjärvi 17 Sääksjärvi Lempäälä 18 TAYS Tampere 19 Koilliskeskus/Linnainmaa Tampere 20 Kangasala, keskusta Kangasala 21 Hervanta Tampere 22 Lahdesjärvi Tampere 23 Lakalaiva Tampere 24 Vatiala Kangasala 25 Suorama-Pikonkangas Kangasala 26 Lentola Kangasala 27 Pirkkala, keskusta Pirkkala 28 Tesoma Tampere 29 Ylöjärvi, keskusta Ylöjärvi 30 Elovainio Ylöjärvi 31 Nokia, keskusta Nokia 32 Lempäälä, keskusta Lempäälä 33 Hervanta Tampere 34 VT9 varsi, Tarastenjärvi Kangasala, Tampere 35 Lakalaiva-Lahdesjärvi Tampere 36 Sääksjärvi, etelä Lempäälä 37 Lamminrahka Kangasala, Tampere 38 Lamminrahka Kangasala, Tampere 39 Hervantajärvi Tampere 40 Sammonkatu Tampere 41 Pikonlinna Kangasala 42 Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 43 Orivesi, keskusta Orivesi 44 CLX, lentoasema Pirkkala 45 Kulju Lempäälä 46 Santalahti Tampere 47 Hankkio Tampere 48 Pitkäniemi Nokia 49 CLX, Lentoasemantie Pirkkala 50 Nurmi-Sorila Tampere 51 Harjuniitty Nokia 52 Ylöjärvi, kirkonseutu Ylöjärvi 53 Lielahti Tampere 54 Lempäälä Lempäälä 55 Taivalkunta Nokia 56 Sammalisto Nokia 57 Metsäkylä Ylöjärvi 58 Annala Tampere Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

11 2.2 Rakennesuunnitelman mitoitus Seutuhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti rakennesuunnitelmassa on varauduttu noin asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2030 mennessä. Tampereen osuutta kaupunkiseudun väestönkasvusta on korostettu seutuhallituksen päälinjaratkaisun mukaisesti. Asuinalueiden mitoituksessa on otettu huomioon oletettu asuntokuntien keskikoon pienenemisestä johtuva väljyyskehitys, minkä suuruus on noin puolet väestönkasvun edellyttämästä asuinrakentamisesta. Väestönkasvun ja asumisen väljyyskehityksen johdosta tarvittavien uusien asuntojen kokonaismäärä on noin Asemakaavaalueen ulkopuolista rakentamista vähennetään asteittain. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnittain ja kaupunkiseudun osalta kokonaisuutena asukasmäärät , tavoitteelliset asukasmäärät 2030, asukasmäärän kasvu vuosina sekä asukasmäärän kasvun ja asumisen väljyyskasvun edellyttämä asuntojen rakentamistarve. Väljyyskasvusta johtuva asuntorakentamistarve sisältää asuntokuntien pienenemisestä, asuntokannan poistumasta ja asuntovarauman kasvusta johtuvan asuntorakentamistarpeen. Kunnittain on esitetty asukasmäärän suhteellinen kasvu sekä osuudet kaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta ja asuinrakentamisesta. Työpaikka-alueiden mitoituksen lähtökohtana on ollut osoittaa rakennesuunnitelmassa riittävästi ja monipuolisesti erityyppisiä työpaikka-alueita, jotka mahdollistavat noin uuden työpaikan syntymisen. Uusien ja merkittävästi kehitettävien työpaikka-alueiden lisäksi työpaikkoja sijoittuu keskusta-alueille, olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen sekä uusille asuinalueille. Elinkeinoelämän muutosten pitkän aikavälin heikon ennustettavuuden johdosta työpaikkarakentamista on osoitettu paljon, ja yhteen laskettu työpaikkamäärä saattaa olla huomattavastikin ylimitoitettu. Kuva. Väkiluvun kehitys Tampereen kaupunkiseudulla ja arvioitu kehitys vuoteen 2030 mennessä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Asukkaita Asukasmäärät Asukasmäärän kasvu Suhteellinen asukasmäärän kasvu % 34 % 24 % 11 % 31 % 22 % 59 % 43 % Osuus kaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta 12 % 7 % 8 % 1 % 5 % 50 % 3 % 14 % Uusien asukkaiden ja väljyyskasvun edellyttämä rakentaminen (asuntoa) Osuus kaupunkiseudun asuinrakentamisesta 10 % 6 % 8 % 2 % 5 % 60 % 2 % 9 % Taulukko. Rakennesuunnitelman mitoitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

