Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton. Lasten, henkilöstön ja toimipisteiden määrä kasvanut jyrkästi Hallinto vie ajan kasvatustyöltä

Transkriptio

1 Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton Lasten, henkilöstön ja toimipisteiden määrä kasvanut jyrkästi Hallinto vie ajan kasvatustyöltä

2 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite 1 2 Kyselyn tulokset Johtajan vastuulla olevien lasten, henkilöstön ja toimipisteiden määrä kasvaa edelleen Päiväkodin johtajat vastaavat laajasti eri varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen johtamisesta Johtaja työskentelee yhä harvemmin lapsiryhmässä Suuri työmäärä vie aikaa kasvatuksen ja opetuksen johtamiselta Johtajan kelpoisuudeksi kasvatustieteen maisteri Täydennyskoulutussuunnitelmat varmistamaan osaamista täydennyskoulutuksen ja kehityskeskustelujen rinnalle Eri-ikäiset johtajat tarvitsevat erilaista täydennyskoulutusta Kunnan päiväkodit ja yksityiset päiväkodit eroavat toisistaan Nuoret ja lapsiryhmissä työskentelevät johtajat erottuvat muista 18 3 Johtopäätökset Nykyinen kelpoisuusvaatimus ei vastaa työn vaatimuksia Huoli johtajien jaksamisesta ja tehtävän vetovoiman katoamisesta 20 4 Toimenpiteet Johtajien kelpoisuusvaatimus Johtajien tehtävänkuvan ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Pedagogisen johtamisen vahvistaminen Lastentarhanopettajien osaaminen 24 Tekijät: Anni Vesalainen, Kristiina Cleve, Vesa Ilves Ulkoasu: Nimiö, taitto sinikka pakkala

3 1 Kyselyn tausta ja tavoite VUONNA 2004 Lastentarhanopettajaliitto ja vuonna 2007 Opetusalan Ammattijärjestö yhdessä Lastentarhanopettajaliiton kanssa ovat selvittäneet varhaiskasvatuksen johtajuutta johtajille tehdyillä kyselyillä. OAJ:n nyt toteuttaman kyselyn tavoitteena oli selvittää erityisesti, miten johtajuusjärjestelyt ovat varhaiskasvatuksessa muuttuneet edellisten selvitysten jälkeen. Kysely toteutettiin touko kesäkuussa Kyselyn lähettämistä varten pyydettiin 50 suurimman kunnan yhteysopettajilta tiedot kuntansa päiväkodin johtajista. Näissä 50 kunnassa työskentelee noin 80 prosenttia kaikista päiväkotien johtajista. Kyselyyn vastasi 554 johtajaa, jonka perusteella vastausprosentiksi saatiin 40,4 prosenttia. Osassa kysymyksiä ilmeni osittaiskatoa johtajien vastatessa vain heitä tai tarjoamiaan palveluja koskeviin kysymyksiin. Verrattuna aiempiin johtajille tehtyihin kyselyihin vastausprosentti oli tässä kyselyssä pienempi. Vastaajista naisia oli 93 prosenttia ja miehiä 7 prosenttia. Jakauma on yhtenevä aiempien kyselyiden kanssa. Kyselyyn vastanneista johtajista 86 prosentin työnantaja oli kunta, ja 14 prosenttia vastanneista johtajista toimi yksityisellä puolella. Myös aiemmissa kyselyissä suurin osa vastaajista on työskennellyt kuntapuolella. Vastaajien keski-ikä oli noussut kahdella vuodella vuodesta 2007 niin, että se oli nyt 50,6 vuotta. Nuorin vastanneista johtajista oli 32-vuotias ja vanhin 66-vuotias. Johtajina vastaajat olivat toimineet keskimäärin 15 vuotta. Johtajien tehtävänimikkeistä edelleen yleisin oli päiväkodin johtaja. 88 prosenttia johtajista toimi päiväkodin johtajan nimikkeellä. Muita nimikkeitä olivat esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön johtaja, varhaiskasvatuksen esimies/lähiesimies ja varhaiskasvatuksen aluejohtaja. Koulutustaustaltaan enemmistö vastanneista johtajista oli lastentarhanopettajia tai erityislastentarhanopettajia. Heitä oli kyselyn vastaajista 77 prosenttia. Koulutukseltaan kasvatustieteen maistereita vastanneista oli 9 prosenttia ja kasvatustieteen kandidaatteja 15 prosenttia. Sosionomeja vastanneista johtajista oli 9 prosenttia ja sosiaalikasvattajia 8 prosenttia. Muun kuin alan koulutuksen saaneita oli vastaajissa 3 prosenttia. Neljäsosa johtajista on suorittanut useamman kuin yhden tutkinnon. Samoin neljäsosa johtajista on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Verrattaessa vuoteen 2007 on kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneiden johtajien määrä yli kaksinkertaistunut. OAJ:n nyt toteuttaman kyselyn tavoitteena oli selvittää erityisesti, miten johtajuusjärjestelyt ovat varhaiskasvatuksessa muuttuneet edellisten selvitysten jälkeen." 1

