Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelma vuosiksi Kaupunginvaltuuston vahvistama för år 2006 och ekonomiplan för åren Fastställd av Stadsfullmäktige

2 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida YLEISPERUSTELUT - ALLMÄNNA MOTIVERINGAR PÄÄTÖSEHDOTUKSET - FÖRSLAG TILL BESLUT TALOUSARVION SITOVUUS - BUDGETENS BINDANDE VERKAN Selityksiä - Förklaringar Kaupunginmuseo - Stadsmuseet Orkesteritoiminta - Orkesterverksamhet Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård Nuorisotoimi - Ungdomsväsendet Liikuntatoimi - Idrottsverksamhet Henkilöstökeskus - Personalcentralen Työterveyskeskus - Företagshälsovårdscentralen Tietokeskus - Faktacentralen 199 KÄYTTÖTALOUSOSA - DRIFTSEKONOMIDELEN 1 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA - STADSDIREKTÖRSROTELN 1 01 Vaalit - Val Kaupunginvaltuusto - Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta ja -virasto - Revisionsnämnden 58 och kontoret 1 04 Kaupunginhallitus - Stadsstyrelsen Kaupunginkanslia - Stadskansliet Talous- ja suunnittelukeskus - Ekonomi- och 64 planeringscentralen 1 14 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot - 68 Personalutgifter som betalas centraliserat 1 27 Kunnallisverotus - Kommunalbeskattning Finlandia-talo - Finlandiahuset Muu yleishallinto - Övrig allmän förvaltning 72 Helsingin Energia - Helsingfors Energi 79 Helsingin Vesi - Helsingfors Vatten 83 Helsingin Satama - Helsingfors Hamn 90 2 KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI - STADSPLANERINGS- OCH FASTIGHETSVÄSENDET 2 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto - 98 Stadsplaneringsnämnden och -kontoret 2 21 Kiinteistölautakunta ja -virasto - Fastighetsnämnden 100 och -kontoret 2 22 Asuntotuotantotoimisto - Bostadsproduktionsbyrån Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI - BILDNINGS- OCH PERSONALVÄSENDET Opetusvirasto - Utbildningsverket Ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Suomenkielinen työväenopisto - Finska arbetarinstitutet Ruotsinkielinen työväenopisto - Svenska arbetarinstitutet Kaupunginkirjasto - Stadsbiblioteket Kaupungin taidemuseo - Stadens konstmuseum Kulttuuritoimi - Kulturväsendet RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI - BYGGNADS- OCH MILJÖVÄSENDET Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 204 stads partitorg 4 08 Hankintakeskus - Anskaffningscentralen Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto Nämnden för allmänna arbeten och byggnadskontoret 4 35 Pelastustoimi - Räddningsväsendet Ympäristölautakunta - Miljönämnden 223 Liikennelaitos - Trafikverket 225 Helsingin kaupungin palvelukeskus - Helsingfors 234 stads servicecentral Helsingin Tekstiilipalvelu - Helsingfors Textiltjänst SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET Sosiaalivirasto - Socialverket Terveyskeskus - Hälsovårdscentralen Käyttövarat, Khn käytettäväksi - Dispositionsmedel, till Stns disposition 273 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN Tuloslaskelma - Resultaträkning 277 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma - Kombinerad resultaträkning för förvaltningarna och affärsverken 7 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Finansierings- och 280 investeringsverksamhet 7 03 Rahastointi - Fondering Poistoerot - Avskrivningsdifferenser 286

3 2 SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida Sivu Sida INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 8 INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN Kiinteä omaisuus - Fast egendom Talonrakennus - Husbyggnad Kadut, liikenneväylät ja radat - Gator, trafikleder 296 och banor 8 05 Väestönsuojat - Skyddsrum Puistorakentaminen - Anläggande av parker Liikuntapaikat - Idrottsplatser Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård Irtaimen omaisuuden perushankinta - Grundanskaffning 303 av lös egendom 8 18 Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 305 stads partitorg 8 21 Kuntayhtymät - Samkommuner Arvopaperit - Värdepapper Muu pääomatalous - Övrig kapitalhushållning Investointiohjelma vuosiksi Investeringsprogram för åren Talonrakennuksen ja väestönsuojien rakennusohjelma vuosiksi Byggnadsprogram för husbyggnad och skyddsrum för åren Liikuntapaikkojen rakennusohjelma vuosiksi Program för anläggning av idrottsplatser för åren Kvston päätökset asia 3 - Stges beslut ärende 3 Kvston päätökset asia 3 - Stges beslut ärende 3 RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl 311 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma - Kombinerad finansieringskalkyl för förvaltningarna och affärsverken RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN Pitkävaikutteinen rahoitus - Långfristig finansiering 313 on liittyvät taulukot - Tabeller till budgeten 1. Ottolainat - Upptagna lån n liitteet - Bilagor till budgeten 1. Vuoden 2006 talousarvioon sisältyvistä avustusmäärärahoista sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat - Understöd och understödsmässiga ersättningsanslag, som skall anvisas ur understödsanslagen i 2006 års budget 2. Vuoden 2006 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely - Specifikation av medlemsavgifterna i 2006 års budget 3. Konserniin kuuluvat yhtiöt ja säätiöt - Bolag och stiftelser inom koncernen

