NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Syyskuu 2010

Transkriptio

1 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Nord Stream Ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä Lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset Syyskuu 2010 Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 1 / 84

2 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Asiakas: Otsikko Nord Stream AG Nord Stream, ammusten raivaus Suomen talousvyöhykkeellä, lopulliset ammuskohtaiset tarkkailutulokset Johtopäätökset 1 Kaikki 49 ammusta, jotka oli raivattava ennen putkilinjan asennusta, on raivattu menestyksekkäästi. 2 Kaikkien raivaustöiden ympäristövaikutukset olivat merkittävästi ammuskohtaisissa arvioinneissa arvioitua vähäisempiä. Arviointien arviot perustuivat tilanteisiin, joissa pahin vaihtoehto olisi toteutunut. - Raivattujen räjähdyspanosten kokonaispaino oli noin 60 prosenttia ennakoidusta ja etukäteen arvioidusta kokonaispainosta - Vapautuneen sedimentin kokonaismäärä oli noin 10 prosenttia arvioidusta kokonaismäärästä - Mitatut keskimääräiset virtausnopeudet vesipatsaassa olivat paljon pienempiä kuin 0,2 m/s, eikä pohjavirtausten voimakkuus ylittänyt arvoa 0,3 m/s - Sedimenttien ja haitta-aineiden leviämistä tarkkailtiin viidessä raivauspaikassa, joissa ei havaittu ennakoitua sameuden leviämistä - Rekisteröidyt paineaaltojen huippuarvot olivat yleisesti ennakoitua alhaisempia - räjäytystoimia havaittiin vain yksi merinisäkäs, joka onnistuttiin karkottamaan karkotuslaitteilla; vahingoittuneita tai kuolleita merinisäkkäitä ei havaittu - Suhteellisen pieni määrä kaloja, lähinnä silakoita, kuoli raivaustoimien seurauksena - Vahingoittuneita tai kuolleita lintuja ei havaittu; merilinnuista tehtiin havaintoja lähinnä ruokailemassa kuolleilla tai kuolevilla kaloilla raivaustoimien jälkeen - Tynnyrien ei ole havaittu siirtyneen; yksi riskiluokan 3 tynnyri (R ) vahingoittui ROV-tarkastuksessa, mutta sen sisältö osoittautui olevan sedimenttiä; yksi riskiluokan 0 tynnyri (R ) vahingoittui ROV-tarkastuksessa ennen ammusten raivausta aiheuttamatta sisällön valumista mereen - Vaikutuksia kulttuuriperintökohteisiin ei havaittu - Vaikutuksia kaapeli-infrastruktuuriin ei havaittu - Vaikutukset laivaliikenteeseen olivat väliaikaisia ja vähäisiä. 3 Ammusten raivaustoimista Venäjän vesillä ei aiheutunut mitattavissa olevia rajat ylittäviä vaikutuksia vedenlaatuun Suomen vesillä. räjäytystä tehtyjen virtausmittausten tulosten perusteella Suomen vesillä tehtyjen ammusten raivaustoimien ei arvioida aiheuttaneen merkittäviä rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeellä. 4 Ammusten raivaustoimien tarkkailussa on noudatettu ammusten raivausluvassa ja vesiluvassa määritettyjä ehtoja. Suositukset 1 Kerättyjä mittaustietoja on suositeltavaa käyttää (1) sedimentin leviämisen laskemiseen käytettävän virtaus- ja hiukkasmallin validointiin sekä (2) kraatterin mittojen (läpimitta, syvyys ja tilavuus) ja paineaallon leviämisen laskentatavan päivittämiseen ja tarkentamiseen. Näin vaikutukset pystytään arvioimaan entistä paremmin vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Sopimuksen viite: PO Raportin tunniste: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A Versi Tekijä Päivämäärä Tila Tarkastettu Hyväksytty o 0 MtH/RBI Ensimmäinen luonnos RBI 1 MtH/RBI Toinen luonnos RBI 2 MtH/RBI Luonnos NSPtarkistusta RBI varten 3 MtH/RBI Luonnos NSPtarkistusta RBI varten 4 MtH/RBI Luonnos NSPtarkistusta Tiina Salonen RBI varten A Maarten t Hart/ Romke Bijker Lopullinen Tiina Salonen Romke Bijker Tiedoston G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10.pdf nimi: Valmistelija: Witteveen+Bos K.R.Poststraat 100-3, Heerenveen, The Netherlands, T: , M: Internet: s-posti: romke.bijker@acrb.nl Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 2 / 84

3 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Sisällys Lyhenteet ja määritelmät Johdanto Yleistä Tausta Luvat ja tarkkailu Ammusten raivaustoimet Valmistelu ja suunnitelmat Ammusten raivausvaiheet Raivattujen ammusten kuvaus Tarkkailutoimet Sijainnit Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö Bioottinen ympäristö Taloudelliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet Suojelualueet ja tarkkailuasemat Ympäristöolosuhteet Yleiset sääolosuhteet Virtausolosuhteet Tarkkailutulokset ja vaikutusten arviointi Johdanto Vaikutukset fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön Merenpohja Veden ja sedimentin laatu Melu ja paineaallot Seismiset tapahtumat Vaikutukset bioottiseen ympäristöön Pohjaeliöstö Kalat ja kalakannat Merinisäkkäät Merilinnut Vaikutukset talouselämään ja ihmisiin Kulttuuriperintö Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 3 / 84

4 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Infrastruktuuri Tynnyrit Laivaliikenne Jäteaineksen nostaminen ja raivauksen vahvistaminen Vaikutukset suojelualueisiin ja tarkkailuasemiin Suojelualueet Seuranta-asemat Odottamattomat havainnot ja suunnittelemattomat tapahtumat Odottamattomat havainnot Odottamattomat tapahtumat Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Vaikutukset Venäjältä Suomeen Vaikutukset Suomesta Viroon Arvioiden vahvistaminen ja opitut asiat Arviointilomakkeen ja -mallin vahvistaminen Opitut asiat Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Suositukset Viitteet Liite 1 Ammusyhteenveto... Liite 2 Yhteenvetotaulukko vaikutuksista... Liite 3 Visuaalisen ja akustisen tarkastelun tulokset... Päivä ja aika kertoo jokaisen ammuksen raivauksen ajankohdan; visuaalisen tarkastelun päivät ja ajat on esitetty kuvissa.... F1B (R-W6F-10747) Vanadium... F2 (R-E7B-10466) Caesium... F3 (R ) Calsium... F4 (R ) Carbon... F5 (R-8AG-W-014) Chromium... F6 (R-8AG-W-009) Cobalt... F7 (R-E8C-10223) Copper... F8 (R-W8A-10317) Tungsten... F9 (R-8CG-E-004) Gold... F10 (R-8CG-E-003) Helium... F11 (R-W8A-10312) Hydrogen... Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 4 / 84

5 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: F12 (R-W8A-10313) Iron... F13 (G ) Krypton... F14 (R-W8A-10005) Lithium... F15 (R-8CG-E-002) Magnesium... F15B (R ) Indium... F16 (R-8CG-E-001) Neon... F17 (R ) Nickel... F18 (R ) Nitrogen... F19 (R-09-27) Zinc... F20 (S ) Palladium... F21 (R-09-04) Platinum... F22 (R ) Potassium... F23 (R ) Silver... F25+F26 (R ) Suplhur... F27 (R ) Ksenon... F33 (R ) Aluminium... F34 (R ) Lead... F35 (R ) Osmium... F36 (R ) Iridium... F37 (R ) Rhodium... F38 (R ) Gallium... F38B (R FAB) Terbium... F38C (R FAB) Fluorine... F38D (R FAB) Astatine... F38E (R FAB) Nobelium... F38F (R FAB) Mendelevium... F38G (R FAB) Plutonium... F38H (R FAB) Protactinium... F38J (R FAB) Tritium... F38K (R FAB) Deuterium... F39 (R ) Germanium... F40 (08-R-90) Thallium... F41 (R ) Arsenic... F42 (R ) Phosphorus... F43 (R ) Polonium... F44 (R ) Thorium... F45 (R ) Samarium... Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 5 / 84

6 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: F46 (R ) Hafnium... Liite 4 Virtauksen tarkkailu... Liite 4.1 Virtauksen tarkkailutulokset joulukuussa Liite 4.2 Virtauksen tarkkailutulokset huhtikuussa Liite 4.3 Virtauksen tarkkailutulokset toukokuussa Liite 4.4 Virtauksen tarkkailutulokset kesäkuussa Liite 5 Poikkeamaraportit... Liite 5.1 Vahinkoraportti tynnyristä R Liite 5.2 Vahinkoraportti tynnyristä R Liite 6 Sedimentin leviämisen tarkkailu... Liite 6.1 Veden, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu ammusten raivauksen aikana Suomenlahdella syksyllä Liite 6.2 Veden, sedimentin ja pohjaeliöstön tarkkailu ammusten raivauksen aikana Suomenlahdella keväällä Liite 6.3 Veden laadun ja virtausten tarkkailu Nord Stream -toimenpiteiden aikana Suomenlahdella lokakuun 2009 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana... Liite 7 Tietoa käytetyistä instrumenteista... Liite 8 Esimerkki miinakohtaisesta F17:n, (R ) Nickel, raivausasiakirjasta... Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 6 / 84

7 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Lyhenteet ja määritelmät ADCP BM CTD DSV EEZ YVA ITL GoF KP MBES M-by-M MP MV N.A. Ääniseurantapoiju Q2 ROV WFEPA WP Acoustic Doppler Current Profiler, akustinen virtausmittari Blast Monitor, huippupaineen mittauslaite Johtavuus, lämpötila, syvyys (Conductivity, Temperature, Depth) Sukellustukialus Talousvyöhyke Ympäristövaikutusten arviointi Ilmatieteen laitos Suomenlahti Kilometre Point, kilometrikohta Monikeilakaikuluotain Ammuskohtainen arviointi (munition by munition assessment) Ammusten raivauslupa (Munitions Permit): Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2. lokakuuta 2009 antama päätös 83/2009/2 Moottorialus (Motor Vessel) Ei tiedossa (not applicable) Passiivinen äänivalvonta Vuoden toinen neljännes; 1. huhtikuuta ja 30. kesäkuuta välinen ajanjakso Kauko-ohjattu vedenalainen laite (Remotely Operated Vehicle) Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Vesilupa: Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12. helmikuuta 2010 antama päätös 4/2010/4. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 7 / 84

8 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Johdanto Tämä luku Tässä luvussa on esitetty yleisiä taustatietoja hankkeesta, ympäristövaikutusten arvioinnista ja lupamenettelystä. 1.1 Yleistä Yleistä Nord Stream -hankkeessa on kyse kahden rinnakkaisen 48 tuuman putkilinjan vetämisestä Venäjän Viipurista Saksan Lubiminiin Itämeren kautta. Kummankin putkilinjan kokonaispituus on noin kilometriä. Putkilinjojen reitillä tunnistettiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia ammuksia, jotka oli raivattava putkilinjojen turvallisen asentamisen ja eheänä säilymisen varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. 1.2 Tausta Tutkimus Ympäristövaikutusten arviointi Ammuskohtainen arviointi Eri puolilla merenpohjaa tiedetään olevan ammuksia Itämeressä ja erityisesti Suomenlahdessa. Ammusten raivausta voitiin tarkastella oikeassa laajuudessa hankkeen valmisteluvaiheessa toteutetun laajan tutkimusohjelman ansiosta. Alustavissa tutkimuksissa selvisi, että 31 ammusta on raivattava turvakäytävältä Suomen talousvyöhykkeeltä. Tieto muodosti perustan YVA-prosessille. Arvio ammusten raivauksen ympäristövaikutuksista on esitetty Itämeren poikki kulkevan maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointiraportissa /58/ 1, joka luovutettiin 6. maaliskuuta Kansallisen YVA-selvityksen liitteenä on koko hanketta koskeva Espoo-raportti, joka laadittiin osana Espoon kuulemismenettelyä /59/. Asiakirjoihin sisältyi erillinen avaintehtäväraportti /60/, joka käsitteli tavanomaisia ja kemiallisia ammuksia koko reitin varrella. Lupamenettelyn aikana ilmeni tarve laatia tarkkoja ammuskohtaisia arviointeja. Tärkeimmät syyt ovat lyhyesti seuraavat: - Ammusten raivaustoimet oli suunniteltava ja toteutettava siten, että niistä koituisi mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia ja että esimerkiksi mahdolliset vuorovaikutussuhteet raivaustoimien välillä voitaisiin ehkäistä mahdollisuuksien mukaan - Ankkurikäytävän tutkimuksessa ja kontrollitutkimuksissa sekä alunperin tunnistettujen ammusten ympärillä tehdyissä suojavyöhykkeen tutkimuksissa havaittiin aiemmin tunnistamattomia ammuksia, jotka myös oli raivattava. Tämän perusteella laadittiin ammuskohtaisia ympäristövaikutusten arviointiraportteja 2 /68//70//69//71//73//74//75/, jotka luovutettiin viranomaisille ja joita käytettiin lupien perusteena. Arvioidut vaikutukset Ammusten raivauksesta aiheutuvat vaikutukset arvioitiin YVA-raportissa yleisesti paikallisiksi, väliaikaisiksi ja vähäisiksi. Ammuskohtaisissa arvioissa 1 Viitteet on numeroitu merkitsemällä numero viivojen väliin (/--/) ja lueteltu numero- ja aakkosjärjestyksessä viimeisen luvun jälkeen olevassa lähdeluettelossa. 2 Jäljempänä käytetään nimitystä ammuskohtaiset arviot. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 8 / 84

9 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: esitettiin yksityiskohtaiset arviot kraatterien mitoista, paineaallon etenemisestä ja alueista, joilla kaloihin ja merinisäkkäisiin kohdistuisi vaikutuksia. Myös ennakoituja vaikutuksia kulttuuriperintökohteisiin (hylkyihin), olemassa olevaan infrastruktuuriin (kaapeleihin) ja tynnyreihin (vanhat tynnyrit ja vastaavat kohteet) tarkasteltiin ammuskohtaisesti. Yksityiskohtaisissa vaikutusten arvioinneissa vahvistettiin, että ennakoidut vaikutukset ovat paikallisia, väliaikaisia ja vähäisiä. 1.3 Luvat ja tarkkailu Luvat Lupamääräykset Taulukko 1.1 Luvat perustuvat YVA-raporttiin ja ammuskohtaisiin arvioihin. Ensimmäiset 28 ammusta raivattiin turvakäytävästä osana ensimmäistä vaihetta, erillisen ammusten raivausluvan puitteissa /86/. Ankkurikäytävässä ja laajennetun asennuskäytävän tutkimuksissa tunnistettiin 15 uutta ammusta, jotka myös oli raivattava. Niiden raivauslupa sisältyi Nord Stream -putkilinjajärjestelmän yleiseen asennus- ja käyttölupaan /84/, joka kattoi ammusten raivauksen toisen vaiheen. Nämä luvat kattavat myös muiden ammusten raivauksen asennus- ja ankkurikäytävissä, jos lisää ammuksia tunnistetaan raivaustöiden ja niihin liittyvien tutkimusten aikana. Ehtona on kuitenkin, että ammusten raivauksen vaikutukset arvioidaan samalla tavalla kuin kaikkien aiemmin tunnistettujen ammusten ja että raivaustarve on perusteltu. Taulukko 1.1 luo yleiskuvan ammusten raivaukseen liittyvistä lupamääräyksistä, jotka sisältyvät seuraaviin lupiin: - Ammusten raivauslupa vaiheen 1 raivausta varten: o Päätös 83/2009/2, joka on annettu 2. lokakuuta Koko hankkeen vesilupa, joka kattaa ammusten raivauksen vaiheen 2: o Päätös 4/2010/4, joka on annettu 12. helmikuuta Yleiskuva ammusten raivausta koskevista lupaehdoista Tässä raportissa: liite liite 3 Liite liite Määräys luvassa: Sotatarvikkei Vesilupa Kuvaus den raivauslupa Räjäytettävä kohde tarkistetaan ennen räjäytystä - Tynnyrit tarkastetaan silmämääräisesti 1 km:n säteellä ennen räjäytystä ja sen jälkeen o Sotatarvikkeiden raivauslupa: kaikki tynnyrit 6. toukokuuta 2010 asti vain riskiluokan 2 ja 3 tynnyrit sen jälkeen o Vesilupa: kaikki riskiluokan 2 ja 3 tynnyrit - Vaurioituneista tynnyreistä on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa ja onnettomuudet on selvitettävä tarkkailuraportissa - Kaapelit tarkastetaan silmämääräisesti 1 km:n säteellä ennen räjäytystä ja sen jälkeen Merinisäkkäiden, kalaparvien ja merilintujen havainnointi on aloitettava vähintään 30 minuuttia ennen aiottua räjäytystä turvallisuusvyöhykkeellä - Turvallisuusvyöhykkeen säde: o 1,5 km, kun räjähteen varaus on alle 100 kg o 2,0 km, kun räjähteen varaus on kg o 2,5 km, kun räjähteen varaus on kg o 3,0 km, kun räjähteen varaus on yli 500 kg. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 9 / 84

10 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Havainnointi toteutetaan akustisilla menetelmillä ja näköhavainnoin - Jos merinisäkkäitä tai merkittäviä kala- tai merilintuparvia havaitaan alueella, räjäytystä lykätään, kunnes ne on karkotettu alueelta - Jos raivauspaikassa lepää tai ruokailee merkittäviä lintuparvia, raivaustoimia lykätään, kunnes ne ovat väistyneet - Kaikissa raivauspaikoissa kalat karkotetaan karkotuspanoksella ennen ammusten räjäytystä 3 18 räjäytystä on varmistettava, ettei 2 km:n etäisyydellä ole aluksia tai pienveneitä Raivausmenetelmien ja -aikataulun on oltava sellaisia, että raivaustyön vaikutukset mereen ja merialueiden käyttöön ovat mahdollisimman vähäiset - Raivaustoimia tehdään vain kun alue on jäätön - Raivaustoimiin ei ryhdytä kalojen kutuaikana eikä merinisäkkäiden lisääntymisaikana - Räjäytyksiä ei tehdä sääolosuhteissa, joissa virtaukset ovat voimakkaita - Virtausmittaukset lähetetään alueellisesti valvontavastuussa olevaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja niiden tulokset esitetään tarkkailun yhteenvedossa Raivaustöiden lopuksi sotatarvikkeiden jäänteet poistetaan räjäytysalueelta - Kuolleet ja vahingoittuneet kalat poistetaan aina mahdollisuuksien mukaan Kaasuputken asennuskäytävästä tai sen välittömästä läheisyydestä raivaustöiden tai niihin liittyvien tutkimusten aikana löytyvien aiemmin havaitsemattomien sotatarvikkeiden vaikutusten arvioinnissa ja raivaamisessa on meneteltävä hakemussuunnitelmassa määritellyllä tavalla - Kaikista uusista kohteista on ilmoitettava ja ennen räjäytystä on toimitettava vähintään seuraavat tiedot: o tarkka sijainti o tiedot lähialueista o arvio liikkeelle lähtevästä sedimentistä ja haitta-aineista o raivaustarpeen perustelut Hylkykohteet tarkastetaan ennen ja jälkeen räjäytyksen - Museovirastolle ilmoitetaan raivauksen aloittamisesta etukäteen - Museovirastolle toimitetaan mahdollisimman pian raivauksen jälkeen tieto tarkastuspäivämäärästä ja arvio räjäytysten vaikutuksista - Sotatarvikkeiden raivauslupa: o MB /Rusalka o S o 3_9 o 4_9 o S Vesilupa: o S o R Ei tiedossa 23 Sotatarvikkeiden raivaamiseen liittyviä määräyksiä voidaan tarkistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän sotatarvikkeiden raivausluvan ehdon 12 mukaisen selvityksen perusteella Raivaustöiden aikataulu suunnitellaan - Ammusten raivauslupa: o Tiedot lähetetään F6 F20:n osalta Merenkulkulaitokselle /88//89/ /90//91/ Taulukko liite 3 Taulukko 1.2 /88/ Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 10 / 84

11 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: viimeistään 6 kuukautta ennen räjäytystä - Vesilupa: o Jos raivaustyöt aiheuttavat tilapäisiä muutoksia reittijakojärjestelmässä, tiedot suunnitellusta aikataulusta ja töiden etenemisestä toimitetaan vähintään kuusi kuukautta ennen töiden aloittamista o Tarkennettu aikataulu ja suunnitelma toimitetaan Liikenneviraston Meriosastolle viimeistään neljä kuukautta ennen raivaustöiden aloittamista o Lopullinen aikataulu toimitetaan Liikenneviraston Meriosastolle viimeistään kuukausi ennen töiden aloittamista 9 25 Luvanhaltija toimittaa Suomenlahden merivartioston johtokeskukselle (sotatarvikkeiden raivausluvan mukaisesti) ja Rajavartiolaitokselle (vesiluvan mukaisesti) sähköisen ilmoituksen seuraavista asioista: - Raivauksen yleissuunnitelma ja operoivien alusten ja ilma-alusten kaikki tiedot - Kuukausisuunnitelma - Viikkosuunnitelma - Päiväsuunnitelma - Miehistön vaihdoista ilmoitetaan vähintään 48 tuntia ennen vaihtoa - Annettaessa ilmoitusta räjäytysajasta, räjäytyspaikasta, turvallisuusvyöhykkeestä, onnettomuuksista, virhetoiminnoista, suunnitelmasta poikkeamisesta tai meriympäristöä uhkaavista tapahtumista noudatetaan kansainvälisiä merenkulun määräyksiä hätä- ja turvallisuusviestityksestä sekä Rajavartiolaitoksen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten ohjeita Kaikki edellä määritetyt tiedot on lähetty Suomenlahden merivartioston johtokeskukselle ja Rajavartiolaitokselle Korvaukset Luvanhaltija tarkkailee vaikutuksia merialueiden o veden laatuun o pohjan rakenteeseen o sedimenttien liikkeelle lähtöön o olosuhteiden palautumiseen - Vain ammusten raivauslupa: Luvanhaltijan tarkkailee seuraavia: o rehevöityminen o haitallisten aineiden vaikutukset eliöstöön - Vain ammusten raivauslupa: Sedimenttinäytteet otetaan VOM 1 3- ja VOHE 1 2-kohteissa 50:n, 100:n, 200:n, 400:n, 800:n, 1 600:n ja metrin etäisyydellä räjäytetystä sotatarvikkeesta - Ammusten raivauslupa: o Tarkkailu tehdään muilta osin päivätyn tarkkailuohjelman (versio D1) mukaisesti; tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa asianmukaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla - Vesilupa: o Tarkkailussa noudatetaan muilta osin Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi -asiakirjaa (versio C2), joka on päivätty 8. helmikuuta 2010 ja jonka liitteenä on Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi -asiakirja (versio 02). Suunnitelmaa voidaan tarkentaa asianmukaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla - Tarkkailutoimien tulokset ja niiden yhteenveto lähetetään seuraaville: o Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY- 5.2 Tämä raportti Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 11 / 84

12 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: keskuksille 3 o Länsi-Turunmaan, Espoon, Hangon, Helsingin, Raaseporin, Loviisan ja Porvoon ympäristönsuojeluviranomaiset o Kemiönsaaren, Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion, Pernajan, Sipoon, Kökarin ja Lemlandin ympäristönsuojeluviranomaiset - Tulokset ja yhteenveto toimitetaan viimeistään kolme kuukautta raivaustöiden päättymisen jälkeen. - Odottamattomista tapahtumista ja löydyistä raportoidaan välittömästi. 12 Ei - Jos ammukset raivataan kahdessa vaiheessa (ja vaiheiden välillä on tiedo vähintään kahden kuukauden jakso), luvan saajan on tehtävä ssa raivaustoimien tarkkailutulosten ja havaintojen perusteella raportti räjäytysten vaikutuksista ja verrattava todellisia vaikutuksia ennalta arvioituihin vaikutuksiin. - Selvitys toimitetaan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään kuukausi raivaustöiden ensimmäisen vaiheen päättymisen jälkeen Työt tehdään ja keskeiset osat valmistuvat kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen sitovasta voimaantulosta Töiden aloittamisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti seuraaville tahoille: o Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille o Liikenneviraston Meriosastolle - Aloitusilmoituksessa kerrotaan seuraavat tiedot: o suunnitelma raivaustöistä ja niiden aikataulu o tiedotussuunnitelma ja o yhteyshenkilön yhteystiedot Töiden valmistumisesta ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti 60 päivän kuluessa seuraaville tahoille: o Aluehallintovirasto (entinen ympäristölupavirasto) o Rajavartiolaitos o Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset 4 o Liikenneviraston Meriosasto (entinen Merenkulkulaitos). Liite 5 /88/ Tarkkailuohjelmat Viranomaiset hyväksyivät ennen ammusten raivaustoimien aloittamista laaditut yksityiskohtaiset tarkkailuohjelmat. Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi -asiakirja /63/ laadittiin ammusten raivauksen ensimmäistä vaihetta varten. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyi ohjelman 2. lokakuuta 2009 päätöksellä nro 83/2009/2. Toista vaihetta varten laadittiin Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi -asiakirja /65/, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi 12. helmikuuta 2010 päätöksellä nro 4/2010/4. Ympäristöntarkkailuohjelmat kehitettiin täyttämään seuraavat tavoitteet: sen valvominen, että ammusten raivaus suoritetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti sen valvominen, että ammusten raivaaminen ei aiheuta aikaisemmin tunnistamattomia vaikutuksia tai ennakoitua suurempia vaikutuksia 3 Hallinnon uudelleenjärjestelyjen tuloksena alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä ympäristökeskukset on yhdistetty. Ne ovat olleet 1. tammikuuta 2010 alkaen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. 4 Sama kuin aiempi alaviite: Hallinnon uudelleenjärjestelyjen tuloksena alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä ympäristökeskukset on yhdistetty. Ne ovat olleet 1. tammikuuta 2010 alkaen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 12 / 84

13 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: ympäristön palautumisen valvominen ammusten raivauksen jälkeen ympäristövaikutusten ennakoinnissa käytettyjen mallinnustulosten oikeellisuuden varmistaminen. Lisäksi on laadittu Rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuohjelma Suomi - asiakirja /67/ rajat ylittävien vaikutusten tarkkailemiseksi Viron talousvyöhykkeellä. Viron ulkoministeriö on hyväksynyt asiakirjan 7. kesäkuuta 2010 suostumuksellaan nro 71. Ilmoitukset Ammusten raivaustoimista vuonna 2009 saatujen kokemusten ja päätösten nro 83/2009/2 ja nro 4/2010/4 jälkeen valmistuneiden ammusten suojavyöhykkeiden tutkimustulosten (katso luku 2.1) perusteella Uudenmaan ja Lounais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille lähetettiin 21. huhtikuuta 2010 ehdotus kummankin ohjelman tarkentamisesta. Tutkimuksissa löydettiin lisäammuksia, jotka sijaitsivat niin lähellä alkuperäisiä ammuksia, että myös ne oli raivattava ketjuräjähdyksien riskin vähentämiseksi. Lupamääräysten mukaisesti viranomaisille on lähetetty ilmoituksia raivaustöiden aikana, joiden yhteenveto on esitetty taulukossa 1.2. Ilmoituksia tehtiin esimerkiksi aiemmin havaitsemattomista ammuksista, jotka tunnistettiin kontrollitutkimusten ja ammusten raivausta edeltäneiden tutkimusten aikana, putkilinjan reitin pienistä muutoksista kahdeksan ammuksen raivaustarpeen poistamiseksi ja raivaus- ja tarkkailumenetelmiin liittyvistä pienistä muutoksista miinakohtaisten raivaussuunnitelmien mukaisesti. Ilmoituksissa lisäammuksista esitettiin erilliset ammuskohtaiset arviot ja ehdotukset hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi tarvittaessa. Taulukko 1.2 Ilmoituksen nro Yleiskuva kaikista lähetetyistä ilmoituksista, jotka liittyvät ammusten raivaustoimiin Suomen talousvyöhykkeellä Lupa Am- Ve- Asia mus- ten lu- si- Päivämäärräys Mää- raipvauslupa Ammuskohtaisen väliaikaraportin jättäminen vuonna 2009 raivattujen ammusten F1 F5 ympäristövaikutusten tarkkailutuloksista Hakemus päätöksen nro 83/2009/2 määräyksen 1 muuttamisesta päätöksen nro 4/2010/4 määräystä vastaavaksi Ilmoitus uusista raivattavista ammuksista (F15B, F24B, F24C 6 ja F43 F46) ja ammuksen F16 räjähdyspanoksen suurenemisesta 30 kg:sta 300 kg:aan 21 Ehdotus tarkkailuohjelmien (G-PE-PER-REP-000-EMPFINMU- E, G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-C2, G-PE-PER-REP EMPFIMU2-02) muuttamiseksi tunnistettujen uusien ammusten ja vuonna 2009 saatujen kokemusten perusteella 32 (katso väliraportti) Ilmoitus tynnyrin R vahingoittumisesta ROVlaitteella tehdyssä visuaalisessa tarkastuksessa ennen ammuksen F19 räjäyttämistä ja arvio vahingon mahdollisista vaikutuksista Ilmoitus tynnyrin R vahingoittumisesta ROVlaitteella tehdyssä visuaalisessa tarkastuksessa ammuksen F40 räjäyttämisen jälkeen ja arvio vahingon Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 13 / 84

14 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: mahdollisista vaikutuksista Väliraportin lähettäminen virtauksien tarkkailutuloksista huhtikuun 2010 raivaustoimien aikana Täydennys (arvio ammuskohtaisista vaikutuksista) ilmoitukseen uusista raivattavista ammuksista (F43 F46) Ehdotus tarkkailuohjelman (G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-02) muuttamiseksi Tarkennus ilmoitukseen uusista raivattavista ammuksista (F43 F46): ammusten F43 ja F44 räjähdyspanoksen suureneminen 40 kg:sta 300 kg:aan ja päivitetty arvio ammuskohtaisista vaikutuksista Ilmoitus putkilinjan reitin pienistä muutoksista ammusten F24, F24B, F24C ja F28-F32 raivaustarpeen poistamiseksi Ehdotus tarkkailuohjelmien (G-PE-PER-REP-000-EMPFINMU- E, G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI-C2, G-PE-PER-REP-000- EMPFIMU2-02) muuttamiseksi Ehdotus tarkkailuohjelman (G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-02) muuttamiseksi siten, että vedenlaatua tarkkaillaan aluksesta ammuksen F44 ympäristövaikutusten määrittämiseksi ammuksen räjähdyspanoksen arvioitua suuremman painon perusteella ilmoituksen 14/05 mukaisesti Ilmoitus ammusten F37 ja F38 kontrollitutkimusten perusteella arvioitua suuremmista räjähdyspanoksista sekä ammusten siirtämisestä toiseen sijaintiin ennen räjäyttämistä lähellä olevan kaapelin EE-SF2 vuoksi Ehdotus tarkkailuohjelman (G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-02) muuttamiseksi Ilmoitus uusista raivattavista ammuksista (F38B F38I) ja niiden siirtämisestä uuteen sijaintiin ennen räjäyttämistä kaapelin EE-SF2 läheisen sijainnin vuoksi Ehdotus tarkkailuohjelman (G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-02) muuttamiseksi Täydennys tehtyyn ilmoitukseen: ammuskohtainen vaikutusten arviointi G-PE-EIA-REP MUNCLFIN-B, G-PE-EIA-REP-000-MUNCLFES-C, G-PE-EIA- REP-000-MCLFP2EN-A Ilmoitus uusista raivattavista ammuksista (F38J, F38K), ammuksen F38J siirtämisestä uuteen sijaintiin ennen räjäyttämistä, ammusten F38K ja F38G räjäyttämisestä paikallaan ja ammuksen F38I vahvistumisesta peräosaksi, joka ei vaadi raivausta Ehdotus tarkkailuohjelman (G-PE-PER-REP-000-EMPFIMU2-02) muuttamiseksi Väliraportin lähettäminen virtauksien tarkkailutuloksista toukokuun 2010 raivaustoimien aikana Väliraportin lähettäminen virtauksien tarkkailutuloksista kesäkuun 2010 raivaustoimien aikana Väliraportin lähettäminen alustavista vedenlaadun tarkkailutuloksista ammusten raivaustoimien aikana vuonna Hyväksynnät Taulukko 1.3 antaa yleiskuvan asianmukaisten viranomaisten hyväksymiskirjeistä, jotka liittyvät taulukossa 1.2 listattuihin ilmoituksiin ja Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 14 / 84

15 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: ja lupamääräyksiin. Tarkkailuohjelmien tarkennusehdotukset, jotka on lähetetty viranomaisille, on hyväksytty 4. ja 23. kesäkuuta 2010 kirjatuilla kirjeillä, kuten taulukossa 1.3 on esitetty. Hyväksytyt muutokset sisältyvät Ammusten raivauksen tarkkailuohjelma Suomi -asiakirjan /64/ versioon G ja Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi -asiakirjan /66/ versioon B. Näihin ohjelmiin perustuvat tarkkailutoimet on esitetty luvussa 3. Taulukko 1.3 Ilmoituksen nro , 7, 9, 10, 11, Yleiskuva viranomaisten hyväksymiskirjeistä, jotka liittyvät ammusten raivaustoimiin Suomen talousvyöhykkeellä Hyväksymiskirjeen/ päätöksen asia Väliaikaraportin hyväksyminen päätöksen nro 83/2009/2 lupaehdon 12 mukaiseksi raportiksi Päätöksen nro 83/2009/2 lupaehdon 1 ensimmäisen kappaleen muutoksen hyväksyminen siten, että lupaehto vastaa päätöksen nro 4/2010/4 lupaehtoa 16(vain riskitason 2 ja 3 tynnyrit tarkastetaan kaikkien jäljellä olevien raivaustoimien aikana) Tarkkailuohjelmiin ehdotettujen tarkennusten hyväksyminen Tarkkailuohjelmaan ehdotettujen tarkennusten hyväksyminen Päivämäärä Annettu , voimassa alkaen Hyväksymiskirje/ Päätös Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 68/2010/4 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymiskirje UUDELY/48/742/07.00/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymiskirje UUDELY/48/742/07.00/2010 Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 15 / 84

16 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Ammusten raivaustoimet Tämä luku Tässä luvussa tarkastellaan ammusten todellisia raivaustoimia, jotka tehtiin Nord Stream -hankkeen osana Suomen talousvyöhykkeellä Valmistelu ja suunnitelmat Tutkimukset Sijainnit Ammusten ja niihin liittyvien kohteiden tunnistamiseksi putkilinjan reitillä on tehty laajoja tutkimuksia. Ammusten seulontatutkimuksessa keskityttiin aluksi putkilinjan asennuskäytävään, joka ulottuu 7,5 metriä putkilinjan kummallekin puolelle, ja turvakäytävään, joka ulottuu 25 metriä putkilinjan kummallekin puolelle. Myöhemmin tutkittiin myös ankkurointikäytävä, joka ulottuu 0,8 1 kilometriä putkilinjan kummallekin puolelle. Lisäksi tehtiin erillinen ammusten suojavyöhykkeiden tutkimus 0,5 1 kilometrin säteellä kunkin raivattavan ammuksen ympärillä. Tutkimuksella varmistettiin kaikkien muiden ammusten ja herkkien kohteiden (tynnyreiden, kulttuuriperintökohteiden ja kaapelien) tunnistus. Lisäksi ammusten seulontatutkimuksessa tunnistetuille kohteille tehtiin kontrollitutkimus. Raivattavien ammusten sijainnit on esitetty sekä ensimmäisen vaiheen (kuva 2.1) että toisen vaiheen (kuva 2.2) osalta. Kaikkien ammusten sijainnit on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Kuva 2.1 Ensimmäisessä vaiheessa raivattujen ammusten sijainti Suomen talousvyöhykkeellä ja kaikki tunnistetut ammukset Venäjän vesillä. 5 Sisältää keskeiset tiedot ammusten raivauksesta Venäjän aluevesillä. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 16 / 84

17 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Tunnistettujen toisen vaiheen ammusten sijainti Suomen talousvyöhykkeellä (/65/). Varsinaisista raivaustöistä vastaava urakoitsija, brittiläinen Bactec International Ltd, ryhtyi vuoden 2009 puolivälissä laatimaan ammuskohtaisia raivaussuunnitelmia, joihin sisällytettiin lievennys- ja tarkkailutoimille asetetut vaatimukset. Kaikki nämä suunnitelmat on käsitelty yksityiskohtaisesti ja niissä on otettu huomioon ammuskohtaisten arvioiden tulokset ja suositukset. Ammusten raivausluvan määräyksen 8 ja vesiluvan määräyksen 24 mukaisesti laadittiin myös yleinen raivaussuunnitelma, joka toimitettiin viranomaisille. Ammusten raivaustoimet suunniteltiin tehtäviksi ja toteutettiin avoveden aikana siten, ettei kaloja häiritty niiden kutuaikana eikä merinisäkkäitä häiritty niiden lisääntymisaikana ammusten raivausluvan määräyksen 4 ja vesiluvan määräyksen 19 mukaisesti. 2.2 Ammusten raivausoperaatiot Suomessa kaksi operaatiota, kolme laivuetta Ammukset on raivattu Suomen vesillä kahdessa operaatiossa kolmella laivueella. Jäljempänä (kuva 2.3) on kuvattu raivaustoimien jakautuminen kummassakin operaatiossa sekä kaikki käytetyt alukset. Vertailua varten on lisäksi esitetty ammusten raivaustoimet Venäjän vesillä. Maa Heinä SUO- MI VE- NÄJÄ Kuva 2.2 Ammusten raivaussuunnitelmat Aikataulu Tukialus Marralu Jou- MV John Lethbridge Tammmliti Hel- Maa- Huh- Touko Kesä MV Edda Freya 37 DSV NH Singapore Jää 7 MV Neptune Jää 48 Raivatut ammukset 5 Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 17 / 84

18 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Kuva 2.3 Kolme laivuetta Ammusten raivaustoimien aikataulu: - MV John Lethbridge: MV Edda Freya: DSV Noordhoek Singapore: MV Neptune: , ja Ammukset raivattiin Suomenlahdesta kolmella laivueella. Laivueiden tärkeimmät tiedot on esitetty jäljempänä taulukossa 2.4 ja 2.5. Lisätietoja laitteista ja välineistä on esitetty miinakohtaisissa raivausraporteissa (/1/ - /49/) ja erillisissä vedenlaadun, pohjaeliöstön ja sedimentin tarkkailuraporteissa (/53/, /54/ ja /55/) sekä liitteissä 7 ja 8. Taulukko 2.4 Suomenlahden raivaustoimissa käytettyjen laivueiden tärkeimmät tiedot DSV Noordhoek Kohde MV John Lethbridge MV Edda Freya Singapore Tukialus Rakennusvuosi (päivitetty 2001) Omistaja/käyttäjä Global Marine Systems Østensjø Rederi Noordhoek Offshore Kokonaispituus 75 m 87 m 66 Syväys 5,0 m 6,2 m 6,0 m Tilat 39 henkeä 39 henkeä 36 henkeä Lippu Panama Norja Hollanti Raivatut ammukset F1 F5 (5) Kaikki muut (37) F18, F19, F27, F39, F40, F45, F46 (7) ROV-tutkimuslaite Sea-Eye Tiger Sub-Atlantic Mohican Perry Slingsby Triton ROV-käyttölaite Sub-Atlantic Comanche Sub-Atlantic Comanche Seaeye Panther Plus Monikeilakaikuluotain Tritech Eclipse Reson Seabat 7125 MBES Reson Seabat 8125 MBES Ääniluotain Kongsberg MS100 Sonar Tritech Super SeaKing Sonar + Kongsberg MS1000 Sonar Visuaalinen tarkastus Kongsberg 100c -hämäräkamera + oe väri- ja zoomikamera Virtausmittari Valeport 308 CTD Valeport-virtausmittari, malli 106 Passiivinen äänivalvonta Subsea Environmental Agency, Blast Design Blast-valvontalaitteessa on kvartsikidehydrofoni, joka on ripustettu lujaan poijuun. Hyljekarkotin Ace Aquatech US2 Lofitec Seal Scrammer Paineaaltomittari Instantel, Blast Design Brüel & Kjaer, malli 8104 Hydrophone Kalojen havaintolaite Garmin Fishfinder 400C Kalakuolemien arviointi Havainnot ja tiedot kalojen keräämistoimista Taulukko 2.5 Kohde Sameus Suolapitoisuus Lämpötila Syvyys Virtaus Akustiset Vedenlaadun, pohjaeliöstön ja sedimentin tarkkailulaitteet ja -välineet Laite Automaattisesti tallentava YSI ja YSI-600-sarjan syvän veden sondi Workhorse Sentinel ADCP, jossa paine- ja lämpötila-anturit Akustiset Sonardyne-vapauttimet, joissa etäisyyden transponderi Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 18 / 84

19 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: vapauttimet Vesinäytteiden otto Sedimenttinäytteiden otto Pohjaeliöstönäytteiden otto Tavallinen raivaustoimi Raivaus paikan päällä tai siirron jälkeen Ammusten räjähdyspanokset Taulukko 2.6 Limnos-näytteenottolaite GEMAX- ja Limnos-näytteenottolaitteet Van Veen -näytteenotin Tämän raportin liitteessä 8 on esitetty esimerkki miinakohtaisesta raivausraportista, jossa on kuvattu tavallinen raivaustoimi. Yksitoista ammusta löydettiin kaapelin EE-SF2 läheltä. Niistä kaksi (F38G ja F38K) tuhottiin paikan päällä 6 ja yhdeksän (F37, F38, F38B F38K 7 ) siirrettiin toiseen sijaintiin vähintään 200 metrin etäisyydelle kaapelista. Noston ja siirron aikana ammuksen ympärille asennettiin puristin, jossa oli ilmatyyny. Tyyny täytettiin kauko-ohjauksen avulla ilmalla, jolloin se nosti ammuksen varovaisesti merenpohjasta. Kun ilmatyyny nousi vedenpinnalle, se hinattiin uuteen sijaintiin apuveneen avulla. Uudessa sijainnissa ilma päästettiin tyynystä ja ammus laskettiin varovaisesti merenpohjaan. Puristin ja tyyny poistettiin, minkä jälkeen raivaustoimet jatkuivat. Kaikki yhdeksän ammusta onnistuttiin nostamaan ja siirtämään raivaukspaikkaan. Jäljempänä (taulukko 2.6) on lueteltu kaikki raivatut ammukset, ammuskohtaisissa arvioissa esitetyt arviot räjähdyspanoksista ja tiedot räjäytetyistä todellisista räjähdyspanoksista. Luettelossa on lisäksi esitetty arvioidut ja todelliset raivauspanokset 8. Viimeiseen sarakkeeseen on merkitty ammusten raivausyritysten määrä. Liitteessä 1 on luettelo kaikista raivatuista ammuksista ja niiden sijaintikartta. Räjähdyspanosten arvioitu ja todellinen paino on esitetty jäljempänä (kuva 2.4): tyhjät pylväät ilmaisevat räjähdyspanosten arvioidun painon ja punaiset pylväät todellisen painon (ammus + raivauspanos). Luettelo arvioiduista ja todellisista ammusten panoksista ja raivauspanoksista: vihreät numerot ilmaisevat todellisen arvon ja punaiset ilmaisevat ammuskohtaisissa arvioissa esitettyä arviota suuremman todellisen arvon NSPtunnus Nimi Arvioitu Ammus Raivauspanos Yhteensä Arvioitu Arvioitu Todellinen Todellinen Todellinen matalan luokan räjähdyssuuri i i i Todellinen/ arvioitu F1B Vanadium ML 0,04 1 F2 Caesium 0,8 0,8 7,5 9 8,3 9 1,08 1 F3 Calsium ML 0,06 1 F4 Carbon ML 0,07 2 F5 Chromium ML 0,04 1 F6 Cobalt , ,53 1 F7 Copper , ,53 1 Raivattu yrityksen jälkeen 6 Paikan päällä: ammukset tuhottiin sijaintipaikallaan siirtämättä niitä mihinkään. 7 Kohde F38I määritettiin aluksi mahdolliseksi ammukseksi ja nimettiin sen mukaisesti. Tarkassa tutkimuksessa selvisi, että se oli pommin peräosa, jota ei tarvinnut raivata. 8 Raivauspanos on räjähdyspanos, joka asetetaan alkuperäisen ammuksen viereen sen räjäyttämiseksi. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 19 / 84

20 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: F8 Tungsten , ,53 1 F9 Gold , ,53 1 F10 Helium , ,53 2 F11 Hydrogen , ,53 1 F12 Iron , ,53 2 F13 Krypton , ,53 2 F14 Litium , ,53 2 F15 Magnesium , ,53 1 F15B Indium ,60 2 F16 Neon , ,91 1 F17 Nickel , ,90 2 F18 Nitrogen , ML 0,05 1 F19 Zinc , ML 0,05 1 F20 Palladium , ,34 2 F21 Platinum 0,8 0,8 7,5 4 8,3 5 0,58 1 F22 Potassium ,78 1 F23 Silver , ,47 2 F25/26 Sulphur ,66 1 F27 Xenon , ,90 2 F33 Aluminium 1,8 1,8 7,5 8,5 9,3 10 1,11 1 F34 Lead , ML 0,05 1 F35 Osmium ,38 2 F36 Iridium , ,00 1 F37 Rodium , ,56 1 F38 Gallium , ,57 1 F38B Terbium , ,53 1 F38C Fluorine , ,55 1 F38D Astatine , ,54 1 F38E Nobelium ,53 2 F38F Mendelevium ,51 1 F38G Plutonium ,53 1 F38H Protactinium ,53 1 F38J Tritium , ,53 1 F38K Deuterium , ,53 1 F39 Germanium , ,30 2 F40 Thallium , ML 0,05 1 F41 Arsenic ,67 1 F42 Phosphorus , ,54 1 F43 Polonium , ,91 1 F44 Thorium , ,92 1 F45 Samarium , ,38 1 F46 Hafnium , , Raivattujen ammusten kokonaismäärä (kohde F25/F26 yhdeksi ammukseksi luettuna) Räjähdyspanoksen todellinen/arvioitu kokonaispaino 0,60 Huomautukset 1 Yhteensä-otsikon alla olevissa sarakkeissa esitetyt luvut sisältävät tärkeimmät tiedot: - Räjähdyspanoksen arvioitu kokonaispaino: ilmaisee sen, kuinka suuren räjähdyspanoksen odotettiin olevan ammusten tyypin ja kunnon lopullisen arvion ja vakioraivauspanoksen perusteella - Räjähdyspanoksen todellinen kokonaispaino: ilmaisee sen, kuinka suuri todella räjäytetty räjähdyspanos (ammus + raivauspanos) oli ammuksen räjäytystä edeltävän tutkimuksen, todellisen raivauspanoksen sekä räjähdyksestä, jätteistä ja huippupaineesta kerättyjen mittaustietojen perusteella Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 20 / 84

21 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Korkean tai matalan luokan räjähdys: ilmaisee, räjähtikö ammuksen räjähdyspanos vai voitiinko raivaus suorittaa alkuperäisen räjähdyspanoksen räjähtämättä. Yllä olevassa taulukossa esitetyllä tavalla 8 ammusta 49:stä oli matalan luokan räjähdyksiä. Niitä raivatessa raivauspanos räjähti, mutta itse ammus ei räjähtänyt. Kuva 2.4 Huomautukset 2 Johtopäätökset Pylväskaavio ammusten räjähdyspanosten arvioidusta ja todellisesta kokonaispainosta: tyhjä pylväs: arvio, punainen pylväs: todellinen Suuremmat arviot ammusten F23 (Silver), F41 (Arsenic) ja F45 (Samarium) räjähdyspanosten painosta perustuivat Bactec-raivaustyöryhmän ennen raivausta tekemään uudelleenarviointiin (ammusten raivausluvan määräyksen 1 ja vesiluvan määräyksen 16 mukaisesti). Jos ammuksen tyyppiä ei voitu määrittää täysin varmasti, raivaussuunnitelma laadittiin soveltamalla suurempaa arviota räjähdyspanoksen painosta. Turva- ja tarkkailuetäisyydet määritettiin tämän mukaisesti. Raivattujen räjähdyspanosten kokonaispaino oli 60 prosenttia ammuskohtaisissa arvioissa esitetystä kokonaispainosta seuraavista syistä: (1) useiden suurien ammusten raivaustarve poistettiin muuttamalla hieman reittiä (2) raivaus toteutettiin tehokkaasti arvioitua pienemmillä raivauspanoksilla (3) useita ammuksia pystyttiin raivaamaan niiden panoksen räjähtämättä (matalan luokan räjähdys) ja vain muutaman räjähdyspanoksen paino oli arvioitua suurempi. 2.3 Raivattujen ammusten kuvaus Eri tyypit Löydetyt ja raivatut ammukset olivat erityyppisiä. Taulukko 2.7 ilmaisee raivattujen ammusten pääominaisuudet. Bactec International Ltd on laatinut lopullisen arvion ammusten tyypistä ennen raivauksen aloittamista. Lisätietoja on miinakohtaisissa raivaussuunnitelmissa, jotka on laadittu kaikista ammuksista. Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 21 / 84

22 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Taulukko 2.7 Tyyppi ja räjähdyspanos Venäläinen kelluva kosketusmiina, tyyppi M-08/39, paino 115 kg Venäläinen kelluva kosketusmiina, tyyppi M-12, paino 100 kg Saksalainen EMC ja EMC II, joissa oli ketjuankkurointi, paino 250 kg Saksalainen UMAmiina, paino 30 kg. Saksalainen torpedon taistelukärki, tyyppi G7e, paino 280 kg Raivattujen ammusten pääominaisuudet ammusten käyttöönottovuoden mukaisessa järjestyksessä Kuva Kuvaus Raivattu Tyypin M-08 miina kehitettiin vuonna 1908, ja sitä käytettiin hyvin menestyksekkäästi. Neuvostoliiton/Venäjän laivasto käytti sitä pienin muutoksin aina 1960-luvulle asti. Monet muut maat eri puolilla maailmaa ovat kopioineet miinan rakenteen. Se oli tärkein venäläinen miina ensimmäisen maailmansodan alussa. Se ankkuroitiin alustaan merenpohjassa ja kellui merenpinnalla. Se laukesi, kun alus osui kelluvaan miinaan ja rikkoi yhden räjähdyksen laukaisevista sarvista. Tyypin M-12 miina kehitettiin vuonna Se oli edistyksellinen miina, jossa oli käytössä herkkä inertiapainoon perustuva sytytysmekanismi. Mekanismi sopi erittäin hyvin Itämeren olosuhteisiin, joissa vuorovesi-ilmiö oli hyvin vähäinen. M-12 voitiin pudottaa alas myös laskuvarjolla. Se ankkuroitiin alustaan merenpohjassa ja kellui merenpinnalla. Se laukesi, kun alus osui kelluvaan miinaan ja rikkoi yhden räjähdyksen laukaisevista sarvista. Saksalaisen EMC-miinan alkuperäinen versio otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1936 miinaa parannettiin siten, että kahdeksan sarvea siirrettiin ankkurikytkimen sivulle. Lisäksi liukeneva tulppa korvattiin vaimennustyyppisellä hidastetulla sytytysjärjestelmällä, antenniin ja upotuslaitteisiin lisättiin kiinnikkeet ja peruslaatan osat muotoiltiin uudelleen käyttöiän pidentämiseksi ja vesitiiviyden parantamiseksi. Parannetulle mallille annettiin nimi EMC II. Miina ankkuroitiin alustaan merenpohjassa ja asetettiin kellumaan tietylle syvyydelle merenpinnan alapuolelle. Jonkin sarvista rikkoutuessa miina räjähti. Ensimmäinen UMA-sarja kehitettiin vuonna Sarjan miinat olivat ankkuroitavia, kemiallisia ja kytkinsarvella varustettuja kosketusmiinoja, jotka asetettiin pinta-aluksella ja jotka oli suunnattu lähinnä sukellusveneitä vastaan. Miinan asennussyvyys määräytyy ankkurointivaijerin pituuden mukaan. Ankkurointijännite vetää ankkurointiakselin ulos, jolloin ankkuroinnin turvakytkin sulkeutuu ja apuvapautusvipu avautuu ja virittää miinan. Tätä saksalaista vakiotorpedoa käytettiin toisessa maailmansodassa vuoden 1933 jälkeen. Kokonaan akkukäyttöinen torpedo ei aiheuttanut mitään jälkiä vedenpinnalla, mikä 5 1 EMC: 4 EMC II: Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 22 / 84

23 NS:n lopullinen ammusten raivauksen tarkkailuraportti Suomen talousvyöhykeversio A: Saksalainen magneettimiina, tyyppi EMF, paino 340 kg Saksalainen ankkuroitava miinanraivauksen estolaite, paino 0,8 kg Suomalainen EMZ SE -antennimiina Saksalainen taktinen syvyyspommi, paino 59 kg tai Saksalainen vuoksi se sopi hyökkäykseen päivänvalossa. Tämä oli suuri parannus aiempaan verrattuna. Sähkökäyttöisen torpedon toimintasäde ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä kuin höyrykäyttöisen. Kaikki saksalaiset G7e-mallin torpedot, jotka suunniteltiin käyttöön sukellusveneissä toisen maailmansodan aikana, olivat vakiomittaisia: pituus oli noin 7 metriä ja niissä oli 280 kilon hexanite-taistelukärki. Kaikissa niissä oli 100 hv:n sähkömoottorit ja akkuhappoakut, jotka vaativat jatkuvaa huoltoa luotettavan toiminnan varmistamiseksi. EMF oli ensimmäinen Saksan laivaston kehittämä ankkuroitava herätemiina. Sen rakenteen suunnittelu aloitettiin vuonna 1928, ja työ saatiin valmiiksi Vuonna 1936 peruslaattaa muutettiin ja miinan tuotanto aloitettiin. Vuonna 1939 se oli valmis käyttöön, mutta magneettiyksikön toimintaan ei oltu tyytyväisiä. Vuonna 1941 tyypin M3 miinaa parannettiin ja se mukautettiin yhteensopivaksi EMF:n kanssa. Miina asetettiin vain yhdessä M3-yksikön kanssa. EMF-miinassa oli käytössä EMC-ankkuri, ja se oli suunniteltu vain merenpinnalle asettamiseen. Ensimmäisessä mallissa oli pallokotelo, joka rakennettiin kahdesta yhteen hitsatusta puolipallosta. Sen vesitäyttölevy sijoitettiin 670 mm yläpuoliskon keskipisteestä. Lopullisessa mallissa kotelon rakennetta parannettiin, liukeneva tulppa ja purkukytkin lisättiin ja syvyyttä ottavaa mekanismia parannettiin. Vuonna 1940 Saksan armeija otti käyttöön miinanraivauksen estolaitteen, josta liittoutuneet valmistivat oman kopion. Laite oli räjähtävä kartion muotoinen poiju, joka katkaisi raivausvaijerin ennen kuin se osui miinan ankkurointikaapeliin. Yleisesti käytetty yksikertainen ja kustannustehokas menetelmä oli käyttää raskasta ketjuankkurointia, jota raivausvaijerit eivät pystyneet vahingoittamaan. Niin sanottu antenni oli vaijeri, johon alus saattoi takertua ja laukaista räjähdyspanoksen. Antennina saattoi olla myös kuparivaijeri, joka muodosti teräsrungon kosketuksesta galvaanisen kennon ja aiheutti räjähdyspanoksen laukeamisen. Tätä miinaa käytettiin toisessa maailmansodassa vuodesta 1940 alkaen. Kohde muistuttaa sekä saksalaista taktista syvyyspommia, jonka räjähdyspanoksen paino on 59 kg, että saksalaista tyypin I syvyyspommia, jonka räjähdyspanoksen paino on 136 kg. Niitä käytettiin yleisesti toisessa maailmansodassa vuodesta 1940 alkaen. Tyypin WBF pommissa on 60 kg:n Tiedosto: G-PE-EIA-REP-000-MRMCLFIE-A-19sep10 Witteveen+Bos Sivu 23 / 84