Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009"

Transkriptio

1 5/2009 joulukuu Verotus Vuoden 2010 valtionosuudet Esi- ja perusopetuksen sopimuksista Perustamishankkeiden valtionosuudet valtionavustuksiksi Kotikuntakorvauskysely vuodelle 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Eläinlääkintähuoltolaki uudistui (Kuntaliiton yleiskirje 26/80/2009) Perus- ja viivästyskorko

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2009 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 990 kpl Upplaga 990 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Verotili Verojen ilmoittaminen verotilijärjestelmässä Verojen maksaminen ja palauttaminen verotilijärjestelmässä Kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennetään (HE 245/2009) Vuoden 2010 luontoisetuarvot Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2010 Kiinteistöverolain muutokset vahvistettiin Helsingin yliopisto kiinteistöverovelvolliseksi (HE 244/2009) Verokannat muuttuvat Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuvat Yhteenvetoilmoitus palvelumyynneistä Ulkomaalaispalautus Seurannaismuutoksen soveltamisalue laajenee Verohallinnon uudet ohjeet Vuoden 2010 valtionosuudet 15 Valtionosuusjärjestelmän sisältö 2010 Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri Valtionosuuden perusteet ja kokonaismäärä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yhden putken valtionosuudet Yleisen osan määräytymisperusteet (yleinen valtionosuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Valtionosuusprosentti ja asukaskohtainen omarahoitusosuus Kotikuntakorvaukset Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus yhden putken järjestelmään Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Vuoden 2009 lopullinen rahoitusosuus Esi- ja perusopetuksen sopimuksista 27 Yhden putken järjestelmä ja kotikuntakorvaukset Sopimusten voimassaolo Sopimusten tulkinta Uusia termejä ja perusteita Erityisopetus Perustamishankkeiden valtionosuudet valtionavustuksiksi 29 Opetusministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kotikuntakorvauskysely vuodelle Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Kotikuntakorvausta koskeva tiedonkeruu Keskitetty maksaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta 32 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 36 Kuntajaoston yleisohjeiden tarkistuksia Valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja elatustuen takautumissaatavien kirjanpitokäsittely 2010 alkaen Influenssa A-virus (H1N1) v epidemian hoitoon myönnetty valtion avustus Valtion varoista korvausta ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidosta vuoden 2008 alusta Vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausten käsittelystä Eläinlääkintähuoltolaki uudistui (Kuntaliiton yleiskirje 26/80/2009) 41 Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 1) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

3 Verotus Verotili Uusi verotilijärjestelmä tulee voimaan Verotili on verovelvollisen ja Verohallinnon välinen tili, jossa eri verojen ilmoitukset ja maksut näkyvät kootusti ja reaaliaikaisesti. Verotili muuttaa olennaisesti verojen ilmoittamiseen, maksamiseen ja palauttamiseen liittyviä menettelyjä. Verotili koskee myös kuntia, kuntayhtymiä ja kunnallisia yhtiöitä. Suurin osa muutoksista koskee yhtälailla kuntaa, kuntayhtymää ja yhtiöitä, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Verotilijärjestelmä tulee voimaan asteittain kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa verotili koskee kaikkia oma-aloitteisesti maksettavia veroja paitsi varainsiirtoveroa. Merkittävimmät oma-aloitteiset verot ovat työnantajasuoritukset ja arvonlisävero. Verojen ilmoittaminen verotilijärjestelmässä Verotilin myötä työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoittaminen muuttuu monella tapaa. Ilmoitusten määrä vähenee, eräpäivät yhtenäistetään ja ilmoitusten korjauskäytäntö muuttuu olennaisesti. Lisäksi myöhässä ilmoitetuille tiedoille määrätään tuntuva myöhästymismaksu. Kausiveroilmoituksella ilmoitettavat tiedot Uusi kausiveroilmoitus korvaa mm. arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoitukset sekä arvonlisäveron palautushakemukset. Kausiveroilmoituksella ilmoitettavat tiedot poikkeavat jonkin verran valvontailmoituksella ilmoitettavista tiedoista. Merkittävimmät uudet arvonlisäveron tietovaatimukset ovat: 306 Vero palveluostoista muista EU-maista 312 Palveluiden myynti muihin EU-maihin 314 Palveluostot muista EU-maista 310 Muu arvonlisäveroton liikevaihto (HUOM! Ohje muuttunut ) Verohallinto on ohjeistanut Kuntaliitolle, että kuntien ja kuntayhtymien ei toistaiseksi tarvitse täyttää lainkaan kohtaa 310 Muu arvonlisäveroton liikevaihto. Ohjeistus poikkeaa Verohallinnon aiemmasta ohjeistuksesta. Kuntien ja kuntayhtymien on syytä huomata muutos ja varmistaa, että asia on arvonlisäveroja ilmoittavan henkilön tiedossa. Kohdan 310 ohjeistus kuntien ja kuntayhtymien osalta on aivan uusi, joten mm. Kuntaliiton syksyn koulutustilaisuuksissa, ohjeissa sekä puhelin- ja sähköpostineuvonnassa annetut ohjeet ovat jo vanhentuneet. Myös Verohallinnon kaikki verotiliä koskevat ohjeet, lomakkeet ja täyttöoppaat sisältävät kyseisen kohdan osalta vanhentunutta tietoa. Työnantajasuoritusten ilmoitusosa on ryhmitelty uudelleen seuraavasti: 601 Ennakonpidätysten alaiset palkat ja muut suoritukset 605 Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset 609 Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 3

4 Seuraavat kohdat jäävät pois työnantajasuoritusten ilmoituskohdista: 506 Liikaa suoritetun ennakonpidätyksen vähennys 508 Liikaa suoritetun st-maksun vähennys 510 Liikaa suoritetun lähdeveron vähennys Työnantajasuoritusten ja arvonlisäveron tietoja ei tarvitse lähettää yhdellä ja samalla kausiveroilmoituksella, vaan palkkahallinnosta voidaan lähettää työnantajasuoritusten tiedoista oma kausiveroilmoitus ja kirjanpitotoimistosta vastaavasti arvonlisäveron tiedoista oma kausiveroilmoitus Ilmoitusten eräpäivät Arvonlisävero ja työnantajasuoritukset ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, joka tulee antaa sähköisesti viimeistään kuukauden 12. päivänä. Jos ilmoitus annetaan paperisena, tulee sen olla Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Nykyään eräpäivät ovat työnantajasuoritusten osalta kuukauden 10. päivänä ja arvonlisäveron osalta kuukauden 15. päivänä. Arvonlisäveron tiedot on ilmoitettava kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä ja työnantajasuoritukset kohdekuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä. Esimerkiksi kesäkuussa 2010 on ilmoitettava huhtikuun arvonlisävero ja toukokuun työnantajasuoritukset. Arvonlisäveron tiedot voidaan myös ilmoittaa jo heti kohdekuukautta seuraavana kuukautena, jolloin arvonlisävero saadaan palautuksena aiemmin. Esimerkiksi kesäkuussa 2010 voidaan ilmoittaa jo toukokuun arvonlisävero. Ilmoitusten korjaaminen Ilmoitusten korjaamisen periaatteet muuttuvat täysin. Verotilijärjestelmässä kausiveroilmoituksella ilmoitettuja tietoja korjataan antamalla lisäilmoitus, jossa ilmoitetaan vain muuttuneissa kohdissa muutoksen määrä. Lisäilmoituksella ilmoitettava määrä voi siten olla plus- tai miinusmerkkinen luku. Kausiveroilmoituksen kohtia, joissa ei ole tapahtunut muutoksia, ei ilmoiteta uudestaan lisäilmoituksella. Muutoin ilmoitetut tiedot tulee lasketuksi yhteen, jolloin tieto onkin ilmoitettu liian suurena. Korjausta ei voi tehdä siten, että ensin lisäilmoituksella antaa aiemman ilmoituksen täysin kumoavan ilmoituksen ja sitten ilmoittaa oikeat tiedot. Tällöin tiedot tulevat toki oikeansuuruisina ilmoitettua, mutta myöhästymismaksu määrätään liian suurena. Myöhästymismaksu Myöhästyneelle ilmoitukselle määrätään myöhästymismaksu, joka lasketaan verolajeittain 20 % vuotuisen korkokannan mukaan. Myöhästymismaksu on vähintään 5 euroa ja korkeintaan euroa verolajilta. Myöhästymismaksua määrätään myös kunnalle, jos työnantajasuoritukset ilmoitetaan myöhässä, vaikka maksut kuitataan verosaajatilityksistä. Pidempiaikaisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa arvioverotus ja veronkorotus. Edes arvioverotuksen oikaiseminen annetulla kausiveroilmoituksella ei poista veronkorotusta, mutta myöhästymismaksua ei tällöin määrätä. Ensimmäiset ilmoitukset 2010 Ensimmäinen ilmoitus verotilimenettelyssä on annettava helmikuun 12. päivänä mennessä, jolloin ilmoitetaan tammikuun työnantajasuoritukset. Toinen ilmoitus an- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

5 netaan maaliskuun 12. päivään mennessä, jolloin on ilmoitettava tammikuun arvonlisävero ja helmikuun työnantajasuoritukset. Tammikuun negatiivinen arvonlisävero voidaan ilmoittaa jo helmikuun 12. päivänä. Tällöin kunta saa arvonlisäveron palautuksen käyttöönsä aiemmin. Kuntayhtymä puolestaan voi vähentää negatiivisen arvonlisäveron tammikuulta maksettavista työnantajasuorituksista. Siirtymäsäännöksenä joulukuun 2009 negatiivinen arvonlisävero voidaan vyöryttää tammikuulle, jolloin tammikuun yhteydessä ilmoitetaan myös joulukuun arvonlisävero. Vaihtoehtoisesti joulukuulta 2009 voidaan tehdä arvonlisäveron palautushakemus. Jatkossa negatiivista veroa ei vyörytetä seuraaville kuukausille, vaan Verohallinto palauttaa viivytyksettä ilmoitetut negatiiviset arvonlisäverot. Vuoden 2009 ilmoitukset Vuoden 2009 valvontailmoitukset annetaan edelleen entiseen tapaan, vaikka ilmoitusten eräpäivä menee vuoden 2010 puolelle. Myös ilmoitettujen tietojen korjaaminen tehdään kuten ennenkin eli antamalla korvaava ilmoitus. Marraskuun arvonlisäverot ilmoitetaan siis valvontailmoituksella mennessä ja joulukuun arvonlisäverot mennessä. Joulukuun työnantajasuoritukset puolestaan ilmoitetaan valvontailmoituksella mennessä. Verotilijärjestelmä ei vaikuta vuosi-ilmoitusten antamiseen, vaan mm. työnantajan vuosi-ilmoitus annetaan jatkossa kuten ennenkin kulloisenkin vuoden lomakkeella ja ohjeiden mukaan. Verojen maksaminen ja palauttaminen verotilijärjestelmässä Maksujen eräpäivät Verotilimenettelyn piiriin tulevien verojen yleinen maksupäivä on kuukauden 12. päivä, eli sama päivä kuin kausiveroilmoituksen eräpäivä. Verojen maksu tapahtuu verotilijärjestelmässä siten, että kaikki kohdekauden maksettavat verot lasketaan yhteen ja maksetaan yksi summa henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. Kunnat: Kunnille muodostuu harvoin maksettavaa veroa, koska kunnan työnantajasuoritukset vähennetään edelleen veronsaajatilityksistä ja arvonlisäveroa saadaan yleensä palautuksena. Jos kunnalle kuitenkin muodostuu suoritettavaa arvonlisäveroa jollakin kohdekuukaudella, tulee vero maksaa kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivään mennessä. Kunnalle voi joskus tulla maksettavaa veroa myös muista verotilimenettelyn piiriin kuuluvista oma-aloitteisista veroista. Tällöin ensisijaisesti maksettavat verot tulevat vähennetyksi kohdekuukauden palautettavasta arvonlisäverosta. Verohallinto palauttaa erotuksen, jos palautuksena saatava arvonlisäveron määrä on suurempi kuin muut maksettavat verot. Kunnan puolestaan on laskettava ja maksettava erotus, jos maksettavaa veroa on enemmän kuin palautuksena saatavaa arvonlisäveroa. Kuntayhtymät: Jos palautuksena saatavaa arvonlisäveroa on vähemmän kuin maksettavia työnantajasuorituksia, kuntayhtymä vähentää negatiivisen arvonlisäveron työnantajasuorituksista ja maksaa erotuksen omaa viitenumeroa käyttäen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 5

6 Jos palautuksena saatavaa arvonlisäveroa on enemmän kuin maksettavia työnantajasuorituksia, Verohallinto palauttaa erotuksen kuntayhtymän antaman kausiveroilmoituksen perusteella. Jos kuntayhtymällä on maksettavaa arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia, erät lasketaan yhteen ja maksetaan yhdellä kertaa omaa viitenumeroa käyttäen. Verojen palautukset Verojen palautukset maksetaan lähtökohtaisesti viivytyksettä verovelvollisille. Maksettuja eriä puolestaan ei automaattisesti palauteta, mutta verovelvollisen pyynnöstä ne voidaan palauttaa. Kunnat: Kunnan arvonlisäveron palautukset maksetaan viivytyksettä kausiveroilmoituksen tietojen perusteella. Erilliset arvonlisäveron palautushakemukset poistuvat verotilijärjestelmään siirryttäessä. Palautuksesta vähennetään mahdollisesti muut suoritettavat oma-aloitteiset verot, joita kunnilla joskus voi olla (esim. ennakonpidätys osakeyhtiöltä tai eräät lähdeverot). Arvonlisävero luetaan verotilillä hyväksi jo kohdekuukautta seuraavan kuukauden 12. päivästä alkaen, jonka jälkeen se palautetaan viivytyksettä, mikäli ei ole muita veroja velvoitteina verotilillä. Kunnan kannattaakin ilmoittaa kohdekuukauden arvonlisävero mahdollisimman aikaisin, jotta palautus saataisiin mahdollisimman nopeasti. Arvonlisäveron ilmoittaminen jo seuraavan kuukauden päivänä ei kuitenkaan vielä hyödytä. Kunnan työnantajasuoritukset kuitataan aina verotilityksistä. Arvonlisävero puolestaan saadaan aina takaisin verotilin kautta. Arvonlisäveroa ei voida milloinkaan lisätä tai vähentää verotilityksistä, eikä työnantajasuorituksia voida milloinkaan kuitata negatiivisesta arvonlisäverosta. Kuntayhtymät: Kuntayhtymälle palautetaan viivytyksettä verotilille jäävä hyvitys sen jälkeen, kun palautuksena saatavasta arvonlisäverosta on vähennetty kuntayhtymän työnantajasuoritukset. Mikäli kuntayhtymän työnantajasuoritukset ovat suuremmat kuin palautuksena saatava arvonlisävero, mitään palautettavaa veroa ei luonnollisesti jää verotilille. Arvonlisävero luetaan verotilillä hyväksi jo kohdekuukautta seuraavan kuukauden 12. päivästä alkaen. Kuntayhtymä voi siten vähentää negatiivisen arvonlisäveron jo saman kuukauden työnantajasuorituksista. Mikäli arvonlisäveroa jää kuntayhtymälle palautettavaksi, saadaan palautus käyttöön jo aiemmin. Kuntien veronsaajakuittaukset Kunnat ilmoittavat työnantajasuoritukset kausiveroilmoituksella, josta tiedot kirjautuvat verotilille. Ilmoitettujen työnantajasuoritusten jälkeen verotilillä näkyy samansuuruinen erä veronsaajakuittaus. Kunnan työnantajasuoritusten ilmoitustiedot näkyvät verotilillä, mutta niitä ei makseta, vaan kuitataan verotilityksistä kuten tähänkin asti. Myöhässä ilmoitetuille työnantajasuoritusten tiedoille määrätään kuitenkin myöhästymismaksu, vaikka 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

7 suoritus kuitataan tilityksistä, joten oikea-aikainen työnantajasuoritusten ilmoittaminen on hyvin tärkeää. Viivästyskorko ja hyvityskorko Myöhässä maksetuille veroille lasketaan viivästyskorkoa, joka on vahvistettu viitekorko +7 prosenttiyksikköä. Verotilillä oleville hyvityksille lasketaan hyvityskorkoa, joka on vahvistettu viitekorko -2 prosenttiyksikköä. Vaikutus veronsaajan tilityksiin Verotilijärjestelmään siirtymisellä ei ole olennaisia vaikutuksia veronsaajan tilitysaikatauluun tai -periaatteisiin. Ansiotuloverojen kertymäjakso on verotiliaikana kuukauden 18. päivästä seuraavan kuukauden 17. päivään, jona aikana verotilille kirjatut verot tilitetään kunnille pääsääntöisesti kuukauden 28. päivänä. Aiemmin 10. päivään mennessä maksetut ennakonpidätykset on tilitetty kunnille kuukauden 28. päivänä. Työnantajasuoritusten maksupäivä on aiemmin ollut seuraavan kuukauden 10. päivä. Jatkossa maksupäivä on kuukauden 12. päivä. Lisäksi maksun kirjautuminen verotilille kestää 2 3 päivää, joten käytännössä ansiotuloverojen tilittäminen kunnille ei nopeudu. Veronsaajien asema turvataan poikkeustilanteissa uudella takuutilitysmenettelyllä, jolla veronsaajille turvataan 90 % etukäteen arvioidusta työnantajasuoritusten kertymästä. Jos työnantajasuoritusten määrä kertymäjakson aikana on yhteensä vähemmän kuin 90 prosenttia vahvistetusta työnantajasuoritusten vähimmäismäärästä, erotus tilitetään veronsaajille takuutilityksenä. Takuutilitys oikaistaan seuraavassa tilityksessä vastaamaan todellista kertymää. Takuutilityksenä tilitetään kuitenkin enintään määrä, joka vastaa verotileille kohdentamatta olevien maksujen ja verotileillä käyttämättä olevien hyvitysten yhteismäärää kertymisjakson päättymispäivänä. Näin ilmoitustietojen puutteellisuudet tai tietohäiriöt eivät vaikuta täysin veronsaajien tilityksiin. Takuutilitys ei sen sijaan suojaa verotulojen yleiseltä romahdukselta, koska tällöin verotileilläkään ei ole kohdentamatonta rahaa. Tuloverotus Kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennetään (HE 245/2009) Hallituksen esityksessä kuntien yhteisöveron jako-osuutta esitetään alennettavaksi 0,04 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta vastaavasti korotettavaksi verovuodesta 2010 alkaen. Muutoksen taustalla on Helsingin yliopiston elinkeinotoiminnan muuttuminen veronalaiseksi, jonka johdosta yhteisöveron määrä kasvaa noin 5,5 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus tästä on noin 1,7 miljoonaa euroa. Valtion tarkoituksena on kompensoida verovapauden menetykset Helsingin yliopistolle kokonaisuudessaan, jolloin valtio siirtäisi kuntien yhteisövero-osuudesta 0,04 prosenttiyksikön osuuden itselleen. Esitetty kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentaminen 0,04 prosenttiyksiköllä on laskettu vastaavan 1,7 miljoonan euron yhteisöverotuottoa. Kuntien yhteisöveron jako-osuus olisi siten 31,99 prosenttia vuosina 2010 ja Tämän jälkeen kuntien jako-osuus olisi 21,99 prosenttia. Lakia ei ole vielä vahvistettu, mutta eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksynyt lakiehdotuksen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 7

8 Vuoden 2010 luontoisetuarvot Vuoden 2009 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon internetsivuilta osoitteesta Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun määrä koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton uushankintahintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun suositushintaa vähennettynä eurolla. Käyttökustannusten kiinteän euromäärän sijaan voidaan käyttää kilometrikohtaista arvoa. Tällöin autoedun arvo koostuu uushankintahinnasta lasketusta prosenttiosuudesta ja vuoden aikana ajettujen kilometrien määrän mukaisesta arvosta. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajettujen kilometrien määrästä. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen johtaa pienempään autoedun luontoisetuarvoon kun vuotuisten kilometrien määrä on alle kilometriä. Vapaan autoedun luontoisetuarvot laskevat kaikissa ikäryhmissä 15 euroa kuukaudessa edellisvuodesta, mikä johtuu polttoaineen hinnan alentumisesta. Auton käyttöedun luontoisetuarvot sen sijaan säilyvät ennallaan. Autoedun arvot ovat vuonna 2010: ikäryhmä A (v ) ikäryhmä B (v ) vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk 1,4 % tai 1,4 % + 18 snt/km 1,4 % tai 1,4 % + 7 snt/km 1,2 % tai 1,2 % + 19 snt/km 1,2 % tai 1,2 % + 8 snt/km ikäryhmä C 0,9 % tai 0,9 % + 20 snt/km 0,9 % tai 0,9 % + 9 snt/km (ennen vuotta 2005) Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot nousevat koko maassa ja eri-ikäisille asunnoille. Eniten nousevat pääkaupunkiseudulla sijaitsevien asuntojen luontoisetuarvot. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 150,00 euroa + 9,10 euroa neliömetriltä 135,00 euroa + 7,20 euroa neliömetriltä 145,00 euroa + 7,80 euroa neliömetriltä 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

9 b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 94,00 euroa + 5,20 euroa neliömetriltä 95,00 euroa + 6,10 euroa neliömetriltä 103,00 euroa + 7,00 euroa neliömetriltä Ravintoetu Ravintoedulle vahvistetaan poikkeuksellisesti kaksi arvoa, koska ravintolaruokailun arvonlisäverokanta alenee Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,28 euroa ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,42 euroa ateriaa kohden. Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on 5,70 euroa aterialta kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aine- ja palkkakustannukset eivät ylitä 9,50 euroa aterialta Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,96 euroa ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,18 euroa ateriaa kohden. Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on 5,30 euroa aterialta kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aine- ja palkkakustannukset eivät ylitä 8,80 euroa aterialta. Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2010 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta artikkeli/8631. Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallinnon päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen mukaisen määrän tai jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvaus ovat nousseet vuodesta Osapäiväraha on säilynyt ennallaan. Vuodelle 2010 vahvistetut kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus ovat seuraavat: kokopäiväraha 36,00 euroa osapäiväraha 16,00 euroa Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009 9

10 ateriakorvaus 9,00 euroa Kilometrikorvaus auton käytöstä Kilometrikorvaus oman auton käytöstä vuonna 2010 säilyy ennallaan ja on 45 senttiä kilometriltä. Lisähenkilöstä maksettava korvaus on edelleen 3 senttiä henkilöä kohden. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta alenee 11 senttiin kilometriltä, johtuen polttoainekustannusten alenemisesta. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 211 maalle tai alueelle. Poikkeuksellisesti usean maan verovapaan päivärahan enimmäismäärät ovat alentuneet edellisvuodesta. Mm. Ruotsin, Norjan ja Islannin verovapaat enimmäismäärät ovat vuonna 2010 alemmat kuin vuonna Lista eri maiden ja alueiden päivärahoista löytyy Verohallinnon päätöksestä. Kiinteistöverotus Kiinteistöverolain muutokset vahvistettiin Tasavallan presidentti vahvisti kiinteistöverolain muutokset, jotka koskevat kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit verovuodesta 2010 alkaen ovat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 1,35 Vakituisen asuinrakennus 0,32 0,75 Muu asuinrakennus 0,60 1,35* Voimalaitos 0,60 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00** * Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi edelleen olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. ** Kiinteistöverolain 12 b :ssä mainituissa kunnissa vähintään yleinen kiinteistöveroprosentti + 1,00, kuitenkin enintään 3,0 %. Helsingin yliopisto kiinteistöverovelvolliseksi (HE 244/2009) Hallituksen esityksessä esitetään eräitä Helsingin yliopiston verovapauksia poistettavaksi, jolloin Helsingin yliopisto olisi tuloverotuksessa, varainsiirtoverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa samassa asemassa kuin muutkin yliopistot. Helsingin yliopisto on vanhan yliopistolain 27 :ssä tarkoitettujen varojen osalta vapautunut omistamiensa kiinteistöjen perusteella maksuun pantavasta kiinteistöverosta. Kiinteistöverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 a, jonka nojalla Helsingin yliopisto olisi velvollinen suorittamaan kiinteistöveroa myös uuden yliopistolain 75 :n 1 momentissa tarkoitettujen varojen osalta. Hallituksen esityksessä Helsingin yliopiston omistamien kiinteistöjen tuleminen kiinteistöverotuksen piiriin arvioidaan lisäävät kuntien verotuloja noin 1,3 miljoonaa euroa. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

11 Arvonlisäverotus Verokannat muuttuvat Arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä valtiontaloudellisista syistä. Samalla kuitenkin ravintola- ja ateriapalveluiden verokanta lasketaan samalle tasolle elintarvikkeiden ja rehujen kanssa. Yleinen arvonlisäverokanta nousee siten 23 prosenttiin. Elintarvikkeiden, rehujen sekä ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta on 13 prosenttia. Mm. kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin ja majoituspalveluihin sovellettava verokanta on 9 prosenttia. Verokantamuutokset vaikuttavat myös kuntien ja kuntayhtymien toimintaan. Verokantamuutokset aiheuttavat kunnille jonkin verran hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi muutokset lisäävät kuntien verokustannuksia niissä tilanteissa, joissa arvonlisäveroa ei saada vähentää tai hakea palautuksena. Tällaisia ovat mm. veroton asuntojen ja kiinteistöjen vuokraustoiminta sekä henkilökunnan käytössä olevat harraste yms. tilat. Suurin yksittäinen muutos on ateriapalveluiden verokannan muutos, koska kunnat ostavat ja myyvät ateriapalveluita monessa eri yhteydessä. Heinäkuun 2010 alusta lähtien rajanveto elintarvikkeiden ja ateriapalveluiden välillä menettää merkityksensä, koska molempiin sovelletaan 13 prosentin verokantaa. Lakia verokantamuutoksista ei vielä ole vahvistettu. Asiasta on kuitenkin annettu hallituksen esitys (HE 137/2009), jonka eduskunta on jo hyväksynyt. Verokantojen soveltamisajankohdasta ja muista siirtymäsäännöksistä Verohallinto tiedottanee lähempänä siirtymävaihetta kesällä Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuvat Palveluiden myyntimaasäännökset muuttuvat Taustalla on pyrkimys, että palvelu verotettaisiin palvelun kulutusmaassa. Tämän on katsottu toteutuvat parhaiten, kun palvelut verotetaan ostajan maassa. Uudet myyntimaasäännökset koskevat palveluiden myyntiä elinkeinonharjoittajalle tai muulle arvonlisäverovelvolliselle. Muutokset koskevat tilanteita, joissa ostaja ja myyjä sijaitsevat eri jäsenvaltioissa ja myyjä ei ole rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi ostajan maahan. Muutokset eivät kuitenkaan koske palveluiden myyntiä yksityishenkilöille. Lisäksi useiden palveluiden osalta sovelletaan poikkeavaa menettelyä. Muutokset koskevat vain palveluiden myyntiä, tavaroiden myyntimaasäännökset eivät muutu miltään osin. Uusi yleissääntö alkaen palveluiden uusi yleissääntö elinkeinonharjoittajalle myytävissä palveluissa on, että palvelu on myyty Suomessa, jos se luovutetaan ostajan täällä sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Jos palvelua ei luovuteta kiinteään toimipaikkaan, se on myyty Suomessa, jos ostaja kotipaikka on täällä. Myyntimaasäännöstä sovelletaan myös valtiolle ja kunnille tapahtuvaan myyntiin. Kunta tai suomalainen yritys palvelun ostajana maksaa arvonlisäveron Suomeen, jos verotusmaa on yleissäännön mukaan Suomi. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, jos ulkomaalainen myyjä on hakeutunut Suomessa verovelvolliseksi. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan edellä mainitussa tilanteessa myös silloin, kun ulkomaalaisella on Suomessa kiinteä toimipaikka, jos täällä oleva toimipaikka ei osallistu kyseiseen myyntiin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 Vaikutus kuntiin ja kuntayhtymiin Palveluiden myyntimaasäännökset tulevat kunnille sovellettavaksi, jos kunta ostaa tai myy palvelun Suomessa tai ulkomailla ja toisena osapuolena on ulkomainen elinkeinonharjoittaja. Ohessa on lyhyet kuvaukset eri tilanteista. 1) Kunta voi ostaa palvelun Suomessa ulkomaalaiselta elinkeinonharjoittajalta. Tällöin yleissäännön mukaan myyntimaa on Suomi, koska ostettu palvelu joko luovutetaan kunnan kiinteään toimipaikkaan tai, koska kunnan kotipaikka on Suomi. Tällöin kunta ilmoittaa ja maksaa palveluoston arvonlisäveron Suomeen myyjän puolesta, ellei myyjä ole Suomessa rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi. Näin menetellään pääsääntöisesti nykyisinkin. Muutos vuoden 2010 alussa koskee lähinnä tilanteita, joissa myyjällä on Suomessa kiinteä toimipaikka, mutta se ei osallistu kyseiseen myyntiin. Vuodesta 2010 lähtien tällaisessa tilanteessa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. 2) Kunta voi myydä Suomessa palvelun ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle. Tällöin yleissäännön mukaan myyntimaa on ostajan maa. Palvelu on tällöin myyty ulkomailla, jos kunta ei luovuta palvelua ostajan Suomessa sijaitsevaan toimipaikkaan. Kunta antaa myynnistä verottoman laskun ja ilmoittaa myynnin yhteenvetoilmoituksella sekä uudella kausiveroilmoituksella. Ostaja puolestaan ilmoittaa ja maksaa veron omaan maahansa. Muutos aiempaan on merkittävä, koska nykyisin myyjän antama lasku olisi verollinen. 3) Kunta voi ostaa palvelun jossakin toisessa jäsenvaltiossa kuin Suomessa. Tällöin yleissäännön mukaan myyntimaa on kuitenkin Suomi, ellei kunnalla ole kiinteää toimipaikkaa toisessa jäsenvaltiossa, johon palvelu luovutetaan. Esimerkiksi kunnan ostaessa palvelun Ruotsissa, myyntimaa onkin Suomi. Myyjä antaa tällöin kunnalle verottoman laskun. Kunta ilmoittaa ja maksaa veron Suomeen myyjän puolesta. Lisäksi kunta voi käsitellä veron luonteensa mukaisesti palautus- tai vähennysjärjestelmässä. 4) Uudet palveluiden myyntimaasäännökset tulisivat sovellettavaksi myös, jos kunta myisi palvelun ulkomailla. Tällöin myynti olisi yleensä veroton ja ostaja maksaisi veron kyseiseen maahan. Kunnat kuitenkaan tuskin koskaan myyvät palveluita ulkomailla, joten tällaiset tilanteet koskevat lähinnä suomalaisia yrityksiä. Edellä mainitut tilanteet koskevat vain yleissäännöksen nojalla määräytyviä palveluiden ostoja ja myyntejä. Yleissäännöstä poiketen myyntimaa määräytyy mm. seuraavilla palveluilla: kiinteistöön kohdistuvat palvelut, kuljetuspalvelut ja niiden liitännäispalvelut, irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat palvelut, kuljetusvälineen vuokraus, kulttuuri-, viihde- ja muut vastaavat palvelut, ravintola- ja ateriapalvelut sekä välityspalvelut. Kuntien ja kuntayhtymien on ainakin alkuvaiheessa syytä tarkistaa palvelun myyntimaa ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet, kun tulee vastaan tilanne, jossa ostetaan palvelu ulkomaiselta elinkeinonharjoittajalta tai myydään tälle palvelu. Yhteenvetoilmoitus palvelumyynneistä Vuoden 2010 alusta lähtien yhteenvetoilmoitus on annettava palveluiden yhteisömyynneistä kuukausittain. Aiemmin yhteenvetoilmoitus on pitänyt antaa vain tavaroiden yhteisömyynneistä neljännesvuosittain. Yhteenvetoilmoitus on annettava sellaisista palvelumyynneistä, joista arvonlisäverovelvollisten välisiä myyntejä koskevan yleissäännön mukaan ostaja on verovelvollinen toisessa EU-maassa. Yhteenvetoilmoitus annetaan kuukauden jaksoissa, mutta ilmoitus on annettava vain niiltä kuukausilta, jolloin on myyty kyseisiä palveluita. Yhteenvetoilmoitus on annettava sähköisesti palvelun suorittamista seuraavan kuun 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

13 20. päivä mennessä. Yhteenvetoilmoitus täytetään asiakaskohtaisesti asiakkaan alvnumeroineen ja maakoodeineen. Kuntien ja kuntayhtymien tulee siis antaa yhteenvetoilmoitus, mikäli myydään palvelu ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka maksaa veron yleissäännöksen nojalla omaan maahansa. Sellaisia palvelumyyntejä, jotka verotetaan toisessa maassa muun kuin yleissäännöksen nojalla, ei ilmoiteta yhteenvetoilmoituksella. Tällaisia poikkeustapauksia on lueteltu edellisessä kappaleessa. Esimerkiksi kunta Pohjois-Suomessa voi suorittaa johonkin Ruotsin puolella sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvan palvelun. Kiinteistöön kohdistuvat palvelut verotetaan poikkeuksellisesti aina kiinteistön sijaintimaassa. Kunta antaa verottoman laskun ja ruotsalainen elinkeinonharjoittaja ilmoittaa ja maksaa veron Ruotsiin. Kunta ei ilmoita tällaista palvelun myyntiä yhteenvetoilmoituksella, koska myyntimaa ei määräydy yleissäännöksen nojalla. Yhteenvetoilmoitus tulisi sen sijaan antaa, jos palvelu ei kuuluisi poikkeusluetteloon. Ulkomaalaispalautus Verovelvolliset voivat hakea liiketoimintaa varten tehtyjen hankintojen sisältämät arvonlisäverot takaisin toisesta EU-maasta. Tämä ns. ulkomaalaispalautus koskee myös kuntien verollista toimintaa. Nykyisin ulkomaalaispalautuksen hakeminen on kuitenkin työlästä ja hankalaa, koska sitä pitää hakea jokaisesta maasta erikseen ja eri maiden menettelykäytännöt vaihtelevat. Vuoden 2010 alusta alkaen ulkomaalaispalautusmenettely harmonisoidaan EU:ssa ja menettelystä tulee yksinkertaisempi ja helpompi. Suomalaiset voivat jatkossa hakea ulkomaalaispalautuksen sähköisesti Verohallinnon verkkopalvelun kautta. Pienin palautettava määrä on 50 euroa koko kalenterivuodelta ja 400 euroa neljännesvuodelta. Kerralla pitää hakea vähintään kolmen perättäisen kuukauden mittaisen jakson veroja takaisin. Palautusmaan veroviranomaisen on tehtävä päätös 4 8 kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Jos veroviranomaisen ei tarvitse pyytää lisätietoja, on päätös tehtävä neljän kuukauden kuluessa. Jos taas lisätietoja kysytään, on päätös tehtävä 6 8 kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Esimerkiksi, jos kunnan verollista toimintaa varten tehdään liikematka Ruotsiin, saadaan kaikki siellä syntyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot hakea takaisin Verohallinnolta ulkomaalaispalautuksena. Seurannaismuutoksen soveltamisalue laajenee Palveluiden myyntimaasäännösten muutosten yhteydessä laajennetaan myös ns. seurannaismuutoksen soveltamisalaa. Seurannaismuutoksella arvonlisäverotuksessa (AVL 204 ) tarkoitetaan tilannetta, jossa jonkin tilikauden suoritettavan tai vähennettävän veron muutos vaikuttaa toisen tilikauden suoritettaviin tai vähennettäviin veroihin. Seurannaismuutoksen soveltamisalaa arvonlisäverotuksessa laajennetaan vastamaan tuloverotuksessa käytettyä seurannaismuutosta (VML 75 ). Jatkossa arvonlisäverotuksessa seurannaismuutokset kattaisivat siten myös tilanteet, jotka aiheutuvat vero- tai muutoksenhakuviranomaisen päätöksen perusteella tehdyistä muutoksista toisen verovelvollisen verotukseen. Hallituksen esityksen (HE 136/2009) mukaan säännöstä voitaisiin soveltaa esimerkiksi tilanteessa, joissa ostajan verotusta on muutettu, koska Suomessa tapahtuvaan myyntiin on virheellisesti sovellettu käännettyä verovelvollisuutta. Myyjä voitaisiin tällöin määrätä myynnistä verovelvolliseksi. Lisäksi säännöstä voitaisiin soveltaa, mikäli myyjän verotusta muutettaisiin sen vuoksi, että hän on aiheetta suorit- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 tanut veroa myynnistään ja ostaja on tämän johdosta tehnyt ostosta aiheettoman vähennyksen. Seurannaismuutoksen soveltamisalueen laajentaminen arvonlisäverotuksessa on kuntien kannalta positiivista. Soveltamisalueen laajentaminen pienentää veroriskiä esimerkiksi kuntien yhteistoiminnan arvonlisäverollisuutta arvioitaessa. Esimerkiksi, jos verotarkastuksen yhteydessä kuntien yhteistoiminta todetaan vastoin kuntien käsitystä verolliseksi toiminnaksi, saa toinen kunta seurannaismuutoksen ansiosta vähentää tai hakea palautuksena veron, joka toiselle kunnalle maksuunpannaan. Näin ei pääse syntymään tilannetta, jossa toiselle kunnalle maksuunpantu vero jää toisessa kunnassa tai kuntayhtymässä vähentämättä. Verohallinnon uudet ohjeet Veneiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta Verohallinto on antanut ohjeen veneiden säilytyspaikkojen vuokrauksen arvonlisäverotuksesta. Ohje liittyy korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun (KHO T 1915), jossa veneiden talvisäilytyspaikkojen vuokraus katsottiin verolliseksi pysäköintipaikkojen vuokraukseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta kirjoitettiin seikkaperäisemmin jo Kuntatalous -tiedotteessa 4/2009. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu muuttaa oikeustilaa. Ratkaisun johdosta osa veneiden säilytyspaikkojen vuokraustoiminnan harjoittajista on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisiksi. Verohallinnon ohjeen mukaan ratkaisua on noudatettava alkaen. Ennen maksetuista ennakkomaksuista ei ole suoritettava arvonlisäveroa. Verohallinnon ohjeen mukaan vuokraustoiminnan harjoittajan vaatimuksesta hänet voidaan merkitä takautuvasti verovelvolliseksi. Takautuvasti verovelvolliseksi merkitseminen on mahdollista enintään kuluvan tilikauden alkamista edeltävän kolmannen tilikauden alusta lähtien. Myös kunta voi halutessaan takautuvasti oikaista venepaikkojen vuokraukset verolliseksi, jolloin kunta saa vähentää vuokraustoimintaan liittyvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot takautuvalta ajalta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Verohallinto on julkaissut ohjeen lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Ohjeessa käsitellään Kelan ja kunnan maksaman lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä osittaisen hoitorahan verotusta. Ohje ei miltään osin muuta verotuskäytäntöä, vaan ohje on tarkoitettu eri tukimuotojen veroasioita käsitteleväksi eräänlaiseksi yleisohjeeksi. Ohjeessa on erityisesti käsitelty eri tukimuotojen ennakkoperintään liittyviä asioista, kuten ennakonpidätyksen toimittamista ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yms. Ohjeessa on myös selostettu lapsen vanhemman tai muun huoltajan velvollisuuksia, kun tämä maksaa lastenhoidosta palkkaamalleen hoitajalle taikka yksityiselle päivähoidon tuottajalle. Ohje käsittelee tältä osin mm. kotitalousvähennystä, työntekijälle annettavaa tositetta, vanhemman muistiinpanovelvollisuutta, työkorvauksen ja palkan rajanvetoa sekä palkka.fi palvelua. Lisätiedot: Henrik Rainio, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

15 Vuoden 2010 valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän sisältö 2010 Vuoden 2010 uudistus on hyväksytty eduskunnan toisessa käsittelyssä hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena (HE 174/2009, HaVM 19/2009). Tärkeimmät lait, joissa kuntien valtionosuuksista säädetään, ovat laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15 v -ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät mm. uusi v verokompensaatio. Lisäksi järjestelmään kuuluvat kotikuntakorvaukset. Korvausmeno ja -tulo kohdistetaan kotikuntaan keskitetysti vuosittain tapahtuvan tiedonkeruun perusteella (clearing-menettely). Valtionosuus muodostuu, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään yhden putken omarahoitusosuus, joka on asukasta kohti yhtä suuri kaikille kunnille. Tähän erotukseen lisätään yleinen osa korotuksineen, otetaan huomioon harvan asutuksen lisät ja muut valtionosuuksiin tehtävät eräät lisäykset ja vähennykset, otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja vielä lopuksi uudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamaan kokonaisvaltionosuuden määrään vaikuttaa lisäksi muu kuin yhteen putkeen kuuluva opetustoimi. Tällä tarkoitetaan jäljelle jäävää ns. ylläpitäjäjärjestelmää, johon kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma erillinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka otetaan huomioon yhden putken omarahoitusosuuden lisäksi. Ylläpitäjäjärjestelmän asukaskohtainen rahoitusosuus vähentää lisäksi jokaisen kunnan saamaa valtionosuutta, vaikkei kunta itse ylläpidä lukiota tai muuta koulutuslaitosta. Lisäksi kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalaisopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Ylläpitäjälle maksetaan (6 15 v. -ikäluokan mukaan määräytyvän valtionosuuden lisäksi) oppilaskohtaista rahoitusta perusopetuksen lisäopetuksesta, maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavasta opetuksesta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä esi- ja perusopetuksesta, pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvasta perusopetuksesta (vammaisopetus) ja sisäoppilaitoslisää järjestettäessä perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Kaikkien edellä mainittujen valtionosuuksien, kotikuntakorvausten ja rahoituksen maksatus tapahtuu kootusti yhtenä kokonaisuutena vuoden 2010 alusta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (entinen valtiokonttori). Maksatus tapahtuu kuukausittain viimeistään kunkin kuukauden 11. päivänä kuten tähänkin saakka. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Yhden putken valtionosuuksia hallinnoi valtiovarainministeriö. Muita valtionosuuksia, kuten nykyiseen ylläpitäjäjärjestelmään jääviä ja veikkausvoittovaroihin perustuvia ja eräitä muita valtionosuuksia, hallinnoi opetusministeriö. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (nykyinen harkinnanvarainen valtionavustus) kuuluu myös järjestelmään. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haetaan vuosittain ja valtiovarainministeriö myöntää sen kunnalle varainhoitovuoden loppuun mennessä. Korotusta voidaan myöntää, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri Vuoden 2010 kuntakohtaiset valtionosuuden perusteet on esitetty alustavina tietoina Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet v omissa taulukoissaan. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasausta koskeva taulukko lisätään sivuille myöhemmin jälkeen. Lisäksi kohdassa on valtionosuuslaskuri, jossa voi yhdistellä eri taulukoihin kuuluvat valtionosuudet ja valtionosuuden perusteet. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon. Vuoden 2010 alusta tulevat voimaan seuraavat osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset: Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle. Valtionosuusmuutos lasketaan asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Osakuntaliitosten vaikutukset on otettu huomioon verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa, mutta ei toistaiseksi muissa valtionosuuksissa eikä kotikuntakorvauksissa (netti taulukot ). Verotulotasaukseen vaikuttavat myös vuoden 2009 alusta tulleet osakuntaliitokset. Vaikutukset euromäärineen on esitetty verotulotasauksen yhteydessä jäljempänä. Kuntakohtaiset taulukot päivitetään sen jälkeen, kun valtionosuuspäätökset on tehty valtiovarainministeriössä ja opetusministeriössä, minkä jälkeen mahdolliset muutokset alustaviin taulukoihin ja tietoihin päivitetään. Päätökset on mahdollista antaa aivan vuoden lopussa, koska valtionosuusasetusten vahvistaminen tapahtuu vasta (Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta). Valtionosuuden perusteet ja kokonaismäärä Vuoden 2010 valtionosuuksiin on tehty 2,6 prosentin indeksitarkistus sekä talousarvioesitykseen ja sen täydennykseen liittyvät lisäykset. Valtionosuusprosentti yhden putken järjestelmässä on 34,08 prosenttia ja asukaskohtainen omarahoitusosuus 2 581,36 euroa asukasta kohti. Muussa opetustoimessa (ylläpitäjäjärjestelmä) valtionosuusprosentti on entinen eli 41,89 % ja alustava vuodelle 2010 vahvistettu omarahoitusosuus 342,89 euroa asukasta kohti. Yhteensä kunnan vastattava osuus valtionosuuden laskennallisista perusteista, on 2 924,25 euroa asukasta kohti. Vuonna 2009 vastaava asukaskohtainen osuus oli 2 793,60 euroa. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

17 Yhden putken järjestelmän kokonaisuus muodostuu seuraavasti: miljoonaa euroa - laskennalliset kustannukset (sosiaali-, terveys- ja opetustoimi valtionosuus (sosiaali-, terveys- ja opetustoimi) yleinen osa erityisen harvan asutuksen lisäosat 30 - harkinnanvarainen valtionosuus 20 - verotuloihin perustuva tasaus (netto) eräät vähennykset ja lisäykset 401 Yhteensä Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet (ylläpitäjäjärjestelmä ja muut) - yleissivistävä koulutus (mm. lukiot ja aamu- ja iltapäivätoiminta ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus vapaa sivistystyö muut valtionosuudet 143 Yhteensä Vuoden 2010 talousarvioesityksen mukaan kaikki laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä noin 10,141 miljardia euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2010 verotulotasaus on laskettu vuoden 2008 lopullisilla verotiedoilla (Verohallitus ). Taulukko löytyy osoitteesta Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Tasauksen laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta sekä laskennallisesta kiinteistöverosta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 tasaus on ensimmäisen kerran kustannusneutraali valtio- ja kuntasuhteessa. Tämä tarkoittaa, että tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään tai vähennetään kunnan valtionosuuteen kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti. Tasausnetto lasketaan edellisen vuoden kuntajaon perusteella. Kun vuonna 2010 tasausvähennysten määrä on lisiä suurempi (tasausnetto miinusmerkkinen), kaikkien kuntien valtionosuutta lisätään 3,81 euroa asukasta kohti. Tämä erä on esitetty jäljempänä mainitussa vähennysten ja lisäysten taulukoissa. Vuoden 2009 alusta tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2009 tasauksessa seuraavasti: Enonkoski: 1 henkilö Savonlinnaan, +625 euroa Hattula: 33 henkilöä Hämeenlinnaan, euroa Sipoo: 2042 henkilöä Helsinkiin, euroa Vantaa: 20 henkilöä Helsinkiin, euroa Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2007/ 2008). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 Vuoden 2010 alusta voimaan tulevat osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset: Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle, euroa Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, -344 euroa Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, 211 euroa Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, euroa Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Kuntakohtaisen arviolaskelman (VM/Kuntaosasto ) perusteet: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos +6,5 %) yhteisöveron määrä euroa (muutos -23,2 %) laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+7,0 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuodenvaihteen 2007/2008 asukasmäärä (Manner-Suomi) keskimääräinen tuloveroprosentti 18,55 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa yleinen 0,74 % vakituinen asunto 0,29 % muu asunto 0,88 % voimalaitos 0,74 % (käytetään yleistä) yleishyödylliset yhteisöt 0,46 % rakentamaton rakennuspaikka 2,08 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti laskennallinen verotulo 3 256,62 euroa/asukas tasausraja (91,86 %) 2 991,53 euroa/asukas. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus otetaan huomioon ns. yhden putken valtionosuuden yhteydessä. Aikaisempaa prosenttijakoa eri valtionosuuksiin ei enää noudateta. Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa yhden putken valtionosuuslaskelmissa verotulotasausta ei ole otettu huomioon. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Yhden putken valtionosuudet Yhden putken valtionosuuksiin liittyvät taulukot löytyvät osoitteesta Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

19 Yleisen osan määräytymisperusteet (yleinen valtionosuus) Yleinen osa kuuluu vuoden 2010 alusta osana ns. yhden putken valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muutu. Yleisen osan perushinta vuonna 2010 on ennakkotiedon mukaan 30,45 euroa/ asukas sisältäen 2,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat: saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa Kuntatalous-tiedotteesta 3/2009. Kuntakohtainen ennakkolaskelma korotuksineen on esitetty yllämainitussa osoitteessa (VM/Kuntaosasto ). Vuoden 2010 kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 osakuntaliitoksia ei ole vielä laskelmissa. Asukaslukujen muutokset löytyvät kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri Yleisen osan kokonaismäärä on noin 254,7 miljoonaa euroa. Aiemmin yleiseen valtionosuuteen liitetyt lisäykset ja vähennykset on esitetty jäljempänä (merkitty taulukkoon lihavoituna)kuten myös 28 kunnan harvan asutuksen lisät. Lisäykset ja vähennykset vaikuttavat lopulliseen kunnalle maksettavan valtionosuuden määrään, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu valtionosuusjärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta ns. yhden putken valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muutu. Kuntakohtainen ennakkolaskelma laskennallisista kustannuksista on esitetty yllämainitussa osoitteessa (VM/Kuntaosasto ). Vuoden 2010 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 osakuntaliitokset vielä puuttuvat. Asukaslukujen muutokset löytyvät kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri. Laskennallisten kustannusten määrä yhteensä on noin 16,7 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sisältyy seuraavat valtionosuuden muutokset: Valtionosuusmuutos Miljoonaa euroa - asukasluku- ja ikäryhmämuutokset 60 - indeksitarkistus (2,6 %) avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen elatustukitehtävien ja tulkkauspalvelujen siirto valtionosuuksien eräät lisäykset (talousarvioesitys) 7 - muut lisäykset laskennallisten kustannusten kautta (vam- - maisten palvelut, palvelutarpeen viivytyksetön arviointi, neuvola-asetus osittaisen hoitorahan korotus ja laajennus, toimeentulotuen toimintarahan korotus, kuntotuttava työtoiminta yms.) yhteensä 19 Lisäykset v tasoon yhteensä (netto) 131 Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 4 luku): Vuonna 2010 euroa/asukas Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 249,79 791, vuotiaat 291,92 879, vuotiaat 847, , vuotiaat 5 113, ,44 Yli 85-vuotiaat , ,07 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 559,94 euroa Työttömyysasteen mukainen 51,07 euroa Vaikeasti vammaisten mukainen 15,23 euroa Lasten huostaanottojen mukainen 43,02 euroa Sairastavuuden mukainen 378,75 euroa Työttömyysprosentti 8,00 % Asukasluku (vuodenvaihde 2008/2009) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 791/2008): 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49 1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta. Kuntakohtaisten valtionosuusperusteiden kertoimet ovat tarkistettu ja ovat lopulliset. Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Otsikon mukaiset tehtävät kuuluvat vuoden 2010 alusta osana ns. yhden putken valtionosuuteen. Kuntakohtainen ennakkotieto laskennallista kustannuksista löytyy yllämainitussa osoitteessa (VM/Kuntaosasto ). Vuoden 2010 alusta voimaantuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 osakuntaliitoksia ei vielä ole laskelmissa. Asukaslukujen muutokset löytyvät kohdasta Kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ja valtionosuuslaskuri. Laskennalliset kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 miljardia euroa. Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksessa tapahtuvat suurimmat muutokset siirryttäessä v alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otetaan käyttöön keskitetysti laskutettavat kotikuntakorvaukset. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2010 perushinta on alustavasti 6 604,64 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 2,6 %:n indeksikorotus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 5 luku). 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2009

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero

Avaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010

Verotili ja alkutuotannon harjoittajat. Verohallinto Syksy 2010 Verotili ja alkutuotannon harjoittajat Verohallinto Syksy 2010 Mikä Verotili on? Verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja ja maksuja koskevia tietoja Verotilin

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen

Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen Calculare Oy Aamiaisseminaari 26.10.2009 Nina Heikkinen otetaan käyttöön 1.1.2010 verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili ensi vaiheessa koskee oma-aloitteisia veroja, joista yleisimmät ovat

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2. Ravintoetu 2. Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3. Kotimaan päivärahat 2015 3 Tärkeitä lukuja vuodelle 2015 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2015 2 LUONTOISEDUT 2015 2 Ravintoetu 2 Puhelinetu 3 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 3 Kotimaan päivärahat 2015 3 Kilometrikorvaus

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 LUONTOISEDUT 2014. Ravintoetu. Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET. Kotimaan päivärahat 2014. Tärkeitä lukuja vuodelle 01 Sisällysluettelo: TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 01 LUONTOISEDUT 01 Ravintoetu Puhelinetu PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET Kotimaan päivärahat 01 Kilometrikorvaus SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT

Lisätiedot

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija 28.1.2010 1 Muutoksia Verotili, ja siihen tarvittavat tunnukset ALV: verokantojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

VEROTILI 2010 Veroasiantuntija Leena Juusela UUSI VEROTILIMENETTELY

VEROTILI 2010 Veroasiantuntija Leena Juusela UUSI VEROTILIMENETTELY VEROTILI 2010 Veroasiantuntija Leena Juusela UUSI VEROTILIMENETTELY VEROTILI, MIKÄ SE ON? tarkoitus ja voimaantulo mitä veroja? UUSI KAUSIVEROILMOITUS antamisajankohta sisältö ANNATTUJEN TIETOJEN KORJAAMINEN

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET VUONNA 2014 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE Y/10/2013 30.12.2013 1(8) LUONTOISETUJEN VEROTUSARVOT VUONNA 2014 Verohallinto on antanut päätöksen vuoden

Lisätiedot

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU

TIEDOTE 5.1.2015. Luontoisedut 2015 RAVINTOETU TIEDOTE 5.1.2015 Luontoisedut 2015 RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,20 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke www.poroverkko.wikispaces.com Maija-Liisa Huhtaniemi: Verotili ja sähköinen asiointi koulutus 3.2.2010 Lapin ammattiopisto Verotili - mitä muuttuu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014. 1028/2014 Verohallinnon päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 1028/2014 Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

1(7) ASIAKASTIEDOTE 22.1.2010. Muutoksia arvonlisäverotuksessa vuonna 2010. Verotili käyttöön 1.1.2010 koskee vasta vuodelta 2010 aiheutuvia veroja

1(7) ASIAKASTIEDOTE 22.1.2010. Muutoksia arvonlisäverotuksessa vuonna 2010. Verotili käyttöön 1.1.2010 koskee vasta vuodelta 2010 aiheutuvia veroja 1(7) ASIAKASTIEDOTE 22.1.2010 Muutoksia arvonlisäverotuksessa vuonna 2010 Arvonlisäverolain palveluiden myyntimaasäännökset muuttuivat 1.1.2010, ja tähän liittyen eräistä palvelumyynneistä täytyy antaa

Lisätiedot

Kaikki oma-aloitteiset verot paitsi varainsiirtovero

Kaikki oma-aloitteiset verot paitsi varainsiirtovero Verotili Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä Verotili on? Verohallinnon ylläpitämä veronmaksajakohtainen tili, jolle kootaan veronmaksajan veroja

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2012

Tärkeät päivämäärät 2012 Tärkeät päivämäärät 2012 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Verotili käyttöön 01.01.2010

Verotili käyttöön 01.01.2010 Verotili käyttöön 01.01.2010 Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen muuttuu Verotilin tausta Selvitys verotilistä ja pientyöantajien maksupalvelujärjestelmästä 2001 Suomen Yrittäjät ry teki

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

ASIAKASTIEDOTE 2/2009 1. VEROTILI TULEE OLETKO VALMIS SISÄLLYSLUETTELO:

ASIAKASTIEDOTE 2/2009 1. VEROTILI TULEE OLETKO VALMIS SISÄLLYSLUETTELO: ASIAKASTIEDOTE 2/2009 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Verotili tulee oletko valmis 3. peruskorko 4. tuloveroasteikko 5. PALKAN SIVUKULUT 6. tuloverolain muutoksista 7. Korotetuista poistoista 8. kotitalous-vähennyksestä

Lisätiedot

Liite 2: Verotukseen liittyvien tehtävien lainsäädännöllinen peruste

Liite 2: Verotukseen liittyvien tehtävien lainsäädännöllinen peruste Liite 2: Verotukseen liittyvien tehtävien lainsäädännöllinen peruste 1a,1b,1d Alv-ilmoituksen laatiminen... ALVL 162 1c Työnantajasuoritusten valvontailmoituksen laatiminen... EnnakkoPL 32 1e Alv- ja työnantajasuoritusten

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

KAUSIVEROILMOITUKSEN

KAUSIVEROILMOITUKSEN KAUSIVEROILMOITUKSEN täyttöopas verovuosi 2016 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/kausiveroilmoitus SISÄLTÖ KAUSIVEROILMOITUS JA VEROTILI 3 KAUSIVEROILMOITUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

SYYSTERVEISET TILITYÖ OLARISTA, ja valoisaa mieltä syksyn pimeyteen! Verotilijärjestelmä tulee voimaan 1.1.2010

SYYSTERVEISET TILITYÖ OLARISTA, ja valoisaa mieltä syksyn pimeyteen! Verotilijärjestelmä tulee voimaan 1.1.2010 Asiakastiedote 3/2009 5.11.2009 1/2 SYYSTERVEISET TILITYÖ OLARISTA, ja valoisaa mieltä syksyn pimeyteen! Verotilijärjestelmä tulee voimaan 1.1.2010 Vuodenvaihteessa voimaanastuva verotiliuudistus tuo mukanaan

Lisätiedot

Vinkkejä vuodenvaihteeseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016

Vinkkejä vuodenvaihteeseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016 Vinkkejä vuodenvaihteeseen 2017 Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2016 Verokaudet Yhä useampi yritys voi jatkossa hakeutua pidennettyihin verokausiin liikevaihtorajojen noston ansiosta. Satunnaisilla

Lisätiedot

TILI PROFIILI OY ASIAKASTIEDOTE 2014 1

TILI PROFIILI OY ASIAKASTIEDOTE 2014 1 1 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2014 Verotili, kausiveroilmoitukset sekä maksujen eräpäivät työnantajasuoritukset ja arvonlisäverot (kuukausimenettelyn piiriin kuuluvilla) joka kuun 12. päivä Sekä työnantajasuoritusten

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA JA TALOUSHALLINNOSTA Oheisesta tiedotteesta löydät tärkeää tietoa mm. vuodenvaihteen veromuutoksista, eläkeuudistuksesta sekä verovapaista kustannusten korvauksista. Tulevista

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Teknisiä muutoksia vuosiilmoituksissa. Ohjelmistotalopäivä

Teknisiä muutoksia vuosiilmoituksissa. Ohjelmistotalopäivä Teknisiä muutoksia vuosiilmoituksissa Ohjelmistotalopäivä 26.11. Mitkä ilmoitukset? Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosiilmoitus Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut suoritukset Vuosi-ilmoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Yhdistykset, säätiöt ja verotus

Yhdistykset, säätiöt ja verotus Yhdistykset, säätiöt ja verotus Pekka T. Talari Yhdistykset, säätiöt ja verotus Käsikirja yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta EDITA HELSINKI Pekka T. Talari ja Edita Publishing Oy Kansi: Marjut

Lisätiedot

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomarin palkkioprosessin vaiheet 1. Erotuomari saa verohallinnolta sivutuloverokortin

Lisätiedot

Kausiveroilmoitus 2014. Jussi Linnala

Kausiveroilmoitus 2014. Jussi Linnala Kausiveroilmoitus 2014 Jussi Linnala Arvonlisäverotus Metsänomistaja alkutuottajana vuosimenettelyssä 8.500 euron vuotuinen raja -> pakollinen Ilmoittautuminen tai myös vapaaehtoisesti hakeutuminen. ALV

Lisätiedot

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kuntatalous 4/11 Epävarmuuden aika Verotus Valtionosuudet Valtion lainamarkkinat muutoksessa Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tilastoinnin määrityksiä tilastovuodelle

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

KAUSIVEROILMOITUKSEN

KAUSIVEROILMOITUKSEN KAUSIVEROILMOITUKSEN täyttöopas verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/kausiveroilmoitus SISÄLTÖ KAUSIVEROILMOITUS JA VEROTILI 3 KAUSIVEROILMOITUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

Verotuksen muutoksia 2017

Verotuksen muutoksia 2017 Verotuksen muutoksia 2017 Verohallinnon verkkoseminaari 4.11.2016 Tervetuloa! Ohjelma 1. Mikä muuttuu verotuksessa 2017? 2. OmaVero korvaa Verotili-palvelun 3. Kysymysklinikka Esityksien aikana voit lähettää

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN

ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 2 Verokannat... 2 2.1 Eu-tavaraoston verokannat... 2 2.2 Eu-palvelujen ostojen

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TYÖMATKAT JA VEROTUS Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2129-7 ISBN 978-952-14-2130-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Tärkeät päivämäärät 2013

Tärkeät päivämäärät 2013 Tärkeät päivämäärät 2013 Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen arkipäivään ilman yhteisökorkoa. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1.

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 4/2010 joulukuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi

Lisätiedot

Kausiveroilmoituksen täyttöopas. Oma-aloitteisten verojen. ilmoittaminen SISÄLTÖ 2010

Kausiveroilmoituksen täyttöopas. Oma-aloitteisten verojen. ilmoittaminen SISÄLTÖ 2010 SISÄLTÖ 2010 KAUSIVEROILMOITUS... 2 Kenen on annettava kausiveroilmoitus?... 2 Milloin kausiveroilmoitus annetaan?... 2 Kuinka verojen maksettava määrä lasketaan ja maksetaan?... 3 Miten kausiveroilmoitustietoja

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Verotiliopas. www.vero.fi/verotili VEROTILI VERKOSSA

Verotiliopas. www.vero.fi/verotili VEROTILI VERKOSSA VEROTILI VERKOSSA www.vero.fi/verotili Verotili Verotili Verotiliverojen ilmoittaminen Verotiliverojen maksaminen Verotilin toiminta Verotilin positiivinen saldo Verotilin negatiivinen saldo Verotilin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset

Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset LUVUT 2010 TÄRKEÄT Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset VALTION VEROTUS 2010 Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

KAUSIVEROILMOITUKSEN

KAUSIVEROILMOITUKSEN KAUSIVEROILMOITUKSEN täyttöopas verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/kausiveroilmoitus SISÄLTÖ KAUSIVEROILMOITUS JA VEROTILI 3 KAUSIVEROILMOITUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

ProCountorin version 4.1 uudet ominaisuudet

ProCountorin version 4.1 uudet ominaisuudet Sivu 1(6) ProCountorin version 4.1 uudet ominaisuudet Tiivistelmä Verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista ja maksamista vuoden 2010 alusta lähtien. ProCountorissa voi nyt tehdä

Lisätiedot

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa

Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa Apurahat tieteenharjoittajan verotuksessa 17.3.2014 Raija Isotupa Verohallinto, Pääkaupunkiseudun verotoimisto Apurahat verotuksessa Apurahat voivat vaikuttaa verotukseen kahta eri kautta: 1. Voidaanko

Lisätiedot

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ASIAKASKIRJE 16.01.2015 :N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2015! Uuden vuoden alkaessa olen taas koonnut tähän ajankohtaisia asioita seuraavasti: - Verovelkarekisteristä

Lisätiedot

PALKKAHALLINTO VEROTILI KAUSIVEROILMOITUS 2010. kausivero_palkat.doc

PALKKAHALLINTO VEROTILI KAUSIVEROILMOITUS 2010. kausivero_palkat.doc PALKKAHALLINTO VEROTILI KAUSIVEROILMOITUS 2010 Sisällysluettelo 1 SONET PALKANLASKENTA JA KAUSIVEROILMOITUS...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Muutokset sovelluksessa...1 1.3 Kausiveroilmoitus sovelluksessa pääpiirteittäin...2

Lisätiedot

VEROHALLINTO A42/200/ TVL:N SOVELTAMISALAAN KUULUVISTA

VEROHALLINTO A42/200/ TVL:N SOVELTAMISALAAN KUULUVISTA VEROHALLINTO 1.1.2017 A42/200/2016 1.0. VUOSI-ILMOITUS TVL:N SOVELTAMISALAAN KUULUVISTA KOROISTA JA JÄLKIMARKKINAHYVITYKSISTÄ, RAHASTO-OSUUKSISTA JA TUOTTO-OSUUKSILLE MAKSETUISTA VUOTUISISTA TUOTOISTA

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009 4/2009 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet 2010 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2010 Yhtenäinen euromaksualue SEPA Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2009 Lehti

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Verotuksen muutoksia Verohallinnon ja Ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä

Verotuksen muutoksia Verohallinnon ja Ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Verotuksen muutoksia 2017 Verohallinnon ja Ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 17.11.2016 Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen Taustalla lakiuudistukset HE (29/2016), vahvistettu 9.9.2016 Uusi: Laki

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

TALOUDEN OHJAUS VEROTILI KAUSIVEROILMOITUS 2010. Logica

TALOUDEN OHJAUS VEROTILI KAUSIVEROILMOITUS 2010. Logica TALOUDEN OHJAUS VEROTILI KAUSIVEROILMOITUS 2010 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...1 1.1 Verotili - yleistä...1 1.1.1 Mikä muuttuu 1.1.2010?...1 1.1.2 Yksi maksu...2 1.1.3 Arvonlisäveron muutokset...2 1.2 Muutokset

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 5. Lyhenteet 15

SISÄLLYS. Esipuhe 5. Lyhenteet 15 SISÄLLYS Esipuhe 5 1 Ennakkoperintä 2 Ennakonpidätyksen Lyhenteet 15 osana verojärjestelmää 17 1.1 Ennakkoperinnän tarkoitus............................ 17 1.2 Yleisiä periaatteita....................................

Lisätiedot

Kuntatalous 4/13. joulukuu

Kuntatalous 4/13. joulukuu Kuntatalous 4/13 Tuleva vuosi haasteita täynnä Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja kunnat Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Muutoksia kuntien ja kuntakonsernien tilastoinnissa

Lisätiedot

TYVI-ilmoitusten antaminen Eximistä saatavilla tiedoilla 28.09.04

TYVI-ilmoitusten antaminen Eximistä saatavilla tiedoilla 28.09.04 TYVI-ilmoitusten antaminen Eximistä saatavilla tiedoilla 28.09.04 Mikä on TYVI? TYVI-operaattorit TYVI on lyhenne joka tulee sanoista Tiedot Yritykseltä VIranomaisille. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2005

Lisätiedot

Vuoden 2016 vuosi-ilmoitukset ja niiden korjaaminen. Ohjeita paperi- ja verkkolomakeilmoittajille Ohjeita tiedostona ilmoittajille

Vuoden 2016 vuosi-ilmoitukset ja niiden korjaaminen. Ohjeita paperi- ja verkkolomakeilmoittajille Ohjeita tiedostona ilmoittajille Vuoden 2016 vuosi-ilmoitukset ja niiden korjaaminen Ohjeita paperi- ja verkkolomakeilmoittajille Ohjeita tiedostona ilmoittajille Mitkä ilmoitukset? Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosiilmoitus Rajoitetusti

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

VUOSI-ILMOITUS PALKANSAAJAN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET (VSPSKUST)

VUOSI-ILMOITUS PALKANSAAJAN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET (VSPSKUST) VEROHALLINTO 1.1.2017 versio 1.0 VUOSI-ILMOITUS PALKANSAAJAN KUSTANNUSTEN KORVAUKSET (VSPSKUST) TIETUEKUVAUS 2017 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 TIETOVIRRAN ANTAMISTA TARKENTAVAA KUVAUSTA... 2 2.1 llmoituksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TULOVEROLAIN 73 :N MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI TULOVEROLAIN 73 :N MUUTTAMISESTA VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI 27.7.2012 Valtiovarainministeriö Vero-osasto PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO E-mail Viite valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö 12.7.2012

Lisätiedot

Verotuksen muutoksia 2017

Verotuksen muutoksia 2017 Verotuksen muutoksia 2017 Verohallinnon verkkoseminaari 10.1.2017 Tervetuloa! Ohjelma 1. Mikä muuttuu verotuksessa 2017? 2. OmaVero korvaa Verotili-palvelun 3. Kysymysklinikka Esityksien aikana voit lähettää

Lisätiedot

Verotuksen muutoksia 2017

Verotuksen muutoksia 2017 Verotuksen muutoksia 2017 Verohallinnon verkkoseminaari 9.12.2016 Tervetuloa! Ohjelma 1. Mikä muuttuu verotuksessa 2017? 2. OmaVero korvaa Verotili-palvelun 3. Kysymysklinikka Esityksien aikana voit lähettää

Lisätiedot

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi

VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT. ORSI-Ilmoitukset@vero.fi VEROHALLINTO PL 325 00052 VERO 24.10.2014 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Diaarinumero 00530 HELSINKI A7/31000/2014 VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIT JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIT Verohallinto pyytää huomioimaan,

Lisätiedot