4 TALOUSARVIO BUDGET TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN

5 5 YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR 0 JOHDANTO 0 INLEDNING Vuoden 2006 talousarvioehdotus perustuu lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen antamiin talousarvion ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin sekä antamiin suunnittelun yhteisiin lähtökohtiin. Laatimisohjeissa edellytettiin, että lauta- ja johtokunnat laativat talousarvioehdotuksen sopeuttamalla toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle ohjeissa annetun raamin mukaisesti. Euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2005 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle 2006, joihin lisättiin palkantarkistuksista aiheutuvat määrärahat. Lisäksi ohjeisiin sisältyi kaupunginhallituksen talousarvion valmistelutyötä ohjaavia kannanottoja. Förslaget till budget för år 2006 utgår från nämndernas och direktionernas budgetförslag, vilka baserar sig på stadsstyrelsens direktiv om hur budget- och ekonomiplaneförslaget skall utarbetas och på de av stadsstyrelsen fastslagna gemensamma utgångspunkterna för planeringen. Enligt direktiven för budgetarbetet skall nämnderna och direktionerna utarbeta sina budgetförslag genom att anpassa utgifterna för verksamheten och investeringarna till en nivå som motsvarar en hållbar inkomstbas, inom den ram som ges i direktiven. Utgångspunkt för eurobeloppen är de ekonomiplanesiffror i 2005 års budget som gäller år 2006 höjda med det anslagsbelopp som hänför sig till lönejusteringar. Direktiven innefattar också ställningstaganden från stadsstyrelsen som styr budgetberedningen. 1 LÄHTÖKOHDAT 1 UTGÅNGSPUNKTER 1.1 Yleinen talouskehitys 1.1 Den allmänna ekonomiska utvecklingen Yleistä talouskehitystä ja kunnallistaloudellista tilannetta kuvaavat tekstit perustuvat valtion talousarvioesityksen 2006 yleisperusteluosaan ja talousarvioesityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen. Kansainvälisessä taloudessa koettiin suhdannehuippu vuonna 2004, ja vuosina kasvun ennakoidaan olevan jo hitaampaa niin Yhdysvalloissa, Japanissa kuin euromaissakin. Kiinan kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana, samoin Venäjän. Vaikka euroalueen kasvun arvioidaankin hieman piristyvän vuonna 2006, epävarmuutta liittyy muun muassa raaka-aineiden, erityisesti raakaöljyn, hintakehitykseen sekä euron ulkoisen arvon kehittymiseen. Euron pysyminen vahvana rajoittaa eurooppalaisten vientiyritysten hintakilpailukykyä, ennätyskallis raakaöljy puolestaan heikentää yrityksien kannattavuutta ja kotitalouksien luottamusta. Kansainvälisen talouden näkymiä varjostavat muutkin rakenteelliset ongelmat ja tasapainottomuudet, kuten Yhdysvaltojen vaihtotaseen ja valtiontalouden vajeet sekä epävarmuus Kiinan talouskasvun kestävyydestä. Euroalueen kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 1,9 %. Suomen talouskasvu oli vahvaa lähes koko vuoden 2004 ja kokonaistuotannon määrä lisääntyi 3,6 %. Kasvu perustui vahvasti kotimaiseen kysyntään, sillä viennin ripeän kasvun vastapainona myös tuonti lisääntyi tuntuvasti. Kokonaistuotannon 2 % kasvu Texterna om den allmänna ekonomiska utvecklingen och kommunernas ekonomiska läge bygger på den allmänna motiveringen i statens budgetproposition 2006 och på den ekonomiska översikten i en bilaga till budgetpropositionen. Den internationella ekonomin upplevde en konjunkturtopp år 2004, och tillväxten väntas redan åren 2005 och 2006 vara långsammare i både USA, Japan och euroländerna. Den kraftiga tillväxten i Kina och Ryssland väntas fortsatta. Även om tillväxten i euroområdet antas bli något större år 2006 förekommer det osäkerhet bl.a. i fråga om prisutvecklingen på råvaror, särskilt råolja, och utvecklingen i det externa värdet på euron. Om euron förblir stark begränsas de europeiska exportföretagens priskonkurrenskraft. Dessutom försvagar den rekorddyra råoljan företagens lönsamhet och hushållens tilltro. Utsikterna i den internationella ekonomin skuggas också av andra strukturella problem och obalanser, såsom underskottet i bytesbalansen och statsekonomin i USA och osäkerheten i fråga om hur varaktig den ekonomiska tillväxten i Kina är. Totalproduktionen i euroområdet beräknas öka med 1,6 % år 2005 och med 1,9 % år Den ekonomiska tillväxten var kraftig i Finland nästan hela år 2004 och totalproduktionen ökade med 3,6 %. Ökningen baserade sig i hög grad på inhemsk efterfrågan, eftersom importen ökade avsevärt samtidigt som exporten växte i snabb takt. Tillväxten på 2 % i

6 6 tänä vuonna perustuu lähes kokonaan kotimaiseen kysyntään metsäteollisuuden seisokkien liitännäisvaikutuksineen leikatessa kasvusta yhden prosenttiyksikön verran. Toisaalta matala vertailutaso tänä vuonna nostaa tuntuvasti vuoden 2006 kasvua, jolloin bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan 3,2 %. Yksityisten palvelujen tuotannon kasvu jatkuu sekä kuluvana että ensi vuonna kokonaistuotantoa rivakammin, kun taas julkisten palvelujen tuotannon kasvu pysyy verkkaisena. Tämän vuoden poikkeustekijöiden jälkeen teollisuustuotanto kasvaa ensi vuonna ripeästi ja rakentamisen vauhti hieman hidastuu. Keskipitkän aikavälin talouskasvua rajoittavat etupäässä muutokset väestön ikärakenteessa, viime vuosina hitaasti kasvanut tuotantokapasiteetti sekä kansainvälisen tuotannon uusjako. Näissä olosuhteissa talouskasvu on hidastumassa keskipitkällä aikavälillä vajaaseen 2,5 %:iin. Vuoden 2005 alkupuolella vienti jatkui varsin vilkkaana, joskin metsäteollisuuden tuotantoseisokit pienensivät viennin kasvua parin prosenttiyksikön verran. Suomalaisen elektroniikkateollisuuden hyvä asema kansainvälisessä vientikilpailussa nostaa viennin määrän kasvun tänä vuonna vajaaseen 4 %:iin, metsäviennin supistumisesta huolimatta. Vientihinnat ovat vuodenvaihteen jälkeen monilla aloilla nousseet ja euron arvon heikkeneminen suhteessa dollariin vahvistaa odotuksia vientihintojen nousun jatkumisesta, joskin elektroniikkatuotteiden trendinomainen hintojen lasku pudottaa hintojen keskimääräisen nousun lähes nollatasolle. Maailman talouskasvuun liittyvät epävarmuudet ja Euroopan talouskasvun heikkous varjostavat ensi vuoden vientinäkymiä, mutta viennin kasvua nostaa kuluvan vuoden metsäseisokkien aiheuttama matala vertailupohja. Viennin määrä kasvaa ensi vuonna 6 % eli tuntuvasti kuluvaa vuotta ripeämmin. Tuonnin määrä lisääntyi vuonna 2004 peräti 6 %. Sekä raaka-aineiden, investointitavaroiden että kulutustavaroiden tuonnin kasvu oli nopeaa. Kuluvan vuoden alkupuolella tuonnin kasvu on jatkunut varsin vahvana, mutta vähitellen kasvu hidastuu: tänä vuonna 4,4 %:iin ja ensi vuonna 3,5 %:iin. Tuontihintojen nousuvauhti puolestaan nopeutuu energian jyrkän hinnannousun takia. Ensi vuonna hintojen nousun odotetaan vaimenevan. Vaihtotase on jo pitempään ollut ylijäämäinen, lähinnä hyvän vientimenestyksen ja investointiasteen alenemisen johdosta. Vuonna 2005 vaihtotaseen ylijäämä jää edellisvuosia vähäisemmäksi metsäteollisuuden seisokkien, tuontihintojen nousun ja ulkomaille maksettujen tuotannontekijäkorvausten kasvun takia. Ensi vuonna vaihtosuhteen aleneminen hidastuu ja kauppataseen ylijäämä kasvaa. totalproduktionen år 2005 baserar sig nästan helt på inhemsk efterfrågan. Driftstoppen i skogsindustrin med därtill hörande konsekvenser gör att tillväxten blir 1 procentenhet mindre. Å andra sidan blir tillväxten år 2006 betydligt större i och med den låga jämförelsenivån år 2005, bruttonationalprodukten väntas öka med 3,2 %. Tillväxten i produktionen av privata tjänster är också åren 2005 och 2006 snabbare än tillväxten i totalproduktionen medan tillväxten i produktionen av offentliga tjänster förblir långsam. År 2005 präglas av undantagsfaktorer, men år 2006 ökar industriproduktionen snabbt och byggandet sker något långsammare. Den ekonomiska tillväxten på medellång sikt begränsas främst av förändringar i befolkningens åldersstruktur, den långsamma tillväxten i produktionskapaciteten de senaste åren och omfördelningen i den internationella ekonomin. Under dessa förhållanden blir den ekonomiska tillväxten så mycket långsammare på medellång sikt att den i någon mån understiger 2,5 %. Exporten fortsatte att vara mycket livlig under första hälften av 2005 även om produktionsstoppen i skogsindustrin minskade exporttillväxten med ett par procentenheter. Den finländska elektronikindustrins goda ställning i den internationella exportkonkurrensen ökar år 2005 tillväxten i exportvolymen till knappa 4 %, trots att skogsexporten minskat. Exportpriserna har efter årsskiftet stigit i flera branscher, och att eurons värde sjunkit i förhållande till dollarns stärker förväntningarna att exportpriserna skall fortsätta att stiga, men trenden att priserna på elektroniska produkter sjunker gör att exportpriserna i genomsnitt knappast stiger alls. Osäkerheten i fråga om den ekonomiska tillväxten i världen och den svaga ekonomiska tillväxten i Europa skuggar exportutsikterna för år 2006, men exporttillväxten blir större genom att driftstoppen i skogsindustrin år 2005 gör att jämförelsenivån är låg. Exportvolymen ökar år 2006 med 6 %, mycket snabbare än år Importvolymen ökade år 2004 med hela 6 %. Importen ökade snabbt i fråga om både råvaror, investeringsvaror och konsumtionsvaror. Den snabba importtillväxten fortsatte under första hälften av 2005, men tillväxten blir småningom långsammare, år 2005 minskar den till 4,4 % och år 2006 till 3,5 %. Importpriserna stiger snabbare i och med att energipriserna stiger brant. Det antas att prisstegringen dämpas år Det har redan länge varit ett överskott i bytesbalansen, främst tack vare att exporten varit framgångsrik och investeringsgraden låg. Överskottet i bytesbalansen blir år 2005 mindre än tidigare år på grund av driftstopp i skogsindustrin och en stegring i importpriserna och i produktionsfaktorersättningarna till utlandet. Bytesförhållandet börjar sjunka långsammare och överskottet i handelsbalansen ökar år 2006.

7 7 Kuluttajien luottamus ja ostoaikeet ovat säilyneet vahvoina, vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät merkittävästi viime vuosia niukemmin. Valtion verotus keveni lievästi vuoden 2005 keväällä, mutta kuntien keskimääräinen veroaste nousi, ja osinkotulot vähenevät viime vuoden ennätystasoltaan. Kotitaloudet hankkivat edelleen runsaasti uusia kodintekniikan tuotteita ja lisäävät asuntojensa varustelutasoa. Muiden tavaroiden ja palvelujen ostot sen sijaan lisääntyvät aiempaa hitaammin, joten yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 2,5 %:iin vuonna Vuonna 2006 kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu nopeutuu uudelleen, kun veroaste laskee, pääomatulot lisääntyvät jälleen ja työllisyys kohenee. Säästämisasteen ei ennakoida merkittävästi nousevan, joten kulutuksen kasvu nopeutunee hieman tästä vuodesta. Kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen jatkaa edelleen kasvuaan keveiden rahoitusmarkkinoiden oloissa. Keskipitkällä aikavälillä kuluttajien velkaantuneisuus ja odotukset korkojen noususta alkavat kuitenkin jo rajoittaa kulutuksen kasvua. Tämän perusteella yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina reaalisesti noin 2 % vuodessa. Julkisen kulutuksen 1,5 % kasvu perustuu tänä ja ensi vuonna yhä paikallishallinnon palvelumenojen lisääntymiseen; sosiaali- ja terveydenhuollon monet kehityshankkeet jatkuvat, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta laajeni vuonna 2005 kokovuotiseksi, kotihoidontukeen tehtiin korotus ja sosiaalialalle astui voimaan täydennyskoulutusvelvoite. Lisäksi hoitotakuun käyttöönotto lisää kuntien kulutusmenoja. Investoinnit laantuivat alkuvuonna, kun kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät tuntuvasti. Lisäksi asuinrakentamisen huippusuhdanne alkaa tasaantua. Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan sitä vastoin lisääntyvän merkittävästi. Rakennusinvestointien kasvun painopiste siirtyykin teollisuus- ja liikerakentamiseen. Yksityisten investointien kasvua tänä ja ensi vuonna pitävät yllä muiden talonrakennusten investointiprojektit liikekeskusten sekä muutamien isojen infrastruktuurikohteiden vetämänä. Julkisten investointien ei odoteta lisääntyvän. Tiukka rahoitustilanne hillitsee kuntien investointihankkeiden aloittamista. Uusinvestointeja ei aloiteta merkittävästi ensi vuonnakaan, mutta korvausinvestoinnit pitävät paikallishallinnon investointien tason ennallaan. Työvoiman kysynnän pari vuotta kestänyt matalasuhdanne on ohitse. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna palveluissa sekä rakennustoiminnassa, vaikka kasvua hillitseekin ulkomaisten palveluyritysten Konsumenternas tilltro och köpplaner har förblivit starka trots att hushållens disponibla inkomster ökar mycket mindre än de senaste åren. Statsbeskattningen lindrades något våren 2005, men den genomsnittliga kommunala skattegraden steg, och dividendinkomsterna minskar i förhållande till rekordnivån år Hushållen köper fortfarande nya hemelektroniska produkter i stor omfattning och höjer utrustningsnivån i sina bostäder. När det gäller andra varor och tjänster ökar köpen långsammare än tidigare, vilket betyder att tillväxten i den privata konsumtionen minskar till 2,5 % år Hushållens disponibla inkomster ökar åter snabbare år 2006 då skattegraden sjunker, kapitalinkomsterna ökar på nytt och sysselsättningen förbättras. Spargraden väntas inte öka nämnvärt och konsumtionen ökar därmed troligen något snabbare än år Hushållens genomsnittliga skuldsättning fortsätter att växa till följd av den lätta finansmarknaden. Konsumenternas skuldsättning och förväntningar på en räntestegring börjar dock redan begränsa konsumtionstillväxten på medellång sikt. På basis av detta beräknas den privata konsumtionen de kommande åren reellt sett öka med ca 2 % om året. Att den offentliga konsumtionen ökar med 1,5 % åren 2005 och 2006 beror främst på att utgifterna för servicen inom lokalförvaltningen ökar: många utvecklingsprojekt inom social- och hälsovården fortsätter, morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever omfattar år 2005 för första gången hela året, hemvårdsstödet har höjts och en förpliktelse att ordna fortbildning inom det sociala området har trätt i kraft. Dessutom ökar vårdgarantin kommunernas konsumtionsutgifter. Investeringarna avmattades under första hälften av 2005 då investeringarna i maskiner och anordningar minskade märkbart. Dessutom börjar toppkonjunkturen när det gäller bostadsbyggande utjämnas. De fasta industriinvesteringarna väntas däremot öka en hel del. Tyngdpunkten i tillväxten förskjuts följaktligen vad byggnadsinvesteringar beträffar mot industri- och affärsbyggande. I fråga om privata investeringar hänför sig tillväxten åren 2005 och 2006 till andra husbyggnadsprojekt med affärscentra och några stora infrastruktursobjekt i spetsen. De offentliga investeringarna väntas inte öka. Det strama finansiella läget minskar kommunernas möjligheter att inleda investeringsprojekt. Nyinvesteringar görs inte i nämnvärd grad år 2006 heller, men investeringsnivån förblir oförändrad inom lokalförvaltningen på grund av ersättningsinvesteringar. Lågkonjunkturen i efterfrågan på arbetskraft har varat i ett par år men är nu förbi. Antalet personer med arbete ökar år 2005 i service- och byggsektorn även om tillväxten dämpas genom att verksamheten i ut-

8 8 lisääntynyt toiminta. Työpaikkojen lisääntyessä väestön määrää nopeammin työllisyysaste kääntyy nousuun. Työllisyysaste kohoaa 68 %:iin viime vuoden 67,2 %:sta. Vuonna 2006 työllisyys kohenee edelleen, joskin hidastuen, 68,2 %:iin. Työvoiman tarjonnan kääntyessä vähitellen laskuun työttömyysaste painuu 7,5 %:iin tämän vuoden 8,2 %:sta. Työministeriön käyttämän tilastointiperusteen mukaan työttömyysaste on noin 3 %-yksikköä korkeampi. Pitkäaikaistyöttömyys on entistä yleisempää Inflaatio jää edelleen kuluvana vuonna muihin euromaihin verrattuna hitaaksi. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi, mutta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvien hintojen ja maksujen halpeneminen sekä kilpailun kiristyminen ovat pitäneet kuluttajahintojen keskimääräisen nousun kurissa. Työkustannukset kohoavat lähes viimevuotista vauhtia. Kuluttajahintaindeksin nousu jää kuluvana vuonna keskimäärin prosenttiin eli edelleen selvästi euroalueen keskimääräistä nousua hitaammaksi. Vuoden 2006 aikana kuluttajahintojen nousuvauhti hidastuu, mutta saattaa vuosikeskiarvona kohota hieman tämänvuotista enemmän. Julkisen sektorin ylijäämä on pienentynyt 2000-luvulla jatkuvasti, aluksi vaisun talouskehityksen vuoksi. Lisäksi verotusta on kevennetty sekä etuuksia ja julkisia velvoitteita lisätty. Finanssipoliittisella elvytyksellä ja rakennepoliittisilla toimilla on toisaalta parannettu talouskasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Palkkaverotusta kevennetään edelleen vuosina Verotulojen kasvua jarruttaa lisäksi se, että vero- ja maksupohjat heikkenevät jossain määrin. Eräitä sosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin korotetaan, joten kokonaisveroaste alenee vain hieman. Kun julkisten menojen kasvun odotetaan jäävän hieman pienemmäksi kuin viime vuosina, rahoitusaseman heikkeneminen pysähtyy. Viime vuosien elvyttävä finanssipolitiikka on nyt muuttumassa lähelle neutraalia. Julkisen sektorin velkaantuneisuus alentuu edelleen. Suomi on eräs harvoista EU-maista, joissa julkinen talous on ylijäämäinen. Ylijäämä on kuitenkin kokonaan sosiaaliturvarahastojen, lähinnä työeläkerahastojen varassa, sillä kuntatalous on alijäämäinen ja myös valtiontalouden pieni ylijäämä on kääntymässä alijäämäksi. ländska serviceföretag ökar. Sysselsättningsgraden börjar stiga i och med att antalet arbetstillfällen ökar mer än befolkningen. Den stiger till 68 % (67,2 % år 2004). År 2006 stiger den också, men långsammare, till 68,2 %. Till följd av att utbudet av arbetskraft småningom börjar minska sjunker arbetslöshetsgraden till 7,5 % (8,2 % år 2005). Enligt arbetsministeriets grunder för statistikföringen är arbetslöshetsgraden ca 3 procentenheter högre. Långtidsarbetslösheten är ännu allmännare än tidigare. Inflationen är också år 2005 långsammare än i andra euroländer. Världsmarknadspriserna på råolja har stigit kraftigt, men i och med att priserna och avgifterna i anslutning till kommunikation och informationsteknik har sjunkit och konkurrensen skärpts har den genomsnittliga stegringen i konsumentpriserna hållits i schack. Arbetskostnaderna stiger nästan lika mycket som år Konsumentprisindex stiger år 2005 i medeltal med 1 %, alltså fortfarande mycket långsammare än i euroområdet i genomsnitt. Konsumentpriserna börjar stiga långsammare år 2006, men årsmedeltalet stiger eventuellt något mer än år Överskottet inom den offentliga sektorn har fortlöpande minskat sedan ingången av 2000-talet, först på grund av den lama ekonomiska utvecklingen. Dessutom har beskattningen lindrats och förmåner och offentliga förpliktelser tillkommit. Förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och sysselsättning har å andra sidan förbättrats genom finanspolitisk stimulans och strukturpolitiska åtgärder. Lönebeskattningen lindras ytterligare åren 2006 och En annan orsak till att skatteintäkterna ökar mindre är att skatte- och avgiftsbasen försvagas i någon mån. I och med att vissa socialförsäkringsavgifter höjs sjunker den totala skattegraden ändå bara lite. Tack vare att de offentliga utgifterna troligen blir något mindre än de senaste åren försvagas den finansiella ställningen inte längre. Finanspolitiken har de senaste åren varit stimulerande men blir nu nästan neutral. Skuldsättningen inom den offentliga sektorn minskar ytterligare. Finland är ett av de få EU-länder där den offentliga ekonomin visar ett överskott. Överskottet hänför sig emellertid helt till socialskyddsfonderna, främst arbetspensionsfonderna, vilket beror på att den kommunala ekonomin visar ett underskott och på att också det lilla överskottet i statsekonomin håller på att ersättas av ett underskott.

9 9 Taulukko - Tabell 1. Kansantalouden muutos edelliseen vuoteen verrattuna - Samhällsekonomisk förändring jämfört med föregående år BKT, kasvu - BNP, ökning % 3,6 2,1 3,2 Kulutus, kasvu - Konsumtion, ökning % 2,8 2,2 2,3 Investoinnit - Investeringar % 5,0 2,0 1,6 Vaihtotaseen ylijäämä - Överskott i bytesbalansen, mrd. 6,2 3,8 5,0 Työttömyys - Arbetslöshet, % 8,8 8,2 7,5 Kuluttajahinnat, nousu - Konsumentpriser, ökning % 0,2 1,0 1,3 Ansiotaso, nousu - Inkomstnivå, ökning % 3,8 3,6 2,5 Lähde: VM - Källa: FM 1.2 Kunnallistaloudellinen tilanne 1.2 Kommunernas ekonomiska läge Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä, vaikka verotulojen kasvu nopeutuukin selvästi. Verotulojen ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna noin 4 %. Tuloveroprosentti nousi 136 kunnassa. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousi 18,12 %:sta 18,30 %:iin. Yhteisöverokannan alentaminen 29 %:sta 26 %:iin kompensoitiin kunnille täysimääräisesti korottamalla kuntaryhmän yhteisöveroosuutta 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin. Verotulon tasauslisää maksetaan 327 kunnalle yhteensä 635 milj. euroa. Tasausvähennyksen piirissä on 89 kuntaa ja vähennysten kokonaismäärä on 788 milj. euroa. Kuntien saamat valtionosuudet kohoavat 6,5 % edellisestä vuodesta. Valtionosuuksiin tehtiin 2,3 prosentin indeksikorotus, mikä on 75 % täysimääräisestä korotuksesta. Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 502 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2005 tarkistuksesta maksetaan 136 milj. euroa. Kuntien kokonaismenojen kasvun arvioidaan hidastuvan hieman. Alkuvuoden palkkamenojen kasvu on ollut ennakoitua hitaampaa. Kulutusmenojen arvioidaan kasvavan reaalisesti lähes 2 %. Henkilöstömenoja lisäävät palkkojen sopimuskorotukset, henkilökunnan määrän kasvu sekä kuntatyönantajan eläkemaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun korotukset. Kuntien menoja lisäävät lisäksi kotihoidon tuen korotus, sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite, hoitotakuun toteuttaminen hoidon saatavuuden ja jonojen hallinnan parantamiseksi sekä vuoden 2004 aikana käynnistyneet uudistukset. Hoitotakuun lopullinen kustannusvaikutus riippuu siitä, miten kunnat sen viime kädessä toteuttavat. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan kustannusvaikutus vuodelle 2005 olisi 145 milj. euroa. Kuntien investoinnit pysyvät nimellisesti viime vuoden tasolla. Kuntien rahoi- Kommunernas finansiella läge förblir stramt år 2005 trots att skatteintäkterna ökar betydligt snabbare, de väntas öka med ca 4 %. Inkomstskattesatsen steg i 136 kommuner. Den genomsnittliga vägda inkomstskattesatsen steg från 18,12 % till 18,30 %. Att samfundsskattesatsen sänktes från 29 % till 26 % kompenserades till fullo genom att kommungruppens andel av samfundsskatten höjdes från 19,75 % till 22,03 %. Utjämningstillägg på sammanlagt 635 mn euro betalas till 327 kommuner på basis av dessas skatteintäkter. Utjämningsavdrag blir aktuella för 89 kommuner och de uppgår till sammanlagt 788 mn euro. Statsandelarna till kommunerna stiger med 6,5 % från år De fick en indexhöjning på 2,3 %, vilket är 75 % av hela höjningen. Det tillägg på 502 mn euro till statsandelarna som baserar sig på en justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna i enlighet med lagen om statsandelar till kommunerna fördelas på fyra år. År 2005 betalas en andel på 136 mn euro. Kommunernas totalutgifter väntas öka något långsammare. Löneutgifterna ökade långsammare än prognostiserat under första hälften av året. Konsumtionsutgifterna väntas reellt sett öka med nästan 2 %. Personalutgifterna stiger på grund av att lönerna har höjts i enlighet med avtalen, antalet anställda har ökat och den arbetspensionspremie och den arbetslöshetsförsäkringspremie kommunerna skall betala som arbetsgivare har blivit högre. Kommunernas utgifter ökar dessutom genom att hemvårdsstödet har höjts, en förpliktelse att ordna fortbildning inom det sociala området har trätt i kraft, en vårdgaranti har införts för att tillgången till vård skall förbättras och köerna hanteras bättre och de reformer som inleddes år 2004 fortsätter. Den slutliga kostnadseffekten av vårdgarantin beror på hur kommunerna i sista hand genomför den. Social- och hälsovårdsministeriet har beräk-

10 10 tusasema paranee, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä, mikä lisää kuntien velkaantumista. Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja kuntien velan määrä kasvaa. Kuntien rahoitustilanne kuitenkin paranee hieman, mikä johtuu sekä verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 % kasvusta että menojen kasvun arvioidusta hidastumisesta. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 3,2 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talouskasvun piristymisen ansiosta myös yhteisöveroa kertyy kuuluvaa vuotta enemmän. Kuntien keskimääräiseen veroprosenttiin ei ole oletettu korotuksia. Valtionosuudet kohoavat 8,5 % edellisen vuoden tasosta. Valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestä korotuksesta vuonna 2006 lisättynä 0,4 prosenttiyksikön suuruisella indeksin korjauksella vuodelta Indeksikorotus lisää kuntien ja kuntayhtymien saamia valtionosuuksia 154 milj. eurolla. Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 502 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2006 tarkistuksesta maksetaan 86 milj. euroa. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, arviolta 258 milj. euroa, korvataan kunnille täysimääräisesti. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvän sairausvakuutuksen uuden päivärahamaksun verovähennyskelpoisuus aiheuttaa kunnille arviolta 90 milj. euron verotulomenetykset. Tämä kompensoidaan kunnille valtionosuuksien verotulotasausten kautta täysimääräisesti, kuten myös valtionverotuksessa käyttöön otettava ansiotulovähennys, joka vähentää kunnallisverotuottoja välillisesti 7 milj. euroa. Kansallisen terveyshankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen valtionosuuksia lisätään 73 milj. eurolla. Kuntien yhdistymistä tuetaan 25 milj. eurolla. Harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen varataan 25 milj. euroa. Verotulon tasauslisää arvioidaan maksettavan yhteensä 709 milj. euroa 336 kunnalle. Tasausvähennyksen kokonaismäärä on arviolta 702 milj. euroa ja koskee 80 kuntaa. Kuntien kokonaismenojen ja henkilöstön määrän kasvun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Kulutusmenojen ennakoidaan lisääntyvän reaalisesti 1,5 %. Kuntatyönantajan välillisiä työvoimakustannuksia nostavat työeläkemaksuihin tehdyt korotukset. Menojen kasvun hidastumiseen vaikuttavat sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen sekä hoitoon pääsyn tur- nat att kostnadseffekten blir 145 mn euro år De kommunala investeringarna stannar nominellt på samma nivå som år Kommunernas finansiella ställning förbättras, men då underskottet fortfarande är stort ökar skuldsättningen. Den kommunala ekonomin visar år 2006 fortfarande ett underskott, och kommunernas skulder ökar. Kommunernas finansiella läge förbättras ändå något, vilket beror både på att skatteintäkterna och statsandelarna ökar med sammanlagt ca 5 % och på att utgifterna väntas öka långsammare. Kommunalskatteintäkterna beräknas öka med 3,2 %, vilket är något mindre än år Tack vare att den ekonomiska tillväxten blivit större ökar också intäkterna från samfundsskatten mer än år Kommunernas genomsnittliga skattesats antas inte stiga. Statsandelarna stiger med 8,5 % från 2005 års nivå. De får en indexhöjning på 2,4 %, vilket är 75 % av hela höjningen år 2006 plus en indexkorrigering på 0,4 procentenheter från år Indexhöjningen ger kommunerna och samkommunerna ett tillskott på 154 mn euro. Det tillägg på 502 mn euro till statsandelarna som baserar sig på en justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna i enlighet med lagen om statsandelar till kommunerna fördelas på fyra år. År 2006 betalas en andel på 86 mn euro. Reformen i fråga om arbetsmarknadsstödet för med sig merkostnader på uppskattningsvis 258 mn euro för kommunerna, men dessa får full kompensation för dem. Kommunerna förlorar skatteintäkter på uppskattningsvis 90 mn euro i och med att det bli möjligt att i beskattningen dra av den nya dagpenningspremie som införs i samband med att finansieringen av sjukförsäkringen reformeras. Kommunerna får full kompensation för detta via skatteintäktsutjämningen i statsandelssystemet. Detsamma gäller för det nya förvärvsinkomstavdraget i statsbeskattningen, vilket indirekt minskar intäkterna från kommunalskatten med 7 mn euro. Statsandelarna för det nationella hälsovårdsprojektet och för utvecklingsprojektet för det sociala området höjs med 73 mn euro. Kommunsammanslagningar understöds med 25 mn euro. För finansieringsunderstöd enligt prövning reserveras 25 mn euro. Det beräknas att utjämningstillägg på sammanlagt 709 mn euro kommer att betalas till 336 kommuner på basis av dessas skatteintäkter. Utjämningsavdrag blir aktuella för 80 kommuner och de uppgår till sammanlagt 702 mn euro. Kommunernas totala utgifter väntas öka långsammare än år Detsamma gäller personalen. Konsumtionsutgifterna väntas reellt sett öka med 1,5 %. De indirekta arbetskraftskostnader kommunerna har som arbetsgivare stiger på grund av att arbetspensionspremierna blivit högre. Till det som gör att utgifterna ökar långsammare hör att avtalslönerna stiger lång-

11 11 vaamiseksi vuodelle 2005 ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminen. Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja noin 330 milj. eurolla. Uusista tehtävistä työmarkkinatukiuudistus aiheuttaa 258 milj. euron lisämenon. Kansallinen terveyshanke ja sosiaalialan kehittämishanke lisäävät menoja 72 milj. eurolla. Kokonaismenojen kasvu pysyy vuoden 2005 tapaan noin 4 %:ssa. Kuntien investointien odotetaan pysyvän reaalisesti likimain edellisen vuoden tasolla. Kuntatalouden tila on kohenemassa, joskin menokehitys lievän hidastumisen jälkeenkin pitää kuntatalouden kireänä ja lähivuosina edelleen rahoitusalijäämäisenä. 1.3 Taloudellinen tilanne Helsingin seudulla ja Helsingissä sammare och att merutgifterna för tryggad tillgång till vård antas bli lägre än år De statliga åtgärderna beräknas öka utgifterna inom den kommunala ekonomin med ca 330 mn euro. Bland de nya uppgifterna medför reformen i fråga om arbetsmarknadsstödet merutgifter på uppskattningsvis 258 mn euro. Det nationella hälsovårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området ökar utgifterna med 72 mn euro. Totalutgifterna ökar liksom år 2005 med ca 4 %. De kommunala investeringarna väntas reellt sett stanna på ungefär samma nivå som år Den kommunala ekonomin håller på att förbättras även om utgiftsutvecklingen också efter att ha blivit något långsammare gör att den förblir stram och fortsätter att visa ett finansiellt underskott under de närmaste åren. 1.3 Det ekonomiska läget i Helsingforsregionen och Helsingfors Seutu Regionen Tuotannon kasvu palasi Helsingin seudulla kohtuulliselle kasvu-uralle alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta vuoden 2005 toisella neljänneksellä, kun edellisellä neljänneksellä kasvu jäi alle 2 prosenttiin. Kasvua vauhditti pääsiäisen ajoittuminen tänä vuonna maaliskuulle (viime vuonna huhtikuussa), mikä aiheutti toisella neljänneksellä lisäyksen työpäiviin ja tuotantoon edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas ensimmäisellä neljänneksellä vaikutus oli päinvastainen. Paperiteollisuuden työmarkkinahäiriön vaikutus tuotannon lisäykseen jäi Helsingin seudulla vähäiseksi, kun sen sijaan koko maassa tuotannon kasvu tyrehtyi työkiistan vaikutuksesta kokonaan toisella neljänneksellä. Helsingin seudulla palvelualat olivat hyvässä kasvussa, mutta teollisuustuotannon volyymin lisäys oli edelleen vaatimatonta. Helsingin seudulla työttömyysaste oli työministeriön mukaan kesäkuussa 8,4 % ja Helsingissä 9,6 %. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %. Työttömyysaste laski viime vuoden kesäkuuhun verrattuna. Työttömiä oli Helsingin seudulla yhteensä , mikä oli 2,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä, oli vuoden toisella neljänneksellä Helsingissä 74,5 % ja Helsingin seudulla 74,8 %. Vuotta aiemmin työllisyysasteet olivat vastaavana ajankohtana Helsingissä 2,1 prosenttiyksikköä ja Helsingin seudulla 1,1 prosenttiyksikköä matalammat. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä pieneni 2,3 % vuoden toisella neljänneksellä Produktionstillväxten i Helsingforsregionen blev åter hyfsad efter en nedgång i början av Enligt en förhandsberäkning ökade produktionen under årets andra kvartal med 3 % i förhållande till samma period år Tillväxten understeg däremot 2 % under första kvartalet. Orsaken till att tillväxten var snabb under andra kvartalet av år 2005 är att påsken inföll i mars (i april år 2004) och antalet arbetsdagar och produktionen därför var större under detta kvartal än under samma period år Effekten var följaktligen den motsatta under första kvartalet. Arbetsmarknadskonflikten inom pappersindustrin hade obetydliga konsekvenser för produktionstillväxten i Helsingforsregionen, medan tillväxten ströps helt och hållet i landet som helhet under andra kvartalet. Servicebranscherna i Helsingforsregionen växte bra, men volymökningen i industriproduktionen förblev liten. Enligt arbetsministeriet var arbetslöshetsgraden i juni 8,4 % i Helsingforsregionen och 9,6 % i Helsingfors. Siffran för hela landet var 10,7 %. Arbetslöshetsgraden sjönk i förhållande till juni ett åt tidigare. Antalet arbetslösa i Helsingforsregionen uppgick till sammanlagt , vilket är 2,5 % mindre än ett år tidigare. Enligt en arbetskraftsundersökning vid statistikcentralen var sysselsättningsgraden, dvs. den andel av befolkningen i åldern år som har arbete, under årets andra kvartal 74,5 % i Helsingfors och 74,8 % i Helsingforsregionen. Under samma period ett år tidigare var sysselsättningraden i Helsingfors 2,1 procentenheter och i Helsingforsregionen 1,1 procentenheter lägre. De som står utanför arbetskraften i Helsingforsregionen blev 2,3 % färre under årets andra kvartal jämfört

12 12 edellisvuoteen verrattuna. Heidän määränsä oli henkilöä eli runsas neljäsosa seudun vuotiaasta väestöstä. Koko Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni vajaan 1 % vastaavana aikana. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni asukkaalla ja koko Suomessa henkilöllä. Työlliseen työvoimaan kuului Helsingin seudulla työntekijää vuoden toisella neljänneksellä ja kasvua kertyi edellisvuodesta 1,5 %. Edellisvuonna työlliseen työvoimaan kuului henkilöä vähemmän. Koko Suomessa työllisten määrä kasvoi vajaat 2 %. Helsingin seudulla yksityinen sektori työllisti kolme neljäsosaa työllisistä. Julkisen sektorin työntekijöistä kuntasektorilla oli työssä kaksi kolmasosaa. Koko Suomessa julkisen sektorin työntekijöistä oli 77 prosenttia töissä kuntien ja 23 prosenttia valtion palveluksessa. Vuoden toisella neljänneksellä Helsingin seudulla työllinen työvoima lisääntyi eniten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, 16 %. Myös yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa työskentelevien määrä kasvoi noin 17 %. Rahoitussektori sen sijaan supisti työvoimaansa 13 %. med året innan. De var till antalet, vilket är en dryg fjärdedel av åringarna i regionen. I Finland som helhet blev de som står utanför arbetskraften knappa 1 % färre under motsvarande tid. Antalet personer som står utanför arbetskraften minskade med i Helsingforsregionen och med i hela Finland. Arbetskraften med arbete omfattade i Helsingforsregionen arbetstagare under andra kvartalet. Det är fråga om en ökning med 1,5 % jämfört med året innan, då färre hörde till arbetskraften med arbete. I hela Finland ökade antalet personer med arbete med knappa 2 %. Tre fjärdedelar av arbetskraften med arbete arbetade inom den privata sektorn i Helsingforsregionen. Två tredjedelar av arbetstagarna inom den offentliga sektorn var kommunanställda. I landet som helhet var 77 % av arbetstagarna inom den offentliga sektorn kommunanställda och 23 % statsanställda. Under andra kvartalet ökade antalet arbetstagare med arbete mest i hotell- och restaurangbranschen i Helsingforsregionen, med 16 %. Vad sociala och personliga tjänster beträffar ökade antalet arbetstagare med ca 17 %. Finanssektorn minskade sin arbetskraft med 13 % Helsinki Helsingfors Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli elokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömyys on pienentynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 803 henkilöllä. Työttömyysaste oli vuoden 2005 elokuussa 9,3 % mukaan luettuna lomautetut. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 9,5 %. Samaan aikaan työttömyysaste on laskenut koko maassa 10,7 %:sta 10,3 %:iin ja Uudenmaan alueen työvoimatoimistoissa 7,9 %:sta 7,6 %:iin. Helsingin työvoimatoimistossa oli vuoden 2005 elokuun lopussa avointa työpaikkaa, mikä on vajaat työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa työpaikoista oli palvelu-, sosiaali- ja terveys- sekä kaupan aloilla. Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa 8 778, mikä oli 365 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys kääntyi selkeään laskuun vuoden 2005 alussa ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla käänne parempaan näkyi kesäkuukausina, elokuussa heitä oli 4 % edellisvuotta vähemmän. Työttömyystilanne on nuorten osalta edellisvuotta huomattavasti parempi, sillä nuorisotyöttömyys on Enligt arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik fanns det i slutet av augusti arbetslösa arbetssökande i Helsingfors. Antalet arbetslösa hade minskat med 803 i förhållande till motsvarande tidpunkt år Arbetslöshetsgraden var 9,3 % med de permitterade medräknade. Motsvarande siffra för augusti 2004 är 9,5 %. Samtidigt har arbetslösheten minskat från 10,7 % till 10,3 % i landet som helhet och från 7,9 % till 7,6 % i Nyland enligt uppgifter från arbetskraftsbyråerna i området. Helsingfors arbetskraftsbyrå hade lediga jobb i slutet av augusti 2005, vilket är knappa fler än ett år tidigare. Största delen fanns inom service, social- och hälsovård och handel. Det fanns långtidsarbetslösa i slutet av augusti 2005, vilket är 365 färre än ett år tidigare. Arbetslösheten började helt klart minska i början av året, och när det gäller långtidsarbetslösa syntes den positiva utvecklingen under sommarmånaderna, i augusti var de långtidsarbetslösa 4 % färre än året innan. För de ungas vidkommande är sysselsättningsläget betydligt bättre än år Ungdomsarbetslösheten

13 13 laskenut 6 16 % kuukausittain koko alkuvuoden ja alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 2005 noin 11 % vähemmän kuin vuosi sitten. Edelleenkin nuoria oli Helsingissä työttömänä elokuussa henkilöä. Ikääntyneiden työttömyys ei ole kääntynyt laskuun, kuitenkin kasvu on hiipunut ja elokuussa heidän määränsä lisääntyi enää 0,2 % edellisvuoden elokuusta. minskade med 6 16 % varje månad under första hälften av 2005, och i augusti var de arbetslösa under 25 år ca 11 % färre än ett år tidigare. Det fanns dock alltjämt unga arbetslösa i augusti Arbetslösheten bland de äldre har inte börjat sjunka, men ökningen har avtagit och i augusti 2005 var de äldre arbetslösa knappa 0,2 % fler än i augusti Kuva - Figur 1. Työttömien, yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä - Antal arbetslösa i Helsingfors, antal arbetslösa som varit utan arbete över ett år och antal arbetslösa under 25 år kpl kpl yhteensä totalt yli vuoden työttömänä över ett år arbetslösa alle 25-vuotiaat, under 25 år /93 12/94 12/95 12/96 12/97 12/98 12/99 12/00 12/01 12/02 12/03 4/04 8/04 12/04 4/05 8/05 Helsingin väkiluku pieneni vuoden 2004 aikana 284 hengellä ja asukasluku oli henkeä vuodenvaihteessa 2004/05. Edellisenä vuonna kaupungin väestö väheni 386 hengellä. Helsingin muuttovoitto oli suurimmillaan 1990-luvulla henkeä vuonna 1995, mutta kääntyi vuonna 2002 tappiolliseksi ja muuttotappio oli viime vuonna henkeä. Luonnollinen väestönkasvu oli yli henkeä. Helsingin muuttotappio muualle Pääkaupunkiseudulle väheni hieman edellisvuodesta ja oli nyt henkeä, josta henkeä Espooseen ja Vantaalle. Muuttotappio seudun kehyskuntiin väheni sekin edellisvuodesta ja oli nyt henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto väheni kolmasosaan edelliseen vuoteen nähden ja oli 555 henkeä. Ulkomaalaisten muuttojen tilastointia kuitenkin vaikeuttavat lähtömuuttojen rekisteröintiongelmat, jotka vaikuttavat suuresti vuosittaisiin eroihin. Folkmängden i Helsingfors minskade med 284 år 2004 och uppgick till vid årsskiftet 2004/2005. År 2003 hade folkmängden minskat med 386. Inflyttningsöverskottet i Helsingfors var på talet som störst år 1995 med personer, men sedan år 2002 har det varit ett utflyttningsöverskott, vilket år 2004 uppgick till Den naturliga befolkningsökningen blev drygt Utflyttningsöverskottet i förhållande till den övriga huvudstadsregionen minskade något jämfört med föregående år och uppgick till 2 800, varav hänför sig till Esbo och till Vanda. Utflyttningsöverskottet i förhållande till kranskommunerna minskade också jämfört med föregående år och uppgick till Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet minskade till en tredjedel av överskottet året innan, till 555. Statistiken över flyttningar till och från utlandet försvåras dock av att det vid registreringen av utflyttningar förekommer problem med stor inverkan på de årliga skillnaderna.

14 14 Alle kouluikäisten lasten määrä väheni vuoden 2004 aikana 585 hengellä ja on nyt vajaa henkeä pienempi kuin huippuvuonna Peruskoulun alaasteikäisten 7 12-vuotiaiden määrä kääntyi jo vuonna 2002 laskuun ja oli nyt 700 henkeä edellisvuotta pienempi vuotiaiden määrä kasvoi 350 hengellä. 65 vuotta täyttäneitä on enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi vajaalla 600 hengellä. Yli 85-vuotiaiden määrä väheni 140 henkeä. Vanhusväestön määrän kasvun ennustetaan selvästi nopeutuvan 2010-luvulla. Kaupungin tuottamista palveluista päivähoidon ja koulupalvelujen kysynnän oletetaan vähenevän tulevina vuosina ja vanhusten palvelujen kysynnän kasvavan. Päivähoitoikäisten määrän väheneminen näkyy vastaavasti päivähoitopalvelutarpeen sekä kapasiteetin vähenemisenä. Vuoden 2005 heinäkuun loppuun mennessä on asukasmäärä ennakkotietojen mukaan vähentynyt edelleen 60 hengellä. Edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna väestökato on selvästi pienempi, sillä silloin vähennystä oli henkeä. Muuttoliikkeen tappio oli 777 henkeä, edellisvuonna Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden kasvoi hieman edellisvuodesta, vaikka lapsia syntyi 50 vähemmän kuin alkuvuonna 2004, sillä kuolleiden määrä väheni 100:lla viime vuodesta. Väestöennusteen mukaan Helsingissä väestömäärä kasvaa asukkaalla vuoteen 2015 mennessä ja on asukasta vuonna Sen perusteena on muuta maata nopeampi talouskasvu, joka lisää työvoiman kysyntää ja muuttoliikettä Helsinkiin. Antalet barn under skolåldern minskade år 2004 med 585 och har sedan toppåret 1997 minskat med knappa Antalet grundskoleelever i lågstadieåldern 7 12 år började sjunka redan år 2002 och var nu 700 mindre än året innan. Antalet åringar ökade med 350. Antalet 65 år fyllda var större och antalet 75 år fyllda knappa 600 större än året innan. Antalet 85 år fyllda minskade med 140. Antalet äldre väntas börja öka betydligt snabbare på 2010-talet. När det gäller tjänster som staden producerar antas efterfrågan på dagvård och skoltjänster minska och efterfrågan på äldreomsorg öka under de närmaste åren. Att antalet barn i dagvårdsåldern blir mindre leder till ett minskat behov av dagvårdstjänster och därmed till en kapacitetsminskning. Enligt förhandsuppgifter hade folkmängden minskat med 60 vid utgången av juli Antalet är betydligt mindre än vid samma tidpunkt år 2004, då var minskningen Utflyttningsöverskottet uppgick till 777 mot ett år tidigare. Födelseöverskottet var något större än året innan trots att det föddes 50 färre barn än under första hälften av år Orsaken är att antalet döda minskade med 100 i förhållande till samma period år Enligt befolkningsprognosen kommer folkmängden i Helsingfors år 2015 att ha ökat med , till Prognosen grundar sig på att den ekonomiska tillväxten är snabbare än i landet i övrigt, vilket ökar efterfrågan på arbetskraft och flyttningsrörelsen mot Helsingfors. 1.4 Kaupungin talouden tilanne 1.4 Stadens ekonomiska läge Vuonna 2004 kaupungin talouden tasapainottuminen jatkui edelliseen tilikauteen verrattuna. Helsinki oli ainoa suurista kaupungeista, jossa toimintakulut vähenivät, mikä tapahtui jo toisen kerran peräkkäin. Muiden kuntien kanssa vertailukelpoinen vuosikate ilman liikelaitoksia ei kuitenkaan kattanut poistoja ja toiminnan rahoitus perustui vuonna 2004 aikaisempien vuosien tapaan merkittävään lainanottoon. Vuosikate, jossa liikelaitokset ovat mukana, kattoi poistot, mutta ei investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli edelleen alijäämäinen. ssa ennakoidusta 195 milj. euron lainasta nostettiin uutta lainaa 210 milj. euroa vuonna 2004, josta 190 milj. euron laina siirtyi vuodelta Helsingin Energian jo toinen peräkkäinen poikkeuksellisen hyvä tilikauden tulos mahdollisti 110 milj. euron pääomasiirron Helsingin Energian kertyneistä ylijää- Stadens ekonomi kom år 2004 längre mot att vara i balans jämfört med föregående räkenskapsperiod. Helsingfors var den enda av de stora städerna där omkostnaderna minskade, för andra gången i följd. Det med andra kommuners årsbidrag jämförbara årsbidraget med affärsverken obeaktade täckte dock inte avskrivningarna, och verksamheten finansierades liksom tidigare år med stor upplåning. Årsbidraget med affärsverken medräknade täckte avskrivningarna men inte investeringarna. Nettokassaflödet i fråga om egentlig verksamhet och investeringar visade fortfarande underskott. en för år 2004 baserade sig på lån på 195 mn euro, men nya lån på 210 mn euro lyftes. En andel på 190 mn euro hade överförts från år Helsingfors Energis resultat var exceptionellt gott för andra räkenskapsperioden i följd, och detta gjorde det möjligt att överföra 110 mn euro från Hel-

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 16 2004 vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2005 2007

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2006

Talousarvioesitys 2006 2. Lähivuosien talousnäkymät 2.1. Kansainvälinen talous Euroalueen talouskehitys 2.2. Suomen kansantalouden kehitys Maailmantalouden suhdannehuippu on ohitettu poikkeuksellisen vahvan vuoden 2004 jälkeen.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot