Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen"

Transkriptio

1 Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen Suomella on suuret haasteet meneillään ja edessä hyvinvoinnin, vaurauden ja julkisen talouden kannalta finanssikriisistä riippumatta. Haasteista selvitäksemme työllisyysasteen on noustava ja tuottavuuden parannuttava. Jotta tämä olisi mahdollista, on esimerkiksi työelämää, -hyvinvointia ja -kykyä kehitettävä, työelämän ulkopuolella olevat saatava mukaan, osaamista parannettava sekä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää kehitettävä. Potentiaalinen, usein unohdettu ryhmä, ovat vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, joiden työelämäosallisuuden nostamisella olisi saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Elinkeinoelämämme käy läpi rakennemuutosta. Suomessa on noin työtöntä. Samaan aikaan yrityksissä kärsitään työvoimapulasta. Usein pulaa on työntekijöistä osa-aikaisiin ja suorittavan tason tehtäviin sekä erikoisosaamista ja korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Monet näistä sopisivat osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille. Osatyökykyisissä henkilöissä on kykeneviä työskentelemään niin osa- kuin kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee perustason suorittavista töistä aina asiantuntijatason vaativiin tehtäviin. Julkisen talouden alijäämä ei selity suhdannekuopalla, vaan taustalla on jo nyt tulojen ja menojen pysyvämpi epäsuhta. Nykyisillä julkisen sektorin rakenteilla väestön ikääntyessä tilanne heikkenee vielä lisää tulevina vuosikymmeninä. Elatussuhde (ei-työllisten suhde työllisiin) heikkenee nykyisestä reilusta 120 elätettävästä 100 työllistä kohden 20 henkilöllä, jos työllisyysastetta ei onnistuta nostamaan. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden potentiaali Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan työkykyisiä ja -haluisia työkyvyttömyyseläkettä saavia on jopa ei siis mikään marginaalinen ryhmä. Samaan kokoarvioon päädytään Pellervon taloustutkimuksen selvityksessä vammaisten työkyvystä ja - potentiaalista sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Vaikka työkyvyttömyyseläkettä saavasta valtaosa onkin iäkkäämpiä, alle 50-vuotiaitakin on noin Jos tästä joukosta työllistyisi esimerkiksi euron palkkatasolle ansaiten toimeentulonsa palkkatulona eläkkeen ja asumistuen sijaan, julkisen talouden tasapaino paranisi vuositasolla jopa 800 miljoonalla eurolla. Samalla työllisyysaste nousisi prosenttiyksiköllä. Työhallinnon asiakkaana on ollut viime vuosien aikana noin osatyökykyiseksi määriteltyä henkilöä. Henkilöistä, joiden työllistymistä vaikeuttaa sairaus tai vamma, on työllistynyt reilut vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella. Noin 60 prosentin kohdalla työllistymiseen on liittynyt tukitoimenpiteitä. Edelleen työllistymisen tiellä on kuitenkin monia esteitä. Lainsäädännön, palveluiden ja tukien kehittämistä täytyy jatkaa. 1

2 Keskeisimpiä kehitettäviä kokonaisuuksia ovat: 1. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena 2. Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona 3. Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen 4. Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen 5. Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen 6. Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen 7. Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä 8. Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen Yhteiskunnan tuki ja panostukset eivät ole vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työpanoksen vähättelyä, vaan positiivista erityiskohtelua, jolla halutaan turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan sekä nostaa nämä ryhmät marginaalista ytimeen erityisistä tavallisiksi. Esteiden purkaminen on suoranainen velvollisuus perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kannalta. Pelkällä eläkeiän nostolla ja nuorten nopeammalla valmistumisella koulutusputkesta ei julkisen talouden haasteita ratkaista. Kestävyysvajeen selättämiseksi tarvitaan ratkaisuja myös ns. parhaassa työiässä ja työuran keskellä olevien ongelmiin. Yhteiskunnan on syytä herätä kaikilla tasoilla vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja potentiaaliin työllisyysasteen nostamiseksi. Työkyvyn ylläpito Vammaisten henkilöiden määrää ei tilastoida, mutta erillisten kansainvälisten selvitysten perusteella laajasti määriteltynä vammaisia henkilöitä on reilu 15 prosenttia väestöstä ja vakavasti vammautuneita 2 4 prosenttia. Osa vammaisista henkilöistä on täysin työkykyisiä. Työikäisistä vuotiaista peräti 55 prosentilla vajaalla 2 miljoonalla on pitkäaikainen sairaus tai vamma Tilastokeskuksen vuoden 2011 kyselyselvityksen mukaan. Osa vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä on onnistunut pääsemään työelämän ja säilyttämään työpaikkansa. Itse asiassa henkilöitä, joilla on pitkäaikainen sairaus tai vamma, on työsuhteessa pitkälti yli miljoona. Monen kohdalla pitkäaikaisellakaan sairaudella tai vammalla ei olekaan vaikutusta työmahdollisuuksiin. Toisaalta 18 prosentilla työikäisistä ts. reilun henkilön kohdalla sairaudella tai vammalla ainakin koetaan olevan vaikutusta työskentelymahdollisuuksiin. Reilun henkilön osalla terveysongelmat vaikuttavat ei-työllisenä olemiseen. Monella heistäkin olisi mahdolli- 2

3 suus osallistua työelämään sopeuttamalla työympäristöä, -aikoja ja -tehtäviä. Tilastokeskuksenkin selvityksen perusteella halua on noin ulkopuolella olevalla. Yleisin syy työkyvyn heikkenemiseen, etenkin ikääntyneemmillä, ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Nuorempien kohdalla korostuu puolestaan mielenterveysongelmat. Vaikka työkyky menisikin hetkellisesti, terveydenhoito ja kuntoutus ovat kehittyneet niin, että valtaosan kohdalla toiminta- ja työkyky kyetään palauttamaan. Ammatillinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat sitä tuloksellisempia, mitä aiemmin, suunnitelmallisemmin ja kokonaisvaltaisemmin näitä kyetään tekemään. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ennalta ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen, joissa työterveyshuollolla ja perusterveydenhoidolla on tärkeä rooli. Loppujen lopuksi vain selkeä vähemmistö meistä selviää työiästään ilman merkittävää työkyvyn alenemista. Siksi onkin tärkeää panostaa työkyvyn ylläpitoon kaikkien niin henkilön itsensä, työnantajan kuin yhteiskunnan kannalta. Panostuksista hyötyy kaikki Panostuksen hyödyt ovat luonnollisesti selvimpiä henkilön itsensä kannalta. Sairauden ja vamman vaikutukset heijastuvat koko elämään toimintakyvyn muodossa. Työkyvyn heikkeneminen merkitsee valtaosan kohdalla ansainta mahdollisuuksien ja toimeentulon alentumista. Tältäkin osin vaikutukset ulottuvat koko loppu elämänkaareen ansiosidonnaisen turvan kautta. Työnantajan kannalta on myös taloudellisesti perusteltua panostaa ennaltaehkäisyyn, työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Työolobarometrin mukaan palkansaajalla on keskimäärin 8 sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kun sairauspäivän hinta työnantajalle on reilut 300 euroa, Suomessa voidaan 18 miljoonan sairauspäivän kokonaiskustannuksiksi arvioida lähes 5,5 miljardia euroa vuodessa. Reilut henkilöä vaihtaa vuosittain työpaikkaa. Jos näistä arvioidaan olevan eitoivottuja työnantajan kannalta ja uusrekrytoinnin myötä työnantajalle arvioidaan koituvan keskimäärin euron kustannukset, vuositasolla työnantajien kustannukseksi muodostuu reilut 3,5 miljardia euroa. Osa tästä kustannuksesta olisi vältettävissä panostamalla työyhteisöön, -ilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Työkyvyttömyydenkin hinta on kova työnantajille. Viime kädessä työnantajien kustantamia työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan reilut 3 miljardia euroa vuodessa. Vähänkään suurempien yritysten kohdalla työnantajat voivat suoraan vaikuttaa omiin työkyvyttömyysmaksuihinsa. Kun mukaan otetaan muut vaikutukset esim. tuottavuuden lasku sekä itse henkilöiden ja julkisen talouden menetykset ja kustannukset, voidaankin esittää arvioita yli 20 mrd. euron kustannuksista yhteiskunnallemme työhyvinvoinnin ja -kyvyn heikkenemisestä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen voimme alentaa näitä kustannuksia myös nettomääräisesti. 3

4 Panostusten investointiluonteisuus Usein panostukset työhyvinvointiin, työkykyyn ja kuntoutukseen nähdään pelkkinä kertaluonteisina menoerinä. Näin on varsinkin monien kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden kohdalla. Oleellisen tärkeää olisi kuitenkin nähdä panostusten investointiluonteisuus kaikilla tasoilla. Tämä koskee kaikkia, joille on vaikutuksiakin toimintakyvyn ja työpanoksen heikkenemisestä: luonnollisesti henkilöä itseään, työnantajaa, esimiestä, yritysten omistajia, työkavereita, työterveyshuoltoa kumppanina, läheisiä, julkista sektoria sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä sekä kaikkia kansalaisiakin näiden palveluiden kustantajina. Siis meitä kaikkia monen kohdalla useammassakin roolissamme. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa on usein vaikea osoittaa pitävästi hyötyjä, koska vaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin ja tällöinkin syy seuraus -suhteita on vaikea todentaa. Sama koskee pitkälti ammatillisen, lääkinnällisen ja varsinkin sosiaalisen kuntoutuksen vaikutuksia. Kun panostusten vaikutusten tarkastelu tehdään (läpinäkyväksi) pidemmällä aikavälillä, yhteiskunnan jäsentensä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tehtyjen epävarmojen ja suurienkin panostusten hyödyt tulevat esiin. Panostukset tulevat takaisin työpanoksen, verotulojen sekä säästyneiden julkisten palveluiden kustannusten kautta. Lisäksi positiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ottaa huomioon muun muassa työpaikan tasolla. Esimerkiksi työolojen sopeutus jonkin työntekijän vaatimusten vuoksi hyödyttää usein muitakin työntekijöitä. Kun työyhteisössä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä, tulee työyhteisöstä elävämpi ja viihtyisämpi. Ilmapiirikin tulee sitouttavammaksi, kannustavammaksi ja motivoivammaksi. Myös innovaatiot sekä tuottavuuden ja laadun kehittäminen saavat uusia näkökantoja. Samalla työpaikka toteuttaa yhteiskuntavastuullisuuttaan, joka näkyy monesti myös rahallisena tuottona pidemmällä aikavälillä. 4

5 1. Kannustinloukkujen purkaminen ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen Edelleen moni sosiaaliturvaa saava törmää kannustin- ja byrokratialoukkuihin saadessaan työllistymismahdollisuuksia. Tällaiset loukut on purettava. Lisäksi työn luonne on muuttumassa. Tarvitaan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista läpikäymistä ja uudistamista. Uudistuksilla olisi merkittävät potentiaaliset vaikutukset talouteen. Työkyvyttömyyseläke Nykyisillä hoito- ja kuntoutusmenetelmillä työkyvyttömyys ei ole läheskään aina pysyvä tila. Suomessa on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan heistä 5 10 prosenttia käy töissä. Tämän lisäksi reilu viidesosa, henkilöä, haluaisi osallistua hyvinvoinnin kasvattamiseen antamalla oman panoksensa työelämään. He olisivat myös kykeneviä työskentelemään osa- ja kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee suorittavista perusammattitöistä aina korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä on kannustinloukku, johon moni vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saava törmää. Loukun aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen kertaleikkaantuminen 743,38 euroa ylittävillä kuukausipalkoilla. Tämän rajan ylittävillä palkkatuloilla aina euron tasoon asti eläkettä saavan käteen jäävät tulot laskevat työllistyttäessä eläkkeen ja asumistuen varasta tai lisättäessä työpanosta. Kannustinloukun purkaminen mahdollistaisi osaltaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yhtäläisen oikeuden kouluttautumiseen, työllistymiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen, uralla etenemiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä elämän merkitykselliseksi kokemiseen. Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä 40 senttiä. Korkeammista menoista aiheutuva toimeentuloturvan tarve sekä toimeentulo hyvin osa-aikaisistakin töistä taattaisiin sillä, että leikkaantumista ei toteutettaisi nykyiseen tapaan (vähintään) alle 743,38 euron kuukausitulon osalta. Kannustinloukun purkamisella olisi merkittävät potentiaaliset vaikutuksen pidemmällä aikavälillä. Jos henkilöä työllistyisi vähintään työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä, työllisyysaste nousisi reilun prosenttiyksikön. Tämä tarkoittaisi euron palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua eurolla reiluun euroon vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. euroa. Työllisyyden ja ansioiden nousun myötä julkisen talouden vero- ja sosiaalivakuutusmaksutuotot nousisivat 350 miljoonaa euroa. Säästöt asumistuessa olisivat 160 miljoonaa euroa ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonaa euroa. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 miljoonalla eurolla. 5

6 Kuntoutusraha Aktiivisuudesta, toiminta- ja työkykynsä kehittämisestä sekä avoimille työmarkkinoille hakeutumisesta tulee aina palkita. Toiminta- ja työkyvyn heikkeneminen maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja vuodessa henkilöltä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pahimmillaan vankeinhoidon kustannuksina. Nuorten kuntoutusraha ja vähintään Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on syytä nostaa takuueläkkeen tasolle, jotta taloudelliset kannustimet aktiivisuuteen ovat olemassa ja kannustimet siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle poistuvat. Palkkatuki Korkeinta korotettua palkkatukea voivat saada vain 500 päivää työttöminä työnhakijoina olleet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt joutuvat siten olemaan työttöminä työnhakijoina, jos heidän työllistymisensä edellyttää korkeamman palkkatuen saamista. Tämä loukku täytyy purkaa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien täytyy olla tarvittaessa oikeutettuja korkeampaan palkkatukeen ilman 500 päivän vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten kohdalla työllisyyspolkuun kuuluu usein palkkatuettuja jaksoja välityömarkkinoilla. Pakkatukioikeus onkin usein käytetty, kun tulee ajankohtaiseksi siirtyä avoimille työmarkkinoille. Tämä voi monen kohdalla vaikeuttaa pysyvämpää työllistymistä. Henkilöillä, joiden työllistymisen edistämisessä on käytetty palkkatukea välityömarkkinoilla, tulee olla oikeutettuja tarvittaessa palkkatukeen siirtyessään avoimille työmarkkinoille. Henkilön aktiivisuus parantaa työllistymismahdollisuuksia ei saisi johtaa toisaalla edellytysten heikkenemiseen. Esimerkiksi henkilön osallistuminen työkokeiluun voi johtaa korotettuun palkkatukeen oikeutuksen siirtymiseen kauemmaksi tulevaisuuteen. Jotta olisi mahdollista päästä tehokkaisiin ja mahdollisimman lyhyisiin työllistymispolkuihin, täytyy edellä esitetyn kaltaiset byrokratialoukut purkaa koskien mm. palkkatukea. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen Siirtyminen sosiaaliturvajärjestelmästä työelämään tulee olla taloudellisesti motivoivaa ja turvallista. Ajattelussa tulee siirtyä sosiaaliturva- ja työmarkkina-asemaan perustuvasta joko-tai - ajattelusta sekä-että -ajatteluun. Tulevaisuudessa henkilön saama etuus tai työmarkkinaasema ei saa estää häntä osallistumista ja antamasta kykyjensä mukaista työpanosta yhteiskunnalle. Aina on oltava taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka- ja yrittäjätulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen kohdalla mahdollisimman joustavaa ja kannustavaa. 6

7 2. Välityömarkkinoiden kehittäminen Vammaisilla, osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä henkilöillä on vaikeuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Tarvitaankin aktiivisia, tavoitteellisia ja tarpeista lähteviä palveluita toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi. Tehdyt panostukset palautuvat verotuloina, sosiaaliturvan säästöinä ja julkisten palveluiden matalampana kysyntänä. Työpankit ja sosiaaliset yritykset Sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä ja toimintaa arvioidaan vuoden 2014 aikana. Samaan aikaan siirtymiä tukevaa työpankkitoimintaa pyritään laajentamaan koko maahan. Mallit ovat lähellä toisiaan. Vuoden 2004 alusta luotiin sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö. Sosiaalinen yritys toimii normaalien liiketaloudellisten periaatteiden mukaan, mutta tarjoaa samalla korostetusti työntekomahdollisuuksia osatyökykyisille, vammaisilla ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee kuulua oheisiin ryhmiin. Kompensaationa tästä yritykset saavat mahdollisesti palkkatukea hieman korkeammin tukitasoin ja kestoin. Sosiaalisten yritysten toiminta ei ole laajentunut odotetuissa ja toivotuissa määrin päinvastoin määrä on supistunut viime vuosina. Sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä, jotta avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvämmin oleville voidaan luoda osallisuuden ja toimeentulon turvaavia työmahdollisuuksia. Työpankkeja on kokeiltu ja kehitetty vuodesta 2009 alkaen. Työpankkien toiminnan tavoitteet ovat pitkälti samat kuin sosiaalisten yritysten. Toiminnasta on kuitenkin kehitetty monipuolisempaa sekä liiketoiminnan ja siirtymien suhteen tavoitteellisempaa. Mukaan on otettu enemmän koulutuksellisia ja valmennuksellisia piirteitä (mm. oppisopimuskoulutus). Henkilöstövuokraustoiminnan, työpoolien ja ulostyöllistämisen kannustinpalkkioiden kautta toiminta on tavoitteellisempaa työpankkien ulkopuolelle, avoimille työmarkkinoille, tapahtuvan työllistymisen suhteen. Toiminnan laajuuden ja liiketoimintalähtöisyyden (mm. myynti ja alihankinta) suhteen kriteerit on niin ikään asetettu korkeammalle. Siirtymiä edistävä monipuolinen työpankkitoiminta on laajennettava koko maahan välityömarkkinoiden toimintamallina. Mukana on oltava palkitseminen avoimille työmarkkinoille työllistämisestä. 7

8 Työhönvalmennuksen lisääminen ja TE-palveluiden kehittäminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tuli voimaan Tämä toi ensimmäistä kertaa työhönvalmennuksen lain tasolle. Lakia täydentämään tuli asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Sekä laki että sitä täydentävä asetus edellyttävät, että työhönvalmennusta annetaan henkilölle. Valmennus on siis henkilöön sidottua. Yrityksen ei ole mahdollista hankkia työhönvalmennusta. Joustavuuden ja työllistymismahdollisuuksien olisi suotavaa, että työhönvalmennus laajennettaisiin koskemaan myös työnantajia. Samalla työhönvalmennuksesta voitaisiin tehdä vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä tukevaa (ks. alle). Työnantajan mahdollisuudet hakea ja saada työhönvalmennusta tukisi erityisesti työsuhteessa olevien työssä pysymistä. Työhönvalmennuspalvelun myötä TE-toimistolla on tehokas paketti käytettävissä osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Työhönvalmennuksen rinnalla on käytettävissä palkkatuki ja työolojen järjestelytuki. Osatyökykyisten henkilöiden työnhaku- ja itse työelämävalmiuksia voidaan niin ikään tukea mm. valmennuksella ja työkokeilulla. Näistä tuleekin tuotteistaa osatyökykyisille henkilöille joustava palvelupaketti. Mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen on turvattava. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden parissa toimivien järjestöjen tulee markkinoida ja rohkaista vammaisia ja osatyökykyisiä hyödyntämään TE-palveluita. Ammattiin valmistuvat on saatettava TE-palveluiden piiriin, mikäli heillä ei ole tiedossa työpaikkaa. Työnantajien piilotyöpaikkoja tulee lisäksi etsiä. Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmämme ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus on kehittynyt viime vuosina erillisten muutosten kautta. Eri kuntoutusmuotojen tavoitteiden ja toteutuksen on pelattava paremmin yhteen niin, että asiakkaalle saadaan järkevä ja tehokas polku yksilön tarpeista lähtevään tavoitteeseen sisältäen mahdollisuuksien mukaan työllistymisen. Kuntoutus olisi usein saatava alkamaan joutavammin, aikaisemmin ja oikeahetkisemmin ilman raskaita ja pitkiä diagnoosivaiheita. Näin vaikuttavuuskin olisi nopeampaa ja saataisiin usein pienemmillä panostuksilla. Kytkös lääkinnällisen kuntoutukseen pääsyn ja vammaistuen väliltä on poistettava. Myös rahoituskanavat on saatava yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi. Onkin aika pohtia kuntoutusta kokonaisuutena ja viedä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus maaliin. 8

9 3. Vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyden lisääminen Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat koko ajan yleisempiä väyliä löytää oma kanava työelämäosallisuuteen. Tämä koskee myös vammaisia, osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Nämä erityisryhmät tarvitsevat kuitenkin usein tukea tässä toiminnassa. Yrittäjyys vammaisten uravaihtoehtona Yrittäjyyden ja perinteisen palkkatyön rajapinta on tullut entistä häilyvämmäksi. Toisaalta moneen työhön on tullut yrittäjämäisiä piirteitä mm. vastuun kasvun ja projektiluonteisuuden myötä. Toisaalta yksinyrittäjyys tai itsensä työllistäminen on yleistynyt yritysten ulkoistaessa osatoimintoja. Usein palkkatyö ja yrittäjyys vuorottelevat työuran aikana. Vammaisille ja osatyökykyisille henkilöillekin yrittäjyys voisi olla aiempaa useammin väylä osaamis- ja työpanoksen tarjoamiseen sekä osallisuuteen pääsemiseksi pysyvämpänä tai palkkasuhteeseen johtavana väylänä. Mahdollisista rajoitteista huolimatta toiminnan on luonnollisesti oltava potentiaalisesti liiketaloudellisesti kannattavaa. Yhtenä muotona voisi entistä useammin olla esimerkiksi osuuskuntamuotoinen (yhteis)yrittäminen, joka tarjoaa matalan kynnyksen ainakin kokeilla oman osaamisen tarjoamista lyhyissäkin projekteissa. Tarvitaan kuitenkin tietoa, miten yleistä vammaisten yrittäjyys on ja mitä erityistarpeita heillä on yrittäjyyteen liittyen. Lisäksi vammaisten henkilöiden tietoisuutta yrittäjyysväylän potentiaalista on lisättävä. Vammaisten henkilöiden taloudellisena tukena yritystoiminnan alussa on TE-toimistojen starttiraha ja Kelan elinkeinotuki. Elinkeinotuki vastaa yrittäjän tapauksessa työolosuhteiden järjestelytukea. Aloittavien vammaisten yrittäjien mentorointi Yrityskummi ja -mentorointi toiminta on yleistynyt yritystoiminnan nivelvaiheiden tukena. Toiminnan tarkoituksena on tuoda kokeneemman yrittäjän tuki tilanteisiin, joissa yritystoiminnan kehittyminen on erityisissä haasteissa. Luonnollisesti yritystoiminnan aloittaminen on yksi tällainen nivelvaihe. Yrittäjyyskasvatus on kehittynyt merkittävästi opinnoissa viime vuosina. Vanhemmilla ikäluokilla ja mahdollisesti useilla erityisryhmillä tätä kautta saavutettua osaamista ei kuitenkaan ole. Mentorointitoiminta onkin tuotava paremmin tarjolle vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille. Mahdollisesti tarvitaan oma toimintamalli vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyden mentorointiin. Yrityskummi- ja mentorointitoiminta voisi vertautua työhönvalmennuspalveluun erityisryhmien kohdalla, koska tuen tarvekin voi usein olla suurempi. Tätä kautta toiminta voisi olla samalla tavalla tuettuakin kuin työhönvalmennus. Työhönvalmennuspalvelu itsessään on mahdollistettava myös yrittäjänä toimimista aloitteleville. 9

10 4. Osallisuuden edellytysten parantaminen Työllistymistä ja toimintakykyä tukeva palveluverkosto on saatava yksilöllisistä tarpeista lähteväksi, tavoitteellisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Julkisen sektorin muunkin toiminnan on tuettava tavoitteita. Lisäksi meidän jokaisen ja työyhteisöjen on tuettava kanssaihmisiä osallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää sosiaalisia kriteerejä. Näillä voidaan luoda työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia mm. vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Välillisesti näillä kriteereillä voidaan tukea paikallista välityömarkkina- ja pk-yritystoimintaa sekä markkinakilpailun toimivuutta. Kriteerien käyttöä tuleekin lisätä julkisten hankintojen kilpailutusten hankintakohteiden määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa ja hankintasopimuksissa. Mahdolliset säädöstarpeet tulee sisällyttää käynnissä olevaan hankintalain uudistamiseen. Ehjät ja tavoitteelliset palveluketjut - työkykykoordinaattori Nykyjärjestelmän seurauksena palveluihin pyrkivien joukko kuormittaa järjestelmää aiheuttaen kustannuksia monella eri suunnalla ilman, että he saavat tukea, neuvontaa tai palvelua kuntoutumisen tai työllistymisen suunnittelussa. Asiat voivat olla vireillä monella eri taholla hidastaen palveluprosessien etenemistä sekä aiheuttaen epäselvyyttä oikeudesta eri toimenpiteisiin ja toimeentuloon. Työkykykoordinaattorista on tarkoitus tehdä palveluketjun osaaja. Konseptin kehittämistyö ja toimivuuden seuraaminen on tehtävä huolella. Riittävän tiedonvaihdon on oltava mahdollista. Väliinputoamiset on estettävä ja mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen turvattava. Suunniteltujen toimien on aina oltava tavoitteellisia sekä tavoitteiden toisaalta realistia, yksilön tilanteesta lähteviä. Palvelujärjestelmän on oltava koordinoitu, ja turhat päällekkäisyydet on poistettava. Järjestelmässä on varmistettava aina, että asiakas ohjautuu jatkopalveluihin. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätöksenteossa on tutkittava ensin kuntoutusmahdollisuudet ja varsinkin kielteisen päätöksen kohdalla on asiakas ohjattava oikeutetun kuntoutuksen piiriin. 10

11 TE-toimistojen ja välityömarkkinatoimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä. Tekemättömiä töitä on etsittävä aktiivisemmin. Työelämä- ja osaamisvalmiuksia on pystyttävä nostamaan työnantajalähtöisillä moduuleista koostuvilla täydennyskoulutuksilla. Asiakkaille on räätälöitävä avoimille työmarkkinoille tähtäävä polku sekä asiakkaan siirtymiset toimien ja työnhaun välillä on varmistettava. Asiakasta koskevien tietojenvaihdon esteet on poistettava. Pidemmällä aikavälillä yhteinen asiakasjärjestelmä on saatava aikaan esim. kuntien sosiaalitoimen, Kelan ja työhallinnon kesken. Tietoisuus ja asenteet kuntoon työelämän kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisuus Edelleen on runsaasti tiedonpuutetta ja virheellisiä asenteita vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä sekä heidän työkykyään kohtaan. Informaation levittämistä ja asenteiden muokkausta täytyy jatkaa. Tiedon lisääntyessä asenteet muuttuvat. Näin moni voi säilyttää paikkansa työelämässä ja moni voi löytää nopeasti uuden väylän takaisin työelämään ja osallisuuteen. Tiedonpuute koskee kaikkia itse vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, meitä kanssaihmisiä, työnantajia, terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa toimivia, viranomaisia, päättäjiä, jne. Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt tarvitsevat tietoa mahdollisuuksista ja tuista, joita on olemassa. Työnantajien tietoisuutta potentiaalista ja työllistymisen tuista on lisättävä mm. toteutuneiden casejen avulla. Kanssaihmisten ennakkoluuloja täytyy poistaa kertomalla todellisia tarinoita mm. työkyvyn kehittymisestä, työpaikoilla tehdyistä järjestelyistä ja työhönpaluista. Usein kuva vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä on hyvin kapea. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden kirjo on yhtä laaja kuin koko väestönkin. Kansantaloutemme on haasteiden kourissa globaalin kilpailun keskellä. Samalla nuorempien sukupolvien arvot ja odotukset työn suhteen haastavat vanhat rakenteet ja tavat toimia. Työelämää on kehitettävä ja uudistettava laajasti ei vain edelläkävijöissä lähtien jo pelkästään kilpailukyvystä ja väestön ikääntymisestä. Työllisyysaste on saatava korkeammaksi ja tuottavuuden kasvun on säilyttävä. Nämä edellyttävät työelämän laatua, työssä viihtymistä ja työkyvyn ylläpitoa. Työelämä hanke ja muukin työelämän kehittäminen on vietävä tietoisuuden lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi alueille ja työpaikoille. Ylätasolta on päästävä konkreettisiin uudistamiskeinoihin, jotka voidaan toteuttaa pienemmilläkin, ilman henkilöstöhallintoa toimivilla, työpaikoilla. Yrityksissä ollaan laajasti tietoisia ympäristövastuullisuudesta ja tehdään konkreettisia asioita mm. materiaali- ja energiatehokkuuden suhteen. Aivan viime aikoina on korostuneesti herätty taloudelliseen vastuullisuuteen koskien veronmaksua. Seuraavaksi on nostettava tietoisuutta sosiaalisesta vastuullisuudesta laajemminkin. Edelläkävijäyritykset panostavat jo monimuotoisiin työyhteisöihin. Moni yritys hyötyisi monimuotoisesta työyhteisöstä. Tällöin työpaikka olisi elävämpi ja viihtyisämpi sekä ilmapiirikin sitouttavampi, kannustavampi ja motivoivampi. Samalla innovaatiot ja tuottavuuden kehittäminenkin saisivat erilaisia, innovatiisia näkökulmia. 11

12 Liite: Kuvioita 1,6 1,4 1,2 1 0, Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Elatussuhde Työmarkkinoiden polarisaatio 12

13 Työkyvyttömyyseläkettä saavien työkykyisten ja -haluisten potentiaali Osatyökykyisiksi luokitellut työnhakijat ja työttömät TE-palveluissa 13

14 Käteen jäävän tulon muutos kuukaudessa työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä tai perustyöttömyysturvalta ja asumistuelta Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan 14

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala

Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Valtakunnalliset työpajapäivät 10.-11.3.2015 Turku 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Työtä vai työelämäosallisuutta?

Työtä vai työelämäosallisuutta? Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,

Lisätiedot

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Lisätiedot

Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari Pohjois-Pohjanmaa/Oulu 11.2.2015

Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari Pohjois-Pohjanmaa/Oulu 11.2.2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari Pohjois-Pohjanmaa/Oulu 11.2.2015 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa - Suomi

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015

Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Työyhteisön monimuotoisuus Työpaikkavalmentajakoulutus 6.10.2015 Petri Puroaho Miksi olen Kainuussa? 6.10: Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston, Tuetun työllistymisen palveluiden pyynnöstä (Helena Karppinen,

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot