Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Väliraportti Suunnitelmavaihtoehdot ja niiden vaikutukset Seutuhallitus

2 Suunnitelmavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (väliraportti) Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat ja rajaukset Rakennesuunnitelman tavoitteet Tavoitekokonaisuus Tavoitekokonaisuuden perustelut Varaudumme väestön kasvuun Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kehitämme keskustoja ja keskuksia Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Uudistamme liikkumisen tapoja Parannamme palvelujen saavutettavuutta Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Suunnitelmavaihtoehdot Vaihtoehtoasetelma ja sen kehittyminen Suunnittelualue Vaihtoehtojen keskeinen sisältö Vaihtoehtojen pääperiaatteet Keskus- ja palveluverkko Asuminen Työpaikat Liikenne Vaihtoehto 1: Ydinmalli, Tiivis ja keskittävä Vaihtoehto 2: Nauhamalli, Nauha ja laajentava Suunnitelmavaihtoehtojen vaikutukset Taustaa Arviointikriteerit Vaikutusten arviointi Johtopäätökset Yleistä Vaihtoehtojen vertailua Yhteenveto vaihtoehtovaiheen perusteella ratkaistavista asioista Tiivistelmä Rakennesuunnitelman uudistamista ohjaa seutuhallituksen hyväksymä tavoitteisto, jonka mukaan kunnat varautuvat kaupunkiseudun kasvuun yhdyskuntarakennetta täydentäen ja liikkumistapoja uudistaen. Uudistamisessa korostetaan kaupunkiseudun kokonaisetua ja voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Väliraportissa tutkitaan kahta suunnitelmavaihtoehtoa ja arvioidaan niiden kaupunkiseudullisia vaikutuksia. Vaihtoehdoilla kuvataan eroja liittyen kasvun suuntiin sekä liikennejärjestelmän, maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamiseen. Vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan niiden avulla luodaan pohja varsinaiselle suunnitelmalle. Vaihtoehtojen erot liittyvät erityisesti väestönkasvun kohdentumiseen ja siitä johtuviin vaikutuksiin. Tiivis ja keskittävä -malli painottaa kaupunkiseudun ydintä ja ympäröiviä keskuksia. Nykyisten keskustojen ja aluekeskusten rooli monipuolisina asumisen, palveluiden ja liikkumisen solmuina korostuu. Vaihtoehto hyödyntää tehokkaasti nykyistä yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria. Seudulliset investoinnit voidaan minimoida ja saavuttaa yhteiskunnallisia säästöjä. Nauha ja laajentava -mallissa nykyiset keskukset eivät muutu yhtä merkittävästi, vaan yhdyskuntarakenne sekä täyttyy että laajenee. Kasvualueita on enemmän, jolloin asuin- ja työpaikka-alueet erottuvat selvemmin toisistaan. Lähipalvelukeskusten verkko on laajempi. Merkittävä osa investointitarpeista kohdentuu uusien alueiden ja niihin liittyvien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Laajennusalueet on kytketty joukkoliikenteeseen. Molemmissa vaihtoehdoissa on vahva joukkoliikenne, jossa lähijunan, kaupunkiraitiotien ja bussien kokonaisuus muodostuu hieman eri tavoin ja eri vaiheistuksin, erityisesti idän suunnassa. Väliraportti kokoaa rakennesuunnitelman uudistamistyön tähänastiset vaiheet, jotka on eritelty raportin lopussa. Myös yhteistyö maakuntakaavan valmistelun kanssa on kuvattu lopussa. 2

3 1 Suunnittelun lähtökohdat ja rajaukset Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava seudullinen suunnitelma. Se tarkastelee kaupunkiseutua kokonaisuutena, ja esittää ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. Rakennesuunnitelman tavoitevuosi on Tämän vuoksi kaupunkiseudun suunnittelussa on huomioitava yleiset kehitystrendit ja pyrittävä varautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen kaupunkiseutu haluaa kehittyä strategiavisionsa mukaisesti vetovoimaisena alueena sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijänä. Kaupunkiseudun toimintaympäristöön vaikuttavia muutostrendejä ovat mm. globalisaatio, ilmastonmuutos ja teknologian kehitys ja ikääntyminen. Globalisaatio merkitsee kaupunkiseutujen välisen kilpailun vahvistumista, jolloin elinympäristön laatutekijöiden merkitys korostuu. Myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen on seudun kilpailukyvyn kannalta oleellista: seudun on oltava houkutteleva yrityksille ja niiden työvoimalle. Kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan ja lisäävän keskeisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestön määrää. Tämän vuoksi kaupunkiseutua tulee tarkastella kokonaisuutena ja ohjata tulevien vuosikymmenien kasvu kestävällä tavalla. Osa väestönkasvusta tulee ikääntyvästä väestöpohjasta, joka luo painetta julkistalouksille. Toisaalta pidempien elinkaarien yhteiskunta tarkoittaa aktiivisia eläkeläisiä liikkumisessa ja kuluttamisessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiristyviin päästötavoitteisiin pääsemiseksi kaupunkiseudulla tarvitaan energia- ja resurssitehokkaita valintoja ja ratkaisuja maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Uudistamisessa keskeistä on seudun väestöennusteen päivittäminen sekä ennusteen vertaaminen yhdyskuntarakenteen kykyyn vastaanottaa kasvua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungoksi otetaan joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen tuoreet suunnitelmat. Uutena kokonaisuutena rakennesuunnitelmaan liitetään myös palveluverkon seudullinen tarkastelu. Keskeinen rajaus on, että Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma laaditaan kaupunkimaisen maankäytön suunnitteluun taajamarakenteen alueelle. Taajamarakenteen ulkopuolisessa rakentamisessa kunnat huomioivat seudullisesti sovitut yhteiset periaatteet. Rakennesuunnitelmalla on tarkoitus viestiä kaupunkiseudun tuoreimmat linjaukset valmisteilla olevaan maakuntakaavaan Tämän vuoksi rakennesuunnitelman valmistelu ja työvaiheet on yhteensovitettu maakuntakaavan valmistelun kanssa. Rakennesuunnitelma hyväksytään valtuustoissa, ja sitä toteutetaan kuntien kaavoitus- ym. toimenpiteiden kautta. Rakennesuunnitelman uudistaminen on osa MAL2-aiesopimuksen toteuttamista. Sen sitovuutta vahvistetaan laatimalla seudullisesti merkittävistä asioista toteuttamisohjelma, kuvaamalla kunnittaiset toimenpiteet ja seuraamalla ohjelman toteuttamista. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen. Uudistettavana oleva rakennesuunnitelma pohjautuu valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelmaan, johon ei ole tarvetta tehdä kokonaisuudistusta. Ennen kaikkea tarve on huomioida ajan aiheuttamat muutostarpeet. Kuva. Maankäytön suunnitteluvälineitä kaupunkiseudulla. 3

4 Kuva. Uudistettava rakennesuunnitelma

5 2 Rakennesuunnitelman tavoitteet Tavoitteet pohjautuvat valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään tavoitekokonaisuuteen, joka kuvaa millaista kaupunkiseutua haluamme rakentaa. 2.1 Tavoitekokonaisuus 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia 2.2 Tavoitekokonaisuuden perustelut Rakennesuunnitelma 2040, tavoitevaiheen lisäperustelut, seutuhallitus : Varaudumme väestön kasvuun Kaupunkiseudun väestö kasvaa syntyvyyden, muuttoliikkeen ja asukkaiden eliniän kasvun myötä. Alue on vetovoimainen, ja kasvun ennakointi on maankäytön keskeisiä kysymyksiä mm. kuntatalouden kannalta. Väestönkasvu turvaa myös uutta työvoima yrityksille ja julkiselle sektorille väestön eläköityessä. Kasvun kautta taloudellinen huoltosuhde pysyy kestävänä. Rakennesuunnitelma mitoitetaan noin 4100 hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa hengen väestönkasvua vuoden 2013 alusta ja kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Kasvu vastaa nykytilaa ja maakuntakaavan laadinnan väestötavoitetta. Kyseessä on varautuminen, jonka tarkoituksena on varmistaa hallittu ja suunnitelmallinen kasvu. Rakennesuunnitelman uudistamisessa kasvu ohjataan seudun kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueiden ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa sekä joukkoliikenneverkko ja sen kehittymisedellytykset. Taulukko: Kaupunkiseudun väestön vuosittainen kasvu 2000 luvulla Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kaupunkiseudun taloudellinen ja toiminnallinen kilpailukyky perustuu eheään yhdyskuntarakenteeseen ja riittävään asukastiheyteen. Eheä yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille toimivan asuinympäristön tarvittavine palveluineen sekä yrityksille ja kunnille tuottavuutta edistävän toimintaympäristön. Kasvun ohjaaminen kaupunkirakenteen sisälle vähentää investointien tarvetta samoin kuin etäisyyksien pidentymistä ja liikkumista. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisellä tavoitellaan maankäytön yhdyskuntataloudellisen vaikuttavuuden parantamista. Tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä sekä vahvistamalla joukkoliikennekäytäviä asutuksen, kaupan, palvelujen ja toimistojen alueena lisätään myös energiatehokkuutta sekä vastataan seudullisen ilmastostrategian tavoitteisiin. Toiminnoiltaan sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa arjen sujuvuus lisääntyy ja eri toimintojen saavutettavuus paranee. Liikkumisen ratkaisuissa tulee huomioida myös ympäristön viihtyisyys ja esteettömyys. Koska maankäytön muutokset olemassa olevassa rakenteessa ovat haasteellisia, tulee maapoliittisia keinoja käyttää tehokkaasti eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi. Eheyttäminen koskee kaupunkiseudun kaikkia kuntia. Se tulee toteuttaa täydennysrakentamalla nykyisiä alueita niiden ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Kasvu luo paineita asemakaavoitetun alueen liepeille. Lieverakentamisen vaikutuksia vähennetään ohjaamalla rakentamista lievealueilla seudullisten periaattei- 5

6 den mukaisesti ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kunnat kehittävät maankäyttöä myös kylissä mahdollisuuksiensa mukaan Kehitämme keskustoja ja keskuksia Kaupunkiseudun keskusverkko muodostuu profiileiltaan erilaisten kunta-, ala- ja lähikeskusten ympärille. Keskuksia kehitetään palveluverkon ja liikkumisen solmukohtina ja myös monipuolisina asumisen ja työn ympäristöinä. Tärkeimmät keskukset ovat kuntien ja kaupunkien keskustat, jotka kokoavat ihmisiä paitsi asioimaan myös viihtymään. Kaupan merkitys keskustojen elinvoimalle on olennainen, minkä vuoksi kaupalliset palvelut ohjataan keskustoihin joukkoliikennekäytävien ja alemmantasoisten keskusten ohella. Tilaa vievä kauppa sijoitetaan asioinnin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään myös lisäämällä keskusta-asumisen tarjontaa sekä toimisto- ja liiketilatarjontaa Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Kasvun ohjaaminen nykyiseen rakenteeseen tarjoaa mahdollisuuden asuinympäristöjen monipuolistamiseen. Rakentamispaineista huolimatta uudisrakentaminen tulee tehdä asuinympäristön laatutekijöitä korostaen. Talotyyppien vaihtoehtoja tulee lisätä keskitehokkaalla asuntorakentamisella. Myös seudullisen ja paikallisen viherverkoston huomioiminen parantaa asuinympäristöjä. Suurin osa rakennettavista asunnoista on tulevaisuudessakin omistusasuntoja. Kasvavalla kaupunkiseudulla on kuitenkin tarve lisätä sosiaalista vuokraasuntotuotantoa ja sen osuutta erityisesti kehyskunnissa. Tämän kunnat hoitavat yhteisvastuullisesti MAL-aiesopimuksen hengessä, mm. luovuttamalla tontteja ko. tuotannolle. Vuokra-asuntotuotannolle otollisia ympäristöjä ovat erityisesti seudun kaupunkimaiset kunnat Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille Uudistamme liikkumisen tapoja Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteisratkaisut ovat avainasemassa liikkumistarpeen vähentämisessä. Liikkumiskulttuuria uudistetaan lisäämällä kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn, osuuksia. Näin vaikutetaan henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysähtymiseen. Joukkoliikenteen vetovoimaa lisätään kehittämällä raideliikennettä ja sopimalla raideliikenteen investointien toteuttamisesta. Ratakapasiteetissa huomioidaan lähiliikenteen tarpeet. Pienin investoinnein liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa kehittämällä matkaketjuja ja älyliikennettä Parannamme palvelujen saavutettavuutta Kaupunkiseudun rakenteen tiivistyessä palveluverkkoa tulee hyödyntää seudullisesti. Niin kuntien raja-alueilla kuin koko seudun alueella palvelujen avautuessa vähitellen koko väestölle, on palveluverkon seudullinen suunnittelu kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Palveluja sijoitetaan siten, että lähipalvelut julkiset ja kaupalliset ovat hyvin tavoitettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Isommalle väestömäärälle suunnatut palvelut sijoitetaan hyvien kulkuyhteyksien ääreen. Vapaa-ajan ja liikuntapalvelu- 6

7 jen käyttö kasvaa, minkä vuoksi myös ne tulee sijoittaa joukkoliikenteen vyöhykkeille. Keskusverkossa olevien alakeskusten kytkeytyminen kestäviin kulkumuotoihin huomioidaan Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta Rakennesuunnitelman tavoitteeksi on asetettu, että kunnat sopivat seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on riippuvainen myös valtion toteutuksesta. Hankkeet ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erityisesti keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rakennesuunnitelman 2030 laadinnan yhteydessä kunnat eivät ottaneet yhteistä poliittista kantaa mainittuihin hankkeisiin Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelman sitovuutta lisätään aikatauluttamalla sen toteutus toteuttamisohjelman ja kaavoituksen kautta sekä MAL-aiesopimuksella. MALaiesopimusmenettelyn jatkamista tavoitellaan vuoden 2015 jälkeen. Maakuntaja seutusuunnittelu sovitetaan yhteen, ja kaupunkiseudun tahto viestitään koskien mm. joukkoliikenne- ja palveluverkkoratkaisua, maankäytön ja asumisen mitoitusta sekä työpaikkojen sijoittumista. 7

8 3 Suunnitelmavaihtoehdot 3.1 Vaihtoehtoasetelma ja sen kehittyminen Rakennesuunnitelman uudistamisen tavoitteena on saattaa rakennesuunnitelma 2030 ajan tasalle. Uudistamistyössä huomioidaan väestökehitys tavoitevuoteen 2040 asti, sekä uusimmat seudulliset suunnitelmat ja toimenpideohjelmat maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskien. Koska kyseessä on uudistamistyö, pidetään rakennesuunnitelmaa 2030 uudistamisen vaihtoehtojen suunnittelun pohjana. Seudun kehittämisen ja kasvun suuntaamisen pääperiaatetta ei muuteta: paino on eheyttämisessä, täydennysrakentamisessa ja kasvun suuntaamisessa sisäänpäin. Vaihtoehdoissa tutkitaan näiden periaatteiden ja hyväksyttyjen tavoitteiden puitteissa erilaisia mahdollisuuksia suunnata asutuksen ja työpaikkojen kasvua ja kehittää liikennejärjestelmää sekä palveluverkkoa. Lisäksi rakennesuunnitelman uudistamisessa huomioidaan, miten rakennesuunnitelmaa 2030 on jo toteutettu. Vaihtoehtovaihe käynnistyi tavoitevaiheen jälkeen työpajalla ( ), jossa pohdittiin vaihtoehtoasetelmaa: millaisia vaihtoehtoja on tarpeen tutkia, millaisia ratkaisumalleja on olemassa, mitä elementtejä sisällytetään kuhunkin vaihtoehtoon jne. Työpajan tärkeimpänä tuloksena vaihtoehtoasetelman kannalta oli, että joukkoliikenteen perusratkaisuja pääsuunnittain ei ole enää tarpeen vaihtoehdoissa avata lukuun ottamatta idän/pohjoisen suuntaa. Vaihtoehtoasetelma oli siis synnytettävä muista lähtökohdista. Rakennesuunnitelman 2030 uudistamistarve liittyy osaltaan tavoitteeseen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja suunnata kaupunkiseudun kasvu aiempaa enemmän sisäänpäin. Toisaalta esimerkiksi lähijunaliikenteen käynnistäminen Lempäälän, Oriveden ja Nokian suuntaan mahdollistaa useiden uusien asemien ja seisakkeiden avaamisen ja niiden ympäristöjen maankäytön merkittävän kehittämisen. Myös kaupunkiraitiotieyhteydet vaativat maankäyttöä ympärilleen. Riittääkö kaupunkiseudun kasvupotentiaali useiden kasvusuuntien samanaikaiseen avaamiseen? Miten kehitystä tulisi vaiheistaa? Vastaako Rakennesuunnitelma 2030 riittävällä tavalla näihin kysymyksiin? sen mahdollisuudet ja vaikutukset kaupunkirakenteen kehittymiseen yhteisesti sovittujen tavoitteiden määrittämään suuntaan. Vaihtoehtoja laadittiin lopulta kaksi, joista toinen painottaa kaupunkiseudun ydintä ja ympäröiviä keskuksia ja toinen jakaa kasvua myös välialueille ja laajentaa rakennetta jossain määrin. Vaihtoehtoja täydennettiin ja tarkasteltiin Rakennesuunnitelman 2030 päällä, jotta voitiin korostaa muutosta voimassa olevaan rakennesuunnitelmaan nähden. Lähtökohtana on ollut, että molemmat vaihtoehdot mahdollistavat rakennesuunnitelmatyölle asetettujen väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamisen. Vaihtoehdoista on pyritty muokkaamaan mahdollisimman periaatteellisia (jopa osin kärjistettyjä), jotta vaikutusten arviointi toisi ratkaisumallien erot selvästi esiin, mutta kuitenkin kokonaisuutena realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Rakennesuunnitelmassa 2030 esitettyihin varauksiin on haettu vaihtoehdoissa erilaisia, vaihtoehdon ideaa tukevia painotuksia. Ajankohtaisten, seudullisten hankkeiden merkitystä punnitaan ottamalla ne mukaan ainakin toiseen vaihtoehtoon (esim. järjestelyratapihan siirto) tai niiden toteuttamistapaa eri tavoin varioimalla (läntinen ratayhteys, kehä 2 sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen). Vaihtoehtojen hyviä ja huonoja ominaisuuksia tarkasteltiin kahdessa työpajassa ( ja ), joista toinen oli kohdennettu seututyöryhmille ja toinen kunnanjohtajille ja seutuhallitukselle. Työpajojen tulokset koottiin ja vaihtoehdot viimeisteltiin saadun palautteen perusteella. Tässä vaiheessa ei määritelty osaalueiden mitoitusta, eikä muitakaan yksityiskohtia, vaan tämä tehdään varsinaisen rakennesuunnitelman laadinnan yhteydessä liittyen osa-alueiden sisältöön ja toteuttamisen vaiheistukseen. Tältä pohjalta syntyi Rakennesuunnitelman 2040 vaihtoehtoasetelma: tarpeesta saada selville täydennysrakentamisen ja liikennehankkeiden ajallisen porrastuk- 8

9 3.2 Suunnittelualue Rakennesuunnitelman alue kattaa Tampereen kaupunkiseudun kuntien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kaupunkimaisen alueen lähialueineen. Tarkastelualue on rakennesuunnitelman uudistamistyössä sama kuin Rakennesuunnitelmassa 2030 lukuun ottamatta Nokian Siuroa, joka on uudistamistyössä kytketty mukaan suunnittelualueeseen kaupunkialueen merkittävänä teollisena työpaikkakeskittymänä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma on ensisijaisesti kaupunkialueen kehittämisen työväline. Työssä ei näin ollen tarkastella koko seudun aluerakennetta ja sen kehittämismahdollisuuksia, vaan keskitytään ydinkaupunkialueeseen ja seudun isoimpiin keskuksiin, jotka toiminnallisesti kytkeytyvät ydinkaupunkialueeseen. Tämän periaatteen selventämiseksi vaihtoehtokartoissa esitetään suunnittelualue. Edellä mainitun rajauksen mukaisesti kylien ja maaseutumaisen alueen suunnitteluperiaatteiden tarkastelu jää tämän työn ulkopuolelle. Kylien kehittämistä ohjaavat seutuhallituksen hyväksymät periaatteet asemakaavojen ulkopuolisesta rakentamisesta. Niiden mukaan lievealueella tapahtuva rakentaminen ohjataan asemakaavoitetuille tai asemakaavoitettaville alueille ja kyliin tukemaan maaseudun ja sen palvelujen kehittämistä. Sen sijaan seuraavassa vaiheessa laadittavan rakennesuunnitelman vaikutuksia on tarpeen tarkastella myös kylien ja ympäröivän kaupunkiseudun näkökulmasta, koska rakennesuunnitelman vaikutusalue on laajempi kuin suunnittelualue. Vaihtoehtovaiheessa vertailu ja vaikutusten arviointi keskittyy kuitenkin ydinalueelle ja sen sisäisen rakenteen vaihtoehtoihin ja mahdollisuuksiin. 3.3 Vaihtoehtojen keskeinen sisältö Vaihtoehtojen pääperiaatteet Rakennesuunnitelman uudistamisen vaihtoehdot muodostuvat kunkin vaihtoehdon periaatteeseen pohjautuvasta maankäytöstä, liikennejärjestelmästä ja palveluverkosta. Vaihtoehdoilla on ollut työniminä Tiivis ja keskittävä ja Nauha ja laajentava. Tiivis ja keskittävä (jatkossa myös ydinmalli ) on ydinkaupunkialuetta ja ympäröiviä keskuksia painottava malli. Keskuksia ja asemanseutuja on nauhamallia vähemmän, mutta ne ovat isompia ja vahvempia. Lempäälän ja Nokian suuntien tiheävuoroista lähijunaliikennettä liikennöidään potentiaalisista asemista/seisakkeista vain isoimmilla. Kasvu tapahtuu selkeästi sisäänpäin, ja esimerkiksi järjestelyratapihan siirto toteutuisi tässä mallissa, jolloin keskeisellä kaupunkialueella päästään tehokkaaseen rakentamiseen tältäkin osin. Nauha ja laajentava (jatkossa myös nauhamalli ) jakaa kasvua tasaisemmin myös nykyisten keskusten välialueille ja laajentaa rakennetta jossain määrin. Uudet avaukset ja laajennukset ovat harkitusti mahdollisia, jolloin tarve keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamiseen ei ole yhtä suuri kuin ydinmallissa. Lempäälän ja Nokian suuntien tiheävuoroista lähijunaliikennettä liikennöidään kaikilla potentiaalisilla asemilla ja seisakkeilla. Kasvua painotettaisiin Rakennesuunnitelmaa 2030 enemmän kaikkiin radanvarsikeskuksiin (mm. Sääksjärvi, Kulju, Hakkari, Kalkku, Harjuniitty). Tässä mallissa ratapihan siirtoa ei toteutettaisi, koska paine ottaa järjestelyratapihan tilaa käyttöön ei ole yhtä suuri kuin ydinmallissa Keskus- ja palveluverkko Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutuja tulee kehittää tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita tulee kehittää monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 palveluverkon tarkastelu jäi vähälle huomiolle. Tällöin kuitenkin asetettiin tavoitteita palveluverkon kehittämiseen: mm. palveluverkon seudullinen hyödyntäminen, yhteisten periaatteiden sekä läpinäkyvien seudullisten käytäntöjen luominen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunkiseudulla on käynnistetty palveluverkon suunnittelun seudullinen tarkastelu, josta on valmistunut nykytilan kartoitusta koskeva raportti (Palveluverkon suunnittelu Tampereen kaupunkiseudun kunnissa nykytilan kartoitus, 2012). Palveluverkon kehittäminen kytkeytyy myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen MAL-aiesopimukseen , jonka mukaan kuntien tulee 9

10 laatia seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle, ja huomioida, että julkisten ja kaupallisten palvelujen sijaintiperiaatteet tukevat toisiaan. Seudullisissa periaatteissa huomioidaan palvelujen sijoittumisen merkitys niin, että ne ovat hyvin eri kulkumuodoilla (erityisesti joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) saavutettavissa. Kuntien raja-alueilla palveluita pyritään suunnittelemaan, toteuttamaan ja käyttämään yhdessä. Palveluverkkoa tarkastellaan rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, jolloin tarkastelun kohteena ovat seudullisesti merkittävät ja paljon liikennettä synnyttävät palvelut. Rakennesuunnitelman uudistamisen vaihtoehdoissa palveluverkkoa on tarkasteltu karkealla tasolla liikkumisen tarpeet ja palveluiden taloudelliset järjestämismahdollisuudet huomioiden. Palveluverkko muodostuu vaihtoehdoissa Tampereen seutukeskuksen lisäksi alue- ja lähipalvelukeskuksista. Lähipalvelukeskukset ovat asuinalueiden päivittäisiä tai usein käytettäviä palveluja tarjoavat keskukset. Niiden palvelutarjontaa ovat esimerkiksi päiväkodit, alakoulut (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetuksen alaluokat) sekä lähiliikuntapaikat, joiden turvallinen ja hyvä saavutettavuus korostuu. Kaupallisista palveluista lähipalvelukeskuksessa on ainakin lähikauppa. Erikoistavarakaupassa tukeudutaan alue- ja seutukeskuksiin. Aluekeskukset ovat kaupallisten ja julkisten palvelujen keskeisimpiä palveluytimiä, jotka sisältävät aina myös huomattavasti lähipalveluja. Julkisten palvelujen (sivistys, sote) osalta palvelutaso vastaa kuntakeskus- tai ns. hyvinvointikeskus - tason palveluja (työnimenä tullaan jatkossa käyttämään termiä monipalvelukeskus ). Tämän tason palveluille on luonteenomaista, että pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin tai että palvelu vaatii laajaa väestöpohjaa. Aluekeskuksia voivat olla myös tätä pienemmät keskukset, jotka sijaitsevat kaupunkiseudun muusta rakenteesta kauempana, ja joiden palveluvarustusta ja omavaraisuutta on tarpeen tästä syystä ylläpitää tai kasvattaa. Aluekeskusten maankäytön tulee olla monipuolista ja sekoittunutta. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen (erikoiskaupat, yläkoulut, lukiot, virastot, terveysasemat, äitiysneuvolat) ohella aluekeskuksissa on muita keskustahakuisia työpaikkoja, monimuotoista asumista (myös kerrostaloasumista) sekä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein eri tyyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita. Aluekeskusten laajan palvelutarjonnan ja väestönpohjan johdosta niiden tulee olla hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Rakennetun ympäristön laatuun ja vetovoimaan, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin, turvallisiin ja toimiviin lähiraitteihin ja toimiviin keskustajärjestelyihin on aluekeskuksissa kiinnitetty erityistä huomiota. Suunnitelmavaihtoehdoissa on eroja sen suhteen, miten vahvoja keskukset ovat ja mihin uusia lähipalvelukeskuksia syntyy. Ydinmallissa aluekeskukset ovat selvästi vahvistuneet nykyisestä. Nauhamallissa aluekeskukset vahvistuvat jonkin verran. Aluekeskusten määrän osalta vaihtoehdot eivät eroa toisistaan, molemmissa vaihtoehdoissa niitä on osoitettu 12. Kaupunkiseudun aluekeskuksia vuonna 2040 ovat Hervanta, Härmälä-Partola, Kangasala, Koilliskeskus, Lakalaiva, Lempäälä, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tesoma ja Ylöjärvi. Lähipalvelukeskuksia syntyy nauhamallissa lisää, kun taas ydinmallissa kasvu keskittyy isoihin keskuksiin eikä uusia lähipalvelukeskuksia synny. Sekä ydin- että nauhamallissa on osoitettu lähipalvelukeskuksina seuraavat 9 keskusta: Kaukajärvi, Ojala-Lamminrahka, Siltatie/Ylöjärven kirkonseutu, Siuro, Suorama, Sääksjärvi, Vatiala, Vesilahti ja Vuores. Nauhamallissa lähipalvelukeskuksia ovat lisäksi: Harjuniitty, Metsäkylä, Nurmi-Sorila, Oriveden asema, Ruutana ja Siivikkala. Tampereen seutukeskukseen sijoittuu sekä lähikeskus- ja aluekeskustason palveluja (vaihtoehtokartoissa: kantakaupungin alue- ja lähipalvelut) että merkittävä osa seudullisesti keskitetyistä palveluista. Näitä ovat erityisosaamista edellyttävät palvelut, jotka vaativat aluekeskustasoa laajemman asukaspohjan, esimerkiksi koko seudun tai maakunnan väestöpohjan. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sairaalat ja erikoissairaanhoidon palvelut, ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset ja erityislukiot/muu erikoistunut toisen asteen koulutus. Seudullisesti keskitetyissä palveluissa ei ole eroja suunnitelmavaihtoehtojen välillä. Vaihtoehtokartoissa on lisäksi osoitettu nykyiset keskusten ulkopuoliset kaupan keskittymät. Nämä aiheuttavat liikkumistarvetta ja voivat heikentää nykyisten keskusta-alueiden elinvoimaisuutta. Vaihtoehtojen suunnittelussa on pohdittu nykyisten keskusten ulkopuolisten kauppakeskittyminen suhdetta uusiin kasvualueisiin, tavoitteelliseen keskus- ja palveluverkkoon sekä joukkoliikenteeseen. Uusien aluekeskusten ja asemanseutujen myötä (esim. Lakalaiva ja Kalkku) osa aiemmin keskusten ulkopuolisista kaupan keskittymistä saadaan raideliikenteen piiriin. Uusia keskusten ulkopuolisia kaupan keskittymiä ei ole vaihtoehdoissa osoitettu. 10

11 Tiivis ja keskittävä Nauha ja laajentava Seutukeskus Tampere Aluekeskus (12) Hervanta Härmälä-Partola Kangasala Koilliskeskus (ml Linnainmaa) Lakalaiva Lempäälä Lielahti Nokia Orivesi Pirkkala Tesoma Ylöjärvi Lähipalvelukeskus Kaukajärvi (9/15) Ojala-Lamminrahka Siltatie / Kirkonseutu Siuro Suorama Sääksjärvi Vatiala Vesilahti Vuores Harjuniitty Metsäkylä Nurmi-Sorila Orivesi as. Ruutana Siivikkala Taulukko. Suunnitelmavaihtoehtojen mukaiset alue- ja lähipalvelukeskukset. Näiden lisäksi vaihtoehtoihin sisältyvät Tampereen kantakaupungin alue- ja lähipalvelut. Tarkastelu perustuu seuraavaan lähdeaineistoon: Palveluverkon suunnittelu Tampereen kaupunkiseudun kunnissa nykytilan kartoitus (2012); Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (2008); Rakennesuunnitelma TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN PALVELULUOKITTELU (alustava, sivistys- ja sotepalvelut) Määrite Sisältö Lähi, arki Palvelua käytetään toistuvasti ja sen turvallinen saavutettavuus on tärkeää -Varhaiskasvatus -Esi- ja perusopetus (1-6) -Lastenneuvola -Arkiliikuntapaikat -Kouluterveydenhuolto -Kotiin annettavat palvelut -Hammashuolto (koulun yhteydessä?) Alue- ja kuntakeskus, monipalvelu Pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin tai palvelu vaatii laajemman väestöpohjan -Virastopalvelut -Kirjasto -Uima-, jää- ja liikuntahalli -Yleislukiot -Vapaa sivistystyö -Perusopetuksen vuosiluokat (7-10) -Terveyskeskukset ja -asemat -Äitiysneuvola -Perussosiaalityö -Lastensuojelu -Hammashuolto (terveysaseman yhteydessä?) Seudullisesti keskitetty, erityinen Erityisosaamista ja seudullista tai maakunnallista väestöpohjaa edellyttävä palvelu -Ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset -Erityislukiot/muu erikoistunut toisen asteen koulutus -Kansainväliset koulut, varhaiskasvatus ja muu erityiskoulutus (ruotsinkielinen ym.) -Sairaala- tai muu erityisen vaativa opetus -Erikoissairaanhoito -Lastensuojelu -Edunvalvonta -Sosiaalipäivystys Taulukko. Tampereen kaupunkiseudun Palveluvisio 2040, alustava luonnos. 11

12 3.3.3 Asuminen Rakennesuunnitelma 2040 mitoitetaan noin hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa hengen väestönkasvua ja kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi varaudutaan asumisväljyyden kasvuun. Rakennesuunnitelmavaihtoehdoissa kasvu on ohjattu uusille ja merkittävästi täydennettäville asuinalueille sekä keskustoihin vaihtoehdon ideaa ja joukkoliikennejärjestelmän ja palveluverkon perusratkaisua tukien. Maankäytön potentiaalisia muutosalueita on tarkasteltu karkealla tasolla ja yleistäen. Kartoilla kuvatut rakentamisen painopistealueet eivät ole aluevarauksia, vaan kuvaavat lähiympäristön rakentamishankkeiden volyymiä kokonaisuutena. Suunnitelmavaihtoehdoissa ei ole osoitettu osa-aluekohtaista mitoitusta. Uuden maankäytön varaukset kartalla kuvaavat kuitenkin painotusta, miten asuntorakentamistarve vuoteen 2040 asti kussakin vaihtoehdossa eri alueille jakautuu. Huomattavaa kuitenkin on, että keskuksissa ja niiden tuntumassa maankäytössä pyritään kaupunkimaisuuteen ja toimintojen sekoittuneisuuteen, joten asuinalue- /maankäyttö-varaukset näillä alueilla sisältävät myös keskustahakuisia työpaikkoja ja palveluja. Molemmissa vaihtoehdoissa Tampereen kantakaupunkiin on osoitettu merkittävää kasvua, mikä tiivistää ja laajentaa nykyistä kantakaupungin aluetta. Nauhamallissa kasvupaineita purkautuu kuitenkin ydinmallia enemmän erityisesti raideliikennekäytäviin. Aluekeskuksissa kehitys on vastaavanlainen: ydinmallissa aluekeskuksiin sijoittuu merkittävää kasvua, mikä muuttaa alueiden luonnetta kaupunkimaisempaan ja toiminnoiltaan sekoittuneempaan suuntaan; nauhamallissa kasvua jakautuu osin myös keskusten välialueille, jolloin keskusten ydinalueet tiivistyvät maltillisemmin ja niiden kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena. Osa-alueittain tarkasteluna Ylöjärven suunnassa ydinmalli painottaa Lielahden ja Ylöjärven kirkonseudun aluekeskuksia. Kasvua on ohjattu merkittävästi myös Ylöjärven Siltatielle, mikä perustuu suunnitelmiin jatkaa kaupunkiraitiotietä mahdollisesti Siltatielle asti. Nauhamallissa kaupunkiraitiotie päättyy Ylöjärven aluekeskukseen, josta on osoitettu bussiliikenteen laatukäytävät sekä Siltatielle että Metsäkylään. Nämä ovat nauhamallissa osoitettu täydentyvinä ja laajentuvina taajamina/lähipalvelukeskuksina. Molemmissa malleissa on lisäksi osoitettu pistoraide Lielahdenkatua pitkin Lielahden kirkolle. Molemmissa malleissa raide jatkuu kirkolta edelleen Lentävänniemeen, nauhamallissa kirkolta on osoitettu bussiliikenteen laatukäytävä Siivikkalaan, jonne on osoitettu uutta maankäyttöä. Nokian suunnassa ydinmalli jakaa kasvua Tesoman ja Nokian aluekeskuksiin. Nokialla osa kasvusta sijoittuu myös Harjuniityn alueelle, Epilän alue kasvaa eri liikennemuotojen uutena solmuna ja vaihtopaikkana Tesoman kyljessä. Nauhamallissa Nokian suunnan lähijunalla on Tesoman ja Nokian asemien lisäksi Kalkun, ja Harjuniityn asemat, jolloin maankäyttökin jakautuu ydinmallia tasaisemmin lähijunan asemien ympäristöön. Nauhassa bussiliikenteen laatukäytävä ulottuu Siuroon saakka, ydinmallissa se päättyy Harjuniittyyn. Pirkkalan suunnassa ydinmallissa maankäytön kasvu painottuu Pirkkalan aluekeskukseen ja Naistenmatkantien varteen tukemaan kaupunkiraitiotieratkaisua. Nauhamallissa raitiotie jatkuu aina Sankilaan asti, joka on mallissa Pirkkalan laajenemissuunta. Lempäälän suunnassa ydinmalli painottaa Lakalaivan ja Lempäälän aluekeskuksia ja asemanseutuja. Merkittävä kasvun alue on lisäksi Sääksjärvi, jonka asemaa kaupunkirakenteessa vahvistaa poikittainen katuyhteys lentoasema-hervanta. Nauhamallissa Lempäälän suunnassa lähiliikenteen uusien asemien myötä kasvua jakautuu em. aluekeskusten lisäksi myös Kuljuun ja Hakkariin. Lakalaivassa ja Sääksjärvellä kasvu on tässä mallissa ydinmallia maltillisempaa. Hatanpää ja Nekala kehittyvät molemmissa malleissa osana Tampereen kantakaupunkia. Nauhassa bussiliikenteen laatukäytävä ulottuu Vesilahdelle saakka, ydinmallissa se päättyy Lempäälään. Idän suunnalla ydinmallissa kaupunkiraitiotie linjataan Kangasalan aluekeskukseen. Nauhataajamaa on mallissa vahvistettu, jotta se tukisi raitiotieratkaisua. Kasvua ohjataan myös Ojala-Lamminrahkan alueelle, jolle on osoitettu pistoraide. Hankkion-Koilliskeskuksen alue kehittyy erityisesti asumisen ja palveluiden alueena raitiotieverkkoon kytkeytyen. Nauhamallissa raitiotieverkkoon kytketään Ojala-Lamminrahkan kautta Nummi-Sorila. Tälle osa-alueelle sekä Koilliskeskukseen ohjautuu myös suurin osa idän suunnan kasvusta. Hankkion alue kehittyy nauhamallissa pääosin työpaikka-alueena. Oriveden suunnan lähiliikenteen kehittäminen ohjaa nauhamallissa jonkin verran kasvua myös uusille asemanseuduille Oriveden asemalle ja Ruutanaan. Kangasalan nauhataajamaan osoitetaan vähemmän uutta maankäyttöä kuin ydinmallissa, koska raitiotieliikenteen odotetaan käynnistyvän sinne vasta vuoden 2040 jälkeen. 12

13 3.3.4 Työpaikat Suunnitelmavaihtoehdoissa on tarkoituksena ollut osoittaa kokonaisuutena riittävästi ja monipuolisesti erityyppisiä työpaikka-alueita eri puolille kaupunkiseutua. Kaupunkialuetta on tarkasteltu sen suhteen, minkä typpiset työpaikat kaupunkiseudun eri osiin soveltuvat. Tampereen keskusta monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena säilyy kaupunkiseudun ylivoimaisesti suurimpana työpaikka-alueena. Myös keskustaa ympäröivälle muulle kaupunkialueelle sijoittuu huomattava osa uusista työpaikoista. Tehokas kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä keskusten välillä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vaihtoehdoissa on keskus- ja palveluverkon sekä joukkoliikennejärjestelmän osalta joitakin eroja, jotka saattavat vaikuttaa keskustahakuisten palvelu- ja toimistotyöpaikkojen sijoittumiseen. Ydinmallissa kaikki aluekeskukset ovat raideliikenteen (lähijuna tai kaupunkiraitiotie) piirissä vuoteen 2040 mennessä. Nauhamallissa Nurmi-Sorila (lähipalvelukeskus) kytketään raitiotieliikenteen piiriin tavoitevuoteen mennessä, Kangasalle (aluekeskus) kaupunkiraitiotien toteuttaminen on epävarmaa tai se toteutunee vasta 2040 jälkeen. Myös lähipalvelukeskuksiin sijoittuu työpaikkoja mm. lähipalveluiden myötä. Ydinmallissa Vesilahtea ja Siuroa lukuun ottamatta kaikki lähipalvelukeskukset ovat tehokkaan raideliikenteen ja bussiliikenteen laatukäytävän piirissä. Nauhamallissa lähipalvelukeskuksia on enemmän ja ne ovat kaikki tehokkaan joukkoliikenteen piirissä. Elinkeinojen rakennemuutos ja taloudellinen taantuma ovat vähentäneet kaupunkiseudun teollisia työpaikkoja. Teollisuudella on kuitenkin myös kasvuodotuksia, joihin vastaaminen edellyttää riittävää ja monipuolista tonttireserviä. Suunnitelmavaihtoehdoissa on osoitettu uusia varauksia tilaa vieville, raskaille ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttaville, ei-työvoimavaltaisille tuotannon ja varastoinnin toiminnoille ja logistiikka-alueille. Uudet varaukset sijoittuvat pääosin Kehä 2:n ja lentokentän yhteyteen kuten Rakennesuunnitelmassa Vaihtoehdoissa on kuitenkin eroja alueellisen painotuksen suhteen riippuen Kehä 2:een ja järjestelyratapihaan liittyvistä ratkaisuista Liikenne Liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste on kestävien kulkutapojen edistämisessä. Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tehostetaan MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Seudullinen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma ja lähijunaliikenteen kehittämisselvitys (pl. Ylöjärven suunta) on sisällytetty suunnitelmavaihtoehtoihin. Joitakin teiden parannushankkeita tullaan toteuttamaan. Molempien vaihtoehtojen liikennejärjestelmän runkona on vahva seudullinen raidejärjestelmä. Lähijunaliikennettä on Lempäälän, Nokian ja Oriveden suunnilla ja seudulla on useita kaupunkiraitiotielinjoja. Raideliikennettä tukee bussijärjestelmä, joka koostuu runkobussilinjojen muodostamista laatukäytävistä ja täydentävistä bussilinjoista. Osa bussilinjoista toimii myös raideliikenteen liityntälinjoina. Normaalien bussilinjojen lisäksi voi olla toiminnassa myös kutsubussijärjestelmä. Asemien ympäristössä on laadukkaat pyöräväylät ja asemien yhteydessä on pyöräpysäköintipaikkoja. On huomioitava, että toteutuksen kokonaisaikajänne on vuoteen 2040 saakka. Liikenteen hankkeiden aikataulutus ja toteutuksen vaiheistus kuvataan seuraavassa työvaiheessa eli rakennesuunnitelman luonnosvaiheessa. Kävely ja pyöräily Rakennesuunnitelman molemmissa vaihtoehdoissa on mukana kattava kävelyn ja pyöräilyn verkko. Kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko on määritelty Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa Tavoitetilanteessa seudulliset ja alueelliset pääreitit yhdistävät kuntakeskukset ja aluekeskukset toisiinsa ja alue- ja lähiverkon reitit muodostavat toimivat yhteydet alueiden sisällä ja alueilta keskuksiin. Tämän lisäksi pyöräilyn edistämiseen kuuluu pyöräpysäköintipaikkojen kehittäminen keskeisissä kohteissa sekä joukkoliikenteen asemilla ja terminaaleissa (liityntäpysäköinti). Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä tuetaan kaikilla keskusalueilla. 13

14 Seudun sisäinen joukkoliikenne Joukkoliikenne on yhdistelmäratkaisu, jossa on huomioitu seudun eri alueiden väestöntiheys sekä olemassa olevan infran hyödyntäminen. Yhdistelmäratkaisu muodostuu bussiliikenteen laatukäytävistä, kaupunkiraitiotiestä ja lähijunaliikenteestä. Raideliikenne edellyttää myös asemien välissä toimivaa bussiliikennettä ja liityntäyhteyksiä. Kaupunkiraitiotie Rakennesuunnitelman 2030 mukaan kaupunkiraitioteihin varauduttiin väleille Lentävänniemi-Lielahti-Tampereen keskusta-hervanta-vuores- Tampereen keskusta Tampereen keskusta-hankkio-lamminrahka ja Tampereen keskusta-pirkkala. Rakennesuunnitelman 2040 vaihtoehdoissa on näiden lisäksi esitetty raitiotieyhteydet Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan (TAYS) sekä Ylöjärven ja Kangasalan/Nurmi-Sorilan suuntiin. Kaupunkiraitiotien kokonaisratkaisu on molemmissa vaihtoehdoissa pääpiirteittäin samanlainen lukuun ottamatta idän/pohjoisen suuntaa. Ydinmallissa kaupunkiraitiotie toteutetaan Kangasalle ja reitiltä on pistoraide Ojala- Lamminrahkaan. Nauhamallissa kaupunkiraitiotie toteutetaan ensisijaisesti Ojala- Lamminrahkan kautta Nurmi-Sorilaan ja vasta myöhemmässä vaiheessa (mahdollisesti vasta 2040 jälkeen) Kangasalle. Vaihtoehtokohtaisia linjauseroja on lisäksi Tampereen keskustasta Koilliskeskukseen kulkevan reitin linjauksessa, joka kulkee ydinmallissa Sammonkatua ja Sammon Valtatietä pitkin ja nauhamallissa Teiskontietä. TAYS:aan on molemmissa vaihtoehdoissa raitiotieyhteys. Muutoin kaupunkiraitiotien kokonaisratkaisu eroaa eri vaihtoehdoissa ainoastaan linjojen pituudessa. Ydinmallissa Pirkkala on linjan päätepiste, kun taas nauhamallissa kaupunkiraitiotie jatkuu edelleen Pirkkalasta eteenpäin Sankilan kautta lentoasemalle asti. Pirkkala-lentoasema väli toteutunee vasta myöhemmässä vaiheessa 2040 jälkeen. Ylöjärven suunnan linjaa on puolestaan jatkettu ydinmallissa Siltatielle asti, kun taas nauhamallissa Ylöjärvi on linjan päätepiste. Kaupunkiraitiotiestä on käynnissä yleissuunnittelu ensimmäisestä toteutusvaiheesta väleille Hervanta Keskusta Lielahti Lentävänniemi sekä Pyynikintori- TAYS. Ensimmäinen toteutusvaihe on yleissuunnitelman mukaisesti mukana molemmissa vaihtoehdoissa. Tampereen keskustassa linja kulkee Sammonkatua Itsenäisyydenkatua Hämeenkatua pitkin ja jatkaa sitten Pispalan kautta Epilään, joka on molemmissa vaihtoehdoissa lähijunan (Nokialta), ratikan (Ylöjärveltä) ja bussien liityntäsolmu. Maaliskuun 2014 lopussa valmistuvassa yleissuunnitelmassa tutkitaan Pispalan harjun kohdalla myös vaihtoehtoista linjausta Sepänkatu Paasikiventie. Raitiotien ensimmäinen vaihe perustuu kaupunkimaisen tiiviiseen rakenteeseen ja suhteellisen tiheään pysäkkiväliin. Reitillä on tehty yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä alustavia, yhdyskuntarakennetta täydentäviä, maankäytöllisiä tarkasteluja eikä rakennesuunnitelmavaihtoehdoissa ole esitetty tästä poikkeavia ratkaisuja. Muilla kaupunkiraitiotielinjoilla sen sijaan on ollut mahdollista esittää ratkaisuja, joiden myötä kaupunkirakenne muodostuu tiiviin nauhamaiseksi (tiheä pysäkkiväli, alhaisempi nopeus pysäkkien välillä) tai synnyttää pistemäisiä keskittymiä (harvempi pysäkkiväli, suurempi nopeus pysäkkien välillä). Vaihtoehdoissa ei ole menty näin tarkkaan kuvaukseen eikä osoitettu kaupunkiraitiotien pysäkkejä, mutta laadittaessa varsinaista rakennesuunnitelmaa voidaan lähestymistapaa tarvittaessa tarkentaa. Ydinmallin luonteeseen kuuluvat suuremmat keskukset, jolloin välillä olisi harvempaa maankäyttöä. Tällöin kaupunkiraitiotie voisi liikennöidä harvemmalla pysäkkiverkostolla nopeammin. Nauhamallissa keskusten koko on pienempi ja maankäyttö tasaisemmin jakautunut linjojen varrelle, jolloin pysäkkejä olisi enemmän ja liikennöinti hitaampaa. Lähijunaliikenne Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja taajamajunaliikenteestä Taajamajunat välillä Tampere Lempäälä ja Tampere Oriveden asema Orivesi sekä Tampere-Nokia Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Nokialle, Lempäälään ja Orivedelle (Orivesi asema) 14

15 Rakennesuunnitelman 2030 mukaan lähijunaliikennettä oli päätetty kehittää nykyisen ratainfran tarjoamissa puitteissa Tampereen keskustasta Lempäälään, Nokian ja Ylöjärven suuntiin. Ylöjärvi on kuitenkin päättänyt luopua ( ) lähijunaliikenteestä ja sen sijaan lähtenyt mukaan kehittämään seudullista kaupunkiraitiotieratkaisua. Molemmissa rakennesuunnitelmaan 2040 tähtäävissä suunnitelmavaihtoehdoissa on esitetty lähijunaliikenne Lempäälän ja Nokian suuntiin. Ydinmallissa Lempäälän suunnan uusia asemia/seisakkeita Tampereen ja Lempäälän välissä ovat Hatanpää, Lakalaiva ja Sääksjärvi, nauhamallissa näiden lisäksi vielä Kulju ja Hakkari. Ydinmallissa Nokian suunnan uusia asemia/seisakkeita ovat Epilä ja Tesoma, nauhamallissa lisäksi Kalkku ja Harjuniitty. Ydinmallissa Oriveden suunnan junaliikenne jatkuisi nykyisellään eli kaukojunaliikenne Oriveden aseman kautta Jyväskylään ja taajamajunat Orivedelle. Nauhamallissa puolestaan esitetään lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä ja uusia seisakkeita olisivat Hankkio, Kangasalan asema ja Ruutana. Vaihtoehdoissa esitetyt uudet asemat ja seisakkeet perustuvat Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitykseen (Ramboll, 2012). Kaikki selvityksessä esille nostetut ja rakennesuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat seisakkeet ovat mukana ainakin toisessa vaihtoehdossa. Lähijunaliikenteen osalta oleellisia hankkeita ovat henkilöratapihan kapasiteetin lisäys kolmannella välilaiturilla sekä lisäraiteet väleillä Lempäälä-Tampere ja Tampere-Lielahti sekä Lielahti-Nokia. Hankkeet mahdollistavat ja varmistavat suhteellisen häiriöttömän lähijunien liikennöinnin puolen tunnin vuorovälillä näillä ratayhteyksillä. Nämä hankkeet myös vapauttavat ratakapasiteettia valtakunnalliselle junaliikenteelle. Bussiliikenteen laatukäytävä Bussiliikenteen laatukäytävillä tarkoitetaan väyliä, joilla turvataan bussien häiriötön liikkuminen mahdollisimman hyvin. Laatukäytävillä vuorovälit ovat tiheitä ja bussien täsmällisyyttä parantavat bussien valoetuudet liikennevaloissa sekä mahdollisesti bussikaistat ja muut etuusjärjestelyt. Rakennesuunnitelman 2030 mukaisesti bussiliikenteen laatukäytäviä kehitetään Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kaukajärvelle/Annalaan, Kolmenkulmaan, Kangasalle, Lempäälään, Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, Nokialle ja Ylöjärvelle. Rakennesuunnitelman uudistamisen vaihtoehdoissa laatukäytäviin ei ole esitetty olennaisia muutoksia, joitakin jatkeita kylläkin. Nurmi-Sorilaan laatukäytävä on osoitettu vain nauhamallissa, jossa sinne on osoitettu myös merkittävää uutta maankäyttöä. Nauhamallissa on lisäksi jatkettu laatukäytäviä Vesilahdelle, Siivikkalaan ja Ylöjärven Metsäkylään sekä Siltatien alueelle. Suunnitelmavaihtoehdoissa on esitetty myös kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys (Rakennesuunnitelman 2030 mukaisesti) välillä Ylöjärvi-Nokia-Pirkkala- Tampere-Kangasala kehän varren työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamiseksi. Rakennesuunnitelman uudistamistyössä vastaava joukkoliikenneyhteys on nauhavaihtoehdossa osoitettu 2-kehälle. Keskusten vahvistuminen ja säteittäiset raideyhteydet voisivat luoda hyviä toimintaedellytyksiä kehämäiselle joukkoliikenteelle suurimpien keskusten välillä (Koilliskeskus, Hervanta/Vuores, Sääksjärvi, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi). Kehämäisen liikenteen edellytykset ovat hieman paremmat ydinmallissa, jossa nämä keskeiset keskukset ovat suurempia. Tie- ja katuverkko Suunnitelmavaihtoehtojen tie- ja katuverkko eroavat toisistaan valtatien 3 Marjamäki Kulju (ns. Puskiaisten oikaisu) ja 2-kehän toteutuksen osalta. Molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu vt 3 Tampere Vaasa-yhteys, joka vaikuttaa maankäytön kehittämismahdollisuuksiin Ylöjärvellä. Muuten kaupunkiseudun pääväyliin liittyviä parantamistarpeita on suunniteltu, ohjelmoitu ja priorisoitu muissa yhteyksissä. Parhaillaan on käynnissä ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja Pirkanmaan liiton teettämä selvitys Tampereen läntisen ratayhteyden, järjestelyratapihan siirron ja näihin liittyvän maankäytön sekä maanteiden vt 3 (Puskiaisten oikaisu) ja Tampereen 2-kehän suunnittelusta. Selvityksestä saatavilla olevaa tietoa hyödynnetään rakennesuunnitelman jatkotyössä. Maankäytön tulevat painotukset voivat ohjata hankkeiden kiireellisyysjärjestystä. Kiireellisyysjärjestykseen otetaan tarpeen mukaan kantaa seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Ydinmalliin on sisällytetty vt 3 Marjamäki Kulju-yhteyden toteutuminen. Uudelta linjaukselta on yhteys lentoasemalle. Puskiaisten oikaisu siirtää toteutuessaan valtatien 3 nykyiseltä Lempäälä Lakalaiva Pirkkala linjaukselta uudelle yhteydel- 15

16 le. Ydinmallissa varsinaisen 2-kehän sijaan toteutetaan lyhyempi katuyhteys Hervanta lentoasema. Kadulla nopeusrajoitus on 60 km/h. Nauhamallissa 2-kehä toteutetaan pitkänä ohikulkutienä Pirkkalasta Sääksjärven kautta vt:lle 12 ja edelleen vt:lle 9. Seututietasoisen kehän nopeusrajoitus on 80 km/h. 2-kehältä on yhteys lentoasemalle. Tässä vaihtoehdossa Puskiaisten oikaisua ei toteuteta, vaan sen korvaa 2-kehän linjaus. Valtatie 3 kulkisi jatkossakin nykyistä linjausta Lakalaivan kautta. Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle Tampere-Pirkkalan lentoaseman aluetta on sovittu tarkasteltavaksi merkittävänä aluekehityskohteena ja liike- ja palvelutoiminnan kasvualueena (MAL-aiesopimus ). Lentoasema on seudun kansainvälisen saavutettavuuden kannalta strateginen alue ja näin ollen sisällytetty molempiin suunnitelmavaihtoehtoihin. Tämä tukee käynnistynyttä Tampere-Pirkkala European -visiointihanketta, jossa lentokentälle haetaan kasvua mm. Etelä-Suomen kakkoskenttänä, lentorahdin vastaanottamisella sekä kokonaan uuden lentomatkustuskonseptin kautta. Kaupunkiseudun omien toimien lisäksi lentoliikenteen kehitykseen vaikuttavat kansainvälisen lentoliikenteen kilpailutilanteen kehittyminen sekä parhaillaan laadittava Suomen lentoliikennestrategia ja siinä määritettävä lentoasemien välinen työnjako. Molemmissa suunnitelmavaihtoehdoissa lentoasemalle turvataan hyvät henkilöliikenneyhteydet ja varaudutaan raideliikenneyhteyteen. Ydinmallissa on mukana läntiseltä radalta tehtävä yhdysraide pääradalle, joka mahdollistaa junaliikenteen kulkemisen lentoaseman kautta. Nauhamallissa ehdotetaan lentoaseman raideyhteydeksi kaupunkiraitiotien jatkamista Pirkkalasta lentoasemalle Sankilan uuden asuinalueen kautta. Läntinen ratayhteys on tavaraliikennettä palveleva hanke. Se tarjoaa tavarajunille nopeamman yhteyden Tampereen ohi (pääradan suunta ja Jyväskylä Pori - suunta). Läntiseen ratayhteyteen liittyy läheisesti myös järjestelyratapihan siirto. Järjestelyratapihan siirto ei vaikuta henkilöliikenteeseen, mutta se mahdollistaisi maankäytön kehittymisen Hatanpään Nekalan alueella. Läntinen ratayhteys vapauttaa jonkin verran kapasiteettia henkilöliikenteen tarpeisiin, poistaa vaarallisten aineiden kuljetukset keskustasta sekä vähentää tavarajunien aiheuttamia ympäristöhäiriöitä. Läntiseen ratayhteyteen liittyvä poikittainen yhdysrata mahdollistaisi lentoaseman kytkemisen valtakunnalliseen rataverkkoon. Valtateiden parantamishankkeet valtateillä 3, 9 ja 12 nopeuttavat yhteyksiä ja parantavat täsmällisyyttä Tampereelta muualle Suomeen. 16

17 3.4 Vaihtoehto 1: Ydinmalli, Tiivis ja keskittävä 17

18 Kuva. Keskusverkko, tiivis ja keskittävä. 18

19 3.5 Vaihtoehto 2: Nauhamalli, Nauha ja laajentava 19

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Linjaratkaisu ja Rakennesuunnitelmaluonnos, Kjk 19.6 ja sh 25.6 Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat... 3

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu. + 115 000 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.fi + 115 000 - Varautuminen 115 000 asukkaan väestönkasvuun 2013-2040

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Lisätiedot

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11.

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta Suunnitteluryhmän kokous 1 Asialista Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Linjaratkaisu ja Rakennesuunnitelmaluonnos, korjattu seutuhallituksen 27.8.2014 päätösten mukaisesti Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Alueellisesti kohdennettu palaute Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET

PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET SEUTUKESKUS- PALVELUT ALUEKESKUS- PALVELUT LÄHI- PALVELUT KOTI JA KUNTALAINEN Kjk 19.6.2014 Sh 27.8.2014 1 Tarve palveluverkon ohjaukseen Lähtökohta

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot

Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Rakennesuunnitelman uudistaminen, alustavat vaihtoehdot Seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja 18.12.2013 Ryhmätyöpalaute TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Hyväksytty RASU

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi. Ehdotus, seutuhallitus 17.12.2014

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi. Ehdotus, seutuhallitus 17.12.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 1 Ehdotus, seutuhallitus 17.12.2014 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit 3 1.2

Lisätiedot

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU 7 2014. Kaupungintalo, kh:n kokoushuone

NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU 7 2014. Kaupungintalo, kh:n kokoushuone NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU 7 2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 17.3.2014 klo 16.00 (17.25) 18.46 Paikka Kaupungintalo, kh:n kokoushuone PUHEENJOHTAJA Arja Laitinen NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 93 17.03.2014 Kaavoitus- ja rakennusjaosto 11 15.01.2015 Kunnanhallitus 53 02.02.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN 453/10.02.00/2013 KHAL 17.03.2014 93

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Maakuntakaavan laadinta

Maakuntakaavan laadinta Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 8 kunnan toiminnallinen kokonaisuus. Strateginen suunnitelma ja poliittinen

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous

Rakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous Rakennesuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia Seutuhallituksen kokous 24.2.2010 Kuntajohtajakokous Auli Heinävä seutuarkkitehti ma. Strategiahankkeet menossa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen)

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen) Linjaratkaisu ja Rakennesuunnitelmaluonnos, Kjk 15.8. ja sh 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat...

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2 Rakennesuunnitelman

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014

RAKENNESUUNNITELMA. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutuhallitus 17.12.2014 1 2 3 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2

Lisätiedot

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus Seudullisesti merkittävä alue Paikallisesti merkittävä alue Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra LIITE 1 Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra 1. Raitiotien laajeneminen Tampereelta Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin - Valtio osallistuu vuosina 2019-2020 tapahtuvaan

Lisätiedot

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Aika: perjantaina 27.3.2015 klo 13.00-15.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat:

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella.

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella. Sisällys 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus 2011-2012 Seurantaryhmän 1. kokous 7.2.2012, Helsinki Tampereen kaupunkiseutu, 360 600 as., 8 kuntaa Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Nokia

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014 Aika: keskiviikko 1.10.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan 2. maakuntakaava Strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma Korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat Liikenne ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Kaupunkiseudun tonttipäivä 27.4.2017 Seutuyhteistyö Seutuyhteistyö on kuntien päätöksiin perustuvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi Valtuustot ovat hyväksyneet

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe

Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot