LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 10.1/1992/2 Lounais-Suomi Boris Saltikoff LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN Lounais-Suomen malmiennusteprojektin tutkimusten eraana perustana on alueella esiintyvien malmityyppien tuntemus. Taman selvittamiseen pitaisi Lounais-Suomen osalta olla melko hyvat edellytykset. Aluehan on ollut kaivostoiminnan ja malminetsiman kohteena 1500-luvulta tahan hetkeen saakka, ja eri tiedostoissa ja arkistoissa on runsaasti tietoja kaivoksista, vanhoista louhoksista, malmipaljasturnista ja -1ohkareista. Samaten alueen geologisella tutkimuksella on vankat perinteet, ja sen geologista karttaa (kuva 1) voitaneen pitaa varsin luotettavana. Kuva 1. Yksinkertaistettu Lounais-Suomen geologinen kartta. Selitykset: I - jotunisedimenttikivia; 2 - rapakivia; svekokarelidisia muodostumia: 3 - syvakivia, 4 - migmatiitteja, 5 - liuskejaksoja.

2 Louhittujen malmiesiintymien perusteella Lounais-Suomen alueelta on erotettu useita malmiprovinsseja, kuten Orijarven-Aijalan kupari-sinkkiprovinssi, Porin-Kylmakosken nikkelivyohyke, Ylojarven-Haverin kupari-kulta-wolframivyijhyke seka etelarannikon rautavyohykkeet. Alustavasti tutkittuja malmiviitteita (malmilohkareita ja alustavia paljastumahavaintoja) esiintyy alueella moninkertainen maara, ja onkin mielenkiintoista katsoa, selittyvatko kaikki loydetyt malmiviitteet tunnetuilla malmeilla ja malmiutumilla vai onko niiden joukossa uusia tyyppeja, jotka voivat avata malminetsinnalle uusia nak6- aloja. Tassa tyossa alueen n malmiesiintyrnaa ja malmiviitetta (vrt. taulukko 1) pyrittiin ryhmittelemaan metallogeenisiin luokkiin malmitiedostoista saatavien tuntomerkkien, kuten metallisisallon, malmimineralogian ja isantakivitietojen perusteella. Ensimmaiseksi aineistosta erotettiin selkeimmat malmityypit. Tallaisia ovat intrusiivinen nikkeli-kuparimalmityyppi, erilaiset uraanimalmit, rautamalmit, molybdeenimalmit seka mustaliuskemineralisaatiot. Niiden jakautumista alueella esittavat kuvat 2-5. Rautamalmit olivat edelleen selkeasti jaettavissa muutamaan tyyppiin, nim. karsimalmeihin, rautamuodostumiin, titaanirautamalmeihin seka Hausjarvelta kuvattuun rauta-tinajuonistotyyppiin. Tyota helpotti tavattomasti se, etta tekijan tiedossa oli Rautaruukki 0y:ssa Raetsu-projektia varten tehty vanhojen viitteiden kriittinen tutkimus ja kivilajiston tarkistus. Vrt. kuvat 6-8. Muuntyyppisten malmien jaottelu on hankalampaa. Ennestaan tiedetaan esimerkiksi, etta Ylojarven malmityyppiin kuuluu kupari-, kulta- ja wolframivaltaisia variaatioita, mutta toisaalta kaikki kultamalmiviitteet eivat kuulu tahan ryhmaan. Nain malmityypin erottelussa joudutaan ensin maarittelemaan sen rajat ja sitten katsomaan, mita siihen luetaan. Kultapitoisia viitteitii (kuva 9) esiintyy Lounais-Suomessa Viljakkalan - Ikaalisten alueella (huom.: Ylojarven ymparistosta on sailynyt erittain vahan dokumentoitua aineistoa), Luhangassa, Someron-Hameenlinnan alueella, Heinolassa seka Porvoon seudulla. Kuvassa 9 ne on esitetty kaikki yhdessa. Jos niita yritettaisiin jakaa malrnivyohykkeisiin, pitaisi ensin selvittaa, edustaako Luhanka samaa malmityyppia kuin Haveri-Ylojarvi, esiintyyko Someron-Hameenlinnan alueella useampia ryhmia seka mihin luetaan Heinolan ja Porvoon alueen kulta-aiheet. Sinkki-lyijypitoisten viitteiden (kuva 10) selvimman osaryhman muodostavat rapakiviin liittyvat juonet. Muita tunnettuja tyyppeja on ennen kaikkea Orijarven ryhma, jonka voitaneen katsoa jatkuvan lannessa Attuun ja idassa Helsingin Pakilaan ja Stansvikiin. Hieman toisenlainen on Someron Tupalan malmiin liittyva rypas, jonka lohkareistossa on saannollisesti mukana myos jalometalleja, kuten nahtiin edella. Edelleen sinkkimalmeja on Kankaanpaassa, Luhangassa, Hameenlinnan N-puolella ja Pernajassa. Kaikkein sekavimman ryhman muodostavat kupariviitteet ja wolframiviitteet. Niiden diagnosointia vaikeuttaa ennen kaikkea inhimillinen tekija - ovathan molemmat tyypit kansannaytteen lahettajien rakastamia ja helposti ylisanoin ja valikoiduin nayttein kuvattuja "kuplam-tyyppeja, joiden naytteiden kuvaus on usein niinkin epamaarainen kuin "runsaasti kiisua gneississal.

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28