Toimintakausi Sari Järviluoto

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste PY Purje-Tuuli, Päiväkoti Purje Osoite Tilkankatu Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.purje@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Sari Järviluoto Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Päiväkoti Purjeessa on yksi esiopetusryhmä. Esiopetuksen toiminta-aika on päivittäin klo Ryhmässä on 19 lasta ja kolme aikuista. Ryhmän käytössä on kaksi huonetta sekä yhteisesti muiden ryhmien kanssa päiväkodin aulatilat, ateljee sekä sali. Noin kerran viikossa käymme koulun liikuntasalissa, Nuorisotalon sininen sali on myös tarvittaessa käytössämme. Lounaan syömme Pikku Huopalahden ala-asteen koulun ruokasalissa. Pikku Huopalahden lastenkirjastossa vierailemme ahkerasti. Päiväkodin piha ja siihen liittyvä koulun piha on käytössämme. Pihan vieressä olevalla liikuntakentällä käymme leikkimässä liikuntaleikkejä. Retkeilemme usein Pikku Huopalahden puistoissa ja metsissä. Raitiovaunulla tai busseilla matkaamme museoihin jne. Tarjoamme lapsille turvallisen ilmapiirin, jossa lapsi voi ilmaista itseään. Keskustelemme lasten kanssa paljon päivän aikana, mm. aamupiireissä, jolloin saamme lapsilta ideoita toiminnan suunnitteluun. Lapsilla on mahdollisuus ilmaista itseään myös laulujen, leikkien ja erilaisten draama- ja teatterileikkien avulla. Esiopetuksessamme painotamme lasten kielellisen kehityksen tukemista sekä heidän kulttuurisen identiteetiinsä vahvistamista. Oppimisympäristön järjestämme mahdollisimman toimivaksi, jotta se rohkaisee lapsia omatoimisuuteen ja tarjoaa mahdollisuuden kokea yhdessätekemisen- ja oppimisen sekä leikkimisen riemua. Kokoamme esiopetusvuoden ajan kansiota, johon lapset keräävät tehtäviä, piirustuksia, satuiluja, valokuvia ja erilaisia kokemuksia vuoden varrelta. Toimintamme tapahtuu esiopetuspäivän aikana pääsääntöisesti kahdessa pienryhmässä ja tarvittaessa ryhmä jaetaan vielä pienempiin ryhmiin. Esiopetusryhmässä puutumme välittömästi, jos havaitsemme fyysistä, henkistä tai sanallista kiusaamista. Asioista käydään keskustelua lasten ja lapsiryhmän kanssa, tarvittaessa kuvia tai muuta materiaalia apuna käyttäen. Liikkumme mahdollisimman paljon niin sisällä kuin ulkona sekä liittämme liikuntaa erilaisiin arjen tilanteisiin. Aamupiirissä on mukana liikunnallisuutta, oppimisleikeissä liikutaan, kynä-paperitehtäviä ja askarteluja on mahdollista tehdä seisten, maaten lattialla jne. Retkillä metsässä on erilaisia liikuntaleikkejä ja esimerkiksi metsämatematiikkaa ja muita liikunnallisia tehtäviä. Koulun liikuntasalissa on monipuolista ohjattua liikuntaa myös lasten toiveiden mukaan. Esiopetusryhmässä on aktiivisessa käytössä tabletti-tietokone. Tablettia käytetään tieton etsimiseen, valokuvaukseen, animaatioiden tekemiseen, liikunnassa, dokumentointiin, erilaisten oppimispelien pelaamiseen jne. Tabletin käytöstä sovitaan vanhempien kanssa leops-keskusteluissa.

2 2 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Aikuiset ovat aktiivisesti läsnä esiopetusryhmän arjessa ja näin kuulevat sekä aistivat lasten kiinnostuksenkohteita. Niihin tartutaan keskustelemalla sekä yhdessä pohtimalla ja jatkossa etsimällä eri kanavia apuna käyttäen lisää tietoa. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään ja kertomaan omista ideoistaan, jolloin he oppivat luottamaan omiin taitoihinsa ja luottamus omaan osaamiseen lisääntyy. Lapset saavat myös toteuttaa yhdessä aikuisten kanssa erilaisia toimintoja, esim. jumpassa kertovat ja näyttävät leikkejä, joita he ovat oppineet erilaisten harrastusten parissa. Myös kädentöissä ideat usein lähtevät lasten kiinnostuksen kohteista ja toteuttamisessa huomioidaan lasten ideoita. Aikuisten vastuulla on sisällyttää lasten mielenkiinnon kohteista käynnistyneisiin projekteihin opetuksen yhteiset tavoitteet eheytetyksi, laaja-alaiseksi oppimiskokonaisuudeksi. Eri aihekokonaisuudet nivoutuvat toisiinsa. Esim metsäretkellä tutkitaan luontoa, askarellaan tai piirretään luonnosta löytyvistä aiheista, leikitään erilaisia liikuntaleikkejä ja lauletaan lauluja. Toimintoja dokumentoidaan eri tavoin esim. kuvaamalla, piirtämällä tai kirjaamalla. Onnistumisista lapsille annetaan positiivista palutetta ja opetellaan myös kannustamaan ja huomioimaan toisia. Harjoitellaan myös ettei epäonnistuminen haittaa vaan harjoittelemalla ja uudelleen yrittämällä voi onnistua seuraavalla kerralla. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Esiopetus on eheytettyä opetusta, joka muodostuu oppimiskokonaisuuksista. Aiheet oppimiskokonaisuuksiin tulevat lapsia askarruttavista kysymyksistä, jostakin yhteisestä kokemuksesta ja retkistä tai myös aikuisen ehdotuksen mukaan.tänä lukuvuotena seuraamme luonnonilmiöitä, tutustumme kotikaupunkiimme Helsinkiin ja osallistumme Suomi 100 -juhlavuoden viettämiseen. Lapsia rohkaistaan kertomaan omista kokemuksistaan ja havainnoistaan. Yleensä keskustelu lähtee vauhtiin kun yksi lapsi kertoo jostain, mitä hän on nähnyt. Näistä aiheista nostetaan toimintaan pitkäkestoisia projekteja, joissa tutkitaan, työskennellään ja arviodaan aihetta lasten kanssa monin eri tavoin. Esimerkiksi syksyllä päiväkodin pihalla nähdyt taitolentoa suorittavat pienkoneet kiinnostivat ja niistä etsittiin yhdessä tietoa eri tiedonlähteistä, mm. kirjallisuudesta, sanomalehdistä, tabletilta. Projekti päättyy loppuhuipennukseen, joka voi olla esimerkiksi taidenäyttely, juhla, retki, animaatioesitys tai muu esitys päiväkodin muille ryhmille ja huoltajille. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Lapset keräävät kokemuksistaan kansioita, joihin kerätään erilaisia tuotoksia vuoden varrelta, valokuvia, piirustuksia, sadutusta, haastatteluja, tehtäviä jne. Lasten toimintaa ja tuotoksia valokuvataan. Tabletilla tehdään erilaisia videoita ja animaatioita jne. Lasten tuotoksia asetetaan esille eri tavoin myös vanhempien ja muiden lasten nähtäväksi. Ryhmällä on ajoittain käytössä lasihelmet. Helmiä kerätään onnistuneiden hetkien jälkeen yhteiseen lasipurkkiin. Kun purkkiin merkitty rajaviiva on saavutettu, ryhmässä pidetään juhlat, retki tms. lasten toiveiden mukaan. Huoltajien osallisuus Huoltajat voivat vaikuttaa esiopetusryhmän toimintaan päivittäisissä keskusteluissa lasta tuotaessa tai haettaessa, leops-keskusteluissa sekä vanhempaintilaisuuksissa. Huoltajat saavat tietoa esiopetusryhmän toiminnasta suullisesti tapaamisissa lasta tuotaessa tai haettaessa, vanhempaintilaisuuksissa, keskusteluissa. Ilmoitustaululla on viikko-ohjelma sekä päiväohjelma kirjoitettuna ja kuvin kerrottuna. Esimerkiksi syksyn vanhempaintilaisuudessa huoltajat saivat kertoa omia näkemyksiään, mitä esiopetus on heidän mielestään ja mitä he toivoisivat lasten oppivan esiopetusvuoden aikana. Lisäksi keväällä 2016 oli alueellinen esiopetuksen vanhempaintilaisuus, jossa tulevien esikoululaisten vanhempien kanssa käytiin keskustelua tulevasta esiopetusvuodesta ja kyseltiin heidän toiveitaan ja ajatuksiaan uudistuneesta esiopetuksen opetussuunnitelmasta. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Esiopetusryhmän toiminnassa luodaan rauhallinen, turvallinen ja toista kunnioittava ilmapiiri, tässä aikuisen malli on erityisen tärkeä. Omalla esimerkillään aikuinen viestittää lapsille miten kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Lapsen kuuleminen, hyvä kohtelu ja aikuisen läsnäolo ovat myös laatulupauksiamme. Aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti ja asiasta keskustellaan lasten ja koko ryhmän kanssa yleisellä tasolla esimerkiksi kuvien avulla. Tilanteen vaatiessa kiusaamistilanteista keskustelllaan myös huoltajien kanssa. Käytämme tarvittaessa apuna Askeleittain-materiaalia tai Mini Verson-sovittelumenetelmää.

3 3 Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Toimimme esiopetuspäivän aikana aamupiirin jälkeen pienryhmissä. Esiopetusryhmä jaetaan pääsääntöisesti kahteen pienryhmään. Pienryhmät ovat kielellisesti integroituja. Pyrimme tarjoamaan lapsille selkeän ja virikkeellisen oppimisympäristön. Kuvien käyttö tukee lasten kielen ymmärtämistä ja mahdollistaa myös lapsen oman ymmärretyksi tulemisen. Kuvia käytämme selventämään arjen toimintoja. Pienryhmätoiminnan aikana on mahdollista havainnoida lasten kielellistä kehitystä ja tukea sitä. Ryhmän aikuiset pyrkivät puhumaan selkeästi, nimeämme esineitä ja asioita, selitämme vaikeiden ja uusien sanojen merkityksiä sekä avaamme käsitteitä. Luemme ryhmässä satuja. Luemme loruja, runoja ja riimittelemme. Sadutus ja erilaiset tarinaleikit kuuluvat myös menetelmiimme. Päiväjärjestys on kuvitettuna ryhmähuoneessa sekä aulan ilmoitustaululla. Viikko-ohjelma on kuvin esitettynä sekä kirjoitettuna myös aulan ilmoitustaululla. Kuvitettu viikko-ohjelma ja päiväjärjestys helpoittaa yhteistyötä myös niiden vanhempien kanssa, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Esiopetusryhmässä on esillä maailman kartta ja valtioiden liput kuvattuna kartan reunoille sekä karttapallo. Karttapallosta etsitään usein tuttuja maita. Lapset ovat piirtäneet ja värittäneet omien tai vanhempien synnyinmaiden lippuja. Tervetulotoivotus on ryhmän ovessa ryhmämme jokaisella äidinkielellä. Kirjastosta olemme lainanneet kartta- ja lippukirjoja sekä erilaisista kulttuureista ja uskonnoista kertovia kirjoja. Ota koppi- materiaalista ja Pikku Huopalahden lastenkirjaston valikoimista saamme paljon tukea monikulttuuriseen esiopetukseen. Suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja on apuna suunnitellessamme ja toteuttaessamme lasten suomi toisena kielenä opetusta. Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelmaan kirjataan suunnitelma, jossa kuvataan lapsen suomen kielen taso ja hänelle kielen tukemisen suunnitelma. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Toimimme esiopetuspäivän aikana aamupiirin jälkeen pienryhmissä. Esiopetusryhmä jaetaan pääsääntöisesti kahteen pienryhmään. Tarpeen ja toiminnan mukaan ryhmää jaetaan vielä pienempiin ryhmiin ja toimintaa eriytetään. Lounaalle Pikku Huopalahden koulun ruokasaliin menemme aikuisen johdolla pienryhmissä. Aikuinen on läsnä kaikissa siirtymissä ja toiminnoissa sekä ohjaa vieressä. Käytämme kuvia puheen tukemiseksi selventämään toimintaamme ja kannustamaan lapsia suoriutumaan päivän toiminnoista. Kuvat voivat olla painettuja kuvia tai aikuinen voi piirtää niitä. Kuvat mahdollistavat myös lapsen itsensä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisen. Aikuisilla on aina mukanaan kuvaniput, joita käytämme arjen erilaisissa, vaihtuvissa tilanteissa. Kuvanipuissa on mukana myös "liikennevalot", joiden avulla kannustetaan ja kiitetään tai varoitetaan ja kielletään. Päiväjärjestys on kuvitettuna ryhmähuoneessa sekä aulan ilmoitustaululla. Viikko-ohjelma on kuvin esitettynä sekä kirjoitettuna myös aulan ilmoitustaululla. Leikinvalinta tapahtuu pääsiassa kuvallisen leikinvalintataulun avulla. Ryhmän aikuiset ovat sopineet yhteiset, selkeät ryhmän toimintaperiaatteet, joita noudatetaan ja joista kaikki aikuiset pitävät kiinni. Olemme sopineet myös henkilökunnan erilaisista tehtävistä ja työnjaosta. Lasten kanssa on pohdittu yhteisiä sääntöjä ja toimintaperiaatteita, kuinka ryhmässä toimitaan niin että kaikilla on siinä hyvä olla. Sopimuksia ja sääntöjä muokataan tarpeen mukaan. Niitä käydään läpi lapsiryhmän kanssa kuvin ja tarvittaessa muutenkin havainnollistaen. Oppimisympäristö on rakennettu selkeäksi ja mahdollisimman rauhalliseksi. Aamupiirissä ja pöydän ääressä lapsilla on vakituiset istumapaikat. Tavarat, pelit, kirjat ja leikkivälineet ovat selkeästi kuvin merkityillä paikoillaan. Yhdessä lasten huoltajien kanssa laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma (LEOPS-) ja tarvittaessa HOJKSsuunnitelma, jossa kuvataan yksilölliset tavoitteet ja suunnitelmat. Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Sari Järviluoto, päiväkodin johtaja, Mirja Häyrynen, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Riitta Parviainen, lastentarhanopettaja ja Helena Hakala, lastentarhanopettaja Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Pikku Huopalahden ala-asteen koulun ja lähipäiväkotien yhteistoimintasuunnitelma päivitettiin Tapaamisessa sovittiin, että jokainen päiväkoti sai yhteistyöluokan ja opettajan. Päiväkoti Purje tekee yhteistyötä 2A luokan kanssa.kevätlukukauden puolella myös suomi toisena kielenä-opettaja tulee 5-6- luokkilla olevien oppilaidensa kanssa lukemaan esikoululaisille satuja ja tarinoita. Esikoululaiset kutsutaan koulun joulu- ja kevätjuhlien kenraaliharjoituksiin ja muihin mahdollisiin tapahtumiin yleisöksi. Keskustelun päivämäärä Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Alueen muuta päiväkodit, leikkipuistot, kiertävä erityislastentarhanopettaja, suomi toisena kielenälastentarhanopettaja, lähialueen terveysasemien terveydenhoitajat, puheterapeutit, fysioterapeutit, psykologit, Hammaslääketieteellinen klinikka, lastensuojelu,

4 4 Esiopetuksesta vastaava lto/elto Riitta Parviainen

5 5 Toimintakauden esiopetuksen toimintasuunnitelman arviointi ja toteutuminen (siirtyy yhteistyökouluihin) Esiopetuspaikka Päiväkoti Purje Päivähoitoyksikkö PY Purje-Tuuli Puhelin Toimintakausi Sähköpostiosoite Oppimisympäristön kuvaus (minkälaiset ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset painotukset jne.) Pedagogisen toiminnan kuvaus (vaihtuvat työtilat, aktiivisen liikkumisen toteutuminen, oppimisvälineiden käyttö) Oppimiskokonaisuudet teemat, projektit (kuinka toteutui?) Lasten osallisuus (kuinka toteutui, kuinka tottuneita osallistumaan toiminnan tai oppimisympäristön suunitteluun?) Vanhempien osallisuus (minkälaisia osallistumisen muotoja, kuinka toteutui?) Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt Arviointi esiopetuksen ja perusopetuksen välisen yhteistyön toteutumisesta Esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja Päivämäärä Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimen selvennys