12 2.3 Rakennesuunnitelman keskeinen sisältö Kaupunkiseudun kasvu on seutuhallituksen tekemän päälinjaratkaisun mukaisesti keskitetty keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille. Uuden maankäytön sijoittamisessa on pyritty nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen. Tavoitteena on ollut edistää taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä sekä asukkaiden sujuvan ja toimivan arjen edellytyksiä. Nykyisestä rakenteesta irrallisia merkittäviä asuinalueita tai työvoimavaltaisia työpaikka-alueita ei ole pääsääntöisesti osoitettu. Haja-asutusalueella rakentaminen pyritään ohjaamaan kyliin, joissa on palveluita. Merkittävin keino vähentää hajarakentamista on nykyistä suurempi ja monipuolisempi tarjonta asemakaava-alueella. tarkoitus sijoittaa monipuolisesti keskustahakuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista. Kävelykeskustat ovat alueita, joilla autoton elämäntapa on mahdollinen ja joilla kehitetään kevytliikenteen edellytyksiä siten, että palvelujen ja asiointikohteiden saavuttaminen kävellen ja pyöräillen on helppoa ja turvallista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskustat olisivat autottomia tulevaisuudessakaan. Kuntakeskusten kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa niiden sijainti historiallisten vesi- ja maareittien solmukohdissa sekä niihin liittyvät kulttuuriympäristön arvot. Kaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta noin puolet ja asuinrakentamisesta noin 60 % on osoitettu Tampereelle, jossa asuntokuntien keskikoon pienenemisestä johtuvasta väljyyskehityksestä johtuva rakentamistarve on kehyskuntia merkittävästi suurempi. Ratkaisulla on pyritty vahvistamaan Tampereen roolia kaupunkiseudun kasvun veturina ja valtakunnanosakeskuksena. Rakennesuunnitelmassa osoitetut uudet, kehittyvät ja täydennettävät asuin- ja työpaikka-alueet muodostavat toisiinsa kytkeytyvän seudullisen verkoston. Asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuminen on mahdollista ja suotavaa erityisesti keskusta-alueilla. Rakennesuunnitelmassa osoitetuille uusille ja täydennettäville asuinalueille voidaan sijoittaa palveluja ja työpaikkoja. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu vuoden 2030 jälkeen mahdollisesti toteutuvina hankkeina uusia kaupunginosia (Kangasalla Saarenmaa, Nokialla Harjuniityn laajennus, Pirkkalassa kehätien lounaispuoli, Tampereella Alasjärvi ja Viinikan ratapiha sekä Ylöjärvellä Siivikkala), tiehankkeita (kehä II Kangasalta Hervannan ja Sääksjärven kautta Pirkkalan lentoasemalle sekä valtatien 3 oikaisu Lempäälä- Pirkkala Puskiaisten kohdalla ja uusi linjaus Ylöjärvi-Hämeenkyrö), raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja Tampereen läntinen oikorata. Keskusverkko Merkittävä osa asuinrakentamisesta on sijoitettu kunta- ja alakeskuksiin ja niiden tuntumaan. Kuntakeskukset ja Tampereen Hervannan alakeskus on osoitettu kävelykeskustoina. Tampereen Koilliskeskuksen, Lielahden ja Tesoman alakeskukset on osoitettu kävelykeskustoiksi kehitettäviksi alueiksi. Keskustoihin on Kuva. Keskusverkko Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

13 Asuminen Asuinrakentaminen keskitetään rakennesuunnitelmassa osoitetuille uusille ja merkittävästi täydennettäville asuinalueille sekä keskustoihin. Uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin rakentamattomille alueille. Merkittävästi täydennettävillä asuinalueilla on jo olemassa olevaa rakennuskantaa, katuja, kunnallistekniikkaa ja palveluja. Asuinalueilla on oma luonteensa sijainnista ja paikallisista erityispiirteistä riippuen. Kehitettävien asuinalueiden joukossa on sekä tiiviitä urbaaneja kaupunkialueita, erityyppisiä esikaupunkialueita että maaseutumaisia taajamia ja kyliä. Jatkosuunnittelulle on monipuolisia taajamarakenteellisia ja maisemallisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat erilaisten asumismuotojen kirjon toteuttamisen Tampereen kaupunkiseudulla. Asuinalueiden toteutustapa on kuvattu tarkemmin toteuttamisohjelmassa. Asuinrakentamisen painopistealueita ovat Kangasalla Lamminrahka, Lempäälässä keskusta, Nokialla keskusta ja Harjuniitty, Orivedellä keskusta, Pirkkalassa Naistenmatkantien varsi, Tampereella Hankkio, keskusta, Nurmi-Sorila, Vuores ja Lielahti, Vesilahdella Kirkonkylä sekä Ylöjärvellä kirkonseutu ja Mäkkylä-Teivaala. Tampereen keskustassa mahdollisia tiivistämisalueita ovat Amurin, Tammelan ja Kalevan asuinalueet, Hatanpään ja Nekalan työpaikka-alueet sekä Ranta- Tampella. Asuinalueita voidaan kehittää yhä monipuolisemmiksi yhdistelemällä niissä erilaisia talotyyppejä ja asuntojen hallintamuotoja, sekä huomioimalla erilaiset ikäryhmät ja elämäntyylit julkisia tiloja suunniteltaessa. Suunnittelun punainen lanka on kuitenkin ollut, että erilaisille asuinalueille yhteistä on sujuva arki, eli työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden hyvä saavutettavuus. Suurin osa uudelle asuntorakentamiselle osoitetuista alueista sijaitsee kevyt- ja joukkoliikennevyöhykkeillä, mikä mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Sijainti kaupunkiseudulla vaikuttaa siihen minkälaista tarjontaa on tarkoituksenmukaista järjestää missäkin, joten kunnittainen tarjouma on erilainen. Mitä keskeisemmin sijaitsevia alueita kunnat kehittävät, sitä tiiviimpää rakentamista niillä on, ja sitä suurempi on kerrostalotuotannon osuus. Uudistuotantoa kehitetään siten, että erilaisten omistus- ja vuokra-asuntojen tarjonta on riittävää eri puolilla kaupunkiseutua ja että eri hallintamuotoja tarjotaan erilaisissa talotyypeissä. Seuraavissa kuvissa on esitetty esimerkkejä luonteeltaan erityyppisistä (tiiviit ja väljät kerros- ja pientaloalueet) asuinalueista. Kuva. Asuinrakentamisen sijoittuminen rakennesuunnitelmassa Kuva: Esimerkki tiiviistä kerrostalorakentamisesta (Tampere, Hatanpää, tonttitehokkuus 0,9-1,64) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

14 Kuva: Esimerkki tiiviistä kerrostalorakentamisesta (Tampere, Ratina, tonttitehokkuus 1,32-2,90) Kuva. Esimerkki tiiviistä pientalorakentamisesta (Tampere, Pohtola, tonttitehokkuus 0,27) Kuva: Esimerkki erittäin tiiviistä pientalorakentamisesta (Tampere, Kalkku, tonttitehokkuus 0,36-0,49) Kuva. Esimerkki väljästä pientalorakentamisesta (Kangasala,Kortekangas, tonttitehokkuus 0,2-0,25) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

15 Liikenne työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamiseksi. Raitioteiden toteutus kytkeytyy maankäytön kehittymiseen esitettyjen linjausten varassa, alkuvaiheessa palvelutaso tuotetaan bussiliikenteellä, katuraitiotiet toteutetaan kun maankäyttö ja kysyntä luovat taloudelliset edellytykset toteutukselle. Kasvun keskittämisellä keskustojen läheisyyteen ja joukkoliikennekäytäville pyritään edistämään kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeiden muodostumista ja kehittymistä sekä liikkumisen sujuvuutta. Merkittävä osa kasvusta on sijoitettu kävelykeskustojen tuntumaan, millä on pyritty edistämään jalankulun ja polkupyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua. Joukkoliikennekäytävien varsien maankäyttöä tehostetaan merkittävästi, millä on pyritty luomaan edellytyksiä joukkoliikenteen kustannustehokkuudelle ja korkealle palvelutasolle ja joukkoliikenteen vaivattomalle käytölle. Joukkoliikenteen kehittämisellä pyritään parantamaan erityisesti Tampereen keskustan, kuntakeskusten ja alakeskusten sekä asuin- ja työpaikka-alueiden välisiä yhteyksiä. Nykyinen maankäyttö ja rakennesuunnitelmassa esitetty kasvu ei merkittävästi paranna lähiliikenteen järjestämisedellytyksiä. Tästä syystä liikennejärjestelmän kehittämisessä ei ole esitetty merkittävän lähiliikennetarjonnan mahdollistavien lisäraiteiden toteuttamista, vaan lähiliikenteen kehittämisen lähtökohta on nykyisen tarjonnan parempi hyödyntäminen ja mahdollisen lisätarjonnan tuottaminen nykyisen infrastruktuurin mahdollistamissa rajoissa. Suunnitelmassa on varauduttu tämän edellyttämään asemien kehittämiseen. Seudulla tulee kuitenkin varautua lähiliikenteen merkittävämpään kehittämiseen pitkällä aikavälillä ottamalla huomioon maankäyttösuunnitelmissa lisäraiteiden edellyttämät aluevaraukset. Kuva. Joukkoliikenteen laatukäytävät. Joukkoliikennejärjestelmä perustuu seutuhallituksen tekemän päälinjaratkaisun mukaiseen yhdistelmäratkaisuun: lähijunaliikennettä kehitetään nykyisen ratainfran tarjoamissa puitteissa Tampereen keskustasta Lempäälän, Nokian ja Ylöjärven suuntiin; uusiin raitioteihin varaudutaan väleille Lentävänniemi- Lielahti-Tampereen keskusta-hervanta-vuores-tampereen keskusta, Tampereen keskusta-hankkio-lamminrahka ja Tampereen keskusta-pirkkala sekä bussiliikenteen laatukäytäviä kehitetään Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kaukajärvelle/Annalaan, Kolmenkulmaan, Kangasalle, Lempäälään, Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, Nokialle ja Ylöjärvelle. Lisäksi toteutetaan kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys välillä Ylöjärvi-Nokia-Pirkkala-Tampere-Kangasala kehän varren Merkittävä edellytys Tampereen kaupunkiseudun kasvulle on Tampere-Pirkkalan lentoasema, jonka toiminta- ja kehittymisedellytykset turvataan. Tampereen läntisen oikoradan toteutumiseen on varauduttu rakennesuunnitelmassa siten, että erityisesti Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristön maankäyttöä on pyritty kehittämään oikoradan luomat mahdollisuudet huomioon ottaen. Tavaraliikenteen oikoradan mahdollinen toteutuminen pitkällä aikavälillä vapauttaa ratakapasiteettia Tampere Lempäälä, Tampere Ylöjärvi ja Tampere Nokia väleillä, mikä mahdollistaa lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämisen näillä yhteysvälillä. Oikoradan toteuttamiseen kytkeytyy myös logistiikkakeskuksen ja Tampereen järjestelyratapihan ratkaisuihin, jotka toteutuessaan avaisivat mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen nykyisen järjestelyratapihan alueella. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

16 Rakennesuunnitelmassa on oletettu, että seuraavat tieliikennehankkeet toteutuvat rakennesuunnitelman tavoitevuoteen 2030 mennessä: o o o o valtatien 9 muuttaminen nelikaistaiseksi ja moottoritieksi välillä Tampere-Orivesi valtatien 12 parantaminen Tampereella välillä Kekkosentien eritasoliittymä-lääkärinkatu (Teiskontie) valtatien 12 parantaminen Tampereella välillä Lielahti-Naistenlahti eli Tampereen Rantaväylä valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Huutijärvi Tampereelta Kangasalle (rakentaminen nelikaistaiseksi) Kaupalliset palvelut ja työvoimavaltaiset työpaikka-alueet keskitetään kunta- ja alakeskuksiin sekä joukkoliikennekäytäville. Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamista ohjaa hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava (ks. seuraava kuva). Kuntakeskuksia ja Tampereen alakeskuksia kehitetään volyymiltaan merkittävän erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan sijoituspaikkana. Vastaavasti kaupalliset lähipalvelut ohjataan sijoittumaa asumisen yhteyteen. Muita merkittäviä seudullisia tie- ja katuverkon investointeja ei ole tiedossa rakennesuunnitelman tavoitevuoteen 2030 mennessä. Asia tarkentuu TASEliikennejärjestelmäsuunnittelun kautta. Mm. Kehä 2:n suunniteltu linjaus on osoitettu kartalle vuoden 2030 jälkeen mahdollisesti toteutuvana hankkeena. Siihen liittyen on myös osoitettu itäiset vaihtoehtoiset linjaukset Kangasalan kunnan alueella. Elinkeinot ja palvelut Elinkeinojen rakennemuutos vähentää kaupunkiseudun teollisia työpaikkoja ja luo tilaa palveluelinkeinojen ja korkean osaamisen työpaikkojen synnylle. Kasvavien elinkeinojen sijoittumislogiikka korostaa asiakasmarkkinoiden läheisyyttä ja korkeakoulujen innovaatioympäristöä. Rakennesuunnitelmassa tämä on huomioitu osoittamalla uusia tai merkittävästi kehitettäviä työpaikka-alueita mm. keskustoihin, alakeskuksiin ja yliopistojen kampusalueille. Tampereen keskustan ja alakeskusten (Hervanta, Koilliskeskus, Lielahti ja Tesoma), muiden kuntakeskusten, yliopistokampusten (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto/hermia) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan merkitystä on painotettu työvoimavaltaisen, tieto-, osaamis- ja palveluvaltaisten työpaikkojen alueina. Kehitettävänä hyvinvointipalvelujen alueina on esitetty Nokian Pitkäniemi ja Kangasalan Pikonlinna. Kuva. Pirkanmaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt Kaupunkiseudulla on yli 600 päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon palveluyksikköä. Palveluverkkoa hyödynnetään seudullisesti ja kuntien raja-alueilla palvelut järjestetään yhteistyössä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen mahdollistaa olemassa olevan palveluverkon tehokkaan käytön ja vähentää uusien investointien tarvetta. Väestönkasvu edellyttää kuitenkin laskennallisesti noin viiden terveysaseman, 30 päiväkodin ja 15 yhtenäiskoulun rakentamista pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Enimmäkseen uudet palveluyksiköt ovat kouluja ja päiväkoteja, joita rakennetaan palvelukeskuksiin tai joukkoliikenteen vyöhykkeille asumista tukemaan. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

