Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen"

Transkriptio

1 Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen Suomella on suuret haasteet meneillään ja edessä hyvinvoinnin, vaurauden ja julkisen talouden kannalta finanssikriisistä riippumatta. Haasteista selvitäksemme työllisyysasteen on noustava ja tuottavuuden parannuttava. Jotta tämä olisi mahdollista, on esimerkiksi työelämää, -hyvinvointia ja -kykyä kehitettävä, työelämän ulkopuolella olevat saatava mukaan, osaamista parannettava sekä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää kehitettävä. Potentiaalinen, usein unohdettu ryhmä, ovat vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, joiden työelämäosallisuuden nostamisella olisi saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Elinkeinoelämämme käy läpi rakennemuutosta. Suomessa on noin työtöntä. Samaan aikaan yrityksissä kärsitään työvoimapulasta. Usein pulaa on työntekijöistä osa-aikaisiin ja suorittavan tason tehtäviin sekä erikoisosaamista ja korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Monet näistä sopisivat osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille. Osatyökykyisissä henkilöissä on kykeneviä työskentelemään niin osa- kuin kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee perustason suorittavista töistä aina asiantuntijatason vaativiin tehtäviin. Julkisen talouden alijäämä ei selity suhdannekuopalla, vaan taustalla on jo nyt tulojen ja menojen pysyvämpi epäsuhta. Nykyisillä julkisen sektorin rakenteilla väestön ikääntyessä tilanne heikkenee vielä lisää tulevina vuosikymmeninä. Elatussuhde (ei-työllisten suhde työllisiin) heikkenee nykyisestä reilusta 120 elätettävästä 100 työllistä kohden 20 henkilöllä, jos työllisyysastetta ei onnistuta nostamaan. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden potentiaali Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan työkykyisiä ja -haluisia työkyvyttömyyseläkettä saavia on jopa ei siis mikään marginaalinen ryhmä. Samaan kokoarvioon päädytään Pellervon taloustutkimuksen selvityksessä vammaisten työkyvystä ja - potentiaalista sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Vaikka työkyvyttömyyseläkettä saavasta valtaosa onkin iäkkäämpiä, alle 50-vuotiaitakin on noin Jos tästä joukosta työllistyisi esimerkiksi euron palkkatasolle ansaiten toimeentulonsa palkkatulona eläkkeen ja asumistuen sijaan, julkisen talouden tasapaino paranisi vuositasolla jopa 800 miljoonalla eurolla. Samalla työllisyysaste nousisi prosenttiyksiköllä. Työhallinnon asiakkaana on ollut viime vuosien aikana noin osatyökykyiseksi määriteltyä henkilöä. Henkilöistä, joiden työllistymistä vaikeuttaa sairaus tai vamma, on työllistynyt reilut vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella. Noin 60 prosentin kohdalla työllistymiseen on liittynyt tukitoimenpiteitä. Edelleen työllistymisen tiellä on kuitenkin monia esteitä. Lainsäädännön, palveluiden ja tukien kehittämistä täytyy jatkaa. 1

2 Keskeisimpiä kehitettäviä kokonaisuuksia ovat: 1. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena 2. Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona 3. Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen 4. Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen 5. Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen 6. Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen 7. Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä 8. Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen Yhteiskunnan tuki ja panostukset eivät ole vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työpanoksen vähättelyä, vaan positiivista erityiskohtelua, jolla halutaan turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan sekä nostaa nämä ryhmät marginaalista ytimeen erityisistä tavallisiksi. Esteiden purkaminen on suoranainen velvollisuus perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kannalta. Pelkällä eläkeiän nostolla ja nuorten nopeammalla valmistumisella koulutusputkesta ei julkisen talouden haasteita ratkaista. Kestävyysvajeen selättämiseksi tarvitaan ratkaisuja myös ns. parhaassa työiässä ja työuran keskellä olevien ongelmiin. Yhteiskunnan on syytä herätä kaikilla tasoilla vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja potentiaaliin työllisyysasteen nostamiseksi. Työkyvyn ylläpito Vammaisten henkilöiden määrää ei tilastoida, mutta erillisten kansainvälisten selvitysten perusteella laajasti määriteltynä vammaisia henkilöitä on reilu 15 prosenttia väestöstä ja vakavasti vammautuneita 2 4 prosenttia. Osa vammaisista henkilöistä on täysin työkykyisiä. Työikäisistä vuotiaista peräti 55 prosentilla vajaalla 2 miljoonalla on pitkäaikainen sairaus tai vamma Tilastokeskuksen vuoden 2011 kyselyselvityksen mukaan. Osa vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä on onnistunut pääsemään työelämän ja säilyttämään työpaikkansa. Itse asiassa henkilöitä, joilla on pitkäaikainen sairaus tai vamma, on työsuhteessa pitkälti yli miljoona. Monen kohdalla pitkäaikaisellakaan sairaudella tai vammalla ei olekaan vaikutusta työmahdollisuuksiin. Toisaalta 18 prosentilla työikäisistä ts. reilun henkilön kohdalla sairaudella tai vammalla ainakin koetaan olevan vaikutusta työskentelymahdollisuuksiin. Reilun henkilön osalla terveysongelmat vaikuttavat ei-työllisenä olemiseen. Monella heistäkin olisi mahdolli- 2

3 suus osallistua työelämään sopeuttamalla työympäristöä, -aikoja ja -tehtäviä. Tilastokeskuksenkin selvityksen perusteella halua on noin ulkopuolella olevalla. Yleisin syy työkyvyn heikkenemiseen, etenkin ikääntyneemmillä, ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Nuorempien kohdalla korostuu puolestaan mielenterveysongelmat. Vaikka työkyky menisikin hetkellisesti, terveydenhoito ja kuntoutus ovat kehittyneet niin, että valtaosan kohdalla toiminta- ja työkyky kyetään palauttamaan. Ammatillinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat sitä tuloksellisempia, mitä aiemmin, suunnitelmallisemmin ja kokonaisvaltaisemmin näitä kyetään tekemään. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ennalta ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen, joissa työterveyshuollolla ja perusterveydenhoidolla on tärkeä rooli. Loppujen lopuksi vain selkeä vähemmistö meistä selviää työiästään ilman merkittävää työkyvyn alenemista. Siksi onkin tärkeää panostaa työkyvyn ylläpitoon kaikkien niin henkilön itsensä, työnantajan kuin yhteiskunnan kannalta. Panostuksista hyötyy kaikki Panostuksen hyödyt ovat luonnollisesti selvimpiä henkilön itsensä kannalta. Sairauden ja vamman vaikutukset heijastuvat koko elämään toimintakyvyn muodossa. Työkyvyn heikkeneminen merkitsee valtaosan kohdalla ansainta mahdollisuuksien ja toimeentulon alentumista. Tältäkin osin vaikutukset ulottuvat koko loppu elämänkaareen ansiosidonnaisen turvan kautta. Työnantajan kannalta on myös taloudellisesti perusteltua panostaa ennaltaehkäisyyn, työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Työolobarometrin mukaan palkansaajalla on keskimäärin 8 sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kun sairauspäivän hinta työnantajalle on reilut 300 euroa, Suomessa voidaan 18 miljoonan sairauspäivän kokonaiskustannuksiksi arvioida lähes 5,5 miljardia euroa vuodessa. Reilut henkilöä vaihtaa vuosittain työpaikkaa. Jos näistä arvioidaan olevan eitoivottuja työnantajan kannalta ja uusrekrytoinnin myötä työnantajalle arvioidaan koituvan keskimäärin euron kustannukset, vuositasolla työnantajien kustannukseksi muodostuu reilut 3,5 miljardia euroa. Osa tästä kustannuksesta olisi vältettävissä panostamalla työyhteisöön, -ilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Työkyvyttömyydenkin hinta on kova työnantajille. Viime kädessä työnantajien kustantamia työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan reilut 3 miljardia euroa vuodessa. Vähänkään suurempien yritysten kohdalla työnantajat voivat suoraan vaikuttaa omiin työkyvyttömyysmaksuihinsa. Kun mukaan otetaan muut vaikutukset esim. tuottavuuden lasku sekä itse henkilöiden ja julkisen talouden menetykset ja kustannukset, voidaankin esittää arvioita yli 20 mrd. euron kustannuksista yhteiskunnallemme työhyvinvoinnin ja -kyvyn heikkenemisestä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen voimme alentaa näitä kustannuksia myös nettomääräisesti. 3

4 Panostusten investointiluonteisuus Usein panostukset työhyvinvointiin, työkykyyn ja kuntoutukseen nähdään pelkkinä kertaluonteisina menoerinä. Näin on varsinkin monien kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden kohdalla. Oleellisen tärkeää olisi kuitenkin nähdä panostusten investointiluonteisuus kaikilla tasoilla. Tämä koskee kaikkia, joille on vaikutuksiakin toimintakyvyn ja työpanoksen heikkenemisestä: luonnollisesti henkilöä itseään, työnantajaa, esimiestä, yritysten omistajia, työkavereita, työterveyshuoltoa kumppanina, läheisiä, julkista sektoria sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä sekä kaikkia kansalaisiakin näiden palveluiden kustantajina. Siis meitä kaikkia monen kohdalla useammassakin roolissamme. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa on usein vaikea osoittaa pitävästi hyötyjä, koska vaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin ja tällöinkin syy seuraus -suhteita on vaikea todentaa. Sama koskee pitkälti ammatillisen, lääkinnällisen ja varsinkin sosiaalisen kuntoutuksen vaikutuksia. Kun panostusten vaikutusten tarkastelu tehdään (läpinäkyväksi) pidemmällä aikavälillä, yhteiskunnan jäsentensä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tehtyjen epävarmojen ja suurienkin panostusten hyödyt tulevat esiin. Panostukset tulevat takaisin työpanoksen, verotulojen sekä säästyneiden julkisten palveluiden kustannusten kautta. Lisäksi positiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ottaa huomioon muun muassa työpaikan tasolla. Esimerkiksi työolojen sopeutus jonkin työntekijän vaatimusten vuoksi hyödyttää usein muitakin työntekijöitä. Kun työyhteisössä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä, tulee työyhteisöstä elävämpi ja viihtyisämpi. Ilmapiirikin tulee sitouttavammaksi, kannustavammaksi ja motivoivammaksi. Myös innovaatiot sekä tuottavuuden ja laadun kehittäminen saavat uusia näkökantoja. Samalla työpaikka toteuttaa yhteiskuntavastuullisuuttaan, joka näkyy monesti myös rahallisena tuottona pidemmällä aikavälillä. 4

5 1. Kannustinloukkujen purkaminen ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen Edelleen moni sosiaaliturvaa saava törmää kannustin- ja byrokratialoukkuihin saadessaan työllistymismahdollisuuksia. Tällaiset loukut on purettava. Lisäksi työn luonne on muuttumassa. Tarvitaan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista läpikäymistä ja uudistamista. Uudistuksilla olisi merkittävät potentiaaliset vaikutukset talouteen. Työkyvyttömyyseläke Nykyisillä hoito- ja kuntoutusmenetelmillä työkyvyttömyys ei ole läheskään aina pysyvä tila. Suomessa on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan heistä 5 10 prosenttia käy töissä. Tämän lisäksi reilu viidesosa, henkilöä, haluaisi osallistua hyvinvoinnin kasvattamiseen antamalla oman panoksensa työelämään. He olisivat myös kykeneviä työskentelemään osa- ja kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee suorittavista perusammattitöistä aina korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä on kannustinloukku, johon moni vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saava törmää. Loukun aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen kertaleikkaantuminen 743,38 euroa ylittävillä kuukausipalkoilla. Tämän rajan ylittävillä palkkatuloilla aina euron tasoon asti eläkettä saavan käteen jäävät tulot laskevat työllistyttäessä eläkkeen ja asumistuen varasta tai lisättäessä työpanosta. Kannustinloukun purkaminen mahdollistaisi osaltaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yhtäläisen oikeuden kouluttautumiseen, työllistymiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen, uralla etenemiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä elämän merkitykselliseksi kokemiseen. Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä 40 senttiä. Korkeammista menoista aiheutuva toimeentuloturvan tarve sekä toimeentulo hyvin osa-aikaisistakin töistä taattaisiin sillä, että leikkaantumista ei toteutettaisi nykyiseen tapaan (vähintään) alle 743,38 euron kuukausitulon osalta. Kannustinloukun purkamisella olisi merkittävät potentiaaliset vaikutuksen pidemmällä aikavälillä. Jos henkilöä työllistyisi vähintään työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä, työllisyysaste nousisi reilun prosenttiyksikön. Tämä tarkoittaisi euron palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua eurolla reiluun euroon vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. euroa. Työllisyyden ja ansioiden nousun myötä julkisen talouden vero- ja sosiaalivakuutusmaksutuotot nousisivat 350 miljoonaa euroa. Säästöt asumistuessa olisivat 160 miljoonaa euroa ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonaa euroa. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 miljoonalla eurolla. 5

6 Kuntoutusraha Aktiivisuudesta, toiminta- ja työkykynsä kehittämisestä sekä avoimille työmarkkinoille hakeutumisesta tulee aina palkita. Toiminta- ja työkyvyn heikkeneminen maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja vuodessa henkilöltä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pahimmillaan vankeinhoidon kustannuksina. Nuorten kuntoutusraha ja vähintään Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on syytä nostaa takuueläkkeen tasolle, jotta taloudelliset kannustimet aktiivisuuteen ovat olemassa ja kannustimet siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle poistuvat. Palkkatuki Korkeinta korotettua palkkatukea voivat saada vain 500 päivää työttöminä työnhakijoina olleet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt joutuvat siten olemaan työttöminä työnhakijoina, jos heidän työllistymisensä edellyttää korkeamman palkkatuen saamista. Tämä loukku täytyy purkaa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien täytyy olla tarvittaessa oikeutettuja korkeampaan palkkatukeen ilman 500 päivän vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten kohdalla työllisyyspolkuun kuuluu usein palkkatuettuja jaksoja välityömarkkinoilla. Pakkatukioikeus onkin usein käytetty, kun tulee ajankohtaiseksi siirtyä avoimille työmarkkinoille. Tämä voi monen kohdalla vaikeuttaa pysyvämpää työllistymistä. Henkilöillä, joiden työllistymisen edistämisessä on käytetty palkkatukea välityömarkkinoilla, tulee olla oikeutettuja tarvittaessa palkkatukeen siirtyessään avoimille työmarkkinoille. Henkilön aktiivisuus parantaa työllistymismahdollisuuksia ei saisi johtaa toisaalla edellytysten heikkenemiseen. Esimerkiksi henkilön osallistuminen työkokeiluun voi johtaa korotettuun palkkatukeen oikeutuksen siirtymiseen kauemmaksi tulevaisuuteen. Jotta olisi mahdollista päästä tehokkaisiin ja mahdollisimman lyhyisiin työllistymispolkuihin, täytyy edellä esitetyn kaltaiset byrokratialoukut purkaa koskien mm. palkkatukea. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen Siirtyminen sosiaaliturvajärjestelmästä työelämään tulee olla taloudellisesti motivoivaa ja turvallista. Ajattelussa tulee siirtyä sosiaaliturva- ja työmarkkina-asemaan perustuvasta joko-tai - ajattelusta sekä-että -ajatteluun. Tulevaisuudessa henkilön saama etuus tai työmarkkinaasema ei saa estää häntä osallistumista ja antamasta kykyjensä mukaista työpanosta yhteiskunnalle. Aina on oltava taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka- ja yrittäjätulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen kohdalla mahdollisimman joustavaa ja kannustavaa. 6

7 2. Välityömarkkinoiden kehittäminen Vammaisilla, osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä henkilöillä on vaikeuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Tarvitaankin aktiivisia, tavoitteellisia ja tarpeista lähteviä palveluita toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi. Tehdyt panostukset palautuvat verotuloina, sosiaaliturvan säästöinä ja julkisten palveluiden matalampana kysyntänä. Työpankit ja sosiaaliset yritykset Sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä ja toimintaa arvioidaan vuoden 2014 aikana. Samaan aikaan siirtymiä tukevaa työpankkitoimintaa pyritään laajentamaan koko maahan. Mallit ovat lähellä toisiaan. Vuoden 2004 alusta luotiin sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö. Sosiaalinen yritys toimii normaalien liiketaloudellisten periaatteiden mukaan, mutta tarjoaa samalla korostetusti työntekomahdollisuuksia osatyökykyisille, vammaisilla ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee kuulua oheisiin ryhmiin. Kompensaationa tästä yritykset saavat mahdollisesti palkkatukea hieman korkeammin tukitasoin ja kestoin. Sosiaalisten yritysten toiminta ei ole laajentunut odotetuissa ja toivotuissa määrin päinvastoin määrä on supistunut viime vuosina. Sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä, jotta avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvämmin oleville voidaan luoda osallisuuden ja toimeentulon turvaavia työmahdollisuuksia. Työpankkeja on kokeiltu ja kehitetty vuodesta 2009 alkaen. Työpankkien toiminnan tavoitteet ovat pitkälti samat kuin sosiaalisten yritysten. Toiminnasta on kuitenkin kehitetty monipuolisempaa sekä liiketoiminnan ja siirtymien suhteen tavoitteellisempaa. Mukaan on otettu enemmän koulutuksellisia ja valmennuksellisia piirteitä (mm. oppisopimuskoulutus). Henkilöstövuokraustoiminnan, työpoolien ja ulostyöllistämisen kannustinpalkkioiden kautta toiminta on tavoitteellisempaa työpankkien ulkopuolelle, avoimille työmarkkinoille, tapahtuvan työllistymisen suhteen. Toiminnan laajuuden ja liiketoimintalähtöisyyden (mm. myynti ja alihankinta) suhteen kriteerit on niin ikään asetettu korkeammalle. Siirtymiä edistävä monipuolinen työpankkitoiminta on laajennettava koko maahan välityömarkkinoiden toimintamallina. Mukana on oltava palkitseminen avoimille työmarkkinoille työllistämisestä. 7

8 Työhönvalmennuksen lisääminen ja TE-palveluiden kehittäminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tuli voimaan Tämä toi ensimmäistä kertaa työhönvalmennuksen lain tasolle. Lakia täydentämään tuli asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Sekä laki että sitä täydentävä asetus edellyttävät, että työhönvalmennusta annetaan henkilölle. Valmennus on siis henkilöön sidottua. Yrityksen ei ole mahdollista hankkia työhönvalmennusta. Joustavuuden ja työllistymismahdollisuuksien olisi suotavaa, että työhönvalmennus laajennettaisiin koskemaan myös työnantajia. Samalla työhönvalmennuksesta voitaisiin tehdä vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä tukevaa (ks. alle). Työnantajan mahdollisuudet hakea ja saada työhönvalmennusta tukisi erityisesti työsuhteessa olevien työssä pysymistä. Työhönvalmennuspalvelun myötä TE-toimistolla on tehokas paketti käytettävissä osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Työhönvalmennuksen rinnalla on käytettävissä palkkatuki ja työolojen järjestelytuki. Osatyökykyisten henkilöiden työnhaku- ja itse työelämävalmiuksia voidaan niin ikään tukea mm. valmennuksella ja työkokeilulla. Näistä tuleekin tuotteistaa osatyökykyisille henkilöille joustava palvelupaketti. Mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen on turvattava. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden parissa toimivien järjestöjen tulee markkinoida ja rohkaista vammaisia ja osatyökykyisiä hyödyntämään TE-palveluita. Ammattiin valmistuvat on saatettava TE-palveluiden piiriin, mikäli heillä ei ole tiedossa työpaikkaa. Työnantajien piilotyöpaikkoja tulee lisäksi etsiä. Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmämme ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus on kehittynyt viime vuosina erillisten muutosten kautta. Eri kuntoutusmuotojen tavoitteiden ja toteutuksen on pelattava paremmin yhteen niin, että asiakkaalle saadaan järkevä ja tehokas polku yksilön tarpeista lähtevään tavoitteeseen sisältäen mahdollisuuksien mukaan työllistymisen. Kuntoutus olisi usein saatava alkamaan joutavammin, aikaisemmin ja oikeahetkisemmin ilman raskaita ja pitkiä diagnoosivaiheita. Näin vaikuttavuuskin olisi nopeampaa ja saataisiin usein pienemmillä panostuksilla. Kytkös lääkinnällisen kuntoutukseen pääsyn ja vammaistuen väliltä on poistettava. Myös rahoituskanavat on saatava yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi. Onkin aika pohtia kuntoutusta kokonaisuutena ja viedä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus maaliin. 8

9 3. Vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyden lisääminen Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat koko ajan yleisempiä väyliä löytää oma kanava työelämäosallisuuteen. Tämä koskee myös vammaisia, osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Nämä erityisryhmät tarvitsevat kuitenkin usein tukea tässä toiminnassa. Yrittäjyys vammaisten uravaihtoehtona Yrittäjyyden ja perinteisen palkkatyön rajapinta on tullut entistä häilyvämmäksi. Toisaalta moneen työhön on tullut yrittäjämäisiä piirteitä mm. vastuun kasvun ja projektiluonteisuuden myötä. Toisaalta yksinyrittäjyys tai itsensä työllistäminen on yleistynyt yritysten ulkoistaessa osatoimintoja. Usein palkkatyö ja yrittäjyys vuorottelevat työuran aikana. Vammaisille ja osatyökykyisille henkilöillekin yrittäjyys voisi olla aiempaa useammin väylä osaamis- ja työpanoksen tarjoamiseen sekä osallisuuteen pääsemiseksi pysyvämpänä tai palkkasuhteeseen johtavana väylänä. Mahdollisista rajoitteista huolimatta toiminnan on luonnollisesti oltava potentiaalisesti liiketaloudellisesti kannattavaa. Yhtenä muotona voisi entistä useammin olla esimerkiksi osuuskuntamuotoinen (yhteis)yrittäminen, joka tarjoaa matalan kynnyksen ainakin kokeilla oman osaamisen tarjoamista lyhyissäkin projekteissa. Tarvitaan kuitenkin tietoa, miten yleistä vammaisten yrittäjyys on ja mitä erityistarpeita heillä on yrittäjyyteen liittyen. Lisäksi vammaisten henkilöiden tietoisuutta yrittäjyysväylän potentiaalista on lisättävä. Vammaisten henkilöiden taloudellisena tukena yritystoiminnan alussa on TE-toimistojen starttiraha ja Kelan elinkeinotuki. Elinkeinotuki vastaa yrittäjän tapauksessa työolosuhteiden järjestelytukea. Aloittavien vammaisten yrittäjien mentorointi Yrityskummi ja -mentorointi toiminta on yleistynyt yritystoiminnan nivelvaiheiden tukena. Toiminnan tarkoituksena on tuoda kokeneemman yrittäjän tuki tilanteisiin, joissa yritystoiminnan kehittyminen on erityisissä haasteissa. Luonnollisesti yritystoiminnan aloittaminen on yksi tällainen nivelvaihe. Yrittäjyyskasvatus on kehittynyt merkittävästi opinnoissa viime vuosina. Vanhemmilla ikäluokilla ja mahdollisesti useilla erityisryhmillä tätä kautta saavutettua osaamista ei kuitenkaan ole. Mentorointitoiminta onkin tuotava paremmin tarjolle vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille. Mahdollisesti tarvitaan oma toimintamalli vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyden mentorointiin. Yrityskummi- ja mentorointitoiminta voisi vertautua työhönvalmennuspalveluun erityisryhmien kohdalla, koska tuen tarvekin voi usein olla suurempi. Tätä kautta toiminta voisi olla samalla tavalla tuettuakin kuin työhönvalmennus. Työhönvalmennuspalvelu itsessään on mahdollistettava myös yrittäjänä toimimista aloitteleville. 9

10 4. Osallisuuden edellytysten parantaminen Työllistymistä ja toimintakykyä tukeva palveluverkosto on saatava yksilöllisistä tarpeista lähteväksi, tavoitteellisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Julkisen sektorin muunkin toiminnan on tuettava tavoitteita. Lisäksi meidän jokaisen ja työyhteisöjen on tuettava kanssaihmisiä osallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää sosiaalisia kriteerejä. Näillä voidaan luoda työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia mm. vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Välillisesti näillä kriteereillä voidaan tukea paikallista välityömarkkina- ja pk-yritystoimintaa sekä markkinakilpailun toimivuutta. Kriteerien käyttöä tuleekin lisätä julkisten hankintojen kilpailutusten hankintakohteiden määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa ja hankintasopimuksissa. Mahdolliset säädöstarpeet tulee sisällyttää käynnissä olevaan hankintalain uudistamiseen. Ehjät ja tavoitteelliset palveluketjut - työkykykoordinaattori Nykyjärjestelmän seurauksena palveluihin pyrkivien joukko kuormittaa järjestelmää aiheuttaen kustannuksia monella eri suunnalla ilman, että he saavat tukea, neuvontaa tai palvelua kuntoutumisen tai työllistymisen suunnittelussa. Asiat voivat olla vireillä monella eri taholla hidastaen palveluprosessien etenemistä sekä aiheuttaen epäselvyyttä oikeudesta eri toimenpiteisiin ja toimeentuloon. Työkykykoordinaattorista on tarkoitus tehdä palveluketjun osaaja. Konseptin kehittämistyö ja toimivuuden seuraaminen on tehtävä huolella. Riittävän tiedonvaihdon on oltava mahdollista. Väliinputoamiset on estettävä ja mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen turvattava. Suunniteltujen toimien on aina oltava tavoitteellisia sekä tavoitteiden toisaalta realistia, yksilön tilanteesta lähteviä. Palvelujärjestelmän on oltava koordinoitu, ja turhat päällekkäisyydet on poistettava. Järjestelmässä on varmistettava aina, että asiakas ohjautuu jatkopalveluihin. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätöksenteossa on tutkittava ensin kuntoutusmahdollisuudet ja varsinkin kielteisen päätöksen kohdalla on asiakas ohjattava oikeutetun kuntoutuksen piiriin. 10

11 TE-toimistojen ja välityömarkkinatoimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä. Tekemättömiä töitä on etsittävä aktiivisemmin. Työelämä- ja osaamisvalmiuksia on pystyttävä nostamaan työnantajalähtöisillä moduuleista koostuvilla täydennyskoulutuksilla. Asiakkaille on räätälöitävä avoimille työmarkkinoille tähtäävä polku sekä asiakkaan siirtymiset toimien ja työnhaun välillä on varmistettava. Asiakasta koskevien tietojenvaihdon esteet on poistettava. Pidemmällä aikavälillä yhteinen asiakasjärjestelmä on saatava aikaan esim. kuntien sosiaalitoimen, Kelan ja työhallinnon kesken. Tietoisuus ja asenteet kuntoon työelämän kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisuus Edelleen on runsaasti tiedonpuutetta ja virheellisiä asenteita vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä sekä heidän työkykyään kohtaan. Informaation levittämistä ja asenteiden muokkausta täytyy jatkaa. Tiedon lisääntyessä asenteet muuttuvat. Näin moni voi säilyttää paikkansa työelämässä ja moni voi löytää nopeasti uuden väylän takaisin työelämään ja osallisuuteen. Tiedonpuute koskee kaikkia itse vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, meitä kanssaihmisiä, työnantajia, terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa toimivia, viranomaisia, päättäjiä, jne. Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt tarvitsevat tietoa mahdollisuuksista ja tuista, joita on olemassa. Työnantajien tietoisuutta potentiaalista ja työllistymisen tuista on lisättävä mm. toteutuneiden casejen avulla. Kanssaihmisten ennakkoluuloja täytyy poistaa kertomalla todellisia tarinoita mm. työkyvyn kehittymisestä, työpaikoilla tehdyistä järjestelyistä ja työhönpaluista. Usein kuva vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä on hyvin kapea. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden kirjo on yhtä laaja kuin koko väestönkin. Kansantaloutemme on haasteiden kourissa globaalin kilpailun keskellä. Samalla nuorempien sukupolvien arvot ja odotukset työn suhteen haastavat vanhat rakenteet ja tavat toimia. Työelämää on kehitettävä ja uudistettava laajasti ei vain edelläkävijöissä lähtien jo pelkästään kilpailukyvystä ja väestön ikääntymisestä. Työllisyysaste on saatava korkeammaksi ja tuottavuuden kasvun on säilyttävä. Nämä edellyttävät työelämän laatua, työssä viihtymistä ja työkyvyn ylläpitoa. Työelämä hanke ja muukin työelämän kehittäminen on vietävä tietoisuuden lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi alueille ja työpaikoille. Ylätasolta on päästävä konkreettisiin uudistamiskeinoihin, jotka voidaan toteuttaa pienemmilläkin, ilman henkilöstöhallintoa toimivilla, työpaikoilla. Yrityksissä ollaan laajasti tietoisia ympäristövastuullisuudesta ja tehdään konkreettisia asioita mm. materiaali- ja energiatehokkuuden suhteen. Aivan viime aikoina on korostuneesti herätty taloudelliseen vastuullisuuteen koskien veronmaksua. Seuraavaksi on nostettava tietoisuutta sosiaalisesta vastuullisuudesta laajemminkin. Edelläkävijäyritykset panostavat jo monimuotoisiin työyhteisöihin. Moni yritys hyötyisi monimuotoisesta työyhteisöstä. Tällöin työpaikka olisi elävämpi ja viihtyisämpi sekä ilmapiirikin sitouttavampi, kannustavampi ja motivoivampi. Samalla innovaatiot ja tuottavuuden kehittäminenkin saisivat erilaisia, innovatiisia näkökulmia. 11

12 Liite: Kuvioita 1,6 1,4 1,2 1 0, Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Elatussuhde Työmarkkinoiden polarisaatio 12

13 Työkyvyttömyyseläkettä saavien työkykyisten ja -haluisten potentiaali Osatyökykyisiksi luokitellut työnhakijat ja työttömät TE-palveluissa 13

14 Käteen jäävän tulon muutos kuukaudessa työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä tai perustyöttömyysturvalta ja asumistuelta Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan 14

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki 11.10.2016 Jukka Lindberg 2 Vates-säätiön toiminta Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho

Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään. 23.9.2015 Petri Puroaho Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla tekemättä mitään 23.9.2015 Petri Puroaho Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinat Vates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku 18.11.2014 Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö Vates-säätiön asiantuntijapalvelut Työelämä 2020 hanke Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa

Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa Pirjo Juvonen-Posti Riitta Seppänen-Järvelä LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys VTT, dosentti Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Johtava tutkija,

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisyys Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä. Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Yritystä!-projekti. Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistäminen RAY- projekti Ville Majala

Yritystä!-projekti. Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistäminen RAY- projekti Ville Majala Yritystä!-projekti Vammaisten henkilöiden yrittäjyyden edistäminen RAY- projekti 2016 2018 Ville Majala Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 31.8.2016 www.yritystä.fi 1 Hallinnoija: ry Yhteistyökumppanit:

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot