Mistä johtamisessa on kyse?

Transkriptio

1 Neljäs teema. Synteesi Leif Åberg: Johtajuus ja asiantuntijaviestintä erikoiskurssi syyslukukausi 2009 Mistä johtamisessa on kyse? Miten saa porukan oikein innostumaan, sehän se on johtamisen ytimessä! Strategisessa johtamisessa on kyse asioiden johtamisesta, ihmisten johtamisesta ja innovaatioiden johtamisesta. Marjo Raitavuo, arvostettu liikkeenjohtaja EVAn johtajapaneelissa

2 Johtamisviestintä Johtamisviestintä on organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat asioiden tulkinta, toimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminen, yksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys johtamisen yleinen viitekehys Viestinnällinen johtaminen (Communicative Management): Johtaminen on viestintää, johtaminen toteutuu viestinnän kautta Muutosjohtaminen (Change Management): Johtaminen on muutoksen aikaansaamista ja suuntaamista Monimuotoisuuden johtaminen (Diversity Management): Johtaminen on rikkaan monimuotoisuuden kääntämistä organisaation vahvuudeksi Etäjohtaminen (eleadership): johtaminen siirtyy virtuaaliseen ympäristöön 2

3 Monimuotoisuuden johtaminen Diversity management metaforana käytetty esim mosaiikkia ulottuvuuksia eli mistä monimuotoisuus syntyy: kulttuurierot: tavat, kieli ym sukupolvierot: suuret ikäluokat ja nettiväki sukupuolierot: johtamis- ja vuorovaikutustyylit, seksuaalinen häirintä ym mielipide-erot: herkkähipiäiset asiantuntijat tai true rebels vammaiset Muutosviestintä: uusia johtamisen haasteita riittää! monikulttuurisuus vuorovaikutteisuus etäjohtaminen tai etäältä johtaminen mukavuusalueelle jämähtäminen vanhojen ja nuorten työntekijöiden eri asenne työhön ja verkkoon 3

4 Hyvä johtamisviestintä Kolme hyvän johtajan tunnusmerkkiä 1) kyky nopeasti tulkita tilanteen asettamat vaatimukset, 2) kyky käyttää joustavasti eri johtamistapoja, sekä 3) kyky tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta omalle johtamiselle edullisemmaksi (William Reddin) Voisikohan näitä kolmea käyttää myös hyvän johtamisviestinnän tunnusmerkkeinä? Johtaja, joka viestii hyvin, 1) osaa nopeasti tulkita tilanteen asettamat viestinnän vaatimukset, 2) osaa käyttää joustavasti eri viestimiä sekä 3) pystyy tarpeen vaatiessa muuttamaan viestintätilannetta vuorovaikutukselle edullisemmaksi. Johtamisviestinnän tilannetekijät Työyhteisöt koostuvat yksilöistä, jotka ovat maailmaa hahmottavia, vapaan tahtonsa ohjaamia aktiivisia aikaansaajia. Johtamisen ja johtamisviestinnän kannalta on tärkeää tiedostaa, mitkä yksilötekijät ohjaavat sekä esimiehiä että alaisia Arvot muodostavat käyttäytymisemme vahvan henkisen perustan. Ne peilautuvat asenteissamme, jotka vaikuttavat tietojen keruuseen ja käyttäytymiseemme. Olemme myös tarpeidemme ja viettiemme ohjaamia. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat siihen, mikä meitä motivoi. Motivointi puolestaan on eräs johtamisen kulmakiviä. Sitoutumisen kautta yksilö kiinnittyy siihen, mihin haluaa sitoutua. 4

5 Ryhmätason prosessien tuntemus on tärkeää, koska pääosa suorittavasta työstä tehdään työryhmissä tai tiimeissä. Johtajalla tulisi olla tuntuma siihen, missä kehitysvaiheessa ryhmä on, mitkä tekijät vaikuttavat tuossa vaiheessa sekä millaiset ovat ryhmän normit ja roolit ja ryhmän henki Viestinnän yleiset lainalaisuudet vaikuttavat myös johtamisviestintään Viestien tulkinta on tärkeää. Sanoman muotoilu kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla on minkä tahansa onnistuneen viestinnän perusedellytys. Eri kanavien kyky välittää erilaisia viestejä eroaa. 5

6 Management-näkökulma viestintään Management-näkökulma korostaa, että viestintä on järjestelmä, joka koostuu eri kanavista ja niihin kytkeytyvistä säännöistä ja menettelytavoista. Johtaja on työyhteisön viestintäjärjestelmän osa. Johtamisviestintä suuntaa toimintaa. Jokainen esimies on tässä tärkeässä roolissa. Toiminnan suuntaamisessa on aina kyse muutoksesta. Viestinnän avulla voidaan pyrkiä muuttamaan tietoja, asenteita, yksilön ja ryhmän käyttäytymistä ja jopa yksilön arvoja ja organisaatiokulttuuria. Mitä vaikeammasta muutoksesta on kyse, sitä pitempi aika ja sitä järeämpiä viestinnän keinoja tarvitaan. Management-näkökulma korostaa myös luotaamisen merkitystä Leadership-näkökulma viestintään Leadership-näkökulmassa korostuvat kyvyt johdattaa ihmisiä Kyse on pikemminkin tilannejohtamisesta: Miten viestinnän avulla saan ihmiset motivoituneiksi ja sitoutuneiksi? Miten kirvoitan luovuutta ja piiloista tietotaitoa? Miten viestin ikävistä asioista? 6

7 Johtamisviestinnän huoneentaulu 1. Viestintä ei ole vain tietojen siirtoa, se on myös merkityksien luomista, jakamista ja tulkintaa sekä kulttuurisen yhteisyyden luomista! 2. Viestintä on vuorovaikutusta ja siten hyvin tilanneherkkää! 3. Viesti kiinnostavasti ja ymmärrettävästi! 4. Hallitse vaikuttamisen muodot! 5. Kiinnitä erityistä huomiota työyhteisön vision, mission ja strategian viestimiseen! 6. Delegoi tehokkaasti, sekä yksilöille että ryhmälle! 7. Koordinoi taiten! 8. Kiinnitä erityistä huomiota motivoivaan ja sitoutumista synnyttävään viestintään! 9. Kirvoita ryhmässäsi piilevä luovuus ja synergia! 10. Muutostilanne vaatii jatkuvaa muutosviestintää! kännykkä, läppäri, miniläppäri, kämmentietokone, kirja ja muut mielikuvitusta kiihottavat viestimet; oikeista ihmisistä kertovat lehdet (jotka herättävät mielikuvituksen!) CNO S: 1.0: Sharing 2.0: Contributing 3.0: Co-creating työryhmä käyttää myös verkkoa työympäristönä tai siirtyy verkkoon verkkominä astuu verkkoyhteisöön passage, väylä digitaalinen, virtuaalinen maailma passage, väylä analoginen maailma virtuaaliminät: fyysinen olemus ei rajoita; estot poistuvat; fyysisen minän laajennus; jatkumo (2nd life <-> Facebook); mahdollistaa mukanaolon useassa yhteisössä fyysiset minät: eri roolit; kuinka aitoja olemme fyysiselläkään tasolla? yksilön maailma virtuaaliyhteisöt: 2nd life, Habbo Hotel, nettikauppa, nettipokeri, virtuaaliset työryhmät, Collaborative Network Organizations fyysiset yhteisöt: työryhmä, perhe, ystäväpiiri, harrastuspiiri yhteisö(je)n maailma fyysinen minä osallistuu verkkotyöhön tai muuhun yhteisölliseen toimintaan verkossa, omalla nimellä fyysinen minä liittyy työryhmään, on perheen tai ystäväpiirin parissa virtuaaliminä astuu työelämään, kohtaa konkreettisen arjen; Meet it: verkkoyhteisöt kohtaavat naamakkain Leif Åberg ; JAV-kurssi