Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi Kaupunginvaltuuston vahvistama för år 2005 och ekonomiplan för åren Fastställd av Stadsfullmäktige

2

3 SISÄLLYS - INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida YLEISPERUSTELUT - ALLMÄNNA MOTIVERINGAR PÄÄTÖSEHDOTUKSET - FÖRSLAG TILL BESLUT TALOUSARVION SITOVUUS - BUDGETENS BINDANDE VERKAN Selityksiä - Förklaringar Kaupunginmuseo - Stadsmuseet Orkesteritoiminta - Orkesterverksamhet Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård Nuorisotoimi - Ungdomsväsendet Liikuntatoimi - Idrottsverksamhet Henkilöstökeskus - Personalcentralen Työterveyskeskus - Företagshälsovårdscentralen Tietokeskus - Faktacentralen 190 KÄYTTÖTALOUSOSA - DRIFTSEKONOMIDELEN 1 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA - STADSDIREKTÖRSROTELN 1 01 Vaalit - Val Kaupunginvaltuusto - Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta ja -virasto - Revisionsnämnden 58 och kontoret 1 04 Kaupunginhallitus - Stadsstyrelsen Kaupunginkanslia - Stadskansliet Talous- ja suunnittelukeskus - Ekonomi- och 63 planeringscentralen 1 14 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot - 67 Personalutgifter som betalas centraliserat 1 27 Kunnallisverotus - Kommunalbeskattning Finlandia-talo - Finlandiahuset Muu yleishallinto - Övrig allmän förvaltning 71 Helsingin Energia - Helsingfors Energi 78 Helsingin Vesi - Helsingfors Vatten 81 Helsingin Satama - Helsingfors Hamn 87 2 KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI - STADSPLANERINGS- OCH FASTIGHETSVÄSENDET 2 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto - 94 Stadsplaneringsnämnden och -kontoret 2 21 Kiinteistölautakunta ja -virasto - Fastighetsnämnden 96 och -kontoret 2 22 Asuntotuotantotoimisto - Bostadsproduktionsbyrån Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI - BILDNINGS- OCH PERSONALVÄSENDET Opetusvirasto - Utbildningsverket Ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Suomenkielinen työväenopisto - Finska arbetarinstitutet Ruotsinkielinen työväenopisto - Svenska arbetarinstitutet Kaupunginkirjasto - Stadsbiblioteket Kaupungin taidemuseo - Stadens konstmuseum Kulttuuritoimi - Kulturväsendet RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI - BYGGNADS- OCH MILJÖVÄSENDET Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 194 stads partitorg 4 08 Hankintakeskus - Anskaffningscentralen Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto Nämnden för allmänna arbeten och byggnadskontoret 4 35 Pelastustoimi - Räddningsväsendet Ympäristölautakunta - Miljönämnden 213 Liikennelaitos - Trafikverket 216 Helsingin kaupungin palvelukeskus - Helsingfors 225 stads servicecentral Helsingin Tekstiilipalvelu - Helsingfors Textiltjänst SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET Sosiaalivirasto - Socialverket Terveyskeskus - Hälsovårdscentralen Käyttövarat, Khn käytettäväksi - Dispositionsmedel, 266 till Stns disposition 5 31 Holhoustoimen edunvalvontatoimisto - Byrån för intressebevakning i förmyndarverksamheten 267 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN Tuloslaskelma - Resultaträkning 271 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma - Kombinerad resultaträkning för förvaltningarna och affärsverken 7 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Finansierings- och 274 investeringsverksamhet 7 03 Rahastointi - Fondering Varaukset - Reserveringar Poistoerot - Avskrivningsdifferenser 280

4 2 SISÄLLYS - INNEHÅLL Sivu Sida Sivu Sida INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 8 INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN Kiinteä omaisuus - Fast egendom Talonrakennus - Husbyggnad Kadut, liikenneväylät ja radat - Gator, trafikleder 291 och banor 8 05 Väestönsuojat - Skyddsrum Puistorakentaminen - Anläggande av parker Liikuntapaikat - Idrottsplatser Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård Irtaimen omaisuuden perushankinta - Grundanskaffning 298 av lös egendom 8 18 Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 300 stads partitorg 8 21 Kuntayhtymät - Samkommuner Arvopaperit - Värdepapper Muu pääomatalous - Övrig kapitalhushållning Investointiohjelma vuosiksi Investeringsprogram för åren Talonrakennuksen ja väestönsuojien rakennusohjelma vuosiksi Byggnadsprogram för husbyggnad och skyddsrum för åren Liikuntapaikkojen rakennusohjelma vuosiksi Program för anläggning av idrottsplatser för åren Pääkaupunkiseudun visio ja strategia - Vision och strategier för huvudstadsregionen Kvston päätökset asia 3 - Stges beslut ärende 3 Kvston päätökset asia 3 - Stges beslut ärende 3 RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl 305 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma - Kombinerad finansieringskalkyl för förvaltningarna och affärsverken RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN Pitkävaikutteinen rahoitus - Långfristig finansiering 307 on liittyvät taulukot - Tabeller till budgeten 1. Ottolainat - Upptagna lån n liitteet - Bilagor till budgeten 1. Vuoden 2005 talousarvioon sisältyvistä avustusmäärärahoista sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat - Understöd och understödsmässiga ersättningsanslag, som skall anvisas ur understödsanslagen i 2005 års budget 2. Vuoden 2005 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely - Specifikation av medlemsavgifterna i 2005 års budget 3. Konserniin kuuluvat eräät yhtiöt - Vissa bolag inom koncernen

5 TALOUSARVIO - BUDGET TALOUSSUUNNITELMA - EKONOMIPLAN

6

7 5 YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR 0 JOHDANTO 0 INLEDNING Vuoden 2005 talousarvioehdotus perustuu lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen antamiin talousarvion ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin sekä antamiin suunnittelun yhteisiin lähtökohtiin. Laatimisohjeissa edellytettiin, että lauta- ja johtokunnat laativat talousarvioehdotuksen taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi ohjeissa annetun raamin mukaisesti. Euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2004 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle Förslaget till budget för år 2005 utgår från nämndernas och direktionernas budgetförslag, vilka baserar sig på stadsstyrelsens direktiv om hur budget- och ekonomiplaneförslaget skall utarbetas och på de av stadsstyrelsen fastslagna gemensamma utgångspunkterna för planeringen. Enligt direktiven för budgetarbetet skall nämnderna och direktionerna utarbeta sina budgetförslag inom den ram som i direktiven getts för balansering av det ekonomiska läget. Utgångspunkt för eurobeloppen är de ekonomiplanesiffror i 2004 års budget som gäller år LÄHTÖKOHDAT 1 UTGÅNGSPUNKTER 1.1 Yleinen talouskehitys 1.1 Den allmänna ekonomiska utvecklingen Yleistä talouskehitystä ja kunnallistaloudellista tilannetta kuvaavat tekstit perustuvat valtion talousarvioesityksen 2005 yleisperusteluosaan ja talousarvioesityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen. Kansainvälinen talouskasvu on ollut euroaluetta lukuun ottamatta varsin vahvaa jo vuoden verran. Ripeintä vauhti on ollut Aasian suurissa maissa, Kiinassa ja Intiassa. Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen myös Japanin talouskasvu on selvästi elpynyt. Tuotanto on lisääntynyt nopeasti myös Yhdysvalloissa. Kansainvälisen talouskasvun arvioidaan hidastuvan ensi vuonna, sillä Yhdysvalloissa on odotettavissa talouspolitiikan kiristäminen pitkään jatkuneiden tasapainottomuuksien lieventämiseksi, ja öljyn korkeaksi noussut hinta vähentää öljystä suuresti riippuvaisten Aasian maiden kasvumahdollisuuksia. Euroalue näyttää olevan pääsemässä kasvuun pari vuotta kestäneestä taantumasta. Kasvu on toistaiseksi perustunut paljolti vientiin, minkä on tehnyt mahdolliseksi muun maailman vilkas kysyntä ja euron nousun taittuminen. Alueen sisäinen kysyntä sitä vastoin on pysynyt laimeana kun niin kuluttajien kuin yritystenkin käyttäytymistä on leimannut varovaisuus ryhtyä suuriin hankkeisiin. Kokonaistuotannon arvioidaan euroalueella lisääntyvän tänä vuonna 1,5 % ja ensi vuonna hieman enemmän. Kansainvälisen talouden kääntyminen vahvaan kasvuun on näkynyt toistaiseksi vain vähän Suomen taloudessa, sillä tuotannon kasvu on perustunut edelleen kotimaiselle kysynnälle. Vuoden alun vientilukuja kasvatti muutama laivatoimitus, mutta muutoin vienti Texterna om den allmänna ekonomiska utvecklingen och kommunernas ekonomiska läge bygger på den allmänna motiveringen i statens budgetproposition 2005 och på den ekonomiska översikten i en bilaga till budgetpropositionen. Den ekonomiska tillväxten i världen har redan varit relativt kraftig i ungefär ett år. Detta gäller dock inte euroområdet. Takten har varit snabbast i de stora asiatiska länderna Kina och Indien. Den ekonomiska tillväxten i Japan har helt klart åter kommit i gång efter en långvarig lågkonjunktur. Produktionen har ökat snabbt också i USA. Den ekonomiska tillväxten i världen blir förmodligen långsammare år Den ekonomiska politiken i USA väntas nämligen bli stramare för att den långvariga instabiliteten skall minska, och det höga oljepriset försämrar tillväxtmöjligheterna i de asiatiska länderna, som i hög grad är beroende av olja. Det ser ut att bli en tillväxt i euroområdet efter ett par års lågkonjunktur. Tillväxten har hittills i stor utsträckning baserat sig på export, vilket varit möjligt eftersom efterfrågan varit livlig i resten av världen och euron slutat stiga. Efterfrågan inom området har förblivit svag i och med att både konsumenter och företag har varit försiktiga med att inleda stora projekt. Totalproduktionen i euroområdet beräknas öka med 1,5 % år 2004 och något mer år Att den internationella ekonomin nu präglas av en kraftig tillväxt har hittills synts bara lite i den finländska ekonomin. Detta beror på att produktionsökningen fortfarande baserat sig på inhemsk efterfrågan. Exportsiffrorna för början av 2004 höjdes genom några

8 6 jäi vaisuksi paljolti elektroniikkateollisuuden vaikeuksien vuoksi. Kansainvälisen talouden imun odotetaan kuitenkin alkavan tuntua myös Suomen viennissä, ja teollisuuden odotukset viennin kehityksestä ovat myönteiset. Ulkomaankaupasta odotetaankin talouteen tänä vuonna selvästi suurempaa kasvusysäystä kuin viime vuonna. Kokonaistuotannon tälle vuodelle ennustettu 2,9 % kasvu rakentuu edelleen vahvasti yksityisille palveluille, mutta sen lisäksi teollisuudesta tulee viimevuotista selvästi suurempi kasvusysäys. Ensi vuonna kokonaistuotannon kasvun ennakoidaan hidastuvan 2,7 %:iin. Vientikysynnän ja investointien odotetaan lisääntyvän nykyistä nopeammin, mutta yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu selvästi. Suhdannenousu on siten jäämässä kokonaisuudessaan loivaksi ja nopeimman kasvun vaihe saattaa olla jo ohitettu. Suomen talouden kasvu on euroalueeseen verrattuna vahvaa, mutta ei ole riittänyt alentamaan työttömyyttä kuin vähän ja samaan aikaan työllisyyden kasvu on hiipunut. Vuoden 2004 alun laivatoimituksia lukuun ottamatta vienti oli alkuvuonna laimeaa, mutta on sittemmin alkanut piristyä; vientihinnat ovat kysynnän kasvun myötä nousussa ja yritykset ovat saaneet runsaasti vientitilauksia. Viennin määrän odotetaankin nousevan liki 3 % vuodesta 2003, ja vientihintojen laskun päättyessä myös viennin arvo nousee, ensi kerran kolmen vuoden supistumisen jälkeen. Vuonna 2005 viennin kasvun ennakoidaan nopeutuvan 4,5 %:iin, sillä kysynnän odotetaan vilkastuvan viennillemme tärkeällä euroalueella ja matkapuhelinvienti elpynee hieman uusien mallien markkinoille tulon myötä. Tuonnin määrä nousee vuonna 2004 parin prosentin verran viime vuodesta. Kulutustavaratuonnin nopein kasvu on ohitettu, mutta teollisuuden raaka-ainetuonti on lisääntymässä tuotannon kasvun myötä. Teollisuuden investointien käynnistyminen nostaa osaltaan tuontitarvetta ensi vuonna. Ensi vuonna tuonti lisääntyy runsaan 3 %. Tuontihinnat nousevat molempina vuosina selvästi raaka-aineiden ja energian nopean kallistumisen vuoksi. Kauppataseen ylijäämä pienenee tänäkin vuonna, suurelta osin vaihtosuhteen heikkenemisen vuoksi. Vaihtotaseen ylijäämä on kuluvana ja ensi vuonna euromäärältään osapuilleen viimevuotisella tasolla, mutta suhteessa kokonaistuotantoon se laskee vajaaseen 5 %:iin. Yksityinen kulutus kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella varsin nopeasti, kun autoveron laskun tukema henkilöautojen kauppa kävi yhä vilkkaana ja uusien tuotesukupolvien tulo markkinoille lisäsi elektroniikkatuotteiden kysyntää. Vahvan kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi kotitalouksien ostovoiman runsaan 4 % fartygsleveranser, men i övrigt var exporten lam, främst på grund av svårigheter inom elektronikindustrin. Suget i den internationella ekonomin väntas dock börja kännas också i exporten från Finland, och förväntningarna på exportutvecklingen är positiva inom industrin. Utrikeshandeln väntas år 2004 knuffa ekonomin framåt i mycket högre än grad än år Den för år 2004 prognostiserade ökningen med 2,9 % i totalproduktionen baserar sig i stor utsträckning på privata tjänster, men dessutom knuffar industrin ekonomin framåt i mycket högre än grad än år 2003 Ökningen i totalproduktionen antas år 2005 stanna vid 2,7 %. Exportefterfrågan och investeringarna väntas öka snabbare än nu, men den privata konsumtionen ökar klart långsammare. Konjunkturuppgången blir då totalt sett långsam, och fasen med snabbast tillväxt kanske redan är förbi. Den ekonomiska tillväxten är kraftig i Finland jämfört med euroområdet som helhet, men den har inte räckt till för mer än en liten minskning i arbetslösheten, och samtidigt har förbättringen i sysselsättningen stannat av. Exporten var frånsett några fartygsleveranser lam i början av 2004 men har nu blivit livligare. Exportpriserna stiger i takt med att efterfrågan ökar, och företagen har fått en stor mängd beställningar från utlandet. Exportvolymen väntas öka med nästan 3 % från år 2003, och då exportpriserna slutar sjunka stiger också värdet på exporten, för första gången sedan nedgången började för tre år sedan. Exporttillväxten beräknas år 2005 öka till 4,5 %. Efterfrågan antas nämligen bli större inom det för vår export viktiga euroområdet och exporten av mobiltelefoner hämta sig något tack vare att nya modeller kommer ut på marknaden. Importvolymen ökar år 2004 med ca 2 % från år Den snabbaste ökningen i importen av komsumtionsvaror är förbi, men importen av råvaror till industrin ökar i takt med att produktionen blir större. Att investeringar kommer i gång inom industrin är en orsak till att importbehovet växer år 2005 importen ökar då med drygt 3 %. Importpriserna stiger betydligt både år 2004 och år 2005 till följd av att råvarorna och energin snabbt blir dyrare. Överskottet i handelsbalansen minskar också år 2004, i hög grad för att bytesbalansen försämras. Överskottet i bytesbalansen är åren 2004 och 2005 uttryckt i euro ungefär detsamma som år 2003, men i relation till totalproduktionen minskar det till knappa 5 %. Den privata konsumtionen ökade mycket snabbt i början av 2004, vilket beror på att handeln med personbilar var livlig tack vare att bilskatten sänkts och på att efterfrågan på elektroniska produkter ökade tack vare att nya produktgenerationer kom ut på marknaden. Den stora konsumtionen baserar sig på

9 7 kasvu, johon ovat myötävaikuttaneet palkkojen nousun ohella tuloverotuksen keventäminen ja inflaation painuminen poikkeuksellisen matalaksi. Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen on pysynyt vahvana. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan tänä vuonna vielä 3,5 %. Vuonna 2005 kotitalouksien ostovoiman lisäys jää selvästi pienemmäksi, sillä monien ostovoimaa tänä vuonna tukeneiden tekijöiden vaikutus ei ulotu enää ensi vuoteen. Myös velkaantuneisuuden nousun ja korkojen asteittaisen kohoamisen arvioidaan hillitsevän yksityistä kulutusta, jonka kasvun odotetaankin hidastuvan noin 2 %:iin. Vuonna 2003 hidastui julkisen kulutuksen kasvu 1,6 %:iin. Myös tänä ja ensi vuonna kulutuksen kasvu jää viime vuosia vaatimattomammaksi, kasvua kertyy lähinnä paikallishallinnon palvelumenoista, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeista sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamisesta. Investointien odotetaan kääntyvän kuluvana vuonna lievään nousuun parin vuoden supistumisen jälkeen. Merkittävämpää kasvua on vain asuinrakennusinvestoinneissa, joita pitää yllä korkojen mataluus ja kotitalouksien vahvana pysynyt luottamus talousnäkymiin. Tuotannollistenkin investointien taantuma on kuitenkin vähitellen hellittämässä menekkinäkymien parantuessa ja kapasiteetin käyttöasteiden kohentuessa, mutta suuri osa teollisuuden investoinneista suuntautuu ulkomaille lähemmäksi markkinoita. Maa- ja vesirakennustoiminta kasvaa tasaisesti, sillä meneillään on useita pitkäkestoisia tie- ja ratahankkeita. Vuonna 2005 investointien kasvu nopeutuu hieman. Valtion investoinnit lisääntyvät lähinnä maa- ja vesirakennustoiminnan ansiosta liki 5 % ja hieman myös ensi vuonna. Kuntien rahoitusasema on heikentynyt, joten niiden investoinnit supistuvat ainakin kuluvana vuonna. Talouskasvun hitaus on johtanut työvoiman kysynnän supistumiseen. Työllisen työvoiman määrä jäi vuonna 2003 pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, ja suunta on sama myös vuonna Teollisuuden työpaikat vähenevät jo kolmatta vuotta peräkkäin, mihin on osaltaan vaikuttamassa myös toimintojen siirtäminen logistisista ja kustannussyistä ulkomaisiin tuotantolaitoksiin. Kotimaisen kysynnän vilkkauden ansiosta työpaikkojen määrä sitä vastoin lisääntyy palvelusektorilla ja pysyy rakentamisessakin lähes ennallaan. Työllisyysaste alenee 67 %:iin, mutta palannee ensi vuonna 67,3 %:iin. Työvoiman tarjonnan arvioidaan supistuvan edelleen, mutta se lisääntynee ensi vuonna hieman kun työllistymismahdollisuudet parantuvat. Työttömyysaste laskee 8,8 %:iin ja ensi vuonna 8,5 %:iin. Työttömyys on suureksi osaksi rakenteellista. en ökning i hushållens köpkraft med drygt 4 %. Orsakerna till denna ökning är att lönerna stigit, inkomstbeskattningen blivit lindrigare och inflationen sjunkit till en exceptionellt låg nivå. Konsumenternas tilltro till sin egen och landets ekonomi har förblivit stark. Den privata konsumtionen väntas öka med ytterligare 3,5 % före utgången av Hushållens köpkraft ökar betydligt mindre år 2005, eftersom många faktorer som främjar köpkraften år 2004 inte längre har någon effekt då. Att skuldsättningen ökar och räntorna gradvis stiger beräknas också dämpa den privata konsumtionen, i fråga om vilken ökningen väntas minska till ca 2 %. Ökningen i den offentliga konsumtionen minskade år 2003 till 1,6 %. Också åren 2004 och 2005 ökar konsumtionen mindre än de föregående åren. Det som ökar är främst utgifterna för service inom lokalförvaltningen, särskilt utgifterna för utvecklingsprojekt inom social- och hälsovården och för morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever. Investeringarna väntas år 2004 börja öka något efter att ha minskat under ett par år. Den enda mer betydande investeringsökningen hänför sig till bostadsbyggandet, som gynnas av de låga räntorna och hushållens orubbade tilltro till de ekonomiska utsikterna. Också nedgången i fråga om produktiva investeringar minskar dock småningom i takt med att avsättningsutsikterna förbättras och kapaciteten utnyttjas bättre, men största delen av investeringarna inom industrin görs utomlands, närmare marknaden. Mark- och vattenbyggnadsverksamheten ökar jämnt, eftersom flera långvariga väg- och banprojekt pågår. Investeringsökningen blir något snabbare år Statens investeringar ökar med nästan 5 % år 2004, främst tack vare mark- och vattenbyggnadsverksamhet, och de ökar också en aning år Kommunernas finansiella ställning har försämrats, vilket gör att de kommunala investeringarna minskar åtminstone år Den långsamma ekonomiska tillväxten har lett till att efterfrågan på arbetskraft minskat. Den sysselsatta arbetskraften var år 2003 mindre än år 2002, och trenden fortsätter år Antalet arbetstillfällen minskar inom industrin för tredje året i följd, vilket delvis beror på att verksamhet flyttas till utländska produktionsanläggningar av logistiska och kostnadsmässiga skäl. Tack vare den livliga inhemska efterfrågan ökar antalet arbetstillfällen däremot inom servicesektorn och förblir nästan oförändrat inom byggsektorn. Sysselsättningsgraden sjunker till 67 % år 2004 men väntas år 2005 åter stiga till 67,3 %. Utbudet av arbetskraft beräknas fortsätta att minska men ökar troligen något år 2005 samtidigt som sysselsättningsmöjligheterna förbättras. Arbetslöshetsgraden sjunker år 2004 till 8,8 % och år 2005 till 8,5 %. Arbetslösheten är till stor del strukturell.

10 8 Inflaatio jää kuluvana vuonna erittäin hitaaksi, vaikka raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi. Keskeinen syy kuluttajahintaindeksin vähäiseen nousuun on keväällä toteutettu alkoholijuomien hintojen alentaminen. Työkustannukset kohoavat viimevuotista vähemmän. Koko vuoden 2004 keskimääräinen kuluttajahintaindeksi pysyy suunnilleen viimevuotisella tasolla, mutta nousee ensi vuonna noin 2 %:lla, kun alkoholijuomien veronalennuksen vaikutus jää pois. Talouskasvun hitaus ja heikko työllisyystilanne ovat muutaman vuoden ajan pienentäneet julkisen sektorin ylijäämää. Samalla verotusta on kevennetty ja erilaisia etuuksia ja muita julkisia menoja on kasvatettu. Talouskasvun vähittäisen nopeutumisen kautta julkisen talouden rahoitusaseman heikentymisen ennakoidaan kuitenkin pysähtyvän. Julkisyhteisöjen ylijäämä suhteessa BKT:hen nousee tänä vuonna arviolta 2,5 %. Ylijäämä on lähes kokonaan eläkerahastojen varassa. Veropohjat kasvavat tyydyttävästi, mutta veronkevennykset heikentävät verokertymiä. Veroasteen kokonaisuudessaan arvioidaan pysyvän lähes ennallaan, vaikka ensi vuonna veroastetta alentavat päätetyt yritys- ja pääomaverotuksen kevennykset. Julkisten kokonaismenojen kasvu hidastuu tänä vuonna, mutta julkisten palvelujen tuotanto jatkaa kasvuaan, palkkaratkaisut nostavat julkisen kulutuksen hintaa ja julkiset investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Finanssipolitiikan kysyntävaikutus on tänä ja ensi vuonna lähes neutraali. Inflationen är mycket långsam år 2004 trots att världsmarknadspriserna på råolja och andra råvaror har stigit kraftigt. Den centrala orsaken till att konsumentprisindex stigit så lite är att priserna på alkoholdrycker sjönk våren Arbetskostnaderna stiger mindre år 2004 än år Det genomsnittliga konsumentprisindexet för hela år 2004 förblir i stort sett på 2003 års nivå men stiger år 2005 med ca 2 % då effekten av skattesänkningen på alkoholdrycker inte längre är med. Den långsamma ekonomiska tillväxten och den dåliga sysselsättningssituationen har i några år minskat överskottet inom den offentliga sektorn. Samtidigt har beskattningen lindrats och olika förmåner och annat som medför offentliga utgifter ökats. Den offentliga ekonomins finansiella ställning försämras förmodligen dock inte längre i och med att den ekonomiska tillväxten småningom blir snabbare. Överskottet i den offentliga sektorns finanser i förhållande till BNP ökar år 2004 med uppskattningsvis 2,5 %. Överskottet beror nästan helt på pensionsfonderna. Skattebasen växer nöjaktigt, men skattelättnaderna minskar det belopp som flyter in. Skattegraden som helhet beräknas förbli nästan oförändrad även om graden år 2005 sjunker genom de beslutade lättnaderna i företagsoch kapitalbeskattningen. De offentliga totalutgifterna ökar långsammare år 2004, men produktionen av offentliga tjänster fortsätter att växa, löneuppgörelserna höjer priset på den offentliga konsumtionen och de offentliga investeringarna stannar på en hög nivå. Den effekt som finanspolitiken har på efterfrågan är nästan neutral åren 2004 och Taulukko - Tabell 1. Kansantalouden muutos edelliseen vuoteen verrattuna - Samhällsekonomisk förändring jämfört med föregående år BKT, kasvu - BNP, ökning % 2,0 2,9 2,7 Kulutus, kasvu - Konsumtion, ökning % 3,5 2,9 1,9 Investoinnit - Investeringar % -2,1 1,8 2,6 Vaihtotaseen ylijäämä - Överskott i bytesbalansen, mrd. 7,4 7,3 7,3 Työttömyys - Arbetslöshet, % 9,0 8,8 8,5 Kuluttajahinnat, nousu - Konsumentpriser, ökning % 0,9 0,2 1,8 Ansiotaso, nousu - Inkomstnivå, ökning % 4,0 3,5 3,5 Lähde: VM - Källa: FM 1.2 Kunnallistaloudellinen tilanne 1.2 Kommunernas ekonomiska läge Vuonna 2004 kuntien rahoitustilanne pysyy edelleen kireänä, vaikka verotulojen supistuminen pysähtyy. Ansiotulojen verokevennyksen aiheuttama kuntien menetys verokertymässä kompensoidaan lisäämällä Kommunernas finansieringsläge förblir stramt år 2004 trots att skatteintäkterna inte längre minskar. Den skatteintäktsförlust för kommunerna som orsakas av den lindrade förvärvsinkomstbeskattningen kompen-

11 9 vastaavalla summalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia. Kuntien saamat valtionosuudet kohoavat 6,5 % edellisestä vuodesta. Ilman verokevennysten kompensaatiota lisäys vastaisi noin 2 % kasvua. Tuloveroprosentti nousee tänä vuonna 54 kunnassa. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousi 18,03 %:sta 18,12 %:iin. Verotulon tasauslisää arvioidaan maksettavan 345 kunnalle yhteensä 699 milj. euroa. Tasausvähennyksen piirissä on 83 kuntaa ja vähennysten kokonaismäärä on 806 milj. euroa. Kuntien kokonaismenojen kasvu hidastuu hieman. Kulutusmenot lisääntyvät reaalisesti 1,5 %. Kuntatyönantajan välillisiä työvoimakustannuksia nostavat korotukset työeläkemaksuun ja työttömyysvakuutusmaksuun. Suurimmat menonlisäykset aiheutuvat vanhustenhuollon kehittämisestä, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan käynnistämisestä. Kuntien investointien arvioidaan pysyvän likimain vuoden 2003 tasolla. Kuntataloudessa tapahtuu tänä vuonna käänne parempaan suotuisan tulokehityksen ja maltilliseksi ennakoidun menojen kasvun ansiosta, vaikka paikallishallinto kokonaisuudessaan on edelleen alijäämäinen. Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne paranee verotulojen kasvun nopeutumisen ja maltillisen menokehityksen ansiosta. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 4,5 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Talouskasvun piristymisen ansiosta myös yhteisöveroa kertyy kuuluvaa vuotta enemmän. Yritys- ja pääomaverouudistukseen liittyvän yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kuntien verotuloihin, noin 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta 19,75 %:sta 22,03 %:iin. Kuntien keskimääräiseen veroprosenttiin ei ole oletettu korotuksia. Monissa kunnissa veroprosentteihin kohdistuu kuitenkin suuria korotuspaineita. Valtionosuudet kohoavat 4,5 % edellisen vuoden tasosta. Valtionosuuksiin tehdään 2,3 %:n indeksikorotus, mikä lisää kuntien ja kuntayhtymien saamia valtionosuuksia 136 milj. eurolla. Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 358 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2005 tarkistuksesta maksetaan kunnille 74 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 110 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen 92 milj. euroa, sosiaa- seras till fullo med statsandelar för driftkostnader inom social- och hälsovården. Statsandelarna till kommunerna stiger med 6,5 % från år 2003 till år Utan kompensation för skattelättnaderna vore stegringen ca 2 %. Inkomstskattesatsen steg inför år 2004 i 54 kommuner. Den genomsnittliga vägda inkomstskattesatsen steg från 18,03 % till 18,12 %. Det beräknas att utjämningstillägg på sammanlagt 699 mn euro kommer att betalas till 345 kommuner på basis av dessas skatteintäktter. Utjämningsavdrag blir aktuella för 83 kommuner och de uppgår till sammanlagt 806 mn euro Kommunernas totala utgifter ökar något långsammare. Konsumtionsutgifterna ökar reellt sett med 1,5 %. De indirekta arbetskraftskostnader kommunerna har som arbetsgivare stiger på grund av att arbetspensionspremien och arbetslöshetsförsäkringspremien blivit högre. Utgifterna stiger mest på grund av att äldreomsorgen utvecklas, hälsovårdspersonalen får fortbildning och morgon- och eftermiddagsverksamhet ordnas för skolelever. De kommunala investeringarna väntas stanna på ungefär samma nivå som år Det blir år 2004 en förändring till det bättre i den kommunala ekonomin tack vare en gynnsam inkomstutveckling och en väntad moderat utgiftsökning, men lokalförvaltningen som helhet visar fortfarande underskott. Kommunernas finansieringsläge förbättras år 2005 tack vare att skatteintäkterna ökar snabbare och utgiftsutvecklingen är moderat. Det beräknas att det kommunalskattebelopp som då flyter in är 4,5 % högre än beloppet år I och med att det blir större ekonomisk tillväxt ger också samfundsskatten bättre avkastning än år Den effekt som sänkningen av samfundsskattesatsen i anslutning till reformen inom företags- och kapitalbeskattningen har på kommunernas skatteintäkter, ca 100 mn euro, kompenseras till fullo genom att kommunernas andel av samfundsskatten höjs från 19,75 % till 22,03 %. Kommunernas genomsnittliga skattesats antas inte stiga. I många kommuner finns det dock ett stort behov av höjd skattesats. Statsandelarna stiger med 4,5 % från 2004 års nivå. De får en indexhöjning på 2,3 %, vilket ger kommunerna och samkommunerna ett tillskott på 136 mn euro. Det tillägg på 358 mn euro till statsandelarna som baserar sig på en justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna i enlighet med lagen om statsandelar till kommunerna fördelas på fyra år. Kommunerna får år 2005 en andel på 74 mn euro. Statsandelarna för social- och hälsovården höjs med 110 mn euro med tanke på det nationella hälsooch sjukvårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området. Tack vare detta kan statsandelsprocenten höjas (92 mn euro), fortbildning tryg-

12 10 lihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen 7 milj. euroa ja kotihoidon tuen korottamiseen 11 milj. euroa. Opetustoimessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi lisäävät valtionosuuksia 30 milj. eurolla. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin myönnetään valtionavustusta 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen ja 19 milj. euroa sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Kuntien kokonaismenojen ja henkilöstön kasvu jatkuu maltillisena kuluvan vuoden tapaan. Kulutusmenot lisääntyvät edelleen reaalisesti 1,5 %. Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja noin 111 milj. eurolla. Vuonna 2005 kuntien menoja lisäävät kotihoidon tuen korotus ja sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä vuonna 2004 käynnistyneiden osittaisen hoitorahan korotuksen ja laajennuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi. Kansalliseen terveydenhuollonhankkeeseen liittyvällä hoitoon pääsyn turvaamista koskevalla uudistuksella on kuntien menoja lisäävä vaikutus ainakin uudistuksen alkuvaiheessa. Kuntien investoinneissa on odotettavissa hienoista kasvua. Kuntatalouden tila kohenee, joskin maltillinenkin menokehitys pitää kuntatalouden kireänä ja edelleen rahoitusalijäämäisenä. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista kuntatalouden vakauden lisäämiseksi ja rahoituspohjan vahvistamiseksi valmistellaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttaminen palvelujen kustannusten nousua vastaavaksi on valmisteltavana. gas för socialvårdspersonalen (7 mn euro) och hemvårdsstödet höjas (11 mn euro). Statsandelarna stiger med 30 mn euro inom utbildningsväsendet för att morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever och stödet för skolresor i anslutning till förskolan nu omfattar hela året. Dessutom beviljas statsunderstöd på 55 mn euro för social- och hälsovårdsprojekt, varav 30 mn euro för det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet och 19 mn euro för utvecklingsprojektet för det sociala området. Kommunernas totala utgifter fortsätter att öka moderat år 2005 liksom år Detsamma gäller personalen. Konsumtionsutgifterna ökar såsom tidigare reellt sett med 1,5 %. De statliga åtgärderna beräknas öka utgifterna inom den kommunala ekonomin med ca 111 mn euro. Kommunernas utgifter stiger år 2005 på grund av det höjda hemvårdsstödet och förpliktelsen att ordna fortbildning inom det sociala området. De stiger också för att den höjda och utvidgade partiella vårdpenningen, morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever och stödet för skolresor i anslutning till förskolan omfattar hela året åtgärderna i fråga inleddes år Den reform inom det nationella hälso- och sjukvårdsprojektet som gäller tryggad tillgång till vård höjer kommunernas utgifter åtminstone i början. En liten tillväxt väntas i fråga om kommunernas investeringar. Den kommunala ekonomin förbättras även om också en moderat utgiftsutveckling gör att den förblir stram och fortsätter att visa finansieringsunderskott. Som en del av reformen inom statsandelssystemet förbereds en höjning av nedre och övre gränsen för fastighetsskattesatserna för att den kommunala ekonomin skall bli stabilare och finansieringsbasen starkare. Dessutom förbereds en sådan ändring av praxis i fråga om klientavgifterna inom social- och hälsovården som gör att stegringen i kostnaderna för tjänsterna blir täckt. 1.3 Taloudellinen tilanne Helsingissä 1.3 Det ekonomiska läget i Helsingfors Tuotannon kasvu vahvistui Helsingin seudulla selvästi vuoden 2004 alkupuoliskolla ja ennakkoarvion mukaan tuotanto nousi lähes 3 % edellisvuodesta vuoden 2004 toisella neljänneksellä. Kasvu oli samaa tasoa kuin ensimmäisellä neljänneksellä, jonka osalta ennakkoarvio korjautui hieman ylöspäin sekä Helsingin seudulla että koko maassa. Kasvu oli Helsingin seudulla suunnilleen yhtä nopeaa kuin koko maassa. Kasvun vahvistumisen taustalla oli ennen kaikkea positiivinen käänne teollisuustuotannossa. Sen ohella kauppa, rakentaminen ja kotitalouksien palvelut kasvoivat edelleen reippaasti. Vuodesta 2000 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut noin 6 %, hieman vähemmän kuin koko maassa. Produktionstillväxten stärktes klart i Helsingforsregionen under förra hälften av år 2004 och enligt förhandsuppgifter ökade produktionen under årets andra kvartal med inemot 3 %. Tillväxten var ungefär lika stor som under första kvartalet, för vilket förhandsuppgifterna justerades uppåt i någon mån såväl för Helsingforsregionen som för hela landet. Tillväxten var i Helsingforsregionen i stort sett lika snabb som i hela landet. Bakom den starkare tillväxten fanns framför allt en positiv vändning i industriproduktionen. Jämsides med denna var tillväxten rask inom handeln, byggandet och tjänsterna för hushåll. Sedan år 2000 har produktionen i Helsingforsregionen ökat med ca 6 %, något mindre än i hela landet.

13 11 Helsingin seudulla työttömyysaste oli työministeriön mukaan kesäkuussa 8,6 % ja Helsingissä 9,9 %. Koko maan työttömyysaste oli 11 %. Työttömyysaste nousi viime vuoden kesäkuuhun verrattuna seudulla ja Helsingissä, sen sijaan koko maassa se säilyi ennallaan. Työttömiä oli Helsingin seudulla yhteensä , mikä oli 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä, oli vuoden toisella neljänneksellä Helsingissä 72,4 % ja Helsingin seudulla 73,7 %. Vuotta aiemmin työllisyysasteet olivat vastaavana ajankohtana Helsingissä 1,6 %-yksikköä ja Helsingin seudulla 0,9 %- yksikköä korkeammat. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi 4,4 % vuoden toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Heidän määränsä oli henkilöä eli runsas neljäsosa seudun vuotiaasta väestöstä. Koko Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi runsaat 2 % vastaavana aikana. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi asukkaalla ja koko Suomessa henkilöllä. Työllinen työvoima supistui Helsingin seudulla 1 % edellisvuodesta toisella neljänneksellä ja se oli työntekijää. Edellisvuonna työlliseen työvoimaan kuului henkilöä enemmän. Koko Suomessa työllisten määrä supistui vajaan prosentin. Helsingin seudulla eniten työllisen työvoiman määräänsä supisti rakentaminen, noin 14 % edellisvuoteen verrattuna. Tämän vuoden tammi maaliskuuhun verrattuna rakennusalan työllinen työvoima oli kuitenkin kasvanut 5,4 %. Myös ravitsemis- ja majoitustoiminta vähensi työvoimaansa vähän yli 12 %. Rakentamisesta sai toimeentulonsa henkilöä ja ravitsemis- ja majoitustoiminnasta työntekijää. Suurin lisäys työvoimassa oli teollisuudessa, jossa lisäystä oli noin 8 %. Sen työntekijöiden määrä oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Toiseksi suurin lisäys työllisessä työvoimassa tapahtui liike-elämän palveluissa, joissa kävi työssä henkilöä. Lisäystä heidän määrässään oli vajaa 3 % eli työssäkävijää. Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli elokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömyys on kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 131 henkilöllä. Työttömyysaste oli vuoden 2004 elokuussa 9,5 % mukaan luettuna lomautetut. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 9,3 %. Samaan aikaan työttömyysaste on laskenut Enligt arbetsministeriet var arbetslöshetsgraden i juni 8,6 % i regionen och 9,9 % i Helsingfors. Arbetslöshetsgraden för hela landet var 11 %. Jämfört med juni i fjol steg arbetslöshetsgraden i regionen och i Helsingfors, däremot bibehölls den oförändrad i hela landet. Antalet arbetslösa i Helsingforsregionen uppgick till sammanlagt , vilket är 4 % mer än ett år tidigare. Enligt en arbetskraftsundersökning av statistikcentralen var sysselsättningsgraden, dvs. den andel av befolkningen i åldrarna år som har arbete, under årets andra kvartal 72,4 % i Helsingfors och 73,7 % i Helsingforsregionen. Under samma period ett år tidigare var sysselsättningraden i Helsingfors 1,6 procentenheter och i Helsingforsregionen 0,9 procentenheter högre. De som står utanför arbetskraften i Helsingforsregionen ökade med 4,4 % under årets andra kvartal jämfört med året innan. De var till antalet, dvs. en dryg fjärdedel av åringarna i regionen. I hela Finland blev de som står utanför arbetskraften drygt 2 % fler under motsvarande tid. Antalet personer som står utanför arbetskraften ökade med i Helsingforsregionen och med i hela Finland. Arbetskraften med arbete minskade under andra kvartalet med 1 % i Helsingforsregionen jämfört med fjolåret och omfattade arbetstagare. I fjol hörde fler personer till arbetskraften med arbete. I hela Finland minskade antalet personer med arbete med en knapp procent. I Helsingforsregionen var det byggbranschen som mest minskade sin aktiva arbetskraft, med ca 14 % jämfört med året innan. Jämfört med januari mars i år har den arbetskraft som har arbete dock ökat med 5,4 % i byggbranschen. Också restaurang- och hotellbranschen minskade sin arbetskraft med drygt 12 %. Inalles personer får sin utkomst i byggbranschen och i restaurang- och hotellbranschen. Arbetskraftsökningen var störst inom industrin, ca 8 %. Under andra kvartalet i år var antalet arbetstagare inom industrin Den näst största ökningen i arbetskraften med arbete gällde affärslivstjänster med en arbetskraft på personer. Ökningen var knappt 3 %, dvs arbetstagare. Enligt arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik fanns det i slutet av augusti arbetslösa arbetssökande i Helsingfors. Antalet arbetslösa i Helsingfors har sedan motsvarande tid i fjol ökat med 131. Arbetslöshetsgraden var 9,5 % i augusti 2004, med de permitterade medräknade. Motsvarande siffra för augusti 2003 var 9,3 %. Samtidigt har arbetslös-

14 12 koko maassa 10,8 %:sta 10,7 %:iin ja noussut. Uudenmaan alueen työvoimatoimistoissa 7,6 %:sta 7,9 %:iin. Helsingin työvoimatoimistossa oli vuoden 2004 elokuun lopussa avointa työpaikkaa, mikä on vajaat 40 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa työpaikoista oli palvelu- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa 9 143, mikä oli runsaat 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka työttömyyden kasvu näyttää rauhoittuneen vuoden 2004 elokuussa, oli pitkäaikaistyöttömiä edelleen yli 5 % edellisvuotta enemmän. Työttömyystilanne on nuorten osalta edellisvuotta parempi, sillä nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt ja alle 25 vuotiaita työttömiä oli elokuussa 2004 noin 5 % vähemmän kuin vuosi sitten. Edelleenkin nuoria oli Helsingissä työttömänä elokuussa henkilöä. Ikääntyneiden työttömyys kasvaa yhä ja heidän määränsä lisääntyi viidellä prosentilla edellisvuoden elokuusta. heten i hela landet sjunkit från 10,8 % till 10,7 % och vid arbetskraftsbyråerna i Nyland stigit från 7,6 % till 7,9 %. Antalet lediga jobb i slutet av augusti 2004 var vid Helsingfors arbetskraftsbyrå, vilket är knappt 40 färre fler än ett år tidigare. Största delen av dem gällde servicebranschen samt social- och hälsovårdssektorn. I slutet av augusti fanns det långtidsarbetslösa, vilket är drygt 500 fler än ett år tidigare. Trots att arbetslösheten förefaller ha slutat öka i augusti 2004, finns det alltjämt över 5 procent fler långtidsarbetslösa än året innan. För de ungas vidkommande är arbetslöshetsläget bättre än i fjol, eftersom ungdomsarbetslösheten har slutat växa. I augusti 2004 var de personer under 25 år som var arbetslösa ca 5 procent färre än ett år tidigare, men antalet unga arbetslösa i Helsingfors var i augusti fortfarande Arbetslösheten bland de äldre ökar fortfarande, de var 5 procent fler än i augusti Kuva - Figur 1. Työttömien, yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä - Antal arbetslösa i Helsingfors, antal arbetslösa som varit utan arbete över ett år och antal arbetslösa under 25 år kpl yhteensä totalt kpl yli vuoden työttömänä över ett år arbetslösa alle 25-vuotiaat under 25 år /90 12/91 12/92 12/93 12/94 12/95 12/96 12/97 12/98 12/99 12/00 12/01 4/02 8/02 12/02 4/03 8/03 12/03 4/04 8/04 Helsingin väkiluku pieneni vuoden 2003 aikana 386 hengellä ja asukasluku oli henkeä vuodenvaihteessa 2003/04. Edellisenä vuonna kaupungin väestö väheni kahdella hengellä. Helsingin muuttovoitto oli suurimmillaan 1990-luvulla henkeä Folkmängden i Helsingfors minskade med 386 år 2003 och uppgick till personer vid årsskiftet 2003/2004. Föregående år hade folkmängden i staden minskat med två personer. Inflyttningsöverskottet i Helsingfors var på 1990-talet som störst år 1995

15 13 vuonna 1995, mutta kääntyi vuonna 2002 tappiolliseksi ja muuttotappio oli viime vuonna henkeä. Luonnollinen väestönkasvu kohosi syntyvyyden kasvun vuoksi yli henkeen. Helsingin muuttotappio muualle Pääkaupunkiseudulle väheni hieman edellisvuodesta ja oli nyt vajaa henkeä, josta henkeä Espooseen ja Vantaalle. Muuttotappio seudun kehyskuntiin sen sijaan kasvoi reilusti edellisvuodesta ja oli nyt henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden ja oli yli henkeä. Ulkomaalaisten muuttojen tilastointia kuitenkin vaikeuttavat lähtömuuttojen rekisteröintiongelmat, jotka vaikuttavat suuresti vuosittaisiin eroihin. Alle kouluikäisten lasten määrä väheni vuoden 2003 aikana yli 500 hengellä ja on nyt yli henkeä pienempi kuin huippuvuonna Peruskoulun alaasteikäisten 7 12-vuotiaiden määrä kääntyi jo vuonna 2002 laskuun ja oli nyt 500 henkeä edellisvuotta pienempi vuotiaiden määrä kasvoi lähes 600 hengellä. 65 vuotta täyttäneitä on 600 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 300 hengellä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvoi 170 henkeä. Vanhusväestön määrän kasvun ennustetaan selvästi nopeutuvan 2010-luvulla. Kaupungin tuottamista palveluista päivähoidon ja koulupalvelujen kysynnän oletetaan vähenevän tulevina vuosina ja vanhusten palvelujen kysynnän kasvavan. Päivähoitoikäisten määrän väheneminen näkyy vastaavasti päivähoitopalvelutarpeen sekä kapasiteetin vähenemisenä. Kuluvana vuonna Helsingin väkiluku on vähentynyt hieman viimevuotista nopeammin. Elokuun loppuun mennessä on kirjattu asukasmäärän vähennykseksi ennakkotietojen mukaan 800 henkeä, kun edellisenä vuonna vastaavana aikana väestö väheni 460 henkeä. Muuttoliikkeen tappio oli henkeä, edellisvuonna Huomattava on kuitenkin, että muuttotappio oli kotimaisessa muuttoliikkeessä 540 henkeä edellisvuotta pienempi. Helsingin muuttotappion kasvu johtui siten ulkomaille suuntautuvan lähtömuuton kasvusta. Ulkomailta saatu muuttovoitto oli nyt 750 henkeä edellisvuotta pienempi eli vajaa 300 henkeä. Alkuvuoden muutoissa ulkomaille on EU-vaalien äänioikeuksien tarkistuksen yhteydessä kirjattu poismuuttaneiksi paljon jo edellisinä vuosina muuttaneita, mikä näkyy tilastoissa muuttovoiton pienenemisenä. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli edellisvuotta pienempi, lapsia syntyi 50 vähemmän kuin alkuvuonna Kuolleiden määrä oli viime vuoden tasolla. med personer, men byttes år 2002 till ett utflyttningsöverskott, som i fjol uppgick till personer. Den naturliga befolkningsökningen blev till följd av större nativitet drygt personer. Utflyttningsöverskottet i förhållande till den övriga huvudstadsregionen minskade något jämfört med föregående år och uppgick till knappt 3 200, varav hänförde sig till Esbo och till Vanda. Utflyttningsöverskottet i förhållande till kranskommunerna i regionen ökade däremot rejält från året innan till Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet fördubblades från året innan till över Statistikföringen av flyttningarna till och från utlandet försvåras dock av att det vid registreringen av utflyttningar förekommer problem med stor inverkan på de årliga skillnaderna. Antalet barn under skolåldern minskade år 2003 med över 500 och har sedan toppåret 1997 minskat med drygt Antalet grundskoleelever i lågstadieåldern 7 12 år började sjunka redan år 2002 och var nu 500 mindre än året innan. Antalet åringar ökade med inemot 600. Antalet 65 år fyllda var 600 större och antalet 75 år fyllda ca 300 större än föregående år. Antalet 85 år fyllda ökade med 170. Antalet äldre väntas börja öka betydligt snabbare på talet. När det gäller tjänster som staden producerar antas efterfrågan på dagvård och skoltjänster minska och efterfrågan på äldreomsorg öka under de närmaste åren. Att antalet barn i dagvårdsåldern sjunkit har lett till ett minskat behov av dagvårdstjänster och därmed till en kapacitetsminskning. I år har folkmängden i Helsingfors minskat något snabbare än i fjol. Enligt förhandsuppgifter hade det vid utgången av augusti registrerats en minskning på 800 i folkmängden. Vid samma tidpunkt i fjol var minskningen 460. Utflyttningsöverskottet uppgick till personer mot i fjol. Anmärkningsvärt är att utflyttningsöverskottet i fråga om flyttningen inom landet var 540 personer mindre än året innan. Det ökade utflyttningsöverskottet berodde således på större flyttning till utlandet. Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet var 750 personer mindre än året innan, knappt 300 personer. I anslutning till granskningen av rösträtten vid EU-valet i början av året blev många som redan tidigare år flyttat till utlandet registrerade som utflyttade, vilket syns i statistiken som ett minskat inflyttningsöverskott. Födelseöverskottet var mindre än i fjol, det föddes 50 färre barn än i början av år Antalet döda var på samma nivå som i fjol.

16 Kaupungin talouden tilanne 1.4 Stadens ekonomiska läge Kaupungin talouden heikkeneminen pysähtyi vuonna 2003 edelliseen tilikauteen verrattuna ja kaupunginhallituksen hyväksymän sopeuttamisohjelman tavoitteena ollut positiivinen vuosikate ilman liikelaitoksia saavutettiin. Muiden kuntien kanssa vertailukelpoinen vuosikate ilman liikelaitoksia ei kuitenkaan kattanut poistoja eikä investointeja, ja toiminnan rahoitus perustui edelleen merkittävään lainanottoon. Vuosikate, jossa liikelaitokset ovat mukana, kattoi poistot, mutta ei investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli edelleen alijäämäinen. ssa ennakoidusta 350 milj. euron lainasta nostettiin 150 milj. euroa vuonna Helsingin Energian tulos mahdollisti 50 milj. euron pääomasiirron Helsingin Energian kertyneistä ylijäämistä kaupungin omaan pääomaan, mikä vähensi osaltaan lainanoton tarvetta. Kaikkiaan vuosien aikana on lainaa nostettu 550 milj. euroa. Lainamäärä vuoden lopussa oli 682,9 milj. euroa eli euroa/asukas (364 euroa/asukas vuonna 2001). Verotuloista kunnallisverotuloja kertyi 25,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Yhteisöverotulot vähenivät 44,3 milj. euroa talousarviosta ja edellisestä vuodesta 50,3 milj. euroa. Valtionosuudet nousivat talousarviosta 73,4 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyvä Helsingin maksama verotulotasaus oli 317 milj. euroa, mikä vastasi yli kolmen veroprosenttiyksikön tuottoa. Investointitaso oli edellisvuotta hieman alhaisempi. Vuonna 2004 kaupungin talous pysyy edelleen heikkona. Vuoden 2004 talousarvion laatimisen lähtökohtana asetettiin raamit sekä käyttömenoille että investoinneille. Käyttömenojen raami oli reaalisesti 5 % pienempi kuin vuoden 2003 talousarvion menot. Kaupungin lainakannan hillitsemiseksi karsittiin raamissa investointeja 40 %:lla. Uudessa ennusteessa on vuosikate toteutumassa talousarviota 68,1 milj. euroa ja vuoden 2003 tilinpäätöstä 28,3 milj. euroa heikompana. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän ennusteessa 60,6 milj. euroa talousarviosta. Ylitys johtuu sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kustannuskehityksestä. Verotuloja ennustetaan uuden ennusteen mukaan kertyvän 64,1 milj. euroa talousarviota vähemmän, kun taas valtionosuuksia odotetaan saatavan 9,4 milj. euroa enemmän. Investointien ennustetaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisina. Rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoma kasvaa 42,5 milj. eurolla, mikä johtuu pääosin 110 milj. euron siirrosta Helsingin Energian edellisten tilikausien ylijäämästä kaupungin omaan pääomaan. Lainaa nostetaan 220 milj. euroa vuonna 2004 ja lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2004 lopussa 796,3 milj. Nedgången i stadens ekonomi upphörde år 2003 jämfört med föregående räkenskapsperiod, och målet med det av stadsstyrelsen godkända anpassningsprogrammet, ett positivt årsbidrag med affärsverken obeaktade, nåddes. Det med andra kommuners årsbidrag jämförbara årsbidraget med affärsverken obeaktade täckte dock varken avskrivningarna eller investeringarna, och verksamheten finansierades fortfarande med stor upplåning. Årsbidraget med affärsverken medräknade täckte avskrivningarna men inte investeringarna. Nettokassaflödet i fråga om egentlig verksamhet och investeringar visade fortfarande underskott. En andel på 150 mn euro av det lån på 350 mn euro som budgeten baserade sig på lyftes år Helsingfors Energis resultat gjorde det möjligt att överföra 50 mn euro från Helsingfors Energis överskott till stadens eget kapital, vilket bidrog till att behovet av upplåning minskade. Sammanlagt lyftes lån på 550 mn euro åren Lånebeloppet uppgick vid utgången av 2003 till 682,9 mn euro, eller euro/invånare (364 euro/invånare år 2001). Intäkterna från kommunalskatten understeg det i budgeten angivna beloppet med 25,2 mn euro. Intäkterna från samfundsskatten understeg det i budgeten angivna beloppet med 44,3 mn euro och 2002 års intäkter med 50,3 mn euro. Statsandelarna översteg det i budgeten angivna beloppet med 73,4 mn euro. Staden betalade 317 mn euro i form av skatteintäktsutjämning i statsandelssystemet. Beloppet motsvarade intäkterna från mer än 3 skatteprocentenheter. Investeringsnivån var något lägre än år Stadens ekonomi förblir svag år Som utgångspunkt för arbetet på 2004 års budget uppställdes ramar för såväl driftutgifterna som investeringarna. Ramen för driftutgifterna var reellt sett 5 % mindre än utgifterna i 2003 års budget. För att stadens lånestock skulle begränsas skars investeringarna ned med 40 % i ramen. Enligt en ny prognos kommer årsbidraget att bli 68,1 mn euro mindre än beloppet i budgeten och 28,3 mn euro mindre än beloppet i bokslutet för Omkostnaderna blir enligt prognosen 60,6 mn euro större än beloppet i budgeten. Överskridningen beror på kostnadsutvecklingen inom socialväsendet och den specialiserade sjukvården. Skatteintäkterna kommer enligt prognosen att understiga beloppet i budgeten med 64,1 mn euro, men statsandelarna väntas bli 9,4 mn euro större än budgeterat. Investeringarna förutspås i stort sett följa budgeten. Enligt prognosen för finansieringskalkylen ökar verksamhetskapitalet med 42,5 mn euro, vilket huvudsakligen beror på att 110 mn euro överförts till stadens eget kapital från Helsingfors Energis överskott för de föregående räkenskapsperioderna. Lån på 220 mn euro lyfts år 2004, och lånebeloppet be-

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 9 2005 vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 2008

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE. Koonnut PTT 2014. Uppgifterna sammanställda av PTT 2014.

TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE. Koonnut PTT 2014. Uppgifterna sammanställda av PTT 2014. TURKISALAN KOKONAISTALOUDELLINEN MERKITYS PÄLSBRANSCHENS TOTALEKONOMISKA BETYDELSE Koonnut PTT 214 Uppgifterna sammanställda av PTT 214 ProFur Turkisten ulkomaankauppa Utrikeshandeln med pälsskinn Turkisalan

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Stadsfullmäktige 13.11.2013 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot