Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Transkriptio

1 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki

2 Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa Päijänne ja Jämsänjoki Pohjoisen järvet Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustan vetovoimaisuus Keskusta Jämsänkoski Keskusta Vt 9 Jämsän julkisivu ja liittymäalueet Matkailun kehittyminen kakkosasumiseksi ykkösasumiseksi Kyläverkko ja maaseutuasuminen

3 Jämsän kaupunki/kuvapankki Mitoituksen lähtökohdat Kasvun yläraja asukasta vuoteen kasvukin tavoitteellinen Kasvun alaraja asukasta vuoteen 2020 Rakennemuutosriski olemassa 3 Korvaavien työpaikkojen löytyminen? Matkailun kehitys suuri mahdollisuus, mutta kilpailu kovenee ja uhkat huomioitava Sijaintietu on ja säilyy Keskittymiskehitystä vastaan voi syntyä vasta-aalto ja kyläasumisen uusi tuleminen Lähiruoantuotanto Paikalliset energiaratkaisut Teknologisen kehityksen myötä liikkuminen ei enää ongelma?

4 Jämsän kaupunki/kuvapankki 4 Alustavat rakennemallivaihtoehdot LAAKSO Jämsänjoki: Jämsänkoski Seppola Kaipola RINNE Säyrylä Seppola VÄYLÄ Vt 9: Alhojärvi Viiskulma Keskinen (Patalahti) KORTTELI Seppola, keskustan tiivistäminen Kaikissa vaihtoehdoissa mukana kyläverkko: Alhojärvi, Halli, Juokslahti, Kaipola, Koskenpää, Länkipohja, Olkkola Keskustan kehittäminen mukana kaikissa vaihtoehdoissa Päijänteen rantojen kehittäminen: Kaipola Vaheri mukana selkeimmin vaihtoehdossa LAAKSO Vaihtoehtoja vertaillaan valtuustoseminaarista ja niiden vaikutuksia arvioidaan mm. asumisen, elinkeinoelämän, palvelujen, liikenteen, virkistyksen ja vapaa-ajan sekä Jämsän kilpailukyvyn ja imagon näkökulmasta

5 Alustavat vaihtoehdot Vaihtoehto 1: LAAKSO Koskenpää Jämsänkoski Juokslahti Halli Seppola Alhojärvi Olkkola Länkipohja 5 Kaipola Vahvin kehittämisvyöhyke Jämsänjokilaakso Seppolan ja Jämsänkosken yhteenkasvaminen Viiskulman liittymäalue tärkeässä roolissa Jokilaakson rantojen: asuminen, virkistys, matkailu kehittäminen Teollisuustaajamien uudistaminen Kaipola Vaheri Patalahti -rantavyöhyke: uusi asuminen ja matkailu

6 Alustavat vaihtoehdot Vaihtoehto 2: RINNE Koskenpää Jämsänkoski Halli Juokslahti Seppola Alhojärvi Olkkola Länkipohja 6 Kaipola Vahvin kehittämisvyöhyke Säyrylä Seppola Jämsän menestys kytkeytyy vahvasti Himoksen kehittymiseen Matkailuinfra palvelee myös kuntalaisia Liikenneinvestoinnit kytketään Himokseen Keskustan palveluvarustus myös matkailijoiden käyttöön Uutta kakkos- ja pysyvää asumista Himoksen ja Seppolan välille Matkailukylien verkko

7 Alustavat vaihtoehdot Vaihtoehto 3: VÄYLÄ Koskenpää Jämsänkoski Halli Juokslahti Seppola Alhojärvi Olkkola Länkipohja 7 Kaipola Vahvin kehittämisvyöhyke Vt 9 suunnassa: Alhojärvi Viiskulma Patalahti Liittymäalueiden maankäytöllä keskeinen merkitys: kauppaa, työpaikkoja Jämsän uuden julkisivun rakentaminen Vt 9 rakentaminen moottoritietasoisena Jyväskylään Asumisnauha Seppola Himoksen liittymä Yhteyksistä hyötyvät kylät: Länkipohja, Alhojärvi, Juokslahti

8 Alustavat vaihtoehdot Vaihtoehto 4: KORTTELI Koskenpää Jämsänkoski Halli Juokslahti Seppola Alhojärvi Olkkola Länkipohja 8 Kaipola Maankäytön ja resurssien vahva panostus Seppolaan Keskustasta tiivis, korkea, palveluvarustukseltaan monipuolinen ja imagoltaan kaupunkimainen Kevyen liikenteen verkon kehittyminen Aseman seutua kehitetään voimakkaasti: kaksoisraide välillä Tampere Jyväskylä kehittyy keskustasta erillisenä matkailualueena