17 Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat, raskaat ja tilaa vaativat kaupan ja tuotannon toiminnot, logistiikkaa palvelevat sekä ei-työvoimavaltaiset toiminnot sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien varsille (kehätiet, valtatiet, Tampere-Pirkkalan lentoasema). Osa näistä alueista on mm. toiminnallisen luonteensa takia irrallaan nykyisestä yhdyskuntarakenteesta. Näitä alueita ovat Kangasalan Lentola; Kangasalan ja Tampereen rajalle osoitetut valtatie 9:n varren Tarastenjärven työpaikka-alue ja Lamminrahka; Lempäälän Marjamäki ja Sääksjärvi (etelä); Nokian, Tampereen ja Ylöjärven rajalle osoitettu Kolmenkulma; Oriveden Oripohja; Pirkkalan CLX-alue; Pirkkalan ja Tampereen rajalle osoitettu Sääksjärven (pohjoinen) työpaikka-alue ; Tampereen Hervanta ja Lakalaiva-Lahdesjärvi sekä Ylöjärven Elovainio ja Mäkkylä-Teivaala. Työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamiseksi on osoitettu kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys. Viherverkko Kaupunkiseudun kehitettävät vihervyöhykkeet ja viheryhteydet on osoitettu pidetyn viherverkkotyöpajan perusteella. Viherverkon rungon muodostavat vesistöt rantavyöhykkeineen, harjut, metsäiset selänteet ja murroslaaksot. Näiden pääosin rakentamattomien sekä maisemarakenteellisesti, ekologisesti ja virkistyksellisesti arvokkaiden alueiden lisäksi olennaisena osana viherverkkoa ovat kehitettävät viheryhteydet, jotka yhdistävät seudullisesti merkittäviä vihervyöhykkeitä. Kaupunkiseudun tärkeimmille vihervyöhykkeille ei ole osoitettu rakentamista. Kuva. Uudet ja merkittävästi kehitettävät työpaikka-alueet. Kuva. Viherverkko Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

18 Rakennesuunnitelmassa osoitettuihin kehitettäviin viheryhteyksiin liittyy useita epäjatkuvuuskohtia, joiden avaamiseen tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Näitä epäjatkuvuuskohtia on mm. Tampereella Niihaman ja Lamminrahkan (valtatie 9, Atala); Niihaman,Nurmi-Sorilan, Iidesjärven ja Pyhäjärven välillä sekä Tampereella/Lempäälässä Särkijärven ja Sääksjärven välillä (valtatie 3). Lisäksi useimmilla kehitettävillä rantareiteillä on vastaavia epäjatkuvuuskohtia. Uudet ja merkittävästi täydennettävät asuinalueet sijoittuvat jo olemassa olevien tai edelleen kehitettävien vihervyöhykkeiden, rantareittien tai laajemmille viheralueille linkittyvien puistomaisten yhteyksien välittömään läheisyyteen. Alueet toteutetaan kuitenkin niin, että kaupunkiseudun tärkeimmät vihervyöhykkeet jäävät rakentamisen ulkopuolelle. 2.4 Rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi Rakennesuunnitelmatyölle asetettiin työn alkuvaiheessa keskeiset kaupunkiseudun alueidenkäytön kehittämisen tavoitteet. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan kaupunkiseudun väestön kasvuun mitoittamalla uusia ja tiivistettäviä asuinalueita uudelle asukkaalle vuoteen 2030 mennessä. Näin suureen kasvuun varautuminen on jatkumoa seudulla jo toteutuneelle kasvulle. Väestönkasvuennuste perustuu myös siihen oletukseen, että Suomen suuret kaupunkiseudut tulevat maahanmuuton seurauksena kasvamaan. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu runsaasti alueita, jotka soveltuvat niin väljälle ja tiiviille pientalorakentamiselle kuin kerrostalorakentamiselle, mikä mahdollistaa monimuotoisen asuntotuotannon. Asumisen seudullisia tarpeita ja tavoitteita on käsitelty tarkemmin kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa. Asunto- ja elinkeinotonttien tuotannon riittävyys ja vastaavuus kysyntään voidaan varmistaa valtuustokausittain päivitettävällä rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmalla. Rakennesuunnitelma tukee seudun elinkeinoelämän kasvua. Väestönkasvun ohella on varauduttu noin uuden työpaikan sijoittumiseen kaupunkiseudulle ja määritelty kasvun edellyttämät joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Rakennesuunnitelma tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta. Joukkoliikenteen kehittäminen luo edellytykset liikkumistapojen uudistamiselle. Tampereen Nurmi-Sorila ja Ojala sekä Kangasalan ja Tampereen Lamminrahkan uudet asuinalueet muodostavat merkittävän uuden kasvusuunnan, mistä johtuen kaupunkiseudun rakenne laajenee. Ojala-Lamminrahka kytketään kuitenkin raitiotiellä ja Nurmi-Sorila bussiliikenteen laatukäytävällä seudun joukkoliikenneverkkoon. Myös muissa kunnissa osa uusista asuinalueista sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle, mutta kuitenkin nykyisen rakenteen yhteyteen. Keskustojen elinvoimaisuutta parannetaan lisäämällä niiden väkimäärää ja työpaikkoja sekä luomalla edellytykset julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle jalankulkuetäisyydelle. Tämä edistää seudun asukkaiden arjen sujuvuutta. Keskustat ovat myös erittäin merkittäviä palveluiden ja osaamisintensiivisten ja työpaikkavaltaisten yritysten sijoituspaikkoina. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

19 Tampereen asema valtakunnanosakeskuksena vahvistuu. Rakennesuunnitelma luo edellytykset laadukkaan elinympäristön tarjonnalle. Hyvät elinkeinoelämän toiminta- ja kehittymisedellytykset, elinympäristön korkea laatu, palvelujen saavutettavuus, monipuolinen asuntotarjonta ja tehokas liikennejärjestelmä (ml. joukkoliikenne) parantavat kaupunkiseudun kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Rakennesuunnitelma hyödyntää kestävällä tavalla seudun omia vahvuuksia. Tiivistyvällä rakenteella ja sen toteuttamisen edellyttämällä seutuyhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa mittakaavaetuja, jotka voivat tulevaisuudessa olla välttämättömiä yritysten sijaintipäätöksissä ja niille tärkeiden osaajien asuinpaikan valinnoissa. Palvelujen saatavuuden parantamista yli kuntarajojen tuetaan joukkoliikenteen laatukäytävillä sekä Tampereen raja-alueisiin tukeutuvilla uusilla asuinalueilla, joissa on erityistä kuntien palveluyhteistyöpotentiaalia. Raja-alueita kehittämällä lisätään nykyisten ja tulevien asukkaiden mahdollisuuksia saavuttaa palvelut mahdollisimman läheltä kotia. Ekologiset vaikutukset Laajat ja yhtenäiset metsäalueet ovat Tampereen kaupunkiseudun ekologisen verkoston ydinalueita. Seudun viherverkon rungon muodostavat nykyistä taajama-aluetta ympäröivät viheralueet ja taajama-alueilta niille johtavat viherkäytävät. Rakennesuunnitelman päälinjauksen mukainen maankäyttö, kasvun ohjaaminen keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille, säilyttää kaupunkiseudun laajat ja yhtenäiset luonnonalueet eheinä. Kaupunkiseudun keskeisimmät harju-, selänne- ja laaksoalueet sekä suurin osa rannoista on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi rakennesuunnitelmassa on osoitettu seudullisesti merkittävät kehitettävät viheryhteydet ja -vyöhykkeet. Rakennesuunnitelmassa on seudun merkittävimmät luonnonympäristön arvokohteet huomioitu. Toisaalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminen luo paineita nykyisen rakenteen sisällä ja sen reunoilla oleville luontoalueille. Yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa on turvattava viheralueiden riittävyys sekä ekologisten käytävien ja viheryhteyksien jatkuvuus. Uusien työpaikka- ja asuinalueiden sekä liikenneväylien yhteisvaikutuksena syntyvä ekologinen estevaikutus voi voimistua kaupunkiseudun säteittäisten pääliikenneväylien varsilla (valtatie 3 ja päärata Tampere-Lempäälä välillä, valtatie 12 Tampere-Kangasala, valtatie 3 ja Kolmenkulman työpaikka-alue, valtatie 3 ja Pirkkalan työpaikka-alueet, kantatie 65 ja Mäkkylä-Teivaalan alue). Erityisesti näillä alueilla on löydettävä jatkosuunnittelussa ratkaisuja, joilla ekologisen verkoston toimivuus varmistetaan. Rakennesuunnitelmassa on lisäksi osoitettu uusia merkittäviä kasvualueita arvokkaiden luonnonympäristöaluekokonaisuuksien läheisyyteen Lempäälän Ahtialanjärven (arvokas lintuvesialue), Kangasalan Kirkkojärven (arvokas kosteikko- ja linnustoalue) sekä Kangasalan Kirkkoharjun (geologisesti, biologisesti arvokas alue) yhteyteen. Näillä alueilla ekologiset, maisemalliset ja kulttuuriympäristön arvot on otettava erityisesti huomioon jatkosuunnittelussa. Ojala-Lamminrahkan alue on kaupunkiseudun mittakaavassa merkittävä liitoorava-alue. Alueen jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ekologisten käytävien riittävyyteen ja metsien hoitoon. Ilmastovaikutukset Kaupunkiseudun ilmastostrategian visiona on CO2-päästöjen vähentäminen 40 % asukasta kohden ja 30 % kokonaisvähennys. Tavoitteen toteutumista tuetaan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisella. Lisäksi tarvitaan ilmastostrategiassa mainittujen muiden sektoreiden toimia, sillä rakennesuunnitelman toteutuessa päästöt kasvavat nykytilanteeseen verrattuna. Uusi rakennuskanta ja liikenteen päästöjen muutos lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan 0,5 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia eli päästöt lisääntyvät nykytilanteesta (1,6 miljoonaa CO2- ekvivalenttitonttia) noin kolmanneksen. Asukasta kohden lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat rakennesuunnitelmassa 5 % nykytilannetta suuremmat. Rakennesuunnitelma vähentää kuitenkin oleellisesti päästöjä verrattaessa sitä tilanteeseen, jossa asuminen on väljempää ja sijoittuu rakennesuunnitelmaa enemmän alueille, joilla palvelujen saavutettavuus on huono. Hajautuvassa kehityksessä vuonna 2030 seudun sisäisen liikenteen päästöt ovat noin 7 % ja asuinrakennusten päästöt 13 % rakennesuunnitelman päästöjä suuremmat. Uuden rakenteen osalta hajautuvassa kehityksessä liikenteen päästöt ovat 46 % ja asuinrakennusten päästöt 43 % suuremmat kuin rakennesuunnitelmassa. Verrattaessa rakennesuunnitelmaa liikenteelliseen vertailuvaihtoehtoon, joka oli pohjana TASE 2025-työn liikennejärjestelmätarkasteluissa (perusjoukkoliikenne) ja joka sisältää jo yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ja joukkoliikennettä kehittäviä toimia, ero on selkeästi vähäisempi. Uuden rakenteen osalta liikenteen päästöt ovat vain 6 % suuremmat kuin rakennesuunnitelmassa. Sen sijaan asuinrakennus- Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

20 ten kasvihuonekaasupäästöt ovat vertailuvaihtoehdon toteutuessa 34 % suuremmat kuin rakennesuunnitelmassa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää rakennusten energiatehokkuuden merkittävää parantamista uuden rakennuskannan osalta ja lisäksi nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista korjausrakentamisen avulla. Asukasta kohden lasketut päästöt vähenevät nykytilannetta pienemmiksi, jos uuden rakennuskannan energiatehokkuus paranee merkittävästi. Jos lisäksi energiantuotannon ominaispäästöt pienenevät ja nykyrakennuskannan energiatehokkuus paranee, asukasta kohden lasketut päästöt vähenevät jopa 30 %. Olennaista rakennesuunnitelman ilmastovaikutusten kannalta on, että sen toteuttaminen aloitetaan yhdyskuntarakennetta eheyttävistä toimista sekä sovitetaan ajallisesti yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT energiatehokkuuden parannuttua (5. pylväs), ominaispäästöjen pienennyttyä (6. pylväs) ja nykyisten rakennusten energiatehokkuuden parannuttua (7. pylväs). Taloudelliset vaikutukset Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys vaikuttaa koko seudun aluetalouteen, kuntien yhdyskuntatalouteen sekä välillisesti myös kotitalouksien ja yritysten kuluihin. Kuntataloudellisia menoja syntyy mm. maanhankinnan, kunnallisten palvelujen järjestämisen sekä palvelu- ja kunnallisteknisten infrastruktuurien rakentamisen ja kunnossapidon kautta. Kotitalouksien kustannukset syntyvät asuntojen rakentamisesta, lämmityksestä ja kunnossapidosta sekä asiointi-, työja vapaa-ajan matkoista. Yrityksille kustannuksia kertyy lähinnä toimitilojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä tavaraliikenteestä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen on taloudellisilta vaikutuksiltaan edullinen ratkaisu, koska sillä voidaan hyödyntää ja tehostaa liikenteeseen, tekniseen huoltoon ja verkostoihin sekä palveluihin jo tehtyjä investointeja. Kunnallisten palvelujen tuottaminen ja ylläpitäminen on edullisempaa, mitä tiiviimpi kaupunkiseutu on. Lisäksi liikkumiskustannuksissa saavutetaan säästöjä kun asukkaiden ja kunnallisiin palveluihin liittyvä liikkumistarve pienenee CO2-ekvivalenttitonnia, a Hajautuva rakenne Vertailuvaihtoehto Rakennesuunnitelma Uuden rakennuskannan energiatehokkuus paranee Lisäksi ominaispäästöt pienenevät Lisäksi nykyisten rakennusten energiatehokkuus paranee Liikenne Toimitilat Asuinrakennukset VTT 2009 Kaupunkiseudun väestön kasvun ja väestön ikärakenteen muutosten myötä perusterveydenhuollon, päivähoidon, esi- ja perusopetuksen palvelujen tarve seudulla kasvaa huomattavasti (ks. Palveluverkkoselvityksen loppuraportti ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman vaikutusten arviointi hyvinvointipalvelut, 2009). Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta eheyttävä malli luo myös parhaat edellytykset seudun palveluyhteistyölle. Tampereen ja kehyskuntien raja-alueilla on mahdollista järjestää ja tuottaa palveluja kuntien yhteistyönä sekä varmistaa palvelujen käyttäjille kohtuullinen etäisyys palvelupisteisiin. Rakennesuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvat palveluverkon investointitarpeet on esitetty rakennesuunnitelman toteuttamisohjelman taulukoissa. Kuva. Tampereen kaupunkiseudun rakennusten ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt nykytilanteessa, hajautuvan rakenteen tai vertailuvaihtoehdon toteutuessa, rakennesuunnitelman toteutuessa oletusten mukaan ja lisätoimenpitein. Pylväissä on esitetty asuinrakennusten (alimpana), toimitilojen (keskimmäinen) ja liikenteen (ylimpänä) kasvihuonepäästöt vuonna 2005 (1.pylväs), hajautuvassa rakenteessa (2. pylväs) liikenteellisessä vertailuvaihtoehdossa (3. pylväs), rakennesuunnitelmassa (4. pylväs), uusien rakennusten Rakennesuunnitelmassa on osoitettu uusia merkittäviä asuinalueita seuraaviin raja-aluevyöhykkeisin, joissa on tunnistettu erityistä kuntien palveluyhteistyöpotentiaalia: Sääksjärvi-Kulju-Vuores; Ojala-Lamminrahka-Vatiala-Hankkio-Nurmi- Sorila, Lielahti-Mäkkylä-Teivaala sekä Naistenmatkantien. Erityisesti kyseisillä kasvuvyöhykkeillä voidaan kuntayhteistyöllä saavuttaa taloudellisia säästöjä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous

Rakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous Rakennesuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous Auli Heinävä seutuarkkitehti ma. Strategiahankkeet menossa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030

Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun rakenneseuunnitelma 2030 MAL verkoston ja KARA verkoston yhteistapaaminen 20.4.2010 Auli Heinävä Haaste Yhdyskuntarakenteen kehitys, Pirkanmaan ELY keskus Väestön kasvu 450000

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) 30.7.2009. Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus)

TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) 30.7.2009. Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) TAMPERE MUISTIO 4/2009 1 (6) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 16.6.2009 klo 9.15 Paikka Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2.krs (Media 54 rakennus) Läsnä Poissa Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja)

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus 2011-2012 Seurantaryhmän 1. kokous 7.2.2012, Helsinki Tampereen kaupunkiseutu, 360 600 as., 8 kuntaa Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Nokia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot

Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja 18.12.2013 Ryhmätyöpalaute TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Hyväksytty RASU

Lisätiedot

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 8 kunnan toiminnallinen kokonaisuus. Strateginen suunnitelma ja poliittinen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Alueellisesti kohdennettu palaute Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra LIITE 1 Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra 1. Raitiotien laajeneminen Tampereelta Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin - Valtio osallistuu vuosina 2019-2020 tapahtuvaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Kaupunkiseudun tonttipäivä 27.4.2017 Seutuyhteistyö Seutuyhteistyö on kuntien päätöksiin perustuvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi Valtuustot ovat hyväksyneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a

Lisätiedot

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin

Lisätiedot

Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi

Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Väliraportti 11.3.2009 Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi Esipuhe Tampereen kaupunkiseutu on elinvoimainen ja houkutteleva, Suomen toiseksi suurin

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä

Lisätiedot

Nykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Nykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Nykytilan kuvaus Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Palveluiden ja koulujen sijoittuminen 2 Pirkkalassa on seitsemän peruskoulua ja lukio Kaupan palvelut ovat keskittyneet Partolaan (mm. kauppakeskus

Lisätiedot

LIITE 1a. Suunnittelu

LIITE 1a. Suunnittelu LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 20c

KUUMA-johtokunta Liite 20c KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Ratikka tulee Tampereelle

Ratikka tulee Tampereelle Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA

Lisätiedot

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen MAL 2019 Tieliikenneseminaari 20.3.2019 Sini Puntanen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on kehittynyt vaiheittain Joukkoliikenteen merkitys suunnittelussa kasvanut 35% 30% 23% 35% Ratahankkeet

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Kuntajohtajat käsittelivät asiaa kokouksessa Käydystä keskustelusta voidaan tehdä seuraavat nostot:

Kuntajohtajat käsittelivät asiaa kokouksessa Käydystä keskustelusta voidaan tehdä seuraavat nostot: SEUTUHALLITUS 30.1.2019/ 8, lisäys Valtio-osapuoli on lähettänyt keskustelun avauksen MAL4-sopimuksen rakenteesta ja sisältöaineksista (liitteenä). Luonnosta on tarkoitus kommentoida valmisteluryhmässä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot