Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011

Transkriptio

1 4/2010 joulukuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 101/2010) Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Perus- ja viivästyskorko Kunnat.net uudistuu tammikuussa 2011

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2010 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 910 kpl Upplaga 910 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja ISSN SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Kuntaryhmän jako-osuus verovuoden 2010 ansio- ja pääomatuloveroista Vuoden 2011 luontoisetuarvot Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2011 Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotuksen alaraja nousee Parturi- ja kampaamopalvelujen ja pienten korjauspalvelujen alv-huojennus jatkuu Verohallinto toivoo vuosi-ilmoituksia sähköisessä muodossa Markkinaehtoinen korko tuloverotuksessa (KHO T 3092) Valtionosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleisen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2011 Oppilastietojen tilastointi Valtionosuudet vuonna Päätösten oikaisut vuodelle 2010 Peruspalvelujen valtionosuus (VM Kuntaosasto) Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 19 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Lausunto 96/ Rahoitusomaisuusosakkeiden arvostaminen ja arvonmuutosten kirjaaminen Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut KuEL-maksu VaEL-maksu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 101/2010) 23 Kustannuskorvausten kirjanpidollinen käsittely Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa 24 Suoritekustannuksiin perustuva mittaustapa Tuotosten laskeminen uudella tavalla vaikuttavuus huomioiden Tutkimustulokset Tutkimukseen kaivataan lisää kuntia mukaan Perus- ja viivästyskorko Kunnat.net uudistuu tammikuussa Liitteet: Lausunto 96/2010 Rahoitusomaisuusosakkeiden arvostaminen ja arvonmuutosten kirjaaminen (liite 1) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 2) 2

3 Verotus Kuntaryhmän jako-osuus verovuoden 2010 ansio- ja pääomatuloveroista Valtiovarainministeriö on antamallaan asetuksella päättänyt verontilityslain 5 :n mukaisesti verovuodelta 2010 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista veronsaajaryhmien jako-osuuksista. Kuntaryhmän jako-osuus verovuodelta 2010 suoritettavissa tilityksissä on 62,51 %. Tätä sovelletaan joulukuun 2010 tilityksistä lähtien. Aiemmin verovuoden 2010 verot on tilitetty alkuvuonna 2010 vahvistettujen jako-osuuksien mukaan, jolloin kuntaryhmän jako-osuus oli 61,72 %. Joulukuun 2010 tilityksissä kunnille oikaistaan alkuvuoden liian pienet tilitykset. Tämän johdosta kunnille tilitetään joulukuussa 2010 oikaisuna noin 170 miljoonaa euroa. Kuntaryhmän lopullinen osuus verovuodelta 2010 suoritettavista ansio- ja pääomatuloverojen tilityksistä tiedetään kun verovuoden 2010 verotus valmistuu lokakuussa Vuoden 2011 luontoisetuarvot Vuoden 2011 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon internetsivuilta osoitteesta Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun määrä koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton uushankintahintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun suositushintaa vähennettynä eurolla. Käyttökustannusten kiinteän euromäärän sijaan voidaan käyttää kilometrikohtaista arvoa. Tällöin autoedun arvo koostuu uushankintahinnasta lasketusta prosenttiosuudesta ja vuoden aikana ajettujen kilometrien määrän mukaisesta arvosta. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajettujen kilometrien määrästä. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen johtaa pienempään autoedun luontoisetuarvoon kun vuotuisten kilometrien määrä on alle kilometriä. Auton käyttöedun luontoisetuarvot laskevat kaikissa ikäryhmissä 15 euroa kuukaudessa edellisvuodesta. Vapaan autoedun luontoisetuarvot sen sijaan säilyvät ennallaan. Autoedun arvot ovat vuonna 2011: vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % tai 1,4 % + 18 snt/km 1,4 % + 90 tai 1,4 % + 6 snt/km (v ) ikäryhmä B 1,2 % tai 1,2 % + 19 snt/km 1,2 % tai 1,2 % + 7 snt/km (v ) ikäryhmä C 0,9 % tai 0,9 % + 20 snt/km 0,9 % tai 0,9 % + 8 snt/km (ennen vuotta 2006) Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2010 3

4 Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot nousevat koko maassa ja eri-ikäisille asunnoille. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 155,00 + 9,30 neliömetriltä 141,00 + 7,30 neliömetriltä 152,00 + 7,90 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 98,00 + 5,30 neliömetriltä 100,00 + 6,10 neliömetriltä 105,00 + 7,20 neliömetriltä Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,05 ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,24 ateriaa kohden. Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on 5,40 euroa aterialta kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aine- ja palkkakustannukset eivät ylitä 9,00 euroa aterialta. Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2011 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallinto on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon internet -sivuilta osoitteesta Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallinnon päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallinnon päätöksen mukaisen määrän tai jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan kokopäivärahan ja ateriakorvauksen määrät ovat alentuneet vuodesta 2010 johtuen ravintolaruokailun arvonlisäverokannan alenemisesta. Osapäivärahan 4 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

5 määrä säilyy ennallaan. Vuodelle 2011 vahvistetut kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus ovat seuraavat: kokopäiväraha osapäiväraha ateriakorvaus 34,00 euroa 16,00 euroa 8,50 euroa Kilometrikorvaus auton käytöstä Korvaus oman auton käytöstä nousee 46 senttiin kilometriltä. Lisähenkilöstä maksettava korvaus on 3 senttiä henkilöä kohden. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on 11 senttiä kilometriltä. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä yli 200 maalle tai alueelle. Lista eri maiden ja alueiden päivärahoista löytyy Verohallinnon päätöksestä. Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotuksen alaraja nousee Arvonlisäverolain 32 mukaan kiinteistöhallintapalveluja verotetaan myös silloin, kun työt on tehnyt kiinteistön haltija itse tai hän on teettänyt ne omalla henkilökunnallaan. Näissä tilanteissa verotetaan kiinteistöhallintapalvelujen omaa käyttöä. Kiinteistöhallintapalvelujen verotusta koskevan erityissääntelyn tarkoituksena on turvata kiinteistöhallintapalvelujen arvonlisäverotuksen neutraalisuus. Kun kiinteistön omistaja tai haltija ostaa näitä palveluja ulkopuoliselta yrittäjältä, myyntihintaan sisältyy arvonlisävero. Jos ostaja ei itse ole arvonlisäverollisen toiminnan harjoittaja, hänellä ei ole oikeutta vähentää ostohintaan sisältyvää veroa. Ilman erityissääntelyä kiinteistön omistajan tai haltijan olisi tällaisessa tilanteessa verotuksellisesti edullisempaa teettää kiinteistöön kohdistuvat työt omalla henkilökunnallaan kuin ostaa palvelut. Kiinteistöhallintapalvelujen omasta käytöstä ei suoriteta veroa, jos kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat enintään euroa. Vuosina sovellettava raja oli euroa ja vuosina sovellettava raja oli euroa. Parturi- ja kampaamopalvelujen ja pienten korjauspalvelujen alv-huojennus jatkuu Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverokannan alentamiskokeiluun parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden osalta. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut. Kyseisten palvelujen myyntiin sovelletaan väliaikaisesti kokeilun ajan yleisen arvonlisäveroverokannan 23 %:n sijaan arvonlisäverolain 85 a :ssä säädettyä alennettua 9 %:n verokantaa. Alun perin kokeilun oli tarkoitus olla voimassa ajalla Alennetun verokannan soveltamista jatketaan kuitenkin lainmuutoksella saakka. Verohallinto toivoo vuosi-ilmoituksia sähköisessä muodossa Verohallinto toivoo, että vuosi-ilmoitukset annettaisiin entistä useammin sähköisesti. Kunnat antavat edelleen vuosi-ilmoitukset varsin usein paperilla, vaikka sähköinen ilmoittaminen on nopein ja helpoin tapa lähettää vuosi-ilmoitukset Verohallintoon. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2010 5

6 Kunnat voivat lähettää vuosi-ilmoitukset Ilmoitin-palvelun tai Tyvi-palveluntarjoajien välityksellä. Sähköisiin palveluihin tunnistaudutaan Katso-tunnisteilla. Markkinaehtoinen korko tuloverotuksessa (KHO T 3092) Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun, joka osaltaan määrittelee verotuksessa hyväksyttävää korkotasoa konserniyhtiöiden välisissä lainoissa. Tapauksessa erään konsernin koko rahoitus järjestettiin uudelleen. Ennen uudelleenjärjestelyä A Oy:llä oli konsernin ulkopuolisilta tahoilta otettuna kaksi lainaa, joiden korko oli 3,135 3,25 %. Uudelleenrahoituksen yhteydessä A Oy otti ruotsalaiselta konserniyhtiöltä lainaa, jolla se maksoi vanhat kaksi lainaa pois. A Oy:n ja ruotsalaisen konserniyhtiön välisen lainan koroksi oli sovittu 9,5 %. Yhtiö perusteli korkoprosenttia mm. sillä, mikä olisi koko konsernin ottaman lainan korkoprosentti, jos se ottaisi lainaa ulkopuolisilta tahoilta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan A Oy:n maksamat korot konserniyhtiölleen olivat ylittäneet selvästi määrän, joka olisi maksettu toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Vähennyskelpoisten korkojen määrää ei voitu myöskään suoraan määrittää koko konsernin ulkopuolisen rahoituksen keskimääräisen 7,04 prosentin koron perusteella tilanteessa, jossa yhtiön oma luottokelpoisuus ja muut olosuhteet olisivat mahdollistaneet olennaisesti edullisemman rahoituksen. A Oy:n verotettavaan tuloon verovuodelta 2005 oli siten lisättävä vähennyskelvottomiksi katsottuja korkoja 9,5 ja 3,25 prosentin erotusta vastaavana määränä euroa. Tapauksessa on huomionarvoista erityisesti se, että yhtiön verotuksessa hyväksyttävä lainan korkotaso konserniyhtiöltä vastaa yhtiön erillisenä oikeushenkilönä ulkopuolisilta saama lainan korkotasoa. Sen sijaan etuyhteystilanteissa ei voida käyttää koko konsernin keskimääräistä korkotasoa tai muuta vastaavaa laskennallista korkoa, jos erillisyhtiö voi saada lainaa tätä edullisemmin. Tapauksesta ei sen sijaan voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mikä on yleisesti hyväksyttävä korkotaso konserniyhtiöiden välisissä lainoissa. Kuntien tulee huomioida edellä mainittu KHO:n ratkaisu kunnan ja kunnan yhtiöiden välisissä lainoissa. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita konsernin sisäisten lainojen korkotasoon yhtiön pääomarakenteen muutosten yhteydessä. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Henrik Rainio, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuusjärjestelmää koskevat yksityiskohdat on käsitelty Kuntatalous -tiedotteessa 3/2010. Tässä tekstissä on otettu huomioon syksyn 2010 aikana tapahtuneet muutokset ja korjattu valtionosuuden perusteiden euromäärät. Viimeisimmät tiedot valtionosuuksien määristä löytyvät Internetistä kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

7 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Vuoden 2010 alusta toteutetun uudistuksen mukaan (HE 174/2009; lait /2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja asukaskohtainen kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Valtionosuuteen tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä säädetään mainitun lain 7. luvussa. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollattiin, otetaan huomioon vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena (näin myös seuraavina vuosina) ellei päätöstä syystä tai toisesta muuteta (esim. tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta). Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2011 joulukuun lopussa Päätös sisältää myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Valtiovarainministeriön päätöstä ei tarkisteta kesken vuotta (poikkeuksena mahdollinen oikaisuvaatimus, valitus tai valtiovarainministeriön tekemä itseoikaisu järjestelmävirheen takia). Valtiovarainministeriö vahvistaa vuodelle 2011 myös jokaisen kunnan kotikuntakorvauksen perusosan joulukuussa Perusosan perusteella kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan kunnille keskitetysti ja otetaan huomioon valtionosuuden maksatuksessa kuntien ilmoittamien oppilaiden kotikuntatietojen mukaan. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä siis myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla vielä olevat peruspalvelujen valtionosuuteen kuulumattomat valtionosuudet mukaan lukien. Valtion talousarvioesityksen (annettu ) perusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin (PPB) mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus nousee vajaat 4 %, mihin vaikuttaa merkittävästi uusi 129 miljoonan euron verokompensaatio, jolla kuntien valtionosuutta on lisätty. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,6 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva omarahoitusosuus on 2 631,67 euroa asukasta kohti (nousu vajaat 2 %). Rahoitusosuus vastaa 34,11 tasolla olevaa valtionosuusprosenttia. Muun opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtainen rahoitusosuus (lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) on PPB:n mukaan 357,70 euroa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut ennakolliseksi määräksi 347,53 euroa asukasta kohti. Rahoitusosuus vastaa valtionosuusprosenttia 41,89. Useimmilla kunnilla tämä osa laskennallista valtionosuutta on negatiivinen asukaskohtaisen rahoitusosuuden takia vähentäen muuta peruspalvelujen valtionosuutta. Peruspalvelujen valtionosuuden määrä nousee PPB:n mukaan noin 325 miljoonaa euroa (3,7 %) ja kaikki peruspalvelubudjettiin (PPB) sisältyvät valtionavut noin 415 miljoonaa euroa (4,3 %). Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2010 7

8 Valtionavut (miljoonaa euroa) laskennallinen valtionosuus PPB-tarkastelun mukaiset valtionavut Asukaskohtaiset rahoitusosuudet (euroa/asukas) - Peruspalvelut (VM) 2 581, ,67 - Toinen aste ja AMK (OKM) 351,84 1) 357,70 2) 1) talousarvion ja lisätalousarvioiden mukaan (vuoden 2010 ennakko 342,89 euroa). 2) OKM:n vahvistama ennakko vuodelle 2011 on 347,53 euroa, Kuntaliiton mm. valtionosuuslaskurissa ennen vahvistamista käyttämä arvio oli 353,00 euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2011 verotulotasaus on laskettu vuoden 2009 lopullisilla verotiedoilla (Verohallinto ). Syyskuussa julkaistuun laskelmaan verrattuna laskennallisen kunnallisveron määrä on noussut noin 1,6 miljoonaa, mistä tasausrajan lievä nousu johtuu (laskennallinen kunnallisvero + 27 miljoonaa euroa, yhteisövero-osuus -26 miljoonaa euroa). Tasauksen laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta sekä laskennallisesta kiinteistöverosta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon. Vuoden 2010 alusta tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2010 tasauksessa seuraavasti: Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, euroa Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, -344 euroa Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, -211 euroa Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle, euroa. Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/2009). Vuoden 2011 alusta voimaan tulevat osakuntaliitokset on otettu huomioon seuraavasti: - Lappeenranta: 9 henkilöä Imatralle, -193 euroa - Masku: 175 henkilöä Naantaliin, euroa - Vihanti: 0 henkilöä Siikajoelle, 0 euroa - Virrat: 0 henkilöä Ähtäriin, 0 euroa - Asikkala: 0 henkilöä Mäntyharjulle, 0 euroa. Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2009/2010). Vuoden 2009 alusta voimaantulleita osakuntaliitoksia ei ole otettu huomioon verotulotasauksessa käytetyissä asukasluvuissa, koska vuoden 2009 kunnallisvero tilitetään kunnille vuoden 2008 lopun kotikunnan mukaan. Tasauksen kustannusneutraalisuus on otettu huomioon erillisessä valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten taulukossa. Tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään kunnan valtionosuuteen tai vähennetään siitä kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti. Tasausnetto lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden kuntajaon perusteella, minkä vuoksi se poikkeaa varsinaisen verotulotasauslaskelman mukaisesta nettomäärästä. Laskelman perus- 8 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

9 teella tasausnetto on negatiivinen euroa, jolloin kunnan valtionosuuteen lisätään 2,89 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaisen laskelman perusteena ovat seuraavat valtakunnalliset tiedot: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos -0,2 %). yhteisöveron määrä euroa (muutos + 14,4 %). laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 7,4 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuodenvaihteen 2008/2009 asukasmäärä (Manner-Suomi). keskimääräinen tuloveroprosentti 18,59 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,30 % muu asunto 0,89 % voimalaitos 0,75 % (käytetään yleistä) yleishyödylliset yhteisöt 0,45 % rakentamaton rakennuspaikka 2,09 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti laskennallinen verotulo 3 279,41 euroa/asukas tasausraja (91,86 %) 3 012,47 euroa/asukas (muutos + 20,94 euroa vuoteen 2010 verrattuna). Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä (tasausrajan ala-puolella olevat kunnat). Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista (tasausrajan yläpuolella olevat kunnat). Maksatuksessa verotulotasaus otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Aikaisempaa prosenttijakoa eri valtionosuuksiin ei siis enää noudateta. Verotulojen tasaus on laskettu mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaan yhteenvetotaulukkoon. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Heikki Pukki, p. (09) , Yleisen osan määräytymisperusteet Yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2010 9

10 annetusta laista (1704/2009 pykälät 6 11). Korotukset on selostettu myös Kuntatalous -tiedotteessa 3/2010. Yleisen osan kokonaismäärä on noin 254 miljoonaa euroa (määrä vuoden 2010 tasolla). Yleinen osa lisätään sellaisenaan muun peruspalvelujen valtionosuuden päälle. Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon. Vuoden 2011 osakuntakuntaliitokset otetaan huomioon eri osa-alueilta yhdistettynä tulevan peruspalvelujen valtionosuutta koskevan päätöksen liitteessä 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu huomioon mm. hallitusohjelmaan sisältyvät muutokset (valtionosuuslisäykset ja valtionosuusvähennykset) ja 1,6 prosentin indeksitarkistus seuraavasti (miljoonaa euroa): - indeksikorotus asukasluku ja ikärakennemuutos 57 - neuvola- ja kouluterveydenhoito 9 - vammaispalvelut 3 - terveydenhuoltolaki 5 - päihdeäitien hoidon järjestäminen 3 - muut sosiaalihuollon lisäykset 1 - tulkkauspalvelujen siirto tulkkauspalvelut, hallinto -1 - muut lisäykset (mm. kotihoidon tuki) 6 Yhteensä 190 Kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus on vuodelle 2011 talousarvioesityksen mukaan 2 631,67 euroa/asukas (nousu vajaat 2 %). Vuoden 2011 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon. Vuoden 2011 osakuntaliitokset otetaan huomioon eri osa-alueilta yhdistettynä tulevan peruspalvelujen valtionosuutta koskevan päätöksen liitteessä 1. Laskennallisten kustannusten määrä yhteensä on noin 17,2 miljardia euroa (kasvu noin 3 %). Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perushinnat: Vuoden 2011 ikäryhmittäiset perushinnat (euroa/asukas) Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 359,31 826, vuotiaat 294,55 895, vuotiaat 861, , vuotiaat 5 195, ,66 Yli 85-vuotiaat , ,60 Muut vuoden 2011 perushinnat (euroa/asukas): työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 568,90 työttömyysasteen mukainen 51,89 vaikeasti vammaisten mukainen 15,47 lasten huostaanottojen mukainen 43,71 sairastavuuden mukainen 384, Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. Työttömyysprosentti 10,30 % Asukasluku (vuodenvaihde 2009/2010) Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavat syrjäisyyskertoimet (L 1704/ ) ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 1732/ ): 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49 1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta (vähintään puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä). Kuntakohtaisten valtionosuusperusteiden kertoimet on tarkistettu vuoden 2011 tasoisiksi. Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Esi- ja perusopetus, yleinen kirjasto sekä yleinen kulttuuritoimi kuuluvat osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus on vuodelle 2011 talousarvioesityksen mukaan 2 631,67 euroa/asukas (nousu vajaat 2 %). Vuoden 2011 alusta voimaantuleva kuntajako on laskelmissa otettu huomioon. Vuoden 2011 osakuntakuntaliitokset otetaan huomioon eri osa-alueilta yhdistettynä tulevan peruspalvelujen valtionosuutta koskevan päätöksen liitteessä 1. Laskennalliset kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 miljardia euroa (kustannusten määrä vuoden 2010 tasolla). Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6 15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2011 valtionosuuden perusteissa on otettu huomioon vain indeksitarkistus. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6 710,31 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka muodostuvat: asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km 2, luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle neljä asukasta/km 2, luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotus (korotus enimmillään yksi) kerrottuna luvun 40 luonnollisten logaritmien erotuksella ja luvulla 0,017 kaksikielisyydestä kertoimella 0,04 saaristoisuudesta kertoimella 0,06 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, kertoimella 0, vuotiaiden osuudesta kertoimella 0,30 - ruotsinkielisten osuudesta kertoimella 0,12 ja - vieraskielisten osuudesta kertoimella 0,20 Korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja lisäopetuksen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetus- ja kulttuuritoimen yhteydessä jäljempänä. Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen perushinta on 55,50 euroa asukasta kohti 1,6 prosentin indeksikorotus huomioon otettuna. Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Taiteen perusopetus Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä x perushinta, joka vuonna 2011 on 1,40 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Taiteen opetusopetus on laskettu samoille kunnille kuin vuonna Yleinen kulttuuritoimi Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2011 on 3,50 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosista on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Lisäosat on kytketty yleisen osan perushintaan, joka vuonna 2011 on 1,6 prosentin indeksitarkistuksella 30,94 euroa/asukas. Vuonna 2011 tätä lisäosaa maksetaan 29 kunnalle 31 miljoonaa euroa (yksi uusi kunta). Harvan asutuksen lisäosan saajat (21 kuntaa) määräytyvät asukastiheyden perusteella seuraavasti: alle 0,5 as/km 2 12 x perusosa 0,50 1,49 as/ km 2 10 x perusosa 1,50 1,99 as/km 2 7 x perusosa Saaristokunnan lisä (8 kuntaa): ilman tieyhteyttä olevat 5 x perusosa muut saaristokunnat 4 x perusosa Saamelaislisä (lisäksi 4 kunnalle kertoimella saamenkielisten osuuden perusteella): 12 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

13 Osuusprosentti Kerroin yli 30 % 2, ,99 % 1,20 3 6,99 % 0,30 0,5 2,99 % 0,20 Tämän kohdan mukainen valtionosuus vähennetään kaikilta kunnilta valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten kohdalla. Vähennysperusteena on 5,75 euroa asukasta kohti. Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä, joista on kunnittain oma yhdistelmä. Muutokset vuoteen 2010 verrattuna ovat seuraavat: - Kunta -It hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva lisäys vähennyksiin noin 5 miljoonaa euroa (vähentää vuosina valtionosuuksia noin 10 miljoonaa euroa, - 1,88 euroa/asukas). - Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoitus 1,25 miljoonaa euroa (- 0,23 euroa/asukas) - Yhdistymisavustusten kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys 45 miljoonaa euroa (- 8,47 euroa/asukas) - Vuodelle 2011 toteutettavien verovähennysten kompensaatio 129 miljoonaa euroa (lisäys tai vähennys kuntakohtaisen taulukon mukaan). Poistuvia eriä ovat Virve-hanke, yhteispalvelupisteiden rahoitus ja vuoden 2010 väliaikainen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys. Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat vastaavat kuin kuluvana vuonna 2010 mukaan lukien toteutettu verovähennysten kompensaatio. Elatustuen palautusta koskeva arvio on ennakollisesti 36 miljoonaa euroa (6,89 euroa/asukas). Elatustuen saatavien palautusta ei käsitellä valtionosuutena. Se erotetaan siitä ja kirjataan aikanaan oman ohjeen mukaisesti vuodelle Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutraalisuuden toteuttamiseksi maksettava valtionosuuden lisäys vuodelle 2010 on euroa (2,89 euroa/asukas, ks. myös kohtaa verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Tästä on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Kuntakohtaiset tiedot ilmenevät taulukosta vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon laskemalla kuntajaon kohteena olevien kuntien lisäykset ja/tai vähennykset yhteen. Mahdolliset oikaisuvaatimukset ovat saattaneet muuttaa edellä mainittua päätöstä. Vertailulaskelma tehtiin jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 Kotikuntakorvaukset Valtiovarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen perusosan vuodelle 2011 kunnittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Iän mukaan määräytyvät kotikuntakorvaukset oppilasta kohti on laskettu valmiiksi Kuntaliiton Internet -sivuille samoin kuin kotikuntakorvausten yhteismäärä Tilastokeskukselle ilmoitettuihin oppilastietoihin perustuen. Korvausvelvollisuus vuodelle 2011 määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan lain mukaan oppilaan kotikunnan laskennallisista kustannuksista. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan yllä mainitun taulukon ja kerättyjen oppilastietojen mukaan keskitetysti niin, että kunnan ei tarvitse laskuttaa korvauksia, koska ne otetaan huomioon keskitetyssä maksatuksessa. Jos korvauksesta halutaan sopia toisin, on otettava huomioon, että keskitetysti tilastoajankohdan mukaan määräytyneet ja kohdennetut kotikuntakorvaukset eivät muutu. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3 momentti). Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset painotetulla oppilasmäärällä. Oppilasmäärää painotetaan esiopetuksessa luvulla 0,91, 7 12-vuotiaista luvulla 1,00 ja vuotiaista luvulla 1,35. Samoja painotuksia käyttäen saadaan korvauksen määrä oppilasta kohti 6- vuotiaalle (esiopetus), 7 12-vuotiaalle ja vuotiaalle. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten käsittelystä lausunnon (lausunto 93, ). Sairaalakoulujen, koulukotiopetuksen ja sijoitettujen lasten perusopetuksen osalta hoitopäiviin, koulupäiviin ja keskimääräisiin kustannuksiin perustuva kotikunnan korvausvelvollisuus säilyi entisenä. Tämä maksuosuus laskutetaan kotikunnalta ottamalla huomioon saadut keskitetysti maksetut kotikuntakorvaustulot ja muut mahdolliset valtionosuudet (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden johdosta opetuksen järjestäjänä saatu lisärahoitus). Kotikunnalla on maksuvelvollisuus, vaikka sopimusta ei olisikaan. Yksityisellä järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämislupa. Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin yleiskirjeet 9/2010 ja 13/2010, jotka koskevat sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuutta ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksia esi- ja perusopetusta koskeviin kuntien välisiin sopimuksiin. Mm. pidennetyn oppivelvollisuuden, lisäopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen lisärahoitus säilyy ylläpitäjä- ja oppilaskohtaisena sisältyen opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetustoimen yhteydessä. Vaikka opetusministeriö päättää tästä rahoituksesta, maksatus tapahtuu keskitetysti yhtenä kokonaisuutena peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Tämän rahoituksen laskennassa seuraavalle vuodelle käytetään jatkossakin opetuksen järjestäjän syyskuun 20. päivän oppilastietoja, jotka tarkistetaan varainhoitovuoden syyskuussa (keskiarvo). Tämä rahoitus tarkistetaan vuoden lopussa vastaamaan tarkistettua oppilasmäärää (maksatus varainhoitovuoden jälkeen helmikuussa). Yhteenveto Kuntaliiton Internet -sivuille on laadittu ennakollinen yhteenvetotaulukko peruspalvelujen valtionosuudesta osatekijöittäin ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus huomioon otettuna. Kirjanpidossa elatustukisaatavien palautukset sekä kotikun- 14 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

15 takorvausmenot ja -tulot erotetaan valtionosuuksista. Elatustuen palautusten määrä voidaan vähentää peruspalvelujen valtionosuudesta vähennysten ja lisäysten taulukon mukaisena (ennakollinen laskentaperuste 6,89 euroa/asukas). Kokonaisvaltionosuuden selvittämiseksi peruspalvelujen valtionosuuden määrään tulee lisätä tai siitä vähentää muu opetus- ja kulttuuritoimi, joka on yleensä kunnalla negatiivinen. Muun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty omassa kohdassaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kaikkea esi- ja perusopetukseen liittyvää rahoitusta ei saada ohjattua ikäluokkapohjaisesti (6 15-vuotiaat) lasketun peruspalvelujen valtionosuuden mukaan. Tästä syystä osa lisärahoituksesta määräytyy oppilas- ja ylläpitäjäkohtaisesti. Tämä rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän päätöksen mukaan, mutta yhdistetään maksatuksessa kunnan muihin valtionosuuksiin (kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yksi putki). Tässä rahoituksessa laskentapäivänä on entiseen tapaan syyskuun 20. päivä ja tarkistuspäivänä varainhoitovuoden syyskuun 20. päivä. Tästä rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 2. luvun :ssä. Ennakkorahoitus lasketaan muusta ylläpitäjäjärjestelmästä poiketen syyskuun laskentapäivästä koko varainhoitovuodelle vuosirahoituksena (ei esim. keskiarvona). Rahoitus maksetaan laskentapäivän ilmoituksen mukaan opetuksen järjestäjälle. Yksikköhinnat ja rahoituksen määräytyminen ovat seuraavat: Perusopetuksen lisäopetus rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä. Maahanmuuttajien valmistava opetus rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä. Valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta ei saa ilmoittaa perusopetuksen oppilaaksi eikä päinvastoin. Muut kuin oppivelvolliset rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,35 ja opiskelijamäärällä perusosaa alennetaan 49 %:lla, jos kysymyksessä on aikuisopiskelija (ei alennusta, jos on sisäoppilaitoksessa opiskeleva tai esiopetuksessa oleva 5 -vuotias, joka on pidennetyssä oppivelvollisuudessa) aineopiskelijoista myönnetään alempaa rahoitusta, josta säädetään asetuksella (vuoden 2011 yksikköhinta 3 594,49 euroa). Pidennetty oppivelvollisuus lievemmin vammaisen osalta rahoituksena suoritetaan määrä, joka on perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 2,41 ja opiskelijamäärällä. Vaikeammin vammaisen osalta kerroin on 3,86. Vuonna 2011 perushinta on 1,6 %:n indeksitarkistuksella 6 710,31 euroa (lievä vamma ,85 euroa, vaikea vamma ,80 euroa). Sisäoppilaitoslisä jos perusopetusta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti, rahoituksena myönnetään määrä, joka on 26 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yk- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 sikköhinnasta kerrottuna opiskelijamäärällä. Keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2011 on ,23 euroa (sisäoppilaitoslisä 2 762,30 euroa). Joustava perusopetus 7 9 vuosiluokkien oppilaille tarkoitetun joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin voidaan myöntää lisärahoitusta, joka saadaan oppilasmäärä kerrottuna toimintaa varten vahvistetulla yksikköhinnalla (vuoden 2010 yksikköhinta 3 352,80 euroa). Joustavasta perusopetuksesta on säädetty asetuksella 1768/2009. Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet ja omarahoitusosuus Ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus ja valtionosuudet. Yksikköhinnat ja rahoitus määräytyvät entiseen tapaan. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma aiempaa pienempi asukaskohtainen rahoitusosuus (esi- ja perusopetus siirtynyt kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteyteen). Vuoden 2011 ennakolliseksi asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 347,53 euroa/asukas. Vuoden 2010 ennakollinen rahoitusosuus oli 342,89 euroa/asukas. Rahoitusosuuden kasvuun vaikuttaa ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän kasvu. Valtionosuusprosentti on 41,89 (kunnanosuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmän rahoitus maksetaan tai vähennetään muun peruspalvelujen valtionosuuden maksatuksen yhteydessä keskitetysti. Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuuksista ja muista valtionosuuksista ei ole käytettävissä kuntakohtaisia laskelmia ennen joulukuun lopussa tehtävää opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä. Valtionosuuden arvion tekemisessä voi käyttää hyväksi Kuntaliiton Internet -sivuilla olevaa laskuria. Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2011 Yksikköhinnat on päätetty marraskuussa ja löytyvät kunnittain opetushallituksen Internet -sivuilta entiseen tapaan. Valtioneuvoston asetus (862/2010) keskimääräisistä yksikköhinnoista vuodelle 2011 on annettu Lukion yksikköhinta Lukion yksikköhinta määräytyy entiseen tapaan. Pienelle lukiolle lasketaan yksikköhinnan korotusta, jos opiskelijoiden määrä on alle 200. Aineopiskelu otetaan huomioon samoin kuin vuodelle 2010 (HE 119/2008, L 1039/2008 ja A 1151/2008). Lukion keskimääräinen yksikköhinta 1,6 %:n indeksitarkistus huomioonottaen on 6 136,17 euroa, jossa aineopiskelun vähennys 29,55 euroa on otettu huomioon (VN:n asetus 862/2010). Yli 18-vuotiaan yksikköhinta on 58 % ylläpitäjän yksikköhinnasta. Edellisen lukuvuoden kurssit muunnetaan laskennallisiksi opiskelijoiksi jakamalla kurssien määrä luvulla 15. Vuoden 2011 tasauskerroin on 0, Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhinnat Yksikköhinnat lasketaan oppilasta kohti koulutusalakohtaisesti kuten aiemminkin. Keskimääräisiksi yksikköhinnoiksi ja investointien osuudeksi (suluissa) 1,6 %:n indeksikorotus huomioon on päätetty seuraavat (VN:n asetus 862/2010): ammatillinen koulutus ,23 euroa (351,06 euroa) ammattikorkeakoulu 7 681,66 euroa (206,37 euroa) 16 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

17 oppisopimuskoulutus (peruskoulutus) 6 707,08 euroa (63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä hinnasta). Muut valtionosuudet ja yksikköhinnat, jotka eivät kuulu omarahoitusosuuden laskennan piiriin Muut yksikköhinnat määräytyvät myös entiseen tapaan. Kansalaisopiston tuntihinnan porrastus säilyy. Yksikköhintaa korotetaan 15 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli 100. Vuoden 2011 muut yksikköhinnat ovat seuraavat: - liikunta 12,00 euroa/asukas (ei korotusta), valtionosuus 29,70 % - nuorisotyö 15,00 euroa/alle 29 -vuotias asukas (korotus 0,50 euroa), valtionosuus 29,70 % - kansalaisopisto 78,37 euroa/tunti (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 57 % - taiteen perusopetus 70,10 euroa/tunti (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 57 % - teatterit euroa/henkilötyövuosi (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 37 % - orkesterit euroa/henkilötyövuosi (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 37 % - museot euroa/henkilötyövuosi (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 37 % - aamu- ja iltapäivätoiminta 22,43 euroa/ohjaustunti (ei korotusta). Oppilastietojen tilastointi Tilastokeskus selvittää vuosittain kotikuntakorvauksia ja muuta perusopetusta koskevat oppilastiedot helmikuussa Oppilaiden kotikunnat selvitetään Tilastokeskuksen kyselyllä vuosittain helmikuussa 1.2 ja 20.2 välisenä aikana. Kotikunta määräytyy varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan. Vuodelle 2011 kotikunnat ovat määräytyneet olleen tilanteen mukaan. Oppilas voidaan ilmoittaa vain kerran. Jos oppilas muuttaa ja se on tiedossa ennen vuoden vaihdetta, oppilas ilmoitetaan uuden koulun oppilaaksi. Jos mitään tietoa ei ole, oppilas ilmoitetaan vanhan koulun oppilaaksi. Ilmoittaja vastaa tiedon oikeellisuudesta. Esim. oikaisuvaatimus ei voi kohdistua kotikuntaan. Sähköisen lomakkeen voi täyttää vain järjestäjä (kunta) saamiensa tunnusten avulla, ei esim. yksittäinen koulu. Seuraavan kerran perusopetuksen kotikuntia tiedustellaan helmikuussa 2011 vuotta 2012 varten. Tietojen tarkkaan ja huolelliseen ilmoittamiseen tulee kiinnittää riittävää huomiota, koska jälkeenpäin tehdyt oikaisut on pääsääntöisesti tehtävä kuntien välillä. Virheelliset ilmoituksen viivyttävät kotikuntakorvausten oikeaa kohdentamista ja vaikuttavat saatavan valtionosuusennakon määrään. Jos kunnat sopivat keskenään tilastoidun kotikunnan muuttumisesta, on myös toteutettava tähän muutoksen perustuva maksatus, koska keskitettyä maksatusta ei jälkeenpäin muuteta. Kotikuntakorvauskyselyissä on ongelmia aiheutunut ns. sijoitettujen oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tiedoissa. Tilastojen parantamiseksi olisi sijoituksesta päättäneen kunnan ilmoitettava tällaisesta tapauksesta oman kunnan opetustoimelle ja sijoituskunnan sosiaalitoimelle. Puolestaan sijoituskunnan tulisi tehdä ilmoitus kuntansa opetustoimelle. Näin menetellen tiedonkulku paransi ja tilastot tulisivat heti oikein. Perusopetuksen valmistavassa koulutuksessa olevia oppilaita ei saa ilmoittaa perusopetusoppilaaksi eikä päinvastoin. Rahoitusperusteet ovat erilaiset ja myös tilaston vääristyvät. Jos maahanmuuttajataustainen oppilas suorittaa perusopetuksen oppi- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 määrää, hän ei voi samanaikaisesti olla maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa (nämä ilmoitukset 20.9 toteutettavassa kyselyssä). Perusopetuksen rahoituskysely syyskuussa Tilastokeskus kyselee erikseen perusopetuksen rahoitukseen vaikuttavia suorite- ja muita tietoja syyskuun rahoituskyselyssään, jonka tilastopäivä on 20. syyskuuta. Nämä annetut tiedot vaikuttavat opetusta järjestävän kunnan rahoitukseen. Mikäli ilmoitukset jäävät tekemättä, on vaarassa, että myös rahoitus jää tulematta tai viivästyy ilmoituksen puututtua. Tämän kyselyn tilastokeskus toteuttaa seuraavan kerran syyskuussa 2011 ja se vaikuttaa vuoden 2012 rahoitukseen. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat mm. lisäopetusoppilaat, pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevat, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa olevat (ks. edellinen kohta), pidennetyn oppivelvollisuuden 5-vuotiaiden esiopetuksessa olevat (näistä ei tule ikäluokan mukaista valtionosuutta), aamu- ja iltapäivätoiminnan tiedot, joustava perusopetus, perusopetuksen aineopetus ja ei-oppivelvollisten tiedot. Molempiin kyselyihin vastataan sähköisesti. Kyselyohjeisiin tulisi perehtyä huolellisesti ja varmistaa, että molempiin kyselyihin on myös vastattu. Tarkempia tietoja täyttöohjeista yms. saa myös Tilastokeskuksen yhteyshenkilöiltä, jotka on mainittu ohjeissa. On myös huomattava, että helmikuussa annettuja kotikuntatietoja ei syyskuun kyselyn perusteella mitenkään korjata. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2010 Päätösten oikaisut vuodelle 2010 Valtionosuuspäätökset vuodelle 2010 tehtiin Päätöksiä on muutettu kuluvan vuoden aikana joko valtionosuusviranomaisen tekemän itseoikaisun tai valtionosuuden saajan oikaisuvaatimuksen johdosta. Peruspalvelujen valtionosuuspäätös tehdään lähtökohtaisesti varainhoitovuodelle lopullisena. Muutoksia tulee vain poikkeustapauksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemiä päätöksiä sen sijaan korjataan säännönmukaisesti myös varanhoitovuoden aikana, yleensä toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa sekä joulukuussa tarkistuspäätös koko vuodelle, joka koskee kaikkia kuntia. Muut varainhoitovuoden aikana tehdyt korjauspäätökset eivät koske välttämättä kaikkia kuntia. Päätökset on toimitettu asianosaisille. Jotta valtionosuuskirjaukset tulisivat tehtyjen päätösten mukaisiksi oikein, tulisi päätöksistä (myös varainhoitovuoden aikana tehdyistä muutospäätöksistä) tiedottaa asianomaisille kirjanpitoyksiköille. Lisäksi päätöksistä kuten esim. kuntien peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta päätöksestä tulisi tiedottaa sosiaali- ja terveydenhuollosta ja esi- ja perusopetuksesta vastaaville. Yhteydenotoista päätellen tiedonkulussa on ollut puutteita. Muutospäätöksen jälkeen valtionosuuden kuukausierää muutetaan siten, että muutoksen vaikutus on jaettu tasan loppuvuoden kuukausille. Koska tilitys tehdään yhtenä kokonaisuutena kaikista päätöksistä, muuttaa niistä jokainen kuukausierää yleen- 18 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010

19 sä päätöstä seuraavasta kuukaudesta alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuun lopun tarkistuspäätös tulee maksuun kerralla helmi- maaliskuussa Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkemmat ohjeet kirjaamisesta ja siitä mitä eriä kuntien kirjanpidossa pidetään valtionosuuksina ja mitä ei (ks. esim. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausuntoa 93, joka on annettu ). Peruspalvelujen valtionosuus (VM Kuntaosasto) 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa päätöstä on muutettu (VM/1560/ /2010). Päätöksessä on kaikkien kuntien valtionosuutta muutettu seuraavien syiden takia: KELAN perimien ja kunnille tilitettävien elatustukisaatavien ja elatustuen liikamaksun ennakoiden korjauksen johdosta tilitystä on pienennetty kaikkien kuntien osalta siten, että alkuperäinen lisäys 6,02 euroa/asukas on tarkistettu todellisen mukaiseksi lisäykseksi eli 4,83 euroon asukasta kohti. Erotus peritään kunnilta tämän päätöksen perusteella. Lisäksi kaikilta kunnilta on peritty 0,11 euroa/asukas yksityisen kesken vuotta alkaneen perusopetuksen rahoittamiseksi. Tältä osin tehty päätös on kuitenkin virheellinen ja se oikaistaan niin, että virheellinen perintä palautetaan kunnille lokakuun tilityksestä alkaen (tehty uusi päätös, ks. alla). Lain mukaan tätä erää ei voida periä vuodelta Myöhempinä vuosina perintä kuitenkin toteutetaan ja on lain mukainen. Lisäksi yksittäisten kuntien kohdalla on tehty korjauspäätöksiä oikaisuvaatimusten johdosta valtionosuuksien määräytymiseen (esim. virheellisistä suoritelukumääristä johtuen). Päätös on voinut kohdistua myös valtionosuusjärjestelmämuutokseen. Näistä muutoksista on tiedotettu asianomaisille kunnille. 2. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa päätöstä on muutettu (VM1863/ /2010.). Muutoksen syynä on ollut heinäkuun päätöksessä virheellisesti perityn 0,11 euron/asukas palauttaminen kunnille. 3. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa päätöstä on muutettu (VM/2265/ /2010). Muutoksen syynä on ollut vuoden 2008 verotuksen perusteella vuodelle 2010 tehty verovähennysten kompensaation laskennassa tapahtunut virhe. Virhe on oikaistu ja otettu huomioon joulukuun tilityksessä. Lisäksi on tehty yksittäisiä kuntia koskevia maksatuksen muutoksia. Asianomaisia kuntia on informoitu. Kotikuntakorvauksen oppilasmääriä koskevat oikaisuvaatimukset, jotka on tehty yksipuolisesti, on hylätty (lain mukaan oikaisuvaatimusta kotikuntakorvauksen oppilasmääristä ei voida tehdä). Muutoksia voidaan tehdä eräissä tapauksissa hallinnollisena palveluna. Muutokset edellyttävät kummankin osapuolen tekemää yhteistä muutospyyntöä esim. silloin, kun on kyse kesken vuotta aloitettavasta/lopetettavasta perusopetuksen yhteistyöstä. Tällöin on mahdollista tehdä keskitetty useampaa oppilasta koskeva korjaus kotikuntakorvauksiin. Ilmoitukset tulisi tehdä VM:n Kuntaosastolle hyvissä ajoin ennen varainhoitovuoden alkua (lukukauden alkua). Yksittäisiä oppilaita koskevia virheellisiä kotikuntia ei clearing-järjestelmässä korjata. Tällaiset korjaukset on sovittava ja maksettava kuntien kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset Valtionosuuspäätökset Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt kaksi päätöstä, jotka koskevat yksittäisten kuntien valtionosuuden muuttumista kesken vuoden. Rahoituspäätökseen liittyy yleensä myös yksikköhintaa koskevan päätöksen muutos. Valtionosuutta tai rahoitus- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 ta koskeva raportti on löydettävissä myös opetushallituksen Internet -sivuilta osoitteesta kohdasta Raportit >Rahoitus >Rahoitus Raportti löytyy muodossa Yleinen ja Yksityiskohtainen. Samat raportit löytyvät myös maksuerä erittelyin, joissa näkyy mm. kuukausierä ja sen muutos. Myös näiden raporttien avulla voi jäljittää muutoksen kohdetta opetus- ja kulttuuriministeriön osalta. Raportit uusitaan aina kokonaan viimeisen päätöksen mukaiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset vuonna 2010: 1. Opetusministeriön päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ( nro 23/221/2009), päätöksen liitteenä asianomaisille toimitettu Raportti VOP6OS10, päätöksen muutos maksuerään toukokuun maksatuksesta alkaen. 2. Opetus ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ( nro 23/221/2009), päätöksen liitteenä asianomaisille toimitettu Raportti VOP6OS10, päätöksen muutos maksuerään elokuun alusta alkaen. 3. Vuoden lopussa tehtävä tarkistuspäätös kaikille kunnille, jossa oikaisupäätösten lisäksi on otettu huomioon asukaskohtaisen rahoitusosuuden vahvistamisen vaikutus valtionosuuteen. Vuoden 2010 asukaskohtaisen rahoitusosuus Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut vuoden 2010 lopulliseksi rahoitusosuudeksi 344,04 euroa/asukas (OKM ). Ennakollinen rahoitusosuus oli 342,89 euroa/asukas. Muutoksen vaikutus on otettu huomioon valtionosuuden tarkistuspäätöksessä ja otetaan huomioon maksatuksessa helmikuussa Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Lausunto 96/2010 (Liite 1 ) 96. Rahoitusomaisuusosakkeiden arvostaminen ja arvonmuutosten kirjaaminen Lausuntopyyntö Kaupunki, jäljempänä hakija, omistaa huomattavan määrän B Oyj pörssiyhtiön osakkeita, jotka se on saanut yrityssulautumisen yhteydessä. Pörssiosakkeet on merkitty kuntajaoston lausunnon 51/2001 mukaisesti rahoitusarvopapereihin, joiden arvonalennus kirjataan rahoituskuluihin ja arvonalentumisen aiheuttama kulukirjauksen oikaisu enintään hankintamenoon saakka rahoitustuottoihin. Hakija sai vuonna 2005 em. osakkeiden osinkoina osan rahana ja osan toisen pörssiyhtiön, C Oyj:n, osakkeina. Sekä rahana että osakkeina maksettu osinkosumma kirjattiin rahoitustuotoksi. C Oyj:n osakkeiden arvo on sen jälkeen alentunut ja hakija on kirjannut arvonalennuksen 2008 tilinpäätöksessä. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kirjattiin arvon palautumista, kun kyseisten C Oyj:n osakkeiden arvo oli noussut aiemmasta kirjanpitoon merkitystä arvosta. 20 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2010