TA2015 Toimintamalli ja kehittämisen eteneminen kuvattu yleisellä tasolla 3/2015 (eli tämä diasarja TNK:ssa 25.3.)

Transkriptio

1 TA2015 Toimintamalli ja kehittämisen eteneminen kuvattu yleisellä tasolla 3/2015 (eli tämä diasarja TNK:ssa 25.3.) Asukkaan tuen pääprosessit ja tuotannon rakenne Osaoptimoidun prosessiajattelun sijaan lapsi ja perhelähtöinen ajattelu -> sama työyhteisö pystyy ottamaan kokonaisvastuun (sama periaate tuli SiunSoten valmistelussa) Palvelut (henkilöstö), johtaminen sekä yhteistyö ja vastuut -> pilotointi ja kehittämisen eteneminen Lasten ja lapsiperheiden aluetiimi osana Rantakylän hyvinvointiasemaa Ohjaamohanke ja Nuorisoaseman vahvistaminen => Nuorten palvelukeskus Sekä niihin kytkeytyvät Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt Seulat Indikaattorit ja mittaristo -> Toimintamallin pilotointi on käynnistynyt > Toimintamalli, kehittämisen eteneminen sekä vaikutukset TA2016 on tarkennettu 9/2015 -> Toimintamallin toimeenpano ja toimeenpanon jatkovalmistelu SOTE-ratkaisu huomioiden > Toimintamalli toimeenpantu 2017

2 Asukkaan tuen pääprosessit ja tuotannon rakenne Hyvinvointi arjen kasvuympäristössä, tavoitteena elämänhallinta Koti (tai sijaiskoti) Vapaa-aika Varhaiskasvatus Koulu Opiskelu / Työ - Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt (Varko) Palveluun omaehtoisesti tai ohjatusti (seulat, Terveyspalvelut ) Tuki arjen kasvuympäristöön, elämänhallinta Ohjaamo (kunta, PKKY, TE-toimisto) - Koulutus- ja työuraohjaus (nuorisotakuu) - 15/16 29 v. - Palvelusuunnitelma ja vastaava + Nuorisoasema -> Nuorten palvelukeskus (Nuorisopalvelut) Alueellinen hyvinvointiasema (alueelliset palvelut koko väestölle), Rantakylän hanke Lasten ja lapsiperheiden aluetiimi 0 15/16 v. (SoTe) Hyvinvointiaseman muut palvelut - Aluetiimi on yhdessä työnjohdossa => Tilanteen mukainen, asukkaan/perheen kokonaisuuden huomioiva prosessi = yhteinen palvelusuunnitelma ja asukasvastaava => kokonaisvastuu tukiprosessista Tuki aseman tai ohjaamon vastaavan koordinoimana Lasten ja nuorten keskitetyt palvelut, muun muassa psykiatria, raskas lastensuojelu

3 Hyvinvointiaseman (palvelu)johtaja Vastaanotot: Lääkärit Sairaanhoitajat Lähihoitajat Kehittämisvastaava (Soten nimeämä+ varkon nimeämä tukihenkilö) Kehittämisvastaava Hyvinvointiasema, 1. vaihe Kotihoito (Ikääntyvien palveluohjaus) Lasten psykiatri ja 2 sairaanhoitajaa? Koko kaupunki < 18v (Nuorten palvelukeskuksessa) Lasten ja perheiden aluetiimi Alue-erityisopettajat (2) Kouluterveydenhuolto (4) Koulupsykologi ja -kuraattori (4) Nuorisotyö (2+1) Lastensuojelun avohuolto (3st+1so) Tuku-psykologi + 2 terap. (3) Perheohjaaja (1) Suunterveydenhuolto Fysioterapeutti Miuelenterveys/päihdehuolto 3.Sektorille tilat Erityisasiantuntijoille tilat Kasvatus- ja perheneuvola (2) Psykologi ja sosiaalityöntekijä (Hyvinvointi) neuvola (5), Lasten ja äitiys Kotipalvelu (2) ja sosiaaliohjaaja/ perhetyöntekijä (1) LNPpalvelut, yhteiset palvelut, ikäihmisten palvelu?

4 1. VAIHEESSA ETSITÄÄN PARASTA MAHDOLLISTA TOIMINTAMALLIA = TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN Koordinoitu yksilöllinen palveluprosessi: Asukasvastaava ja yhteinen palvelusuunnitelma -> Mikä henkilöstö (palvelut) on a) jatkuvasti hyvinvointiasemalla, b) osa-aikaisesti, c) verkostossa alueella ja d) yhteisissä / keskitetyissä palveluissa? -> Johtamisjärjestelmä, mahdollisuus kokonaisuuksien johtamiseen -> yhden johtajan malli? -> Talousarviorakenne tukee edellisiä Tavoitteena on kokonaisvastuu alueen vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden oikeaaikaisesta tuesta

5 KEHITTÄMISEN VAIHEET KEVÄÄLLÄ 2015 Kytketty Hyvinvointiaseman kehittämisesitykseen 1. Henkilöstön nimeäminen kaikista keskuksista 3/ Sote nimeää lasten ja perheiden aluetiimin vetäjän (tiiminvetäjä/kehittämisvastaava) 3/2015, on yksi verkoston arjessa toimiva. Tukena Varkon nimeämä tiimin jäsen. 3. Koko hyvinvointiaseman ohjausryhmän perustaminen 3/ Hyvinvointiaseman tilojen käytön suunnittelu käynnistyy 3/ Henkilöstön suunnitteluprosessi 4-5 / 2015: toiminnallinen kehittäminen (asukasvastaava ja yhteinen palvelusuunnitelma)

6 KEHITTÄMISEN VAIHEET KEVÄÄN JA SYKSYN 2015 AIKANA 6. Mahdollinen talousarviovalmistelu 2016 aloitettava toukokuussa. 7. Toiminnallinen kehittäminen jatkuu syksyllä Mahdolliset talousarvio- ja johtamisjärjestelmämuutokset 9/ Tiedottaminen terveysasemasta hyvinvointiasemaksi, vastuu alueen koko väestöstä, palvelu yhdestä pisteestä ja palveluun ohjaus 10. Hyvinvointiasema aukeaa virallisesti ? (toiminta on käynnistynyt jo aiemmin)

7 Jouni Erola nuorisojohtaja 2014 Nuori: Yhteinen palvelusuunnitelma ja asukasvastaava (TYPPI)

8 TEHTÄVÄ Operatiivisten työryhmien kokoaminen TYPPI-verkoston toimijoista (Joensuu/Kontiolahti/Liperi) Nuorisopalvelut, työllisyysyksikkö, te-toimisto, koulutuskuntayhtymä, aikuissosiaalityö AIKATAULU 2/2015 Rahoituspäätös tiedoksi LTK/KH, Hankekoordinaattorin rekrytointi 3/2015 Toimintaan liittyvien työntekijöiden nimeäminen 3/2015 INNO-kylä pohjien laadinta 3/2015 TNK tilannekatsaus Pulsaattori 1 (Operatiivisten työryhmien pajapäivä) TYPPI-järjestelmän käyttöönotto, lomakkeet ym. 4/2015 Emohankkeen strategisen ohjausryhmän perustaminen ja hankkeen aloituskokous 3/2015 Tilaratkaisuiden arviointi 3/2015 Pulsaattori 2 5/2015 Jouni Erola nuorisojohtaja 2014

9 Tukea tarvitsevien kasvatus- ja opetusjärjestelyjen kehittäminen Varkon tavoitteet Tehostetun tuen oppilasmäärä kasvaa ja erityisen tuen oppilasmäärä vähenee Pienryhmien sijaan tuetusti opetus perusopetusryhmässä -> pienryhmien (10 oppilasta) määrä vähenee Erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen (sairaalaopetus noin 200 /päivä/oppilas) Seuraavat toimenpiteet Selkeä ja koordinoitu moniammatillinen yhteistyö ja sen kautta tuki arjen kasvuympäristöön (ks. Rantakylän aluetiimi) Lapsia sairaalaopetuksesta Rantakylän kahteen (toinen uusi) koko kaupunkia palvelevaan EMO ryhmään, joista toinen siltaluokkana omaan kouluun (tuki aluetiimiltä) hankerahoituksella (liitetty tutkimus) selvitetään psykiatrisen osaamisen mukanaolo Pienryhmistä 2 opettajaa tukemaan varhaiskasvatuksen yksiköissä ja perusopetusryhmissä kasvatusta omassa viiteryhmässä

10 Seulat Yksilöllisten riskien kartoitus ja toisaalta tieto alueiden / ryhmien riskeistä ja hyvinvoinnista Terveyspalvelut on tehnyt sopimuksen Activity Stonesin hyvinvointikartan kehittämisestä kesällä > suunnitelma Neuvolaikäisen (4v) kehittely käynnistyi syksyllä > testaus pienellä porukalla 2015 Etsitään keinoja odotusajan riskien kartoitukseen Alakouluikäisen kehittely Eksoten kanssa -> testaus pienellä porukalla 2015 Valmiin hyvinvointikartan testaus Pielisjoen koulussa syksyllä > Laajempi testaus yläkoulu / II aste / amk 2015 (Merja) Tilanne: Neuvolan seulapatterit on kirjattu, vaihtoehtojen riskipisteytys käynnissä -> testausryhmän valinta Muu neuvolaan liittyvä kehittäminen THL myös aloittanut seulan kehittämisen 4-vuotiaiden tarkastukseen Omana työnä on odotusaikaan kehitetty Medinettiin esitietokaavake -> odotetaan, että PTTK ja Medikonsultti siirtävät järjestelmään -> testaus Alakoululaisten osalta Activity Stones hioo prosessia, kysymyssarjoja ja niiden riskipisterajoja - > tuotantoon maaliskuun aikana -> testausryhmän valinta Yläkoululaisten osalta testaus on tehty ja annettu palaute -> odotetaan Activity Stonesin korjauksia -> laajemman testausryhmän valinta syksylle 2015? Päätöksenteko: Terveyspalvelut päättävät jatkotestauksen ryhmät

11 Hyvinvointikeskus - yhteiset / keskitetyt palvelut Raskas lastensuojelu (sijoitukset) <-> Erikoissairaanhoidon neuro sekä lasten ja nuorten psykiatria Kytkeytyy muita vahvemmin SiunSoten valmisteluun (erikoissairaanhoito) Tältä osin ei ole edetty, Pallo heitetty SiunSoten valmisteluun Lastensuojelussa käynnistetty siirtyminen Varhaisen tuen alueelliseen perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun ilman ls-asiakkuutta (vrt. Rantakylän pilotti) -> resurssin siirto varhaisempaan tukeen sekä Alueelliseen avohuoltopalvelujen toimintamalliin -> nimetyt henkilöt alueelliseen tiimiin (esimerkiksi Rantakylän alueelle nimetään 3 sosiaalityöntekijää ja 1 sosiaaliohjaaja).

12 Indikaattorit / mittaristo PKSotessa kehitteillä tiedolla johtaminen, tietovarasto ja mittaristot Päätavoite (TA2015) on ehkäistä raskaan tuen palvelujen tarvetta ja varmistaa resurssien tehokas käyttö varhaiseen tukeen Tilinpäätöstietojen vertailu Eri palveluiden eurot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle Yhteisen palvelusuunnitelman ja asukasvastaavan merkitys (kuntakokeilu)