Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Transkriptio

1 Polut pois pitkäaikaiselta tuelta: sukupolvien taakka ja muut tekijät poispääsyn ja lopputulemien määrittäjinä Anne Surakka, tutkija, Sokra-hanke / Diak

2 Tutkimuksen lähtökohdat Huono-osaisuus on periytyvää eri mekanismien kautta Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti on yksi huono-osaisuudesta ja ongelmien kasautumisen riskistä kertova indikaattori Tuloköyhyys ei itsessään ole riski myöhempien sukupolvien huonoosaisuudelle: toimeentulotuen asiakkuuden ylisukupolvisessa vaikutuksessa on kyse piilevästi mitatun vanhempien kasautuneen huonoosaisuuden vaikutuksesta (1) Aiemmin tutkittu toimeentulotuen saannin ylisukupolvisuutta (2) sekä asiakkuuden pysyvyyttä ja siitä irtautumista (3) Ei tutkimusta vanhempien toimeentulotuen saannin vaikutuksista henkilöiden polkuihin pois pitkäaikaisen tuen piiristä sekä toimeentulourien lopputulemista Tämä tutkimus antaa lisää tietoa kasautuneesti huono-osaisten henkilöiden taustoista ja niiden vaikutuksesta heidän selviytymiseensä ja tulevaisuuden näkymiin

3 Köyhyyden dynamiikka ja toimeentulotuen saanti Aiemmissa tutkimuksissa (4) toimeentulotuen asiakkuuksien luonnetta on kuvattu seuraavasti: - Toimeentulotukiasiakkuus on tyypillisimmin lyhytaikaista: toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi, viimesijaiseksi turvaksi - Mitä pitempään asiakkuus kestää, sitä vaikeampaa siitä on irroittautua

4 Tutkimuskysymykset 1. Vaikuttaako sukupolvien taakka poispääsyyn pitkäaikaisen ja pääasiallisen toimeentulotukiasiakkuuden piiristä? 2. Mitkä ovat tyypilliset polut pois pitkäaikaisentuensaannin piiristä? 3. Mitkä tekijät ennustavat erilaisia lopputulemia (toimeentulotukiasiakkuuden jatkuminen, työllistyminen, työttömyys, opiskelu, eläköityminen tai muu työvoiman ulkopuolella oleminen)

5 Tutkimuksen perusjoukko Työikäiset, vuotiaat toimeentulotukea saaneet (tuensaaja / puoliso) Näistä eritelty ne, joilla: pitkäaikainen (väh. 10 kuukautta / vuosi) toimeentulotuen asiakkuus ja suurin (vähintään 50 %) osa tuloista työttömyysturvaetuuksista / toimeentulotuesta + asumistuesta Näistä erotellaan vielä henkilöt, joiden: sosiaaliset vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea ainakin yhtenä vuonna aikavälillä Valtaosa tutkimuksen kohdehenkilöistä on syntynyt (asuneet lapsen asemassa asuntokunnassa & saaneet toimeentulotukea aikavälillä )

6 Tutkimuksen aineisto Tilastokeskuksen viimesijaisen sosiaaliturvan rekisteriaineisto vuosilta Toimeentulotukitietojen lisäksi aineisto sisältää tiedot mm. sukupuolesta, iästä, kotikielestä, kotipaikasta, koulutusasteesta, koulutusalasta, siviilisäädystä, sosioekonomisesta asemasta ja pääasiallisesta toiminnasta

7 Tutkimusmenetelmät Tarkastelut toteutetaan kahdessa ryhmässä: ei sukupolvien taakkaa vs. sukupolvien taakka Polkujen / toimeentulotukiurien tutkiminen sekvenssianalyysillä - tarkasteltavalle joukolle muodostetaan siirtymäjonoja, jonka avulla kuvataan henkilöiden tilannetta ja toimintaa eri aikapisteissä - tyypillisiä siirtymäjonoja voidaan ryhmitellä jonojen samankaltaisuuden perusteella - sekvenssit koostuvat yksittäisiä ajankohtia kuvaavista tiloista Toimeentulotukiurille päätymistä selitetään multinominaalisella regressioanalyysillä - miten eri taustatekijät selittävät poluille päätymistä - selittävät tekijät on mitattu joko ennen polkua tai polun alussa Lopputulemia ja niiden pysyvyyttä / toistuvuutta tarkastellaan virta-analyysien- / siirtymätaulukoiden avulla - Toimeentulotukiurien lopputulemat ja niiden pysyvyys / toistuvuus (toimeentulotukiasiakkuuden jatkuminen, työllistyminen, työttömyys, opiskelu, eläköityminen tai muu työvoiman ulkopuolella oleminen) - vuoden lopun tilanne vuotta myöhemmin

8 Kysymyksiä?

9 Työttömyysturva -ja tulottomat -ryhmissä olevat vuosina (Surakka ym. 2017)

10 Lähteitä (1) Vauhkonen ym (2) Moisio & Kauppinen 2010 Moisio & Kauppinen 2011 Kauppinen ym Moisio ym Moisio ym Paananen 2011 Paananen ym. 2012

11 Lähteitä II (3) Bergmark & Bäckman 2004 Bäckman & Bergmark 2011 Kauppinen ym Ilmakunnas 2015 (4) Andrén & Gustafsson 2004 Bergmark & Bäckman 2004 Bäckman & Bergmark 2011