ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste PY Kivelä Riikka / Pk Riikka Toimintakausi Osoite (väistötila toistaiseksi) os. Runeberginkatu 39, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Sähköpostiosoite pk.riikka@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Satu Andersen

2 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Oppimisympäristö Esikoululaisten ryhmässä on 14 lasta. Esiopetusaika on Väliaikaisessa väistötilassa on yksi pienryhmätila, ruokatila, ateljee, ja sali. Tilat ovat avarat ja monikäyttöiset ja luovasti muunneltavissa. Leikki-, askartelu- ja toimintavälineet ovat lasten saatavilla. Lapset ulkoilevat päivittäin Taivallahden puistossa, joka on tällä hetkellä lähipuistomme. Puisto on suuri ja siellä mahtuu hyvin juoksemaan, pyöräilemään, potkulautailemaan ja pelaamaan jalkapalloa tai sählyä. Siellä voi myös kiipeillä puissa ja isossa kiipeilytelineessä. Puistossa voi liikkua omaehtoisesti tai ohjatusti. Oppimisympäristöön kuuluu luonnollisesti myös alueen muut lähipuistot ja lähimetsät sekä kaupungin kulttuuritarjonta. Pedagoiset ratkaisut Lasten esikoulupäivä sisältää aktiivista toimintaa ulkona ja sisällä. Toiminta- ja leikkivälineet ovat lasten saatavilla. Aamupäivisin toimimme yleensä sisällä pienryhmissä. Ennen lounasta ulkoilemme. Ulkona voimme leikkiä ohjatusti liikuntaleikkejä, teemme kävelyretkiä tai ulkoilemme lähipuistoissa. Lounaalla kiinnitämme huomiota hyviin ruokailutottumuksiin. Syömme tervellisesti ja totuttelemme myös uusiin makuihin. Hyvät ja kohteliaat käytöstavat ovat arkipäivää. Lounaan jälkeen on satu- ja lepohetki. Kuuntelemme lastenlauluja tai klassista musiikkia, luemme tai katselemme valitsemiamme kuvakirjoja, jonka jälkeen aikuinen lukee sadun. Lepohetken jälkeen lapset puuhastelevat mieleisiään puuhia, rakentelevat legoilla, palikoilla, askartelevat, pelaavat jne. Välipalan jälkeen ehdimme vielä pelata, tanssia, lukea kuvakirjan tms, ennen kun lähdemme iltapäiväulkoilun kautta kotiin. Esikoulussa toimitaan lapsilähtöisesti. Aikuiset havainnoivat lapsia ja ottavat huomioon lasten vireystilan ja toiminnan tarpeen. Aikuiset kuuntelevat lasten ehdotuksia ja auttavat lapsia toteuttamaan luovia ideoitaan. Myös vanhemmilta kysytään ideoita toiminnan suunitteluun. Esikoulupäivän aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia; kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia, ryhmässä olemisen valmiuksia, itsestä ja tavaroista huolehtimisen taitoja. Asioihin tutustutaan leikkien ja leikillisesti, yksin tai yhdessä kavereitten kanssa. Uusia taitoja ja tietoja opetellaan kokeillen. Jokaista lasta rohkaistaan tulemaan kaikkeen toimintaan mukaan omilla taidoillaan ja tiedoillaan, ideoillaan ja toiveillaan. Toiminnalliset painopisteet Toimintasuunnitelma suunnitellaan syksyn aikana lapsia havainnoimalla, vanhempien kanssa keskustelemalla ja lähikoulujen yhteistoimintapalaverissa. Riikan esikoulun toiminta on monipuolista. Lähtökohtana on, että lapsen esiopetusvuonna lapsen kouluvalmiustaidot ovat vahvistuneet ja että lapsella on mahdollisuus leikkiin, hyvään ystävyyteen ja uusiin kokemuksiin joita ryhmässä oleminen mahdollistaa. Toiminnallisia painopisteitä: Painotamme lasten tarinoiden ja taiteellisten produktioiden tekemistä sekä itseilmaisun ja mielikuvituksen rikastuttamista monipuolisin menetelmin. Mediakasvatuksen tavoitteena on, että lapset saavat valmiuksia erilaisten välineiden ja tekniikoiden käyttämiseen, oppivat kuvanlukutaitoa ja omien mielipiteiden ja näkemysten esille tuomista kuvien, tekstien ja näyttelyiden muodossa. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin tarjoamiin lasten kulttuuritapahtumiin, sekä kirjaston alulle panemaan Suuri lukuseikkailu 2017, joka on Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen painopiste.

3 3 Yhteistyökumppaneina ovat perheet, lähikoulut, seurakunta, museot/galleriat, kirjastot ja musiikkitalot, liikuntaviraston eri toimipisteet ja liikennekaupunki. Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Toiminta on lapsilähtöistä. Toimintaa suunnitellaan lasten ja lasten vanhempien kanssa. Lasten sitoutuneisuutta toimintaan arvioidaan pitkin vuotta. Myös lasten osallisuutta ja ryhmään kuulumista havainnoidaan. Jos lapsi uhkaa jäädä ilman kaveriseuraa aikuiset keskustelevat keskenään havainnoista. Myös vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun. Koska jokaisella lapsella on oikeus kokea ystävyyttä, esikoulussa opetellaan myös ryhmään menemisen taitoja, sosiaalisia taitoja, joustavuutta ja reiluutta. Taitoja opetellaan leikein ja aikuisen ohjauksessa. Lasten tasavertainen osallistuminen kaikkiin toimintoihin mahdollistetaan vuorotteluperiaatteella ja pienryhmätoiminnalla. Lasten kanssa keskustellaan etukäteen tulevasta toiminnasta, retkistä ja tapahtumista. Vanhemmille tiedotetaan toiminnasta sähköisesti kuukausikirjeella tai suullisesti tuonti- ja hakutilanteissa. Vaikka lasten toimintaehdotuksia kuunnellaan, aikuinen huolehtii, että esiopetukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Kielellisiä valmiuksia vahvistetaan leikkien, lorujen, laulujen, satujen ja tarinoiden avulla. Matemaattisia valmiuksia vahvistetaan toiminnallisin ja leikin menetelmin. Lapsia kannustetaan liikumaan ja osallistumaan liikuntaleikkeihin, tanssimiseen jne. Kuvallista ja sanallista ilmaisua opetellaan monin eri tekniikoin. Ryhmässä lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia. Huomioimme suomalaiseen kulttuuriin liittyvät juhlat, vuodenaikoihin liittyvät juhlat ja tietysti lasten syntymäpäiväjuhlat. Käymme mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin järjestämissä lapsille suunnatuissa konserteissa ja tapahtumissa, museoissa, kirjaston tapahtumissa jne. Terveellisista elintavoista kuten ruoasta, liikunnasta ja levosta, puhtaudesta ja itsestä huolehtimisesta keskustellaan lasten kanssa usein. Oppimiskokonaisuudet, teema- ja projektityöskentely Teemat ja projektit käynnistyvät lapsista tehtyjen havaintojen pohjalta. Projekti voi lähteä liikkeelle lasten kokemuksista tai jostakin ilmiöstä joka kiinnostaa useita lapsia ja näkyy lasten puheissa ja leikeissä. Ryhmän aikuiset tarttuvat ilmassa oleviin teemoihin ja käynnistävät projektin. Teema- ja projektityöskentelyssä on tärkeää, että vuorovaikutus lasten ja aikuisten kesken toimii hyvin. Projektityöskentely mahdollistaa monipuolisen tavan toimia. Työskentelymuotona se kehittää sosiaalisia taitoja, ilmaisutaitoja, kognitiivisia taitoja jne. Projetkityöskentely on toiminnallista ja osallistavaa ja siitä jää näkyvä jälki - esim. näyttely tai esitys - oppimisympäristöömme. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Toimintaa dokumentoidaan kirjaamalla huomioita ja havaintoja. Havainnointi ja toiminnan dokumentointi ohjaa aikuisia toiminnan suunnittelussa. Niiden tarkastelu on hyvä keino arvioida pedagogista toimintaa ja lasten oppimista. Havainnoista keskustellaan ja niitä käytetään arvioinnin ja kehittämisen välineinä. Toiminnasta, tapahtumista ja retkistä otetaan valokuvia. Ne jäävät lapsille muistoiksi ja välittävät vanhemmille tietoa toimistamme ja lasten arjesta. Lasten piirrustukset, askartelut, haastattelut, kuvat jne. laitetaan esille oppimiympäristöömme tai ne laitetaan lapsen omaan kansioon. Keväällä lapset saavat työt kotiin. Syys- ja kevätkaudella voidaan tarkastella lasten tekemiä töitä yhdessä lasten kanssa ja tehdä huomioita taitojen kehittymisestä. Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen osalta voidaan myös tehdä havaintoja ja dokumentoida kirjoittamalla lasten keskusteluja ja pohdintoja. Lasten leops- keskustelut ovat hyviä tilaisuuksia tehdä vanhempien kanssa arviointia lasten arjesta, toimintatavoista ja oppimisen vaiheista. Lapset puolestaan tekevät omasta toimijuudesta ja osallisuudesta vertailuja ja havaintoja aina työskennellessään vertaisryhmässä. Lasten havainnoista keskustellaan yhdessä.

4 4 Huoltajien osallisuus Ennen esikouluvuoden alkua esikoululaisten vanhemmille järjestetään tilaisuus, jossa kerrotaan yleisesti esikouluvuodesta. Syyskuussa on ns. aloitus- ja leops-keskustelut, joissa vanhemmilla on mahdollisuus kertoa lapsestaan, lapsen odotuksista ja omista odotuksistaan. Syyskuun alussa järjestetään vanhempainkahvila, jossa ideoidaan päiväkodin/esikoulun tulevaa toimintaa. Syksyn ensimmäinen esikoululaisten vanhempainkokoontuminen pidetään tupaantuliaisten hengessä. Sielläkin vaihdetaan ajatuksia esiopetuksen toimintasuunnitelmasta. Vanhemmat kutsutaan lasten joulu- ja kevätjuhliin. Toiminnasta tiedotetaan vanhemmille sähköisesti. Lasten päiväkuulumiset vaihdetaan tuonti- ja hakutilanteissa. Vanhempaintoimikunnan toimintaan osallistuminen on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan. Vanhempaintoimikunta järjestää lapsille vuoden aikana tapahtumia. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Hyvinvointimme perustana on, että lapset ovat ryhmässä yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa sukupuolesta ja perheen taustasta riippumatta. Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus tehdä toimintaehdotuksia ja tulla nähdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Aito vuorovaikutus ja osallisuus luovat hyvinvointia. Yhteisten leikkien ja leikkikavereiden tärkeydestä puhutaan lasten kanssa. Mikäli yhteisleikkitaidot eivät vielä ole kehittyneet, aikuinen auttaa leikkien rakentelussa ja leikeissä. Yhteisleikeissä tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja, empatiataitoja, toisten auttamista, tunteiden tunnistamista ja niistä puhumista opettelemme mm. tunnetaitoja käsittelevien satujen ja tarinoiden avulla. Fyysistä hyvinvointia tukee terveellinen ravinto, sopiva määrä liikuntaa ja lepoa. Huolehdimme, että lasten päivä sisältää sopivassa suhteessa aktiivista toimintaa ja lepoa. Opettelemme huolehtimaan käsiemme puhtaudesta sekä oikeanlaisesta vaatetuksesta kylmillä ja kuumilla ilmoilla. Myös ympäristön siisteyteen kiinnitämme huomiota. Psyykkisen ilmapiirin pitää olla hyväksyvä, kunnioittava, kannustava ja lapsista iloitseva. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Tänä vuonna ryhmässä ei ole lapsia, jotka osallistuisivat S2- opetukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Ryhmässä on avustaja, joka toimii tukemassa lapsia, jotka hyötyvät yksilöllisestä ohjauksesta ryhmätilanteissa (esim. yleisten ohjeiden tarkentaminen, säännöistä ja sovituista tavoista muistuttaminen, konkreettinen apu siirtymätilanteissa, tuki tunteiden hallinnassa). Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Keskustelun päivämäärä Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot Töölön neuvola, Eteläisen alueen perheneuvola, puheterapiapalvelut, fysioterapiapalvelut, esiopetuksen kuraattoripalvelut. Töölön seurakunnan lapsityö, Helsingin kaupungin kirjastot, Musiikkitalo, Ooppera, museot Helsingissä, Lasten liikennekaupunki, liikuntavirasto jne. Esiopetuksesta vastaava lto/elto Pirjo Mikkonen, lto

5 5