Talousarvioesitys 2006

Transkriptio

1 2. Lähivuosien talousnäkymät 2.1. Kansainvälinen talous Euroalueen talouskehitys 2.2. Suomen kansantalouden kehitys Maailmantalouden suhdannehuippu on ohitettu poikkeuksellisen vahvan vuoden 2004 jälkeen. Raaka-aineiden hintojen nousu on hidastunut. Öljyn ja öljytuotteiden kysynnän kasvu on yhä vahvaa, ja öljyn tuotanto- sekä jalostuskapasiteetti ovat liki täyskäytössä, mikä pitänee hinnat korkeina ainakin tämän vuoden loppuun. Yhdysvaltain dollari on alkuvuoden jälkeen vahvistunut suhteessa euroon, mikä heijastelee talouksien kasvuvauhtien eroja. Toisaalta Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje, jo yli 6 % suhteessa BKT:seen, paisuu ja voi uudelleen alkaa heikentää dollaria. Yhdysvaltain talouspolitiikka on virittymässä kireämmäksi. Ohjauskorkoa on pienin askelin nostettu elokuun loppuun mennessä 3½ prosenttiin, eikä finanssipolitiikka tue kysyntää enää aiemmassa määrin. Talouskasvu on silti säilynyt toistaiseksi 3 4 prosentissa. Työttömyys on alentunut, mutta tuottavuuden kasvu on hidastunut ja työvoimakustannukset ovat nousseet. Investoinnit ovat hieman piristyneet. Yksityinen kulutus on jatkanut kasvuaan samalla, kun kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy ja säästäminen vähenee. Kireämpi talouspolitiikka ja kotitalouksien kulutusmahdollisuuksien rajallisuus hidastavat kasvua vuosina 2005 ja Aasian talouskasvu jatkuu voimakkaana etenkin Intiassa ja Kiinassa, vaikka jälkimmäisessä investointien kasvua on pyritty hillitsemään ylikuumenemisen haittojen rajoittamiseksi. Kiinan vientimenestys on lisännyt paineita kaupan rajoittamiseksi ja johtanut lisääntyviin vaatimuksiin maan valuutan revalvoimiseksi. Heinäkuussa valuutta vahvistui dollariin nähden pari prosenttia. Samalla toteutettiin kytkös useamman valuutan muodostamaan koriin. Japanin talous näyttää päässeen uudelleen parempaan vauhtiin viime vuoden lopun heikomman vaiheen jälkeen. Öljyn vienti tukee kasvua Venäjällä. Euroalueen talouskehitys on viime vuoden jälkipuoliskolta lähtien ollut suhteellisen hidasta. Nettovienti tukee kasvua aiempaa vähemmän, eikä kotimainen kysyntäkään ole kasvanut kovin ripeästi. Euron heikkeneminen vahvistaa alueen kilpailukykyä, ja viennin odotetaankin vauhdittuvan uudelleen, kun kysyntä elpyy. Myös kotimaisen kysynnän arvioidaan kohenevan vuoden loppua kohden, vaikka öljyn kallistuminen vähentää yksityistä kulutusta. Talouden kasvua tukee myös se, että rakenteellisten uudistusten tuotantopotentiaalia lisäävien vaikutusten arvioidaan vähitellen alkavan näkyä. Alueen talousnäkymiin liittyy edelleenkin uhkia kuten öljyn hinta ja valuuttakurssikehitys. Euroalueen tuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna silti vajaa ja ensi vuonna runsas 1½ %. Talouskasvu oli vahvaa lähes koko vuoden 2004 ja kokonaistuotannon määrä lisääntyi 3,6 %, ripeintä vauhtia sitten vuosikymmenen vaihteen. Suurimman panoksen talouskehitykseen toi kotimainen kysyntä; erityisesti yksityinen kulutus lisääntyi edelleen nopeasti, eivätkä investoinnitkaan enää supistuneet. Vientikin vauhdittui merkittävästi, mutta osa kokonaiskysynnästä suuntautui ulkomaille. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työllisyys, trendin muutos edellisestä vuodesta, % Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Talvella 2005 teollisuuden vauhti hiipui, ja työmarkkinahäiriöt toisella vuosineljänneksellä hidastivat kokonaistuotannon kasvua entisestään. Talouskasvun pohja näyttää silti melko vakaalta. Kotimaisen kulutuksen tukemana sekä teollisuus- ja liikerakentamisen vilkastuessa talouskasvu yltää tänä vuonna 2,1 prosenttiin. Kasvun odotetaankin nopeutuvan uudelleen vuoden toisella puoliskolla ja edelleen ensi vuoden puolelle, joten kokonaistuotannon määrä kasvanee v tätä vuotta nopeammin ja yltänee matalan vertailutason johdosta runsaaseen kolmeen prosenttiin * 2004* 2005** 2006** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 140,9 143,8 149,7 153,0 159,3 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 2,2 2,4 3,6 2,1 3,2 Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,2 7,5 Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 1,0 1,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 4,1 4,1 3,5 3,7 Ulkomaankauppa Kulutus Kansainvälisen talouskasvun hidastumisesta huolimatta suomalaisten tuotteiden kysyntä maailmalla on edelleen vahvaa. Työsopimuskiista supisti tosin metsäteollisuuden vientiä, mutta metalli- ja elektroniikkateollisuuden vienti on kehittynyt suotuisasti. Työmarkkinahäiriöiden takia vähentyneet varastot lisäävät vuoden toisen puoliskon tuotanto- ja vientimääriä. Lisäksi tuonti vaimenee, kun teollisuustuotannon kasvu hidastuu ja kulutuskysyntä lievenee. Tämän vuoden tuotannon ja viennin tason jäädessä metsäteollisuuden häiriöiden johdosta vaatimattomaksi lisääntyvät mahdollisuudet vuoden 2006 tuotanto- ja vientimäärien nopeasta noususta. Mikäli kansainvälinen kysyntä säilyy hyvänä, on paperituotteiden lisäksi muillakin teollisuuden tuotteilla myönteiset vientinäkymät. Hintakilpailukykyä tukee osaltaan maltillinen, 2,5-vuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Kuluttajien luottamus ja ostoaikeet ovat säilyneet vahvoina, vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät merkittävästi viime vuosia niukemmin. Valtion verotus keveni lievästi keväällä, mutta kuntien keskimääräinen veroaste nousi, ja osinkotulot vähenevät viime vuoden ennätystasoltaan. Kotitaloudet hankkivat edelleen runsaasti uusia kodintekniikan tuotteita ja lisäävät asuntojensa varustelutasoa. Muiden tavaroiden ja pal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Investoinnit Työllisyys Palkka- ja hintakehitys velujen ostot sen sijaan lisääntyvät aiempaa hitaammin, joten yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen. Ensi vuonna kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu nopeutuu uudelleen, kun veroaste laskee, pääomatulot lisääntyvät jälleen ja työllisyys kohenee. Säästämisasteen ei ennakoida merkittävästi nousevan, joten kulutuksen kasvu nopeutunee hieman tästä vuodesta ja ylittää pitkän aikavälin keskimääräisen runsaan kahden prosentin vauhtinsa. Kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen jatkaa edelleen kasvuaan keveiden rahoitusmarkkinoiden oloissa. Julkisen kulutuksen kasvu perustuu tänä ja ensi vuonna yhä paikallishallinnon palvelumenojen lisääntymiseen; sosiaali- ja terveydenhuollon monet kehityshankkeet jatkuvat, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta laajeni v kokovuotiseksi, kotihoidontukeen tehtiin korotus ja sosiaalialalle astui voimaan täydennyskoulutusvelvoite. Lisäksi hoitotakuun käyttöönotto lisää kuntien kulutusmenoja. Investoinnit laantuivat alkuvuonna, kun kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät tuntuvasti. Lisäksi asuinrakentamisen huippusuhdanne alkaa tasaantua, ja aloitukset vakiintunevat runsaan asunnon tasolle. Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan sitä vastoin lisääntyvän merkittävästi. Rakennusinvestointien kasvun painopiste siirtyykin teollisuus- ja liikerakentamiseen. Yksityisten investointien kasvua tänä ja ensi vuonna pitävät yllä muiden talonrakennusten investointiprojektit liikekeskusten sekä muutamien isojen infrastruktuurikohteiden vetämänä. Julkisten investointien ei odoteta lisääntyvän. Tiukka rahoitustilanne hillitsee kuntien investointihankkeiden aloittamista. Uusinvestointeja ei aloiteta merkittävästi ensi vuonnakaan, mutta korvausinvestoinnit pitävät paikallishallinnon investointien tason ennallaan. Työvoiman kysynnän pari vuotta kestänyt matalasuhdanne on ohitse. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna palveluissa sekä rakennustoiminnassa, vaikka kasvua hillitseekin ulkomaisten palveluyritysten lisääntynyt toiminta. Työpaikkojen lisääntyessä väestön määrää nopeammin työllisyysaste kääntyy nousuun. Työvoiman tarjonta ei tänä vuonna supistu, sillä kotiäidit ja muut työvoiman ulkopuolisiksi luokitellut pyrkivät takaisin piristyville työmarkkinoille. Nuorten ja opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksien kohentuminen lisää työvoiman määrää varsinkin tänä vuonna. Kun työttömien määrän arvioidaan edelleen vähenevän, keskimääräinen työttömyysaste alenee 8,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys on entistä yleisempää. Ensi vuonna työvoiman kysynnän arvioidaan edelleen lisääntyvän, tosin kuluvaa vuotta hitaammin. Uusia työpaikkoja syntynee lähinnä palveluelinkeinoihin. Työllisyysaste kohonnee keskimäärin 68,2 prosenttiin. Työvoiman tarjonta ei kuitenkaan enää lisäänny vaan kääntyy laskuun eläkkeelle siirtymisen johdosta. Keskimääräinen työttömyysaste supistuu 7,5 prosenttiin. Alueellisten työttömyyserojen ei uskota enää laajenevan. Joulukuussa 2004 allekirjoitettu tulopoliittinen sopimus on voimassa vuoden 2007 syyskuun loppuun. Sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli kuluvan vuoden maaliskuun alusta 2,5 %; kesäkuun 2006 alusta korotusten kustannusvaikutus on 2,1 %. Sopimuskauden aikana ei tule muita korotuksia. Kun palkkaliukumien arvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla, palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 3,6 % ja ensi vuonna 2,5 %. Työpanoksen lisääntymisen vuoksi palkkasumma kasvaa tänä vuonna 4,3 % ja ensi vuonna 3,6 %. Inflaatio kiihtyi odotetusti kuluvan vuoden maaliskuussa, kun vuodentakainen vertailutaso alkoholijuomien hintojen laskun vuoksi aleni. Myös raakaöljyn korkealla pysyneet maailmanmarkkinahinnat ovat osaltaan lisänneet kustannus- ja hintapaineita. Inflaatiota on toisaalta merkittävästi hidastanut viestintään ja tietotekniikkaan liittyvien hintojen ja maksujen halpeneminen. Kuluttajahintaindeksin nousu jää kuluvana vuonna keskimäärin prosenttiin eli edelleen selvästi euroalueen keskimääräistä nousua hitaammaksi. Vuoden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 2.3. Julkisen talouden näkymät 2006 aikana kuluttajahintojen nousuvauhti hidastuu, mutta saattaa vuosikeskiarvona kohota hieman tämänvuotista enemmän. Julkisen sektorin ylijäämä on pienentynyt 2000-luvulla jatkuvasti, aluksi vaisun talouskehityksen vuoksi. Lisäksi verotusta on kevennetty sekä etuuksia ja julkisia velvoitteita lisätty. Finanssipoliittisella elvytyksellä ja rakennepoliittisilla toimilla on toisaalta parannettu talouskasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Palkkaverotusta kevennetään edelleen vuosina Verotulojen kasvua jarruttaa lisäksi se, että vero- ja maksupohjat heikkenevät jossain määrin. Eräitä sosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin korotetaan, joten kokonaisveroaste alenee vain hieman. Kun julkisten menojen kasvun odotetaan jäävän hieman pienemmäksi kuin viime vuosina, rahoitusaseman heikkeneminen pysähtyy. Viime vuosien elvyttävä finanssipolitiikka on nyt muuttumassa lähelle neutraalia. Julkisen sektorin velkaantuneisuus alentuu edelleen. Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan * 2004* 2005** 2006** suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Verot ja sosiaaliturvamaksut 45,4 45,5 44,5 44,2 44,6 44,2 Julkisyhteisöjen menot 48,9 49,8 50,9 51,1 51,6 51,1 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 5,2 4,2 2,3 1,9 1,8 1,8 Valtionhallinto 2,0 1,4 0,4 0,2-0,5-0,5 Paikallishallinto -0,4-0,2-0,6-0,7-0,5-0,4 Sosiaaliturvarahastot 3,6 3,0 2,5 2,3 2,8 2,7 Työeläkelaitokset 3,4 3,0 2,7 2,6 2,7 2,6 Muut sosiaaliturvarahastot 0,1 0,0-0,2-0,2 0,1 0,1 Julkisyhteisöjen velka (EMU) 43,6 42,3 45,2 45,1 43,9 42,9 Valtionvelka 45,3 42,1 44,0 42,6 40,3 39,1 Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan Suomi on eräs harvoista EU-maista, joissa julkinen talous on ylijäämäinen. Ylijäämä on kuitenkin kokonaan sosiaaliturvarahastojen, lähinnä työeläkerahastojen varassa, sillä kuntatalous on alijäämäinen ja myös valtiontalouden pieni ylijäämä on kääntymässä alijäämäksi. Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän tänä vuonna ½ %. Talouskasvua vahvistavat verokevennykset, kuten yhteisöverokannan alentaminen ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovitut ansiotuloverokevennykset, hidastavat tulojen kasvua. Ensi vuonna valtion saamien välittömien verojen arvioidaan alenevan runsaat kaksi prosenttia. Myös valtion omaisuustulojen odotetaan jäävän kuluvaa vuotta alemmalle tasolle. Valtion tulot yhteensä lisääntyvät v lähinnä välillisten verojen kasvun ansiosta vajaa 2 %. Valtion kokonaismenojen arvioidaan kasvavan tänä vuonna nimellisesti 3½ %. Menojen kasvusta yli kolmannes aiheutuu kuntien valtionavuista, joita kasvattaa palvelutuotannon rahoituksen lisäksi veronkevennysten aiheuttaman tulonmenetyksen korvaaminen kunnille. Ensi vuonna valtion kokonaismenojen kasvuvauhti hidastuu. Valtionavut kunnille kasvavat edelleen menojen keskimääräistä kasvua nopeammin. Valtion kulutusmenojen kasvu jatkuu maltillisena, mutta investoinnit näyttäisivät supistuvan. Valtionvelan korkomenot vähenevät edelleen. Valtion rahoitusalijäämä on sekä tänä että ensi vuonna noin ½ % suhteessa kansantuotteeseen. Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee ensi vuonnakin velanotosta huolimatta. Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä, vaikka verotulojen kasvu nopeutuukin selvästi. Myös valtionosuuksia maksetaan viime vuotta enemmän, joten kuntien tulot kasvavat edellisvuotta nopeammin. Kuntien kokonaismenojen kasvun arvioidaan lisäksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Kuvio 3. Julkiset menot tehtäväryhmittäin, % BKT:sta hidastuvan. Kuntien rahoitusasema paranee, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä, mikä lisää kuntien velkaantumista. Kokonaismenojen kasvun hidastumisesta huolimatta kuntien kulutusmenojen arvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna nimellisesti 4½ % ja reaalisesti lähes 2 %. Uudet virka- ja työehtosopimukset ja viisivuotinen palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma nostavat palkkauskustannuksia kuluvana vuonna keskimäärin 3½ %. Koko sopimuskaudella tulopoliittisen sopimuksen mukaisten korotusten sekä palkkaohjelmasta johtuvien palkkakustannusten nousu on keskimäärin 7 %. Vuonna 2005 henkilöstömenoja lisäävät myös henkilökunnan määrän kasvu sekä korotukset kuntatyönantajan eläkemaksuun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun. Menoja lisäävät mm. kuluvan vuoden maaliskuussa voimaan tullut ns. hoitotakuu, vuoden alusta korotettu kotihoidon tuki, sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä vuoden 2004 aikana aloitetut uudistukset. Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja kuntien velan määrä kasvaa. Kuntien rahoitustilanne kuitenkin kohenee hieman, mikä johtuu sekä verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 % kasvusta että menojen kasvun arvioidusta hidastumisesta. Kulutusmenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti noin 3½ % ja reaalisesti noin 1½ %. Kuntatalouden kokonaistilanteen kohenemisesta huolimatta kuntien väliset taloudelliset erot pysyvät suurina. Alijäämä on muodostunut pysyväksi yhä useammalle kunnalle, mikä korostaa rakenteellisten uudistusten tarvetta. Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan Sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille maksamien etuuksien ja avustusten arvioidaan lisääntyvän 3½ % v Kansaneläkkeiden tasokorjausta aiennettiin vuoden 2005 maaliskuuhun. Työeläkkeiden indeksikorotus oli 0,9 % ja kansaneläkkeiden 0,4 %. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat maksujen korotusten takia nopeammin kuin etuusmenot. Työttömyysvakuutusrahaston alijäämä poistuu työttömyysvakuutusmaksujen korotusten vuoksi. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä pysyy likimain ennallaan. Työeläkevarojen markkina-arvo oli mrd. euroa eli 63 % suhteessa BKT:hen. Osana vuoden 2005 alusta asteittain alkanutta eläkeuudistusta työeläkkeiden indeksitarkistuksissa siirryttiin yhden indeksin käyttöön ja joustavaan eläkeikään (62 68 vuotta). Joustavan eläkeiän myötä usealle ikäluokalle tarjoutui mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle, mikä lisäsi eläkeläisten määrää kertaluonteisesti. Pidemmällä aikavälillä uudistus myöhentää eläkkeelle siirtymistä ja vahvistaa merkittävästi eläkejärjestelmän rahoitusta. Ensi vuonna sosiaaliturvaetuuksien ja -avustusten odotetaan kasvavan samaa 3½ prosentin vauhtia kuin tänäkin vuonna. Nopeimmin kasvavat yhä sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot. Eläkkeiden indeksikorotukset muodostunevat edellisvuotta suuremmiksi. Työ- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 eläkkeiden indeksikorotukseksi arvioidaan vajaa 2 % ja kansaneläkkeiden runsas prosentti. Työttömyysturvan menojen kasvua hidastaa työttömyyden alentuminen. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat edelleen etuusmenoja nopeammin. Työnantajien sairausvakuutusmaksun nousu hyvitetään alentamalla vastaavasti työnantajien kansaneläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sairausvakuutusmaksujen nousu hyvitetään keventämällä palkansaajien ja yrittäjien verotusta. Kuntatyönantajien eläkemaksu noussee 0,2 prosenttiyksiköllä, jolloin työnantajien ja palkansaajien yhteenlaskettu eläkemaksu saavuttaa 28,5 prosentin tason, jonka on katsottu riittävän kuntien työeläkkeiden rahoittamiseksi pitkällä aikavälillä. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa 3 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6