Hallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei?
|
|
- Hannu-Pekka Nieminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei? ARA:n seminaari, , Silja Serenade Teemu Kemppainen, VTT, post doc -tutkija Helsingin & Turun yliopisto Arvoisa seminaariväki, käytännön ja tutkimuksen suhde saattaa näyttää ulkopuolisen silmään toisinaan jokseenkin omituiselta. Käytännön maailmassa siellä missä hallinnon ja politiikan ammattilaiset toimivat ratkaisuja on pakko tehdä sillä tiedolla mitä on. Aikataulut ovat tiukkoja ja valmista olisi pitänyt olla jo eilen. Tutkimuksen maailma on hitaampi. Stereotyyppinen tutkijamme tokaisee lakonisesti että alustavia tuloksia on odotettavissa ehkä ensi vuonna. Niinpä joku koiranleuka voikin sanoa, että käytäntöä tehdään sokeasti ilman riittävää tutkimustietoa, kun taas tutkimus on käytännön tarpeisiin nähden vanhaa, hidasta ja kenties myös hyödytöntä. No, tiedämme hyvin, että kärjistykset ovat vain tapa herättää kuulija mietteistään, mutta toisinaan niihin saattaa eksyä myös totuuden siemeniä. Mikä mahtaa olla tilanne, kun tarkastellaan sellaista hyvinvointivaltion toimintahaaraa kuin asuinalueen hallintasuhteiden sekoittaminen tai sosiaalinen sekoittaminen? Kysymyshän on käytännössä siitä, että koetetaan välttää liian huono-osaisten asuinalueiden syntymistä eli torjua segregaatiota. Pohjimmiltaan on kyse siis köyhyyden alueellisesta jakautumisesta kaupunkitilassa. On tavallista erottaa sosiaalinen tai sosio-ekonominen segregaatio etnisestä tai kulttuurisesta, vaikka ne käytännössä ovatkin yhteydessä toisiinsa. Keskityn tässä alustuksessa vain sosioekonomiseen segregaatioon ja siitä kumpuavaan sekoittamispolitiikkaan. Onko asiasta hyödyllistä tutkimustietoa? Ja lyhyt vastaus heti perään. Kyllä, erittäin hyödyllistä tutkimustietoa on. Akateeminen sekoittamiskeskustelu on vain onnistunut ajautumaan sen ohi. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska suomalainen sekoittamiskäytäntö on jo lähtökohdiltaan oikeilla jäljillä.
2 Katsotaan asiaa seuraavassa tarkemmin. Sekoittamispolitiikan arviointia helpottaa, jos käymme läpi joitakin keskeisiä käsitteellisiä erotteluja. Ensiksi, sekoittamisen ajankohdan suhteen on eroja. Uuden alueen tapauksessa voidaan periaatteessa luoda tyhjästä sellainen asuinympäristö, jossa on halutussa suhteessa erilaisia hallintamuotoja, jolloin voidaan puhua ennaltaehkäisevästä sekoittamisesta. Rakentamalla saman tien sekoitettu alue pyritään siis ehkäisemään ongelmia. Kokonaan toinen asia on korjaava sekoittaminen, jolla yritetään vaikuttaa tilanteeseen jälkeenpäin. Ongelmien on siis annettu ensin syntyä ja sitten vasta korjataan. Suomessa ainakin Helsingin kaupungin sekoittamispolitiikka on ollut pääasiassa ennaltaehkäisevää, kun taas eurooppalainen akateeminen keskustelu viittaa usein korjaavan sekoittamisen tilanteisiin. Näissä tilanteissa on lopulta varsin erilaiset lähtökohdat ja minusta näyttää siltä, ettei tutkimustuloksia voida kovin helposti siirtää näiden eri tilanteiden välillä. Mikä pätee yhteen, ei välttämättä päde toiseen. Toinen tärkeä erottelu koskee sekoittamisen tavoitteita tai logiikkaa. Karkeasti ottaen voidaan erottaa kaksi tyyppiä. Ensimmäistä voisi kutsua Matti Kortteista lainaten tasa-arvon logiikaksi, joka tähtää siihen, että kaikille asukkaille taataan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Tämän vuoksi halutaan varmistaa, että asuinalue ei vaikuta negatiivisesti asukkaiden koulutus- ja tulotasoon tai työmarkkina-asemaan saati terveyteen. Tutkimuskirjallisuudessa tällaista vaikutusta käsitellään termeillä alue-, naapurusto- ja kontekstivaikutus. Kysymys on siitä, tekeekö köyhällä alueella asuminen asukkaista entistäkin köyhempiä tai kipeämpiä. Ensimmäinen vasta-argumentti on aina se, että näille alueille on vain valikoitunut huono-osaisia asukkaita. (KUVIO 1.1) Aihetta käsittelevää kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta on runsaasti ja sen tuottama näyttö tämänkaltaisista aluevaikutuksista on epäjohdonmukaista. Joidenkin tutkimusten mukaan aluevaikutuksia on, toisten mukaan ei. Tutkimusasetelmat ja -menetelmät vaihtelevat, mikä ei ollenkaan helpota kokonaiskuvan muodostamista. (Esim. Sautkina ym ) Myös tutkimuskohteet eroavat tietysti toisistaan ja esimerkiksi segregaation määrä riippuu tutkittavasta yhteiskunnasta ja kaupungista. Eriytyneemmissä oloissa on selkeämmät edellytykset aluevaikutuksille, mutta tilanne
3 on toinen edistyneiden hyvinvointivaltioiden tapauksessa, joissa eriarvoisuus ja segregaatio ovat pääsääntöisesti maltillisella tasolla. Näyttääkin siltä, että Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa on korkeintaan heikkoja aluevaikutuksia sosio-ekonomisten tekijöiden tai terveyden suhteen. Sama koskee Suomea. Tutkimusnäyttöä on niukasti ja vain heikkoja vaikutuksia on dokumentoitu (Kauppinen 2004; Stafford ym. 2004; Kauppinen ym. 2009; Bernelius 2013). Esimerkiksi Venla Bernelius (2013) on havainnut, että koulun oppilaiden vanhempien keskimääräinen koulutustaso kylläkin tuottaa oman lisävaikutuksensa oppilaiden tuloksiin, vaikka on otettu huomioon jokaisen oppilaan omien vanhempien koulutustaso vaikutuksen suuruusluokka on tosin varsin pieni, arviolta 2 3 prosentin luokkaa. Tässä käsitelty sekoittamisajattelu noudattaa siis sosio-ekonomisen tasa-arvon logiikkaa, joka pohjautuu aluevaikutuksen käsitteeseen. Mikäli sekoittaminen nojaisi ainoastaan tasa-arvon ajatukseen ja vastaaviin aluevaikutuksiin, olisi todettava, ettei sille ole riittävää Suomen oloihin soveltuvaa tutkimusnäyttöä. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Mainitsin edellä että voidaan erottaa kaksi sekoittamisen logiikkaa. Näistä toinen lähtee liikkeelle aivan erilaisesta ajatusmaailmasta. Tasa-arvon sijaan huolenaiheena on sosiaalinen järjestys, yhteiskuntarauha ja turvallisuus, joiden uhaksi alueellisesti kasautunut köyhyys nähdään. Vallitseva tulkinta suomalaisen sosiaalisen sekoittamisen historiasta havainnollistaa asiaa hyvin luvun lopun Itä-Helsinkiin oli juuri noussut Siilitien vuokra-kerrostaloalue. Alueella esiintyneet nuorisolevottomuudet herättivät kaupungin päättäjien huolen, mikä ilmeisesti johti ehkäisevän sekoittamispolitiikan käyttöönottoon. Päädyttiin välttämään vastaisuudessa yksipuolisten vuokra-alueiden rakentamista. (HS 2014; Pulma 2000; Schulman 2000.) Tutkimusnäyttö asuinalueen huono-osaisuuden ja paikallisen sosiaalisen elämän ongelmien suhteesta on vahvaa. Tarkastelin alkukesästä julkaistussa väitöskirjassani asukkaiden kokemuksia asuinalueistaan, erityisesti koettua turvattomuutta ja havaittuja sosiaalisia häiriöitä (ilkivalta, huumeet, juopottelu yms.). Tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että mitä huono-osaisempi asuinalue, sitä enemmän asukkaat kokevat turvattomuutta ja sitä enemmän he kohtaavat asuinympäristössään erilaisia sosiaalisia häiriöitä. Mainittakoon myös, että tulosten mukaan lähiöalueet eivät näytä sinänsä ruokkivan sosiaalisia häiriöitä, vaikka aikaisempi tutkimuskirjallisuus onkin näin monesti olettanut. Kyse on nimenomaan alueen huonoosaisuudesta, ei niinkään lähiömäisestä arkkitehtuurista. (Kemppainen 2017.)
4 Näyttää siis siltä, että asuinalueen huono-osaisuudella ei ole suomalaisittain ainakaan vielä merkittäviä sosio-ekonomisia tai terveydellisiä aluevaikutuksia. Sen sijaan alueen huono-osaisuus on keskeinen koetun turvattomuuden ja sosiaalisten häiriöiden riskitekijä. (KUVIO 1.2) Eurooppalaisessa keskustelussa on esiintynyt epäilyä hallintasuhderakenteen ja sosio-ekonomisen rakenteen suhteesta. Ainahan hallintasuhteiden sekoittaminen ei tuotakaan haluttua vaikutusta asuinalueen sosio-ekonomisessa rakenteessa. Esimerkiksi yksityinen vuokraaminen on sellainen tekijä, jonka tuottamaan sosio-ekonomiseen vaikutukseen ei voida tietenkään suoraan vaikuttaa. Väitöstutkimukseni tulos kuitenkin näyttää sen, minkä käytännön tekijät ovat toki aina tienneetkin: asuinalueen vuokravaltaisuus on varsin selvässä suhteessa erilaisten sosioekonomisten mittareiden kanssa. (KUVIO 2) Näin ollen hallintasuhteiden kautta päästään vaikuttamaan alueen väestörakenteeseen ja torjumaan köyhyyden kasautumista, mikä puolestaan vaikuttaa paikalliseen sosiaaliseen elämään ja mm. koettuun turvattomuuteen. Vielä on kuitenkin avoimia kysymyksiä. Esimerkiksi mistä näkökulmasta sekoittamisen hyötyjä arvioidaan? Jos korjaava sekoittaminen onnistuu, huono-osaisen alueen sosio-ekonominen profiili kohenee sekoittamisen myötä. Toisaalta hyväosaisen alueen kohdalla sekoittaminen saa eri merkityksen. Koko kaupunkialueen näkökulma on merkittävä sekin ja johtaa kysymykseen kynnysarvoista ja eri hallintasuhteiden optimaalisista osuuksista (esim. Galster 2007, johon seuraava pitkälti perustuu). Kynnysarvoajattelu on vanhaa perua kaupunkitutkimuksen historiasta ja tarkoittaa sitä, että jokin tilanne tai kehityskulku muuttuu merkittävästi tietyn pisteen jälkeen. Tätä on helpoin havainnollistaa esimerkillä. Kuvitellaan ensin että asuinalueen huono-osaisuudella ja vaikkapa turvattomuudella on suoraviivainen suhde: mitä köyhempi alue, sitä turvattomampi se keskimäärin on. Suhdetta kuvaa suora viiva eli sama yhteys pätee läpi koko sosio-ekonomisen skaalan. (KUVIO 3.1)
5 Jos pystyisimme vaikuttamaan mielivaltaisesti asuinalueiden sosio-ekonomiseen profiiliin, edessämme olisi nollasummapeli: jos halutaan saada tietty alue turvallisemmaksi, hintana on jonkin toisen alueen tai toisten alueiden turvattomuuden kasvu. Tässäkin tilanteessa keskustelu sekoittamisesta on mielekästä. Voidaan pohtia mitkä erot asuinympäristön luonteessa ovat oikeudenmukaisia ja missä määrin markkinalopputuloksiin halutaan puuttua. Kysymys on tietenkin poliittinen mutta myös yhteiskuntafilosofinen. Toisessa tapauksessa meillä onkin tilanne, jossa vuokraosuuden kasvu tietyn pisteen yli käynnistää sellaisia paikallisia prosesseja, jotka lisäävät turvattomuutta enemmän kuin suoraviivaisessa tilanteessa. Kuviossa on siis kynnys eli piste jonka jälkeen yhteys muuttuu. (KUVIO 3.2) Tässä tapauksessa pystyisimme olettaen taas mielivaltaisen toimivallan saamaan aikaan ainakin yhden optimaalisen tilanteen, jossa turvattomuus kokonaisuudessaan olisi minimitasolla. Pitäisi vain laskea mahdollisimman monen alueen kohdalla vuokraosuus alle kynnysarvon, siten että nostetaan sitä niillä alueilla jotka ovat kynnyksen alapuolella, menemättä kuitenkaan yli. Tällaisessa kynnysarvon tapauksessa sekoittamiskeskustelu on entistä tärkeämpää, sillä kyse on oikeudenmukaisuuspohdintojen lisäksi tehokkuudesta ja optimoinnista. Tämänkaltaisen optimoinnin käytännön mahdollisuudet ja poliittinen toivottavuus ovat toki omia kysymyksiään, enkä tässä ota siihen kantaa. Käsittääkseni meillä ei ole tutkimukseen pohjautuvaa tietoa hallintasuhderakenteen optimaalisesta määrittelystä. Käytännön työssä toimineilla on toki varmasti käyttökelpoisia kokemuksia ja havaintoja aiheesta. Parhaillaan käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme pyrimme tuottamaan näiden tueksi parasta mahdollista tutkimustietoa siitä, missä yhteydessä hallintasuhderakenne tarkalleen ottaen on asuinalueen paikallisen sosiaalisen elämän ja koetun turvattomuuden kannalta. Tutkimusta tehdään avoimen yhteistyön hengessä useiden käytännön toimijoiden kanssa ja keskusteluyhteys avataan mieluusti myös sellaisiin toimijoihin, joita emme ole vielä ehtineet pyytää mukaan. Tämä oli siis kutsu myös kaikille paikalla olijoille. Paljon muutakin pohdittavaa aiheesta olisi koskien esimerkiksi segregaation mittaamisen skaalaa tai skaaloja, sekoittamisen raekokoa tai segregaation ja eriarvoisuuden suhdetta. Nyt taitaa olla
6 kuitenkin aika lopetella alustus ja kuunnella ensin kommenttipuheenvuorot sekä käydä niiden jälkeen yleistä keskustelua. Alustus lähdeviitteineen ja kalvoineen tulee uskoakseni jakeluun ARA:n kautta, joten halukkaat pääsevät myös alkuperäisiin tutkimuksiin käsiksi. Materiaali löytyy jo nyt kotisivuiltani, kalvolla näkyvästä osoitteesta. Suuret kiitokset huomiostanne ja oikein antoisaa risteilyä! Kirjallisuus Bernelius V (2013): Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin Sanomat (2014): Siilitien nuoriso-ongelma otettu opiksi Helsingin asuntopolitiikassa. HS 50 vuotta sitten. HS Galster G (2007): Neighbourhood social mix as a goal of housing policy: a theoretical analysis. European Journal of Housing Policy 7(1): Kauppinen T (2004): Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen. Helsinki, Helsingin kaupungin tietokeskus. Kauppinen T, Kortteinen M & Vaattovaara M (2009): Pääkaupunkiseudun lamatyöttömien myöhemmät ansiotulot: iskikö lama kovemmin korkean työttömyyden alueilla? Yhteiskuntapolitiikka 74: Kemppainen T (2017): Disorder and insecurity in a residential context. A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s. City of Helsinki, Research series, 2017:2. Pulma P (2000): Kasvun katveessa. In Schulman H, Pulma P & Aalto S (eds): Helsingin historia vuodesta 1945 (2). Helsinki: Helsingin kaupunki. Sautkina E, Bond L & Kearns A (2012): Mixed evidence on mixed tenure effects: findings from a systematic review of UK studies, Housing Studies 27(6): Schulman H (2000): Helsingin suunnittelu ja rakentuminen. In Schulman H, Pulma P & Aalto S (eds): Helsingin historia vuodesta 1945 (2). Helsinki: Helsingin kaupunki. Stafford M, Martikainen P, Lahelma E, Marmot M (2004): Neighbourhoods and self-rated health: a comparison of public sector employees in London and Helsinki. J. Epidemiol. Community Health 58,
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla
LisätiedotAsuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa
Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotNormit ja naapurusto Metropolialueella:
Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
LisätiedotLähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta
Lähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta teemu.t.kemppainen@helsinki.fi teemunsivu.wordpress.com Teemu Kemppainen (HY) Pe 8.4.2016 Helsingin kaupungin tietokeskus
LisätiedotSosiaalinen elämä suomalaisissa lähiöissä Tuoreita empiirisiä tuloksia
Sosiaalinen elämä suomalaisissa lähiöissä Tuoreita empiirisiä tuloksia PREFARE-hanke (2012-2015) / SA Väitöskirjatyön tuloksia Teemu Kemppainen (HY) 20.9.2016 RASTI-seminaari / SYKE teemu.t.kemppainen@helsinki.fi
LisätiedotUUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
LisätiedotSegregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys 1990-2010 Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka80
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotMitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan?
Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan? Katja Vilkama tutkimuspäällikkö, FT Helsingin kaupunki Kaupunkitutkimus ja -tilastot www.hel.fi/kaupunkitieto Esityksen runko Alueellisen eriytymisen
LisätiedotAsuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit
Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotYhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta
Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta Yhteinen keittiö hankkeen aloitusseminaari 3.4.2017, Kirkkohallitus Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto Yli 70 tutkijaa, 5
LisätiedotKoulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 20.10.2017 30.8.2013
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius Metropolitutkimusseminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Kaupungintalon juhlasali 4.12.2013 Helsinki
LisätiedotRakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen
Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen 30.11.2016 Jaakko Sorri Tohtorikoulutettava Rakennustuotannon ja talouden yksikkö Janus-lehden teemanumerossa 4/2016 julkaistavan artikkelin esittely
LisätiedotTäydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)
LisätiedotKoulujen maineet ja kaupunkilaisvanhempien toiveet
Koulujen maineet ja kaupunkilaisvanhempien toiveet Sonja Kosunen, tutkija, KM, VTK sonja.kosunen@helsinki.fi Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and
LisätiedotMistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.
LisätiedotSegregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1 Lähtökohta: Yhteiskunnallisten
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Viking Gabriella 8.3.14 Helsingin kaupunkirakenteen
LisätiedotPääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat?
Pääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat? VENLA BERNELIUS Kaupunkinaapurustojen sosioekonominen rakenne vaikuttaa keskeisesti peruskoulujen toimintaedellytyksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotSyrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Syrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO Sisällys Metropoliseudun työssäkäyntialueesta Ongelman kaksinapaisuus: keskusta ja reunat Huono-osaisuuden
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tuloksellisuus
Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus Jouko Kajanoja 28.1.2011 Eduka-messut Teemat 1. Syrjäytymisen ja mentaalisten ongelmien kustannukset ja ehkäisevien toimenpiteiden talous: kustannusten välttäminen 2.
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat?
Eriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat? Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Viking Gabriella 8.3.14 Kaupunkien
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä
Kielellä on väliä twitter.com/mariaohisalo Maria Ohisalo, YTT, tutkija, Y-Säätiö facebook.com/ohisalomaria 1 Kielellä on väliä Kieli rakentaa maailmaamme ja suuntaa toimintaamme Arkikielessä köyhä on terminä
LisätiedotASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto
ASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto SUOMALAISEN HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMISEN PERUSKIVI ON OLLUT ASUNTOPOLITIIKKA
LisätiedotMuutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja?
URMI KAUPUNKIANALYYSI IV Helsinki 25.1.2018 Maria Vaalavuo & Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? Edellisessä URMI-kaupunkianalyysissämme
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotYhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotMitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta?
Mitä me tiedämme aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta? ISOn kevätseminaari 22.5.2019, Siilinjärvi Timo Hankosalo, erityisasiantuntija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, projektipäällikkä ISO SOS -hanke
LisätiedotEriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus
Eriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus Jani Erola Turun yliopisto VIMMA 24.9.2018 Kaikille eväät elämään Twitter: @JaniErola 1 Eriarvoisuuden suuri muutos Suomessa Twitter: @JaniErola
LisätiedotTuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?
Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019
LisätiedotKoulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän
Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän Venla Bernelius Karvin seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Helsinki,
LisätiedotVäestön mielipiteitä lääkehoidoista
Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet
LisätiedotSosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL Tampere 20.9.2018 Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio
LisätiedotVeli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa
Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Lapissa PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ 2016-2018 Pärjätään Yhdessä Perusajatus Pärjätään yhdessä -hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin
LisätiedotAlueellinen segregaatio ja turvallisuus
Alueellinen segregaatio ja turvallisuus Valtakunnallinen turvallisuusseminaari, 23.-24.1.2019, Kuopio Timo Kauppinen THL Tämä esitys Segregaation taustatekijöitä Segregaatiokehitys Suomessa Segregaatio
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotKöyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotAsuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.
Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotAsuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29.10.2013 Esityksen runko Osa I:
LisätiedotEriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe. Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara
Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun kehityssuunta on kääntynyt. Yhteiskuntapolitiikka
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotLataa Sosiaaliepidemiologia. Lataa
Lataa Sosiaaliepidemiologia Lataa ISBN: 9789524951715 Sivumäärä: 301 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.74 Mb Sosiaaliepidemiologia tutkii terveyden ja sairauden sekä niihin vaikuttavien sosiaalisten tekijöiden
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin
Tutkitaan yhdessä Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin Anna Hallikainen & Teemu Kaskela 8.3.2019 OK-hanke Valtakunnallinen ESR hanke,
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotAsumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa
Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
LisätiedotLataa Reports from the Kevo subarctic research. Lataa
Lataa Reports from the Kevo subarctic research Lataa ISBN: 9789516426009 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.76 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa kirjasta kustantajan
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotParas kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki
Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,
LisätiedotVanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen
Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista
LisätiedotJuho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI
Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta
LisätiedotMiten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella
Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,
LisätiedotKaupunki- ja aluekehitys ja tilastot
Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi
LisätiedotKoti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen
Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen ARA-päivät 14.1.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Lähiöt asuinpaikkoina - 20 % suomalaisista asuu lähiössä - Kolmannes kerrostaloasunnoista lähiöissä
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotPIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA
PIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA PIENI- JA SUURITULOISTEN ASUINALUEET ERIYTYVÄT AIEMPAA SELVEMMIN MYÖS HELSINGISSÄ. ERIARVOISUUTTA VÄHENTÄMÄLLÄ VOIDAAN
LisätiedotMediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä
Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotTuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa
LisätiedotAjankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta. Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Ajankohtaisia tasa-arvoasioita opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
LisätiedotAsuinalueiden eriytymiskehityksen hallinta
Asuinalueiden eriytymiskehitysseminaari: Asuinalueiden eriytymiskehityksen hallinta Jarkko Rasinkangas, VTT sosiaalityön yliopistonlehtori 20.9.2018, Tampere, Mistä alueellinen eriytyminen johtuu? Makrotaso
LisätiedotMonikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta
KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA
ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, selvityshenkilö (TOIMI-Hanke) Esityksen rakenne Sosiaalisten riskien ja sosiaalisten ongelmien hallinta hyvinvointivaltiossa;
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotLataa Tutkien terveyttä Lataa
Lataa Tutkien terveyttä 2004 Lataa ISBN: 9789525113938 Sivumäärä: 101 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.85 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa kirjasta kustantajan
LisätiedotLataa Tutkien terveyttä Lataa
Lataa Tutkien terveyttä 2005 Lataa ISBN: 9789525596359 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.43 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa kirjasta kustantajan
LisätiedotKöyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto Luentoni rakenne Mitä huono-osaisuus tarkoittaa? Tutkimustuloksiamme
LisätiedotEriarvoinen kaupunki
1 Eriarvoinen kaupunki Koordinaattorit: Teemu Kemppainen, tohtorikoulutettava, sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto teemu.t.kemppainen@helsinki.fi Mikko Weckroth, tohtorikoulutettava, geotieteiden
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Suomalainen yksinäisyys -työpaja Heponiemi 12.5.2016 Vanhempi tutkija, VTL,FT, Tuuli Pitkänen
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotLataa Onnellisuusansa - Russ Harris. Lataa
Lataa Onnellisuusansa - Russ Harris Lataa Kirjailija: Russ Harris ISBN: 9789516565531 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.81 Mb - Vähennä stressiä ja murehtimista.- Voita pelkoja, huolia ja
LisätiedotLataa Jäljillä-leimasin. Lataa
Lataa Jäljillä-leimasin Lataa ISBN: 9789512651559 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.95 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa kirjasta kustantajan (Sanoma Pro)
LisätiedotTtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto
Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen
LisätiedotUseita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet
Apurahojen haku JOUKO MIETTUNEN 12.5.2016 K L I I N I S E N E P I D E M I O L O G I A N P R O F E S S O R I, A K AT E M I AT U T K I J A E L I N I K Ä I S E N T E R V E Y D E N T U T K I M U S Y K S I
LisätiedotErilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua
Erilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua Jukka Hirvonen / Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitutkimuksen päivät Työryhmä: Kaupunginosien aika 28.4.2017 Esityksen
Lisätiedot1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.
Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele
LisätiedotEsipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?
11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotTutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.
Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.2018 Suostumus monimutkaisessa terveysdatamaailmassa 1. Tutkimusmaailman
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotLataa Jäljillä korppi-käsinukke. Lataa
Lataa Jäljillä korppi-käsinukke Lataa ISBN: 9789512648955 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.47 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa kirjasta kustantajan (Sanoma
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
Lisätiedot