Paras kaupunkikirjoitus Kaupunkitutkimuksen päivät , Helsinki

Transkriptio

1 Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät , Helsinki

2 Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään, että se tuo uutta tietoa kaupunkitutkimuksen yhteiselle kentälle. Se on aiheenvalinnaltaan, näkökulmaltaan ja käsittelyltään itsenäinen, omaperäinen ja kiinnostava. Se on selkeästi argumentoitu, kirjoitustyyliltään ja kieleltään erinomainen, ja pystyy siten kommunikoimaan monen tieteenalan ja intressitahon suuntaan.

3 Valintaprosessi Kuusihenkisen Paras kaupunkitutkimus -raadin nimeäminen Pyyntö aikakauslehdille ja tiedekustantajille nimetä ja asettaa ehdolle 1 2 kyseisenä vuonna julkaistua kaupunkiaiheista artikkelia Ehdolle asetetut artikkelit toimitetaan raadin jäsenille arvioitaviksi Raadin jokainen jäsen esittää kolmen parasta artikkelia paremmuusjärjestyksessä sekä perustelee valintansa kirjallisesti Esitysten ja yhteisen keskustelun perusteella artikkelit laitetaan paremmuusjärjestykseen

4 Paras kaupunkikirjoitus raadin jäsenet Alue- ja ympäristötutkimuksen seura: Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta (raadin pj.) ja Maija Faehnle Helsingin yliopistosta Yhdyskuntasuunnittelun seura: Hilkka Lehtonen ja Mervi Ilmonen Aalto yliopistosta. Kaupunkitutkimuksen seura: Lieven Ameel Helsingin yliopistosta ja Tanja Vahtikari Tampereen yliopistosta

5 Vuoden 2013 ehdokasartikkelit (9) Piia Einonen (2013). Myyttinen Viipuri ja monikielinen todellisuus. Historiallinen Aikakauskirja 2013:1. Inka Kaakinen (2013). Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42: 2. Venla Bernelius, (2013). Koulut ja kaupunkikehitys: Helsingin peruskoulujen kytkökset naapurustojen sosiaaliseen ja etniseen eriytymiseen. Terra 125: 1. Anja Kervanto Nevanlinna (2013). Rakennettu kaupunki muistin ja merkitysten kiinnekohtana. Teoksessa Katri Lento & Pia Olsson (toim.): Muistin kaupunki: Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hanna Mattila & Tuomas Ilmavirta (2013). Estetisoituja muistoja: Taide, kulttuuriteollisuus ja teollinen rakennusperintö jälkiteollisen kaupungin kehittämisessä. Teoksessa Katri Lento & Pia Olsson (toim.): Muistin kaupunki: Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arttu Saarinen, Ilpo Airio, Risto Kaikkonen & Minna-Liisa Luoma (2013). Onnellisuus erityyppisillä asuinalueilla. Yhteiskuntapolitiikka 78:5. Katja Vilkama, Mari Vaattovaara & Hanna Dhalmann (2013) Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 78:5. Venla Bernelius (2013) Koululaiset kaupungissa: Kouluvalintoja ohjaavat naapurustojen piirteet ja valintojen vaikutus koulujen eriytymiseen Helsingissä. Yhdyskuntasuunnittelu 51:1. Eija Hasu (2013) Kodista monikotisuuteen: Uusi näkökulma asumisen tutkimukseen. Yhdyskuntasuunnittelu 50:3.

6 Uusia lähestymistapoja kaupunkeihin Vuoden 2013 Paras kaupunkikirjoitus -kilpailu erittäin kovatasoinen. Artikkeleissa edustettuina sekä kvalitatiiviset että kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät. Useissa artikkeleissa käsiteltiin kaupunkien eriytymistä, monikulttuurisuutta ja eron tekemisen politiikkaa. Useat artikkelit toivat täysin uusia lähestymistapoja ja kysymyksenasetteluja suomalaisen kaupunkitutkimuksen kentälle.

7 Paras kaupunkikirjoitus 2013 voittaja-artikkeli Kirjoitus on ajankohtainen ja tuore Avaa uusia näkökulmia kaupunkitilasta käytävään kamppailuun Kaupungilla on kirjoituksessa ja osana argumenttia merkityksellinen rooli Kommunikoi monen tieteenalan ja laajan mahdollisen lukijakunnan kanssa Kattava ja toimiva teoreettinen viitekehys Perustuu perusteelliseen kenttätyöhön Taitavasti rakennettu ja selkeä kertomuksellinen juoni Omaperäinen ja kiinnostava Täynnä isoja ja pieniä oivalluksia

8 Inka Kaakinen (2013). Julkijuominen, julkisten tilojen sääntely ja Karhupuiston käytöskukat. Alue ja ympäristö 42:2.