OTK/JK * * *

Transkriptio

1 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET RIKOSOIKEUS/Aineopinnot STRAFFRÄTT/Ämnesstudier OTK/JK Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla erilliselle arkille. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Ne, jotka täydentävät ruotsalaista Juk-tutkintoa vastaavat kysymyksiin 1-3. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja: kysymys 6 - kevätlukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden aineopintoluennot, aktiiviset oikeustapausharjoitukset tai Tvärminnen kurssi: kysymys 7 Luentokuulusteluja suorittaneiden tulee jättää asianomaiseen pinoon vastauspaperi, josta ilmenevät kuulustelun suoritusaika ja saadut pisteet. * * * Varje fråga besvaras med tydlig handstil på separat ark. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. De som kompletterar svensk JK-examen svarar på frågorna 1-3. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 - under vårterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik: fråga 6 - under vårterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie i straffrättens ämnesstudier, rättsfallsövningar i straffrätt eller kursen i Tvärminne: fråga 7 De som avlagt föreläsningsförhör skall i vederbörande svarshög inlämna ett svarspapper, varav framgår när kursen avlagts samt erhållna poäng.

2 1. Yo. Ambrosiuksella (A) on työ lehdenjakajana. Hänen avovaimonsa Ulla (U) työskentelee erään hotellin vastaanotossa, ja A:lla on tapana toisinaan odottaa häntä hotellin aulassa. A oli tällöin huomannut, että siivoojilla on muovikortti, jolla kaikki ovet aukeavat. Keskusteluissa työstä hotellissa hän sai selville, missä siivoojien pukuhuone on. Eräänä aamuyönä lehdenjakokierroksen jälkeen hän meni hotellille tervehtimään U:ta, joka oli yövuorossa. Useita ilmeisen humalassa olevia vieraita tuli hotelliin ja A saattoi kuulla, mihin huoneisiin he olivat menossa. Nopeasti ja U:n huomaamatta A hiipi siivoojien pukuhuoneeseen ja löysi sieltä kaapin, jossa oli erilaisia muovikortteja. Hän otti mukaansa käytetyimmän, odotti hetken ja meni niille huoneille, joihin juopuneet vieraat olivat menneet. Hän oletti, että nämä olivat nukahtaneet heti, mikä osoittautui täysin paikkansa pitäväksi. Kortin, joka tosiaankin oli yleisavain, avulla hän meni kolmeen hotellihuoneeseen. Yhdessä huoneessa hän ei uskaltanut tehdä mitään, sillä vieras liikehti rauhattomasti sängyssään. Kahdessa muussa hän saattoi kaikessa rauhassa etsiä lompakoita, jotka hän sisältöä lähemmin tutkimatta sujautti reppuunsa. Vietyään kortin takaisin hän meni aulaan ja ilmoitti Ullalle lähtevänsä kotiin. Kotiin tultuaan hän kävi läpi lompakoiden sisällön. Hän löysi yhteensä 500 euroa käteistä. Sen lisäksi yhden luottokortin päälle oli kirjoitettu numerokoodi. Hän päätti heti kokeilla onneaan. Se osoittautui oikeaksi tunnukseksi ja hän sai nostettua kortilla euroa käteistä. Seuraavana päivänä A antoi avovaimolleen U:lle yhteensä euroa, jotta U voisi maksaa erääntyneitä jäännösverojaan, minkä U tekikin samana päivänä. U:n kysyessä A ilmoitti voittaneensa rahat totossa. U uskoi häntä, koska kaikenlaiset rahapelit olivat A:n intohimo, kyseisen intohimon vuoksi hän olikin lehdenjakaja eikä juristi. Kun U seuraavan kerran saapui työpaikalleen, paikalla oli poliisi kuulustellakseen häntä siitä, mitä hän oli nähnyt yön aikana. Hän ei kertonut mitään A:n paikallaolosta, vaan väitti sen sijaan epäilevänsä erään hotellisiivoojan sukulaisia. Myöhemmin päivällä U vaati A:lta selitystä, ja sai kuulla koko tarinan. U:n mielestä vahinko oli jo tapahtunut ja hän pyysi saada nähdä lompakoiden sisällön. Korttien joukosta hän löysi tilikortin Stockmannille. Koska joulu lähestyi ja ystävät ja sukulaiset tarvitsivat joululahjoja, hän päätti käyttää korttia muutamien kirjojen ostamiseen Akateemisesta kirjakaupasta. Hän osti mm. Nesseriä, Westötä ja Alakoskea yhteensä 150 eurolla ja allekirjoitti kuittauksen nimikirjoituksella, joka jossain määrin muistutti tilinhaltijan nimikirjoitusta. Jouluruuhkan takia virkailija ei ehtinyt olla riittävän tarkkana eikä huomannut ilmeisiä eroja allekirjoituksissa. Sittemmin kävi ilmi, ettei kortin haltija hätäännyksessään kadonneesta lompakosta ollut muistanut sulkea tilikorttia. Kuinka tapaus on rikosoikeudellisesti arvioitava? Anna perusteltu vastaus. (10 p) 2 1. Stud. Ambrosius (A) har jobb som tidningsutdelare. Hans sambo Ulla (U) jobbar i receptionen på ett hotell och A brukar ibland vänta på henne i hotellets vestibul. Han har då märkt att de som städade har ett plastkort som öppnar alla dörrar. I samband med diskussioner kring arbetet på hotellet fick han reda på var städarna har sitt omklädningsrum. En morgonnatt efter tidningsrundan stack han sig in till hotellet och hälsade på U som hade nattskiftet. Flera uppenbart berusade gäster kom till hotellet och han kunde höra till vilka rum de var på väg. Snabbt och utan att U märkte det smet A in i städarnas omklädningsrum och hittade där ett skåp med olika platskort. Han tog det mest använda med sig, väntade ett tag och gick upp till de rum dit de berusade gästerna gått. Han antog att de genast somnat, något som visade sig vara helt korrekt. Med hjälp av kortet som verkligen var universalnyckeln gick han in i tre hotellrum. I ett rum vågade han inte göra något eftersom gästen rörde oroligt på sig i sängen. I de två andra rummen kunde han i lugn och ro leta fram plånböcker vilka han utan att närmare undersöka innehållet stoppade ned i sin ryggsäck. Efter att ha lämnat tillbaka kortet gick han till vestibulen och meddelade U att han beger sig hem. Väl hemkommen gick han igenom innehållet i

3 3 plånböckerna. Han hittade i kontanter sammanlagt 500 euro. Därtill fanns en nummerkod antecknad på ett kreditkort. Han beslöt genast pröva lyckan. Det visade sig att vara rätt kod och han kunde med hjälp av kortet lyfta euro i kontanter. Följande dag gav A åt sin sambo U sammanlagt euro för att hon skulle kunna betala sina förfallna restskatter, något som hon även gjorde samma dag. På U:s förfrågan meddelade A att han vunnit pengarna på toto. U trodde på honom eftersom A:s stora passion var alla sorters penningspel, en passion som gjort honom till tidningsutdelare i stället för jurist. När U nästa gång kom till jobbet fanns polisen på plats för att förhöra henne om vad hon sett under natten. Hon berättade inget om A:s närvaro utan påstod i stället att hon misstänkte släktingar till en av städarna på hotellet. Senare på dagen krävde hon A på en förklaring och fick höra hela historien. U menade att skadan redan var skedd och hon bad att få se innehållet i plånböckerna. Bland de olika korten hittade hon ett kontokort till Stockmann. Eftersom julen närmade sig och vänner och bekanta behövde julklappar beslöt hon att använda kortet för att köpa några böcker på Akademiska bokhandeln. Hon köpte bl.a. Nesser, Westö och Alakoski för sammanlagt 150 euro och skrev under kvitteringen med en namnteckning som något liknade kontoinnehavarens. På grund av julruschen hann expediten inte se efter tillräckligt noggrant och märkte inte de uppenbara skillnaderna i handstilar. Det visade sig senare att kortets innehavare i den allmänna paniken över sin förlorade plånbok glömt att spärra kontokortet. Hur skall fallet straffrättsligt behandlas? Motiverat svar. (10 p) 2. Järvenpääläiset Tiina ja Jarkko olivat elokuussa 10-vuotishääpäivänsä kunniaksi risteilyllä Norjan lipun alla purjehtivalla matkustaja-alus Kong Haakonilla. Matkustettaessa jossain Malmön lähettyvillä eräs saksalainen matkustaja Detlef ryhtyi laivan baarissa oluttuoppi toisessa kädessä yhtäkkiä taputtelemaan Tiinaa takapuoleen kysyen, eikö Tiina kaipaisi viriiliä yöseuraa. Tästä tulistuneena Jarkko täräytti Detlefiä leukaan. Myös risteilyn viimeisenä iltana Jarkko ja Tiina istuivat pitkään laivan baarissa, tällä kertaa ilman välikohtauksia. Laivan saavuttua aamulla Helsinkiin Jarkko ja Tiina lähtivät ajamaan kohti kotia. Ilma oli kuuma ja Jarkko ajoi ikkuna auki kyynärpää ikkunalla. Ampiainen joutui tällöin Jarkon paidan sisään. Se pisti Jarkkoa kainaloon, jolloin Jarkko tuli tehneeksi äkkinäisen liikkeen ja menetti auton hallinnan. Auto meni ojaan, ja Tiinalta murtui reisiluu. Paikalle tullut poliisipartio puhallutti Jarkon, ja tulokseksi saatiin 0,6 promillea. Jarkko istui illalla pihakeinussa harmissaan tilanteesta. Harmiinsa hän popsi kilon omenia. Niitä hän sai näppärästi, sillä naapurin omenapuun eräät oksat ulottuivat Jarkon ja Tiinan tontin puolelle. Jarkko oli sitä mieltä, että näillä oksilla olevat omenat kuuluivat heille. Hän oli ottanut omenoita näiltä oksilta jo kuukauden ajan, kuten aiempinakin kesinä. Ota analysoiden kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. RL:n alueellinen soveltuvuus 1. kappaleessa (3 p) 2. Lyönti vastuuvapausperustenäkökulmasta (2 p) 3. Jarkon mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu Tiinan loukkaantumisesta (2 p) 4. Onko Jarkon käsityksellä merkitystä 3. kappaleessa (2 p) 5. Jos 3. kappaleessa kerrotusta menettelystä rangaistaan, miten se yksiköidään (1 p) 2. Tiina och Jarkko från Järvenpää firade i augusti sin 10-års bröllopsdag på en kryssning på passagerarbåten Kong Haakon, som seglar under Norges flagga. När de kryssade någonstans

4 utanför Malmö, började plötsligt en tysk passagerare, Detlef, på fartygets bar med ett ölstop i ena handen klappa Tiina på baken och frågade ifall hon inte behövde virilt nattsällskap. Uppeldad av detta slog Jarkko Detlef på käften. 4 Också på kryssningens sista kväll satt Tiina och Jarkko länge i båtens bar, denna gång dock utan incidenter. När båten på morgonen anlände till Helsingfors började Jarkko och Tiina köra hemåt. Vädret var varmt och Jarkko körde med fönstret öppet med armbågen på fönstret. Då råkade en geting komma in i Jarkkos skjorta. Getingen stack Jarkko i armhålan, med påföljd att Jarkko gjorde en tvär rörelse och förlorade kontrollen över bilen. Bilen störtade i diket och Tiina bröt lårbenet. Polispatrullen som kom till platsen tog ett utandningsprov av Jarkko och resultatet var 0,6 promille. Jarkko satt på kvällen i gårdsgungan bekymrad över situationen. I sin förargelse åt han ett kilo äpplen. Äpplena var lätt tillgängliga, eftersom ett par grenar av grannens äppelträd sträckte sig till Jarkkos och Tiinas tomt. Jarkko ansåg att de äpplen som fanns på dessa grenar tillhörde dem. Han hade redan i en månads tid tagit äpplen från grenarna, såsom också under tidigare somrar. Ta analyserande ställning till följande frågor: 1. SL:s territoriella tillämpning på 1 stycket (3 p) 2. Slagets förhållande till ansvarsfrihetsgrunderna (2 p) 3. Jarkkos eventuella straffrättsliga ansvar för Tiinas skada (2 p) 4. Har Jarkkos uppfattning relevans i 3 stycket (2 p) 5. Ifall förfarandet i stycket 3 bestraffas, hur många brott är det frågan om (1 p) 3. a) A (synt ) tuomitaan tänään Helsingin KO:ssa 1) ryöstön yrityksestä (tehty ) ja 2) raiskauksesta (tehty ). Syyte näistä rikoksista on nostettu Asiakirjoista käy ilmi, että A on aikaisemmin tuomittu Helsingin KO:ssa lainvoimaisesti 3) moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta (tehty ) 3 kk vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi päättyvin koeajoin ja 4) törkeästä varkaudesta (tehty ) 10 kk vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Miten KO:n tulee tänään suhtautua A:lle aikaisemmin tuomittuihin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin? Minkälaisia yhteisiä vankeusrangaistuksia KO:n on tänään mahdollista tuomita A:lle? Esitä tapaukseen soveltuvat rangaistusasteikot sekä yksittäisten rikosten että mahdollisten yhteisten rangaistusten osalta! Perusteltu vastaus. (7 p) b) Milloin B (synt ) voi päästä ehdonalaiseen vapauteen, jos hän tänään aloittaa Jokelan vankilassa hänelle tänään törkeästä pahoinpitelystä (tehty ) tuomitun 2 vuoden vankeusrangaistuksen suorittamisen. Rangaistuksesta on vähennettävä RL 6:13:n nojalla 2 kk. B ei ole aikaisemmin suorittanut vankeusrangaistuksia vankilassa. Ilmoita päivämäärä, jolloin B pääsee ehdonalaiseen vapauteen! Perusteltu vastaus. (3 p)

5 3. a) A (född ) döms idag i Helsingfors TR för 5 1) försök till rån (begånget ) och 2) våldtäkt (begången ). Åtal för dessa brott har väckts Ur handlingarna framgår att A tidigare dömts i Helsingfors TR 3) för bruksstöld av motordrivet fortskaffningsmedel (begången ) till 3 månaders fängelse, som förordnats villkorligt med en prövotid som utgick och 4) för grov stöld (begången ) till 10 månaders fängelse, som förordnats villkorligt med en prövotid som utgick Bägge domarna har vunnit laga kraft. Hur skall TR idag förhålla sig till A:s tidigare utdömda villkorliga fängelsestraffen? Hurudana gemensamma fängelsestraff kan TR idag utdöma till A? Beskriv de straffskalor som är tillämpliga i fallet, både gällande de enskilda brotten och gällande gemensamt fängelsestraff! Motiverat svar. (7 p) b) När kan B (född ) bli villkorligt frigiven, ifall han idag påbörjar avtjänandet av det idag utdömda 2 års fängelsestraffet i Jokela fängelse för grov misshandel (begången ). Från straffet skall avräknas 2 månader på basis av SL 6:13. B har inte tidigare avtjänat fängelsestraff i fängelse. Ange det datum, då B blir villkorligt frigiven! Motiverat svar. (3 p) 4. Tunnusmerkistön mukaisuus epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa. Miten Frände esittää tätä koskevat rangaistavuuden edellytykset ja miten hän suhteuttaa ne lakitekstin (RL 3:3.2) kirjaamiin vaatimuksiin? Vastauksessa on kannanottoja havainnollistettava asiaa valaisevilla KKO:n ennakkopäätöksillä (joita Frände kirjassaan selostaa). (10 p) 4. Brottsbeskrivningsenligheten vid oäkta underlåtenhetsbrott. Hur presenterar Frände dennas straffbarhetsförutsättningar och hur ställer han dem i relation till de i lagtexten (SL 3:3.2) uttryckta kraven? I svaret skall ställningstaganden åskådliggöras genom HD:s fall som belyser saken (som Frände refererar i sin bok). (10 p) 5. Miten eurooppalaista rikos- ja rikosprosessioikeutta on harmonisoitu erityisesti Euroopan unionin säädöksin sekä miten Walter Perron ja Kimmo Nuotio arvioivat harmonisoinnin ongelmia ja tulevaisuudennäkymiä? (10 p) 5. Hur har europeisk straff- och straffprocessrätt harmoniserats, framför allt genom Europeiska unionens rättsakter och hur bedöms harmoniseringens problem och framtidsscenarier av Walter Perron och Kimmo Nuotio? (10 p) Niille, jotka eivät ole hyväksytysti suorittaneet kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarjaa (tutkintovaatimusten kohta 2):

6 6 För dem som inte med godkänt betyg avlagt föreläsningsserien i kriminologi och kriminalpolitik (punkt 2 i examensfordringarna): 6. Selvitä Hopkins Burken esitystä kriminologian selitysteorioiden eri perinteistä (mikä näkyy kirjan rakenteessa) ja hänen johtopäätöslukunsa ( Crime and the postmodern condition ) perusajatuksia. (10 p) 6. Klargör för Hopkins Burkes presentation över de olika traditionerna av kriminologins förklarningsteorier (som syns i bokens uppbyggnad) och grundtankarna i hans slutsatskapitel ( Crime and the postmodern condition ). (10 p) Niille, jotka eivät ole hyväksytysti suorittaneet rikosoikeudessa aineopintoluentosarjaa tai oikeustapausharjoituksia (tutkintovaatimusten kohta 1): För dem som inte med godkänt betyg avlagt föreläsningsserien i straffrättens ämnesstudier eller rättsfallsövningar i straffrätt (punkt 1 i examensfordringarna): 7. Tee selkoa Fletcherin esityksestä Offences versus Defences. Mitä tilanteita Fletcher tällöin käsittelee selvittäessään kysymystä can a statutory justification be unlawful? 7. Redogör för Fletcherin presentation Offences versus Defences. Vilka situationer behandlar Fletcher då han behandlar frågan can a statutory justification be unlawful? (10 p) Tulokset tiistaina klo Resultaten tisdagen kl

7 7 Mallivastaukset / Modellsvar Rikosoikeus, aineopintotentti ämnesstudier Kysymys A:n rikokset Tapauksessa on selvää, että A on syyllistynyt varkausrikokseen (RL 28:1) tunkeutumalla hotellihuoneisiin ja sieltä anastanut omaisuutta. Kyseenalaista on tekojen lukumäärä, niiden törkeysaste sekä yrityksen rangaistavuus. A on kohdistanut tekonsa kahteen asianomistajaan, joten hän on prima facie syyllistynyt kahteen varkausrikokseen. Epäonnistuneen yrityksen osalta voidaan todeta seuraavaa: A on kiistatta aloittanut rikoksen tekemisen tunkeutumalla hotellihuoneeseen ja myös saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä (RL 5:1,2). Hän ei uskaltanut suorittaa rikostaan loppuun joten hän ei ole vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä (RL 5:2,1). Näin ollen kyseessä on rangaistava varkausyritys (RL 28:1,2). Törkeän varkauden soveltamisperusteet on lueteltu RL 28:2:ssa. On kyseenalaista onko tapauksessa kyse uhrin avuttoman tilan hyväksikäyttämisestä. Asuntoon murtautumis-perustetta voitaneen soveltaa. Hotellihuone on asuttu asunto ja murtautuminen voi tapahtua yleisavainta käyttämällä (ks. KKO 2006:99), tosin myös vastakkaisesta käsityksestä sai pisteen. Hotellihuoneisiin tunkeuduttaessa suoritettu kotirauhan rikkominen (RL 24:1) sisältyy täytäntöönpanotoimena törkeään varkauteen eikä siitä erikseen rangaista. Avaimen luvaton käyttöönotto (RL 28:7) voidaan katsoa rankaisemattomaksi esiteoksi. A:n käyttäessä luottokorttia nostaakseen sillä rahaa (1500 euroa) maksuvälinepetoksen tunnusmerkit täyttyvät (RL 37:8). U:n rikokset Ilmeisesti U ei ole ollut tietoinen A:n aikeista hotellissa ja täten hänen vastuunsa avunantajana varkausrikokseen sulkeutuu pois. Tuottamuksellisesta avunannosta ei rangaista. A:n luovuttaessa U:lle rikoksella hankittuja varoja voisi U:n katsoa syyllistyvän ainakin tuottamukselliseen kätkemisrikokseen (RL 32:4). Tämä edellyttää, että U:n olisi pitänyt ymmärtää, ettei A ole voittanut rahoja totossa. Tehtävän perusteella ei voi mitään varmaa vastausta esittää. Poliisikuulustelussa U ei ole kertonut A:n paikallaolosta ja täten hän on ilman laillista syytä salannut asiaan kuuluvan seikan ja syyllistynyt perättömän lausuman antamiseen viranomaismenettelyssä (RL 15:2). U:n väittäessä epäilevänsä hotellisiivoojan sukulaisia hän antoi tahallaan väärän tiedon ja saattoi mainitut henkilöt RL 15:6:ssa ilmaistuun vaaraan ja syyllistyi väärään ilmiantoon.

8 U:n käyttäessä tilikorttia maksaessaan ostoksensa hän syyllistyi lähinnä lievään maksuvälinepetokseen (RL 37:10). Kuittaamalla ostoksensa kortinhaltijan nimellä (vaikkakin allekirjoituksessa on ollut ilmeisiä eroja, A on kuitenkin pyrkinyt käyttämään väärää nimeä ja valmistanut asiakirjan joka on omiaan antamaan väärän kuvan antajansa henkilöllisyydestä). U syyllistyy myös väärennykseen (RL 33:1; ks KKO 1996:42, joka löytyy RL 37:9 alta). 8 Straffrätt, ämnesstudier Fråga 1, modellsvar, DF A har gjort sig skyldig till stöld genom att tränga in i två hotellrum och därifrån tillägna sig lös egendom (plånböcker) (SL 28:1). I det tredje hotellrummet vågade han inte genomföra stölden. Det var dock fråga om ett tjänligt försök (SL 5:1,2) som inte avstods från frivilligt utan av rädsla för att bli fast (SL 5:2,1). Eftersom brotten riktats mot olika målsäganden rör det sig om två stölder och ett försök till stöld. Huruvida brotten skall anses som grova avgörs utgående från de kriterier som anges i SL 28:2 jämte en helhetsbedömning. Det kriterium som ligger närmast till hands är den 5 punkten, dvs att bryta sig in i en bebodd bostad. Det är rätt klart att hotellrum omfattas av begreppet bebodd bostad. En annan sak är sedan om bruket av en huvudnyckel uppfyller kravet på att bryta sig in. Enligt HD 2006:99 är så fallet men poäng har även getts för motsatt åsikt. Bruket av huvudnyckeln (SL 28:7) och inträngandet i hemfridsskyddat område (SL 24:1) får anses ingå i stöldbrottet och straffas inte separat. När A använder kreditkortet gör han sig skyldig till betalningsmedelsbedrägeri (SL 37:8,1). Brottet upprepas när han ger kontokortet åt U (SL 37:8,2) U var uppenbarligen inte medveten om vad A hade för sig i hotellet och ansvarar således inte för den grova stölden. Däremot är det oklart om hon eventuellt gjort sig skyldig till häleri av oaktsamhet (SL 32:4) genom att ta emot pengarna av A. Huruvida underlåtenheten att berätta om A:s närvaro i hotellet utgör ett brott eller inte bestäms av vilken ställning A hade när polisen ställde frågorna. Om det var fråga om ett s.k. förberedande samtal (FörundersökningsL 38 ) men A meddelats att hon utfrågas som vittne inträder straffansvar enligt SL 15:2. När A utan grund utpekade släktingar till en städare på hotellet aktualiseras däremot osann angivelse (SL 15:6). Bruket av kontokortet utgör närmast lindrigt betalningsmedelsbedrägeri (SL 37:10). När hon kvitterade köpet med en namnteckning som liknade kontoinnehavarens har hon framställt en handling som är ägnad att ge en felaktig bild av utställarens identitet. Således skulle här också förfalskning komma på fråga (SL 33:1, se KKO 1996:42 som i lagboken hittas under SL 37:9). Mottagandet av det stulna kontokortet utgör även häleri (SL 32:1). Rikosoikeus tapauksessa 2 käsiteltäviä asioita JM 1. RL:n alueellinen soveltuvuus. Kyse ei ole Suomessa tehdystä rikoksesta (RL 1:1), jolloin Suomen rikosoikeuden soveltaminen edellyttää, että käsillä on jokin ns. liityntäperuste. Näistä liityntäperusteista kiinnostaviksi nousevat tapauksen näkökulmasta RL 1:5:n passiivinen persoonallisuusperiaate (rikos kohdistuu suomalaiseen kuten ilmeisesti Tiina on) ja 1:6:n aktiivinen persoonallisuusperiaate (rikoksentekijä on suomalainen kuten ilmeisesti Jarkko).

9 RL 1:5:n mukaan rikosoikeutemme soveltuu, jos Suomen kansalaiseen on kohdistunut rikos, josta voi seurata yli 6 kuukauden vankeusrangaistus. On siis arvioitava sitä, onko Tiinaan kohdistunut tällainen rikos. Detlefin teko tuskin täyttää esimerkiksi seksuaaliseen tekoon pakottamisen tunnusmerkistöä (RL 20:4, sakkoa 3 v vankeutta). Kyseessä voisi olla kunnianloukkaus, RL 24:9, (vihjaus tai muu halventaminen), jonka rangaistusasteikko on sakkoa 6 kk vankeutta. Lievä pahoinpitelykin (RL 21:7, rangaistusuhkana sakkoa) on ehkä ajateltavissa. Kun RL 1:5 edellyttää yli 6 kk rangaistusuhkaa ja kun muutkaan RL 1 luvun jurisdiktioperusteet eivät tilanteeseen sovellu, ei Detlefin teko kuulu Suomen rikosoikeuden soveltamisalaan. RL 1:6 ei aseta rangaistusuhkaa koskevaa minimiedellytystä (laivan ollessa Malmön lähettyvillä se on Ruotsin alueella eikä millekään valtiolle kuulumattomalla alueella, jossa tapauksessa RL 1:6 asettaa yli 6 kk rangaistusuhan edellytyksen). Lyönti toteuttaa ehkä pahoinpitelyn tunnusmerkistön (RL 21:5). Sekä aktiivista että passiivista persoonallisuusperiaatetta koskee kuitenkin kaksoisrangaistavuuden vaatimus (RL 1:11): Suomen lain soveltaminen edellyttää, että rikos myös tekopaikan lain mukaan on rangaistava ja siitä olisi voitu tuomita rangaistus myös tämän vieraan valtion tuomioistuimessa. Sitä, toteutuuko tuo vaatimus, ei tentissä ole periaatteessa voitu ratkaista. Arvioitavaksi tulee vielä valtakunnansyyttäjän syytemääräyksen tarpeellisuus; sitä ei kuitenkaan tarvita RL 1:12.2:n 2 ja 4 k tarkoittamissa tilanteissa. 2. Lyönti vastuuvapausperustenäkökulmasta. Vastuuvapausperusteita ovat oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet. Arviointi voidaan aloittaa hätävarjelusääntelyn soveltuvuudesta. Hätävarjelu (RL 4:4) edellyttää oikeudetonta hyökkäystä. Sellainen on tunnusmerkistön mukainen teko, joka ei jonkin oikeuttamisperusteen käsilläolon vuoksi ole oikeudenmukainen. Merkitystä on siten sillä, toteuttaako Detlefin menettely jonkin tunnusmerkistön kuten RL 24:9:n edellytykset vai ei. Hätävarjelusäännös ei enää tunne rajoituksia sen suhteen, mitä oikeushyviä hätävarjeluteolla saadaan suojella. Hätävarjeluteolla saadaan myös suojella toisen etuja. Näiltä osin hätävarjelun edellytykset voivat täyttyä. Hyökkäys ei saa olla päättynyt, missä suhteessa tilanne voi olla rajatapaus. Oikeudenmukainen hätävarjeluteko edellyttää myös, että puolustusteko oli tarpeellinen eikä ilmeisesti ylittänyt sitä, mitä on pidettävä puolustettavana. Etenkään puolustettavuuden kriteeriä lyönti tuskin täyttää. Tällöin arvioidaan, voitiinko Jarkolta kohtuudella vaatia muunlaista menettelyä; jos ei voitu, hän on pahoinpitelyvastuusta vapaa anteeksiantoperusteen nojalla (RL 4:4.2). Myös pakkotilaa (RL 4:5) on ollut syytä pohtia, etenkin katsottaessa, että Detlefin menettely ei toteuta oikeudenvastaisen hyökkäyksen edellytyksiä. Arvioinnin rakenne ja kriteerit ovat samansuuntaiset kuin hätävarjelun yhteydessä. Jos taas Jarkko virheellisesti mutta perustellusti luuli, että Detlefin menettely on vakavampaa kuin se tosiasiassa oli, vastuuvapaus tahallisesta rikoksesta voisi seurata RL 4:3:n pohjalta. Tästä ei kylläkään näytä olleen kyse. Myös kieltoerehdysproblematiikkaa on voinut käsitellä. Jos vastuuvapausperustetta ei ole, jää Jarkon teko rangaistavaksi pahoinpitelyteoksi, jonka läheisyys vastuusta vapauttavaan perusteeseen jää otettavaksi huomioon rangaistuksen määräämisessä (RL 6 luku). 3. Ojaanajon seurauksena Tiinalta murtui reisiluu. Reisiluun murtuminen toteuttaa ainakin vammantuottamusrikoksiin (RL 21:10-11) ja pahoinpitelyyn (RL 21:5), ehkä jopa törkeään pahoinpitelyyn (RL 21:6) sisältyvän seuraustunnusmerkin. Jos ja kun Jarkolla ei ollut tahallisuutta suhteessa seuraukseen, jäävät jäljelle vammantuottamusrikokset. Vaaran aiheuttamistakin (RL 21:13) on voinut pohtia. Ampiaisenpisto johti äkkinäiseen liikkeeseen ja auton hallinnan menetykseen. Kyse on tältä osin refleksiliike eikä kelpaa kontrolloiduksi teoksi, johon vastuuarviointi voitaisiin kiinnittää. Sellaista on etsittävä aiempaa. Erityisiä ajovirheitä Jarkon ei kerrota tehneen. Seuraus aiheutui osin ajamisesta ikkuna auki kyynärpää ikkunalla. Se tuskin kuitenkaan muodostaa kiellettyä riskinottoa, joten teon huolimattomuuden edellytykset 9

10 10 jäävät puuttumaan. Jäljelle jää sen arviointi, voidaanko vastuu loukkaantumisesta kiinnittää ajoon 0,6 promillea alkoholia veressä. On syytä käsitellä myös sitä, että Tiina tiesi alkoholin nauttimisesta illalla, jolloin yhteinen riskinotto voisi johtaa vastuuvapauteen teon huolimattomuuden puuttumisen vuoksi. Huolimattomuuden subjektiivista puolta on niin ikään syytä käsitellä. 4. Puussa olevat omenat olivat naapurin omaisuutta. Omistusoikeutta koskeva erehdys johti teon luvallisuutta koskevaan erehdykseen. Teon luvallisuutta koskeva erehdys on luonteeltaan kieltoerehdys (RL 4:2). Kun se on johtunut omistusoikeutta koskevasta erehdyksestä, keskeistä on, miten tätä erehdystä on arvioitava. Vaihtoehtoina ovat tunnusmerkistöerehdys (RL 4:1) ja kieltoerehdys (RL 4:2). Jos käsillä on ensin mainittu, anastusrikoksen edellyttämä tahallisuusvaatimus ei täyty, ja Jarkko on rikosoikeudellisesta vastuusta vapaa. Jos omistusoikeuserehdys on vain kieltoerehdys, se voi vapauttaa vastuusta ainoastaan anteeksiannettavana, jonka edellytykset ovat sangen tiukat, ja tulee muussa tapauksessa otettavaksi huomioon rangaistuksen määräämisessä. 5. Yksiköinti. Yksi vai usea rikos? Ratkaisut ovat jossain määrin rikostyyppikohtaisia. Ns. luonnollista katsantokantaa koskevan yksiköintiopin mukaan mitä läheisempi ajallis-paikallistoiminnallinen yhteys osateoilla (omien otto puusta) on, sitä lähempänä on pitää niitä yhtenä rikoksena. Vaihtoehtoina olisi näin lähinnä koko toiminnan pitäminen yhtenä rikoksena, ehkä näpistyksenä, tai pitää kunkin satokauden osatekoja yhtenä näpistyksenä. RIKOSOIKEUS aineopinnot 3./ / Majanen a) A (synt ) tuomitaan tänään Helsingin KO:ssa 1) ryöstön yrityksestä (tehty ) ja 2) raiskauksesta (tehty ). Syyte näistä rikoksista on nostettu Asiakirjoista käy ilmi, että A on aikaisemmin tuomittu Helsingin KO:ssa lainvoimaisesti 3) moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta (tehty ) 3 kk vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi päättyvin koeajoin ja 4) törkeästä varkaudesta (tehty ) 10 kk vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Miten KO:n tulee tänään suhtautua A:lle aikaisemmin tuomittuihin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin? Minkälaisia yhteisiä vankeusrangaistuksia KO:n on tänään mahdollista tuomita A:lle? Esitä tapaukseen soveltuvat rangaistusasteikot sekä yksittäisten rikosten että mahdollisten yhteisten rangaistusten osalta! Perusteltu vastaus. (7 p) b) Milloin B (synt ) voi päästä ehdonalaiseen vapauteen, jos hän tänään aloittaa Jokelan vankilassa hänelle tänään törkeästä pahoinpitelystä (tehty ) tuomitun 2 vuoden vankeusrangaistuksen suorittamisen. Rangaistuksesta on vähennettävä RL 6:13:n nojalla 2 kk. B ei ole aikaisemmin suorittanut vankeusrangaistuksia vankilassa. Ilmoita päivämäärä, jolloin B pääsee ehdonalaiseen vapauteen! Perusteltu vastaus. (3 p) Runkovastaus: a) Aikaisemmat ehdolliset vankeudet:

11 11 R3 rauennut. Nyt tuomittavat rikokset eivät ole tehty koeaikana. R4:n koeaikana (päättyi ) on tehty R1. Jos siitä tuomitaan ehdotonta vankeutta, voidaan R4:n rangaistus määrätä täytäntöön joko kokonaan tai osittain. Syyte on nostettu vuoden sisällä koeajan päättymistä. Täytäntöönpannusta ehdollisesta vankeudesta ja nyt tuomituista muista rikoksista määrätään yhteinen vankeusrangaistus. Ks. RL 2b:5. Rangaistusasteikot: R1 ryöstön yritys RL 31:1 ja 6:8. Ryöstö 4 kk - 6 v vankeutta. Yritys: Min. 14 vrk vankeutta. Maks. 3/4 x 6 v = 4 v 6 kk vankeutta. Erityisen painavista syistä on mahdollista tuomita sakkoa ps. R2 raiskaus RL 20:1: 1 v - 6 v vankeutta. R3 moottorikulkuneuvon käyttövarkaus RL 28:9a: ps tai 14 vrk - 1 v 6 kk vankeutta. Tuomittu 3 kk vankeutta ehdollisena. R4 törkeä varkaus RL 28:2: 4 kk - 4 v vankeutta. Tuomittu 10 kk vankeutta ehdollisena. Yhteinen vankeus. Eri vaihtoehdot. 1) Yhteinen vankeus R1 ja R2: Min. 1 v vankeutta. Maks. 6 v + 3 v = 9 v vankeutta (EI 6 v + 4 v 6 kk = 10 v 6 kk). Ks. RL 7:2. 2) Yhteinen vankeus R1, R2 ja täytäntöönpantu R4. Asteikko sama kuin edellisessä vaihtoehdossa. b) Ehdonalainen vapautuminen B ensikertainen vanki ja rikoksen tekohetkellä alle 21 v. Vapautuu 1/3 x 2 v - 2 kk = 8 kk - 2 kk = 6 kk. Vapautumispäivä Ks. RL 2c:5 ja VankeusL 21:1.