Julkinen palvelulupaus

Transkriptio

1 Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia , Porvoo

2 Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa Hallituksen yhtenä tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistaminen tuomalla asiakas keskiöön. Osana tämän tavoitteen toteuttamista määritellään julkinen palvelulupaus linjaamalla strategisesti tärkeät julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulupauksen piirissä olevat toiminnot ja palvelulupauksen tarkemmat sisällöt. Hallituksen tavoitteena on, että julkinen palvelulupaus on määritelty vuonna

3 Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 miljardia euroa. Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu (2,4 %) on hillittävä 0,9 %:iin vuosina Pääministeri Sipilän hallitus Jos alueet, joiden sote-menot ylittävät valtakunnan keskitason asukaskohtaiset sote-menot, pystyisivät pienentämään sote-menonsa valtakunnan keskitasolle, koko maan tasolla syntyisi säästöä 1,1 miljardia euroa. SITRAn arvio lokakuussa 2015 Säästötavoitteen saavuttamiseksi olisi ( ) määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta olisi osin nykyistä palvelua rajatumpi. Sote-uudistuksen säästömekanismit, alustava virkamiesselvitys marraskuussa

4 Perustuslaki asettaa raamit julkisen palvelulupauksen vähimmäistasolle Palvelulupauksen määrittely merkitsee ainakin joidenkin ihmisten sosiaalisten oikeuksien tason heikentämistä suhteessa niiden toteutumisen nykytilaan, joten määrittelyä on arvioitava mm. suhteessa perusoikeuksien heikennyskieltoon. Heikennyskielto ei estä täysin sosiaali- ja terveyspalveluiden tason heikentämistä, mutta asettaa sille esimerkiksi eriarvoistumisen hillintää koskevia reunaehtoja. Palvelutaso ei saa missään tilanteessa eikä kenenkään osalta laskea tasolle, jossa se loukkaa sosiaalisten oikeuksien ydinsisältöä. 4

5 Palvelulupauksen on otettava huomioon maan eri osissa asuvien yhdenvertaisuus Perustuslakivaliokunta piti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tärkeänä, että uudistusta toimeenpantaessa kiinnitetään vakavasti huomio maan eri osissa asuvien yhdenvertaiseen kohteluun ja heidän tosiasiallisiin mahdollisuuksiinsa saada perusoikeuksien toteutumisen kannalta välttämättömiä palveluja. (PeVL 20/2013) 5

6 Palvelulupausta on tarkasteltava nykyisten kuntakeskusten palvelutarjonnan turvaamisen sijaan yksilöiden oikeuksien näkökulmasta Jos ambulanssin optimaalinen sijainti olisi tässä, se olisi ihmisten perusoikeuksien taloudellisesti tehokkaimman toteuttamisen turvaamiseksi myös sijoitettava tähän. Näin olisi tehtävä siitä huolimatta, että tällöin se ei ole näkyvillä ja tuota yleisesti kokemusta peruspalveluiden toteutumisesta. 6

7 Palvelulupauksen on otettava huomioon erot alueiden ja yksilöiden tarpeissa Viittaus jokaiseen terveyspalveluihin oikeutettuna edellyttää valiokunnan mielestä viime kädessä yksilökohtaista arviointia palveluiden riittävyydestä. (PeVL 30/2013) Palvelun järjestämiseen velvoitetun on mitoitettava palveluiden järjestämiseen varattavat määrärahat ja järjestettävä palvelut alueellaan ilmenevän tarpeen mukaisesti. (KHO /3118; KHO 1997:90) 7

8 Mihin harvaan asutulla maaseudulla sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta julkisella palvelulupauksella olisi pyrittävä? 1. Toimiin, jotka purkavat (taloudellista) huonoosaisuutta koteloivia köyhyystaskuja. Harvaan asutun maaseudun väestön työllisyydestä on huolehdittava, sillä köyhyystaskujen muodostuminen kytkeytyy harvaan asutulla maaseudulla keskeisesti työllistymisen ongelmiin. 2. Toimiin, joissa kiinnitetään huomio erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten asemaan. Nykyisin sosiaaliset oikeudet toteutuvat harvaan asutulla maaseudulla THL:n indikaattorien perusteella sangen tyydyttävästi muiden kuin haavoittuvien ryhmien kohdalla. Esim. mielenterveyspalveluita tarvitsevat ovat keskimääräistä heikommin tarvitsemiensa palveluiden piirissä. 8