4 2 Kyselyn tulokset Johtajien yksikössä on nyt keskimäärin 109 lasta. Henkilökuntaa johtajilla on johdettavanaan keskimäärin 22." 2.1 Johtajan vastuulla olevien lasten, henkilöstön ja toimipisteiden määrä kasvaa edelleen VUODEN 2007 kyselyssä todettiin varhaiskasvatuksen yksikkökoon kasvaneen. Yksiköllä tarkoitetaan tässä kyselyssä kokonaisuutta, joka muodostuu yhdestä tai useammasta päiväkodista ja mahdollisesti muista toimipisteistä. Nyt toteutetussa kyselyssä muutos on jatkunut samansuuntaisena. Muutosta voidaan tarkastella johtajien vastuulla olevien lasten ja henkilökunnan määrän kasvun kautta sekä johdettavien toimipisteiden määrän kautta. Johtajien yksikössä on nyt keskimäärin 109 lasta. Henkilökuntaa johtajilla on johdettavanaan keskimäärin 22. Kun tarkastellaan johtajien johdettavana olevien henkilöiden määrää ammattiryhmittäin, oli yhden johtajan johdettavana keskimäärin 8 lastentarhanopettajaa (mukana erityislastentarhanopettajat), 11 lastenhoitajaa, 6 perhepäivähoitajaa ja 2 avustajaa. Ammattiryhmittäiset keskiarvot on laskettu vain niiden johtajien perusteella, jotka ovat ilmoittaneet kyseisen ammattiryhmän jäsenten työskentelevän yksikössään. Kaikissa yksiköissä ei siis välttämättä työskentele esimerkiksi avustajia. Johtajien yksikköön kuuluvien lasten määrä on kasvanut 26 lapsella vuoden 2004 jälkeen. Henkilöstön määrä puolestaan on kasvanut kuudella verrattuna vuoden 2004 keskimääräiseen lukuun. Henkilöstön määrän kasvu näkyy myös verrattaessa niiden johtajien prosentuaalisia osuuksia, jotka johtavat yli 20 henkilöä. Vuonna 2007 tällaisia johtajia oli noin 44 prosenttia vastanneista johtajista. Nyt puolestaan jo 62 prosentilla johtajista oli johdettavanaan yli 20:tä henkilöä. Toisin sanoen enemmistö johtajista johtaa nykyisin yli 20:tä henkilöä, kun aiemmin tällaisia johtajia on ollut vähemmistö johtajista. Johdettavien henkilöiden määrän kasvu on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, mitä johtajat ovat pitä- 2 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

5 neet sopivana johdettavien henkilöiden määränä. Vuoden 2007 kyselyssä johtajista 72 prosenttia piti sopivana johdettavien henkilöiden määränä korkeintaan 20:tä henkilöä. Nyt lähes 50 prosenttia johtajista johti yksiköitä, joissa oli johdettavana henkilöä. Peräti 15 prosentilla johtajista oli yksiköitä, joissa oli johdettavana henkilöä. Nyt saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että johtajien näkemyksiä sopivasta johdettavan henkilöstön määrästä ei joko ole kysytty tai kuunneltu kunnissa tehtäessä päätöksiä eri toimipisteiden yhdistämisestä saman johtajan alaisuuteen. Keskimäärin johtajilla oli vastuullaan kaksi erillistä toimipistettä, määrän vaihdellessa yhdestä pahimmillaan seitsemään. Toimipisteillä tarkoitetaan tässä muitakin toimipisteitä kuin päiväkoteja, kuten esimerkiksi erillisiä esiopetusryhmiä. Kun halutaan verrata nyt saatuja tuloksia vuoden 2004 ja 2007 selvityksiin on tarkasteltava pelkästään johdettavien päiväkotien määrää. Vuonna 2004 johtajista 87 prosenttia johti yhtä päiväkotia. Vuonna 2007 näiden johtajien osuus oli laskenut 75 prosenttiin ja nyt yhden päiväkodin johtajia oli enää 58 prosenttia. Laskua vuoden 2004 jälkeen on siis ollut lähes 50 prosenttia. Mikäli tämän vuoden tuloksissa huomioidaan myös muut toimipisteet kuin päiväkodit, joita johtaja johtaa, putoaa prosenttiosuus yhden toimipisteen johtajissa vielä pienemmäksi. Vain 32 prosentilla johtajista on johdettavanaan ainoastaan yksi toimipiste. Näyttääkin siltä, että yhä harvemmassa päiväkodissa johtaja ja henkilökunta ovat päivittäin samassa toimipisteessä. Johtajien mielestä tämä ei kuitenkaan ole hyvä kehityssuunta. Kyselyn mukaan yli 81 prosenttia johtajista on sitä mieltä, että jokaisessa päiväkodissa tulisi olla oma esimies. Verrattaessa tulosta vuoden 2007 kyselyyn näkemys on pysynyt samana. Nykyisin enemmistö johtajista johtaa yli 20 henkilöä. Tämä on ristiriidassa sopivana pidetyn määrän kanssa. Johtajien yksikköön kuuluvien lasten määrä on kasvanut 26 lapsella ja henkilöstön määrä kuudella vuoden 2004 jälkeen. Enää vain 32 % johtajista johtaa ainoastaan yhtä toimipistettä. 81 % johtajista katsoo, että jokaisessa päiväkodissa tulisi olla oma esimies. Johdettavien henkilöiden määrän kasvu on vahvasti ristiriidassa sen kanssa mitä johtajat ovat pitäneet sopivana johdettavien määränä." OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

6 2.2 Päiväkodin johtajat vastaavat laajasti eri varhaiskasvatusja päivähoitopalvelujen johtamisesta KYSELYSSÄ SELVITETTIIN päiväkodin johtajien vastuulla olevien varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen laajuutta ja moninaisuutta. Keskimäärin johtajilla oli johdettavanaan kolme erilaista palvelua ja enimmillään seitsemän. Prosentuaalisesti tarkasteltuna yli 60 prosentilla johtajista oli johdettavanaan vähintään kolme eri palvelua. Lähes kaikilla johtajilla oli edelleen johdettavanaan päiväkotitoimintaa. Aiempien vuosien tapaan myös noin joka neljännellä johtajalla oli johdettavanaan joko erityisryhmä tai integroitu erityisryhmä. Samoin kerhotoiminnan ja leikkipuistotoiminnan johtamisen määrä on pysynyt samalla tasolla verrattaessa vuoden 2007 kyselyyn. Yhä harvemmalla johtajalla oli nyt johdettavanaan perhepäivähoitoa tai ryhmäperhepäivähoitoa. Vuonna 2007 perhepäivähoidon osuus oli 22,5 prosenttia ja ryhmäperhepäivähoidon osuus 17,6 prosenttia. Nyt perhepäivähoidon osuus johtajien tehtäväkokonaisuudessa oli vähentynyt 8 prosenttiyksikköä ja ryhmäperhepäivähoidon osuus 6 prosenttiyksikköä vuodesta Osuuksien pienentyminen johtuu todennäköisesti siitä, että perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito ovat yleisesti vähentyneet ja lapset ovat enenevässä määrin siirtyneet päiväkoteihin. Myös johtajien vastuulla olevien koululaisten aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan osuus on laskenut. Aiemman 9 prosentin sijaan enää 3,8 prosentilla johtajista on vastuulla koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Osittain laskua näiden osalta selittää varmasti myös se, että toimintoja on yhä enemmän keskitetty harvempien johtajien vastuulle. Kiinnostavaa on myös tarkastella, millaiset palvelut johtajien tehtäväkokonaisuuksissa ovat lisääntyneet. Yhä useammalla johtajalla oli nyt johdettavanaan avointa päivähoitoa (9,8 %) ja leikkitoimintaa (6,1 %). Näiden molempien palvelujen osuus oli noussut noin 3 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Vieläkään osuudet eivät ole suuria, mutta kasvua on tämän kyselyn mukaan havaittavissa. Myös vuorohoidon osuus on hieman lisääntynyt. Eniten johtajien vastuulla olevissa palveluissa oli kuitenkin lisääntynyt muiden toimintojen osuus. Näitä olivat esimerkiksi varahoito, erilaiset kieliryhmät ja S2-toiminta, perhekerhotoiminta ja yksityisen päivähoidon valvonta. Osalla johtajista oli myös vastuullaan esimerkiksi alueen lapsivalintoja, koulutusta, rekrytointia ja tietojärjestelmiä. Muiden toimintojen osalta nousua johtajien tehtävissä oli lähes 10 prosenttiyksikköä, niin että niitä johti nyt jo 20,2 prosenttia johtajista. Kysely osoitti, että 60 prosenttia johtajista johtaa kolmea tai useampaa varhaiskasvatus- tai päivähoitopalvelua. Erityisesti vastuu kasaantuu niille johtajille, jotka johtavat kaikkein isoimpia varhaiskasvatusyksiköitä. Johtajien tehtävän yleiskuva on entistä laajempi. Se sisältää sekä varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden vaativaa lähijohtamista että esimiestyötä yhä useammassa yksikössä. On selvää, että monien eri palvelujen johtaminen vaatii myös perinteistä päiväkotien johtajuutta suurempaa tietotaitoa. On tunnettava kunkin palvelun sisällöt, erityiskysymykset, lainsäädäntö ja sopimusmääräykset. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että johdettavan henkilökunnan määrä ja yksikössä olevien lasten määrä on lisääntynyt, voidaan perustellusti todeta, että johtajien koulutustasoa on nostettava. Johtajat johtavat useita erilaisia varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluja. Useiden eri palvelujen johtaminen vaatii laajaa osaamista. Muiden palveluiden ja toimintojen määrä on lisääntynyt. 4 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

7 2.3 Johtaja työskentelee yhä harvemmin opetus- ja kasvatustehtävässä YKSI KESKEISIMPIÄ muutoksia päiväkodin johtajuusjärjestelyissä on, että yhä harvemmin johtaja on säännöllisesti opetus- ja kasvatustehtävissä päiväkodin lapsiryhmässä. Vuonna 2004 johtajista lähes 65 prosenttia työskenteli lapsiryhmässä. Mutta vuonna 2007 näiden johtajien osuus oli laskenut noin 44 prosenttiin. Tämän kyselyn perusteella päiväkodin lapsiryhmässä toimivien johtajien osuus on edelleen vähentynyt. Vuonna 2013 vain neljäsosa päiväkodinjohtajista työskenteli säännöllisesti lapsiryhmässä. Kymmenen vuoden aikana muutos aiempaan on ollut erittäin merkittävä ja muuttanut myös johtajien työn painopistettä ja osaamisvaatimuksia. Muutos on kuitenkin mennyt johtajien mielestä toivottuun suuntaan. Vuonna 2007 jo 68 prosenttia johtajista katsoi, ettei johtamisen ja lapsiryhmässä toimimisen yhdistäminen ole hyvä asia. On kuitenkin syytä vahvasti pohtia, minkä kustannuksella tämä toivottu muutos on tapahtunut, kun johdettavat yksiköt ovat kasvaneet kohtuuttoman suuriksi. Monimutkaisissa, monia toimintoja ja yksiköitä sisältävissä organisaatioissa myös johtaminen on aiempaa kompleksisempaa. Päiväkodin johtamisessa kyseessä on holistisen kokonaisuuden johtaminen. Siinä tasapainottelevat niin henkilöstön, hallinnon, talouden kuin pedagogiikan kehittämisenjohtaminen. Päiväkodin johtajan tehtävät ovat muuttuneet yhä enemmän puhtaasti johtamiseksi. Tämän tulisi näkyä myös johtajien perus- ja täydennyskoulutuksessa ja osaamisvaatimuksissa. KUVIO 1. Lapsiryhmässä työskentelevien johtajien määrä % % % OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

8 Jos johtajat työskentelivät säännöllisesti päiväkodin lapsiryhmässä, heillä oli siinä tapauksessa vähemmän henkilöstöä johdettavanaan. Alle 10 alaisen päiväkodeissa johtajista yli 90 prosenttia työskenteli säännöllisesti lapsiryhmässä. Kun henkilöstömäärä kasvoi, väheni myös johtajien työskentely lapsiryhmässä :ta henkilöä johtavista johtajista vielä enemmistö työskenteli lapsiryhmässä, mutta tämän jälkeen osuus putosi selvästi, kutistuen lopulta lähes olemattomiin. Sen lisäksi, että lapsiryhmässä työskentelevillä johtajilla oli muita vähemmän alaisia, he johtivat myös muita vähemmän eri palveluja. Lapsiryhmässä työskentelevät johtajat johtivat keskimäärin vain kahta eri varhaiskasvatus- tai päivähoitopalvelua, joita on kuvattu kappaleessa 3.2. Heillä oli myös muita vähemmän toimipisteitä johdettavanaan. Lapsiryhmässä säännöllisesti työskentelevistä johtajista yhtä toimipistettä johti 70 prosenttia johtajista, kuin muissa johtajissa tällaisia johtajia oli vain 22 prosenttia. Päiväkodeissa, joissa johtaja työskenteli lapsiryhmässä, voitiin siis muita useammin olettaa, että johtaja on paikalla kaikkina päivinä viikossa. Vain neljäsosa johtajista työskentelee säännöllisesti opetus- ja kasvatustehtävässä lapsiryhmässä. Muutos aiempaan verrattuna on erittäin merkittävä ja muuttaa osaamisvaatimuksia. KUVIO 2. Lapsiryhmässä työskentelevien johtajien osuus suhteessa alaismäärään % 9 % % 40 % 79 % 95 % 99 % % % 0 21 % 5 % 1 % kyllä en 6 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

9 2.4 Suuri työmäärä vie aikaa kasvatuksen ja opetuksen johtamiselta KYSELYSSÄ SELVITETTIIN, millaisena johtajat kokevat työmääränsä. Huolestuttavan harva johtaja piti työmääräänsä sopivana. Tällaisia johtajia oli vain kolmasosa vastaajista. Vähän yli puolet johtajista piti työmääräänsä liian suurena ja yli kymmenesosa kohtuuttoman suurena. Johtajien kokemukset omasta työmäärästään eivät ole muuttuneet vuoden 2007 jälkeen. He kokevat edelleen työmääränsä pääasiassa liian suureksi, joten tilanne ei ole muuttunut paremmaksi. KUVIO 3. Työmäärä: Kaikki johtajat 13 % 33 % 54 % kohtuuttoman suuri liian suuri sopiva KUVIO 4. Työmäärä: Johtajat joilla yli 30 henkilöä KUVIO 5. Työmäärä: Johtajat joilla 5 tai vähemmän alaisia 19 % 24 % 10 % 52 % 38 % 58 % kohtuuttoman suuri liian suuri sopiva kohtuuttoman suuri liian suuri sopiva OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

10 Huolestuttavin tilanne työmäärän suhteen oli kaikkein suurimpia henkilöstömääriä (yli 30) johtavien johtajilla, sillä näistä johtajista vain viidesosa koki työmääränsä sopivaksi. Yli puolet heistä koki työmääränsä liian suureksi ja joka viides jopa kohtuuttoman suureksi. Tämä kertoo karua kieltään siitä, että suurissa yksiköissä työmäärä paisuu hyvin usein liian suureksi, eikä tehtäviä ole mahdollista hoitaa annetuilla resursseilla. Paras tilanne työmäärän suhteen oli johtajilla, jotka johtivat korkeintaan 5:tä henkilöä. Nämä pienimpien yksiköiden johtajat olivat ainut ryhmä, jossa työmääräänsä tyytyväiset johtajat olivat enemmistö. Tätä suuremmissa yksiköissä työmääräänsä tyytyväiset johtajat olivat selvästi vähemmistö. Tämän kyselyn perusteella voidaankin todeta, että johdettavien henkilöiden määrällä on selvästi vaikutusta siihen, millaiseksi johtaja kokee työmääränsä. Lisäksi voitiin todeta, että liian suuri työmäärä on hyvin laajasti johtajia yhdistävä ongelma kentällä. Vain kolmasosa johtajista piti työmääräänsä sopivana. Huonoin tilanne oli suurissa yksiköissä, joissa vain vajaa viidesosa johtajista piti työmääräänsä sopivana. 82 % liian suurena tai kohtuuttoman suurena. Työmäärän lisäksi huolta aiheuttaa johtajien työajan jakaantuminen. Kyselyssä johtajia pyydettiin erittelemään, miten paljon he käyttivät viikkotyöaikaansa eri tehtäviin. Johtajilta kysyttiin myös, miten paljon he toivoisivat voivansa käyttää aikaa näihin tehtäviin. Johtajia pyydettiin seuraamaan ajankäyttöään yhden viikon ajan touko kesäkuun vaihteessa. KUVIO 6. Työn eri osa-alueisiin käytetyn ajan jakautuminen viikossa 20 9 % 9 % 28 % Muu työ Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtaminen Palveluorganisaation johtaminen 20 % Työorganisaation johtaminen Osaaminen johtaminen 16 % 16 % Varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimiminen 8 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

11 KUVIO 7. Työn eri osa-alueisiin toivotun ajan jakautuminen viikossa 15 % Muu työ Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtaminen 12 % 26 % Palveluorganisaation johtaminen Työorganisaation johtaminen 16 % 17 % 13 % Osaaminen johtaminen Varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimiminen Johtajat käyttivät viikon aikana vähiten aikaa osaamisen johtamiseen. Siihen käytettiin aikaa keskimäärin 4 tuntia. Seuraavaksi vähiten aikaa käytettiin varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimimiseen. Siihen johtajilla kului aikaa viikossa keskimäärin 5 tuntia. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtamiseen johtajat käyttivät keskimäärin 7 tuntia viikossa. Myös palveluorganisaation johtamiseen käytettiin keskimäärin 7 tuntia. Työorganisaation johtamiseen johtajilla puolestaan kului keskimääri 9 tuntia viikossa. Kaikkein eniten aikaa johtajat kertoivat kuitenkin käyttävänsä muuhun työhön. Muu työ vei johtajien ajasta keskimäärin 12,5 tuntia viikossa, mikä on erittäin suuri määrä. Muu työ sisältää esimerkiksi erilaisia toimistotöitä, joita ei voi pitää johtajan keskeisimpinä tehtävinä. Kyselyn perusteella johtajien keskimääräinen viikkotyöaika oli 39 tuntia ja 13 minuuttia, joka on lähes tunnin enemmän kuin työehtosopimuksessa on määritelty. Toiveet siitä, miten johtajat haluaisivat käyttää aikaa, erosivat kaikilta osin todellisesta työajankäytöstä. Johtajat toivoivat eniten lisää aikaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtamiseen. Siihen toivottiin olevan keskimäärin 3,5 tuntia enemmän aikaa viikossa. Myös osaamisen johtamiseen toivottiin lisää aikaa noin 2,5 tuntia. Varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimimiseen toivottiin puolestaan lisää aikaa vain puoli tuntia. Sen sijaan palveluorganisaation ja työorganisaation johtamiseen olisi molempiin haluttu käyttää aikaa keskimäärin 1,5 tuntia vähemmän. Suurin epäsuhta oli kuitenkin muun työn kohdalla. Tähän johtajat toivoivat voivansa käyttää keskimäärin 6 tuntia vähemmän aikaa viikossa. Johtajilla liiallinen työmäärä. Työmäärä on lähes tunnin enemmän kuin mitä työehtosopimuksessa on määritelty." OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

12 KUVIO 8. Työn eri osa-alueisiin käytetyn ajan muutos % % 28 % % % 17 % 16 % 11 % 10 9 % 9 % 9 % 6 % 5 0 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtaminen Palveluorganisaation johtaminen Työorganisaation johtaminen Osaamisen johtaminen Varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimiminen Muu työ Johtajien työajan jakautumisen muutosta voidaan tarkastella suhteessa vuoden 2004 kyselyyn. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtamiseen käytetty aika on siis lähes puolittunut siitä, mitä se oli vuonna On huolestuttavaa, että päiväkodin johtajan keskeisimpään työtehtävään käytettävä työaika on vähentynyt aiempaan verrattuna näin paljon. Myös muilla johtamisen osa-alueilla johtajien käyttämä aika oli vähentynyt lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimimista ja muun työn osuutta. Varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimimiseen käytettiin edelleen saman verran aikaa kuin vuonna Muuhun työhön käytetyn ajan osuus viikossa oli puolestaan yli nelinkertaistunut vuoden 2004 jälkeen. Johtajien ajankäytön muutokset kertovat välillisesti myös johtajien tehtävissä tapahtuneista muutoksista. Muuhun johtamistyöhön käytetyn ajan osuuden kasvu kertoo siitä, että johtajan töissä on liikaa toissijaisia ja johtajalle kuulumattomia töitä, joita on valutettu esimiestasolle hallinnosta. Huolestuttavaa on, että tämä aika on pääasiassa otettu juuri hoidon, kasvatuksen ja opetuksen johtamisen kokonaisuudesta. Kasvatus ja opetus ovat varhaiskasvatuksen perustehtäviä, joiden johtamiseen pitäisi aina varata riittävästi aikaa. Johtajien kokemukset vahvistavat näkemystä, että johtajilla on liian vähän aikaa johtaa kasvatusta ja opetusta. Yli puolet (53 %) johtajista katsoo, että heillä on aikaa johtaa kasvatusta ja opetusta joko huonosti tai melko huonosti. Tähän tehtävään on hyvin aikaa vain 7,5 prosentilla johtajista. Melko hyvin tai sopivasti aikaa oli 39,9 prosentilla johtajista. 10 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

13 Liian pieni aikaresurssi kasvatuksen ja opetuksen johtamiseen näyttää olevan lähes koko kenttää yhdistävä ongelma. Merkittäviä eroja eri johtajaryhmien välille löytyi vain yksityisen puolen ja kuntapuolen välillä sekä suhteessa johtajien työmäärään. Niistä johtajista, jotka kokivat työmääränsä kohtuuttoman suureksi, jopa 89 prosenttia katsoi, että heillä on aikaa johtaa yksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä huonosti tai melko huonosti. Heistä yli puolet toivoi tämän osa-alueen hoitamiseen lisää aikaa 5 10 tuntia viikossa. Sen sijaan niistä johtajista, jotka kokivat työmääränsä sopivaksi, vain joka viidennen mielestä aikaa kasvatuksen ja opetuksen johtamiseen oli huonosti tai melko huonosti. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että työmääränsä kuormittavimmaksi kokevia johtajia oli eniten suurissa yksiköissä ja työmääränsä sopivaksi kokevia johtajia oli eniten kaikkein pienimmissä yksiköissä. Vaikuttaakin siltä, että suuret yksiköt, joissa työmäärä kasvaa helposti liian suureksi, vievät aikaa juuri johtajan ydintehtävän hoidosta. Kiinnostavaa on toisaalta myös se, että niistäkin johtajista, joiden mielestä heillä oli riittävästi aikaa kasvatuksen ja opetuksen johtamiseen, 44 prosenttia toivoi lisää tunteja tämän osa-alueen johtamiseen. Tämä kertonee siitä, että johtajat pitävät kasvatuksen ja opetuksen johtamista tärkeänä. 2.5 Johtajan kelpoisuudeksi kasvatustieteen maisteri JOHTAJAN TYÖ on siis muuttunut kymmenen viime vuoden aikana olennaisesti. Lasten ja henkilökunnan määrän kasvu, laajat vastuut eri palveluista, tehtävien muutos muun työn osalta sekä johtajan roolin muuttuminen yhä selkeämmin vain johtajaksi herättää kysymyksen, onko nykyinen päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimus riittävä. Kyselyyn vastanneista johtajista 57 prosenttia katsoi, että jatkossa päiväkodin johtajan koulutuksen tulisi olla kasvatustieteen maisteri. Eniten tätä muutosta kannattivat kaikkein kokeneimmat johtajat. 30 vuotta tai kauemmin johtajina toimineista jopa 76 prosenttia katsoi, että päiväkodin johtajan tutkintovaatimuksen tulisi olla maisteri. Myös yli 20 vuotta johtajan työtä tehneistä lähes 70 prosenttia katsoi, että kelpoisuusvaatimuksen tulisi olla maisteri. On perusteltua olettaa, että näillä kokeneilla johtajilla on selkeä kuva siitä, miten työ on muuttunut ja millaisella koulutuksella siitä on jatkossa mahdollista selviytyä. Huomionarvoista on myös se, että näistä johtajista enemmistö toimi isoissa yksiköissä, joiden suuntaan kehitys on kulkenut. Voidaankin olettaa, että heillä on myös hyvä käsitys siitä, mitä tällaisten päiväkotien johtaminen vaatii. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtamiseen käytetty aika on lähes puoliintunut siitä, mitä se oli vuonna Viikkotyöajasta suurin osa kului muihin kuin keskeisimpien työtehtävien hoitoon. Muuta työtä tehtiin yli 12 tuntia viikossa. Muuhun työhön käytetty aika on yli nelinkertaistunut vuoden 2004 jälkeen. 76 % kokeneimmista johtajista kannattaa johtajan kelpoisuusvaatimukseksi kasvatustieteen maisteria. Kaikista johtajista muutosta kannattaa yli puolet. OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

14 2.6 Täydennyskoulutussuunnitelmat varmistamaan osaamista täydennyskoulutuksen ja kehityskeskustelujen rinnalle TÄSSÄ KYSELYSSÄ selvitettiin täydennyskoulutuksen osalta johtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta. Kyselyyn vastanneista kahden edellisen vuoden aikana johtamiskoulutuksessa oli ollut 74 prosenttia johtajista. Koulutuksissa olivat vahvasti edustettuina erilaiset esimiesvalmennukset ja pedagogisen johtamisen koulutus, mutta myös muissa johtamiseen liittyvissä koulutuksissa oli käyty. Eri johtajaryhmien johtamiskoulutuksessa käynnissä oli kuitenkin eroja. Kaikkein eniten koulutuksessa olivat käyneet suurten yksiköiden johtajat: 80 prosenttia oli käynyt koulutuksessa kahden edellisen vuoden aikana. Vähiten puolestaan koulutuksessa olivat olleet johtajat, jotka johtivat korkeintaan 5:tä henkilöä. Näistä johtajista koulutuksessa oli käynyt vain 38 prosenttia. Myös kuntapuolen johtajista selvä enemmistö (77 %) oli ollut johtamiskoulutuksessa, kun vastaavasti yksityisellä puolella johtamiskoulutuksessa oli ollut 56 prosenttia johtajista kahden edellisen vuoden aikana. Vertailtaessa johtajia iän perusteella olivat muita huonommin johtajakoulutukseen päässeet alle 40-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat johtajat. Näistä ryhmistä koulutuksessa oli ollut noin 60 prosenttia johtajista, kun kahdessa muussa ikäryhmässä koulutuksessa oli ollut vähän alle 80 prosenttia johtajista. Myös säännöllisesti lapsiryhmässä opetus- ja kasvatustehtävissä toimivista johtajista pienempi osa (57 %) verrattuna lapsiryhmässä työskentelemättömiin johtajiin (79 %) oli päässyt johtajakoulutukseen viimeisen kahden vuoden aikana. Tämän kyselyn perusteella päiväkodeissa oli käyty hyvin kehityskeskusteluja. Oma esimies oli pitänyt kehityskeskustelun 84 prosentille johtajista viimeisen vuoden aikana. Vielä parempi oli johtajien henkilökunnalleen pitämien kehityskeskustelujen tilanne. Johtajista lähes kaikki olivat käyneet kehityskeskustelut kuluneen vuoden aikana henkilökuntansa kanssa. Eri johtajaryhmät erosivat kuitenkin toisistaan myös kehityskeskustelujen osalta. Kuntapuolella kehityskeskustelut oli pidetty kahden edellisen vuoden aikana 89 prosentille johtajista ja yksityisellä puolella vain 54 prosentille. Ero voi osin selittyä sillä, että kaikilla yksityisen puolen johtajilla ei ole omaa lähiesimiestä. Yksityisissä päiväkodeissa sovellettavat työehtosopimukset eivät myöskään velvoita samalla tavalla kehityskeskustelujen pitoon kuin kuntapuolella. Kunnissa työskentelevät johtajat olivat myös käyneet henkilökunnan kanssa kehityskeskusteluja useammin kuin yksityisen puolen johtajat. Kuntapuolella johtajista 97 prosenttia oli käynyt kehityskeskustelut viimeisen kahden vuoden aikana henkilökuntansa kanssa ja yksityisellä puolella vastaava osuus johtajista oli 88 prosenttia. Muita huonommin kehityskeskusteluja oli käyty alle 40-vuotiaiden johtajien ja säännöllisesti lapsiryhmissä opetus- ja kasvatustehtävään osallistuvien johtajien kanssa. Alle 40-vuotiaista johtajista vain 65 prosentin kanssa oli käyty kehityskeskustelu, kun muissa ikäryhmissä prosenttiosuus oli yli 80. Osittain tulosta voi selittää nuorten johtajien työskentely yksityisellä puolella ja pienissä päiväkodeissa (alaisia alle 10), joissa myös käytiin huonosti johtajien kehityskeskusteluja. Säännöllisesti opetus- ja kasvatustehtävissä lapsiryhmässä työskentelevistä johtajista kehityskeskustelu oli käyty 70 prosentin kanssa, kun taas lapsiryhmässä työskentelemättömistä johtajista kehityskeskustelu oli käyty 89 prosentin kanssa. Kokoavasti voidaan sanoa, että muita heikommassa asemassa koulutuksen ja oman kehityskeskustelun suhteen ovat nuoret johtajat, säännöllisesti lapsiryhmissä työskentelevät johtajat ja yksityisen puolen johtajat. Tämän kyselyn perusteella vaikuttaa myös siltä, että hyvällä on tapana kasaantua. Mikäli johtaja oli ollut edellisen kahden vuoden aikana johtamiskoulutuksessa, oli hänen kanssaan myös todennäköisemmin pidetty kehityskeskustelu. Niistä OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

15 prosentista johtajia, jotka eivät ole olleet johtamiskoulutuksessa kahden edellisen vuoden aikana, oli kolmasosa sellaisia, joiden kanssa ei myöskään ollut käyty kehityskeskusteluja. Sekä täydennyskoulutus että kehityskeskustelut ovat erittäin tärkeitä johtajan kehittymisen kannalta. Huolestuttavaa on, että kaikki johtajat eivät ole olleet johtamiskoulutuksessa kahden edellisen vuoden aikana. Lain mukaan jokaisella kuitenkin on oikeus päästä täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutussuunnitelmien osalta kaikki johtajat olivat yhtä heikossa asemassa. Vain 23 prosentille johtajista oli laadittu täydennyskoulutussuunnitelma. Tilanne on huolestuttava, sillä laki yhteistoiminnasta velvoittaa työnantajaa huolehtimaan henkilöstön kehittämisestä. Yhtenä keinona tähän ovat juuri koulutussuunnitel- mat. Jos suunnitelmia ei laadita, on selvää, että johtajien osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen vaarantuu. Myöskään henkilöstön tilanne ei ollut paras mahdollinen. Kaikille alaisille oli laadittu täydennyskoulutussuunnitelmat vain 13 prosentissa yksiköistä. Suurimmalle osalle oli suunnitelmat laadittu 30 prosentissa yksiköistä ja osalle 27 prosentissa yksiköistä. Kokonaan ilman täydennyskoulutussuunnitelmia oli kolmannes alaisista. Johtajalle ja alaisille laaditun täydennyskoulutussuunnitelman välillä oli yhteys. Niissä yksiköissä, joissa johtajalle oli laadittu täydennyskoulutussuunnitelma oli useammin laadittu täydennyskoulutussuunnitelmat myös alaisille. Myös tältä osin hyvä kasaantui. Kehityskeskusteluissa ja johtamisen täydennyskoulutuksessa heikoimmassa asemassa ovat nuoret johtajat, säännöllisesti lapsiryhmissä opetus- ja kasvatustehtävässä työskentelevät johtajat ja yksityisen puolen johtajat. Täydennyskoulutussuunnitelma on laadittu vain 23 %:lle johtajista. OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

16 2.7 Eri-ikäiset johtajat tarvitsevat erilaista täydennyskoulutusta KUVIO 9. Päiväkodin johtajien näkemys omasta ja lastentarhanopettajien täydennyskoulutustarpeesta Työ- ja virkaehtosopimusasiat Tietotekniikka Hallinnollinen osaaminen Esimiestaidot Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset Monikulttuurisuus 11 % 20 % 23 % 32 % 32 % 38 % 38 % 38 % 48 % 75 % Viestintätaidot 16 % 19 % Moniammatillinen yhteistyö Vuorovaikutustaidot Varhaiskasvatus Muu 9 % 9 % 7 % 15 % 14 % 35 % 44 % 47 % johtajat lastentarhanopettajat Täydennyskoulutusta johtajat katsoivat tarvitsevansa eniten työ- ja virkaehtosopimusasioissa. Lisäksi erityisesti tietotekninen osaaminen, hallinnollinen osaaminen ja esimiestaidot vaativat vahvistusta. Johtajat katsoivat lastentarhanopettajien tarvitsevan täydennyskoulutusta varsinkin erityisen tuen tarpeessa olevien lasten osalta. Lisäksi esiin nousi varhaiskasvatuksen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen koulutustarve. Johtajien ja lastentarhanopettajien koulutustarpeet eroavat selvästi toisistaan. Karkeasti voidaan sanoa, että johtajat tarvitsevat koulutusta erityisesti johtamiseen tekniseen puoleen, kun taas lastentarhanopettajat tarvitsevat sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen vahvistamista. Tulos ei yllätä, vaan ennemminkin heijastaa johtajan työssä tapahtuneita muutoksia. Kun tehtäväkuva laajenee, uusista asioista tarvitaan koulutusta. Toisaalta jos johtaja on usein poissa talosta, täytyy lastentarhanopettajien pedagogisen osaamisen olla entistä vahvempaa. Karkeasti voidaan sanoa, että johtajat tarvitsevat koulutusta erityisesti johtamiseen tekniseen puoleen, kun taas lastentarhanopettajat tarvitsevat sisällöllisen ja pedagogisen osaamisen vahvistamista." 14 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

17 KUVIO 10. Päiväkodin johtajien täydennyskoulutustarpeet ikäryhmittäin Vuorovaikutustaidot Monikulttuurisuus Tietotekniikka Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatus Hallinnollinen osaaminen Esimiestaidot Viestintätaidot Työ- ja virkaehtosopimusasiat Alle % 13 % 5 % 29 % 13 % 15 % 64 % 62 % 9 % 62 % % 12 % 34 % 19 % 14 % 7 % 37 % 39 % 21 % 58 % % 23 % 44 % 23 % 14 % 10 % 28 % 22 % 15 % 42 % 60 ja yli 5 % 32 % 54 % 25 % 17 % 8 % 11 % 24 % 16 % 33 % Eri-ikäisten johtajien täydennyskoulutustarpeet erosivat myös toisistaan. Alle 40-vuotiaat johtajat kokivat tarvitsevansa selvästi muita enemmän täydennyskoulutusta esimiestaitoihin, hallinnolliseen osaamiseen ja varhaiskasvatukseen. Yli 40-vuotiaat johtajat puolestaan tarvitsivat nuoria selvästi enemmän koulutusta tietotekniikka- ja viestintätaitoihin. 2.8 Kunnan päiväkodit ja yksityiset päiväkodit eroavat toisistaan KYSELYYN VASTANNEISTA johtajista 13 prosenttia työskenteli yksityisellä puolella. Kun yksityisen puolen ja kunnan palveluksessa olevia johtajia verrattiin, löytyi selviä eroja. Yksityisten päiväkotien johtajat olivat nuorempia kuin kuntapuolen johtajat. Yksityisellä puolella johtajien keski-ikä oli 45 vuotta, kun se kunnissa oli 52. Myös johtamiskokemuksen määrässä oli eroja: yksityisten päiväkotien johtajista 66 prosentilla oli alle 10 vuotta johtamiskokemusta, kun taas kunnissa tällaisia johtajia oli vain 35 prosenttia johtajista. Myös yksityisen ja kuntapuolen johtajien koulutustaustat erosivat. Yksityisen puolen johtajat olivat useammin koulutukseltaan kasvatustieteen maistereita tai kandidaatteja sekä sosionomeja kuin kuntapuolen johtajat. Kunnissa johtajista oli 67 prosenttia koulutukseltaan lastentarhanopettajia tai erityislastentarhanopettajia, kun vastaavasti yksityisellä puolella tällaisia johtajia oli vain 34 prosenttia. Yksityisellä puolella työskenteli myös kuntapuolta huomattavasti enemmän johtajia, joilla ei ollut alan koulutusta. Sellaisia johtajia oli kymmenesosa johtajista. Edellä olevassa vertailussa on huomioitu vain jokaisen johtajan korkein tutkinto. Kunnan ja yksityisen puolen johtajat erosivat toisistaan myös Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suorittamisen osalta. Kuntapuolen johtajista Johtamisen erikoisammattitutkinto oli 29 prosentilla johtajista, kun taas yksityisellä puolella johtamisen erikoisammattitutkintoja oli vain 7 prosentilla johtajista. Yksityisen puolen johtajat olivat useammin koulutukseltaan kasvatustieteen maistereita tai kandidaatteja sekä sosionomeja kuin kuntapuolen johtajat." OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

18 KUVIO 11. Päiväkodin johtajien tutkintojakauma (huomioitu vain korkein tutkinto) Kasvatustieteen maisteri 9 % 13 % Kasvatustieteen kandidaatti 10 % 13 % Lastentarhanopettaja/ erityislastentarhanopettaja 34 % 67 % Sosionomi 5 % 24 % Sosiaalikasvattaja 7 % 7 % Muu 2 % 10 % kunta yksityinen Myös yksikkökoot ja johtajuusjärjestelyt erosivat kunnallisella ja yksityisellä puolella. Yksityiset yksiköt olivat selvästi pienempiä kuin kunnalliset, ja yksiköistä 69 prosentissa johtajalla oli johdettavanaan korkeintaan 10 henkilöä. Kuntapuolella vastaavia pieniä yksiköitä oli vain 6 prosentilla johtajista. Yksityisen puolen johtajilla oli myös vähemmän toimipisteitä: 72 prosentilla oli johdettavanaan vain yksi toimipiste, kun taas kunnissa tällaisia johtajia oli vain 28 prosenttia johtajista. Yksityisen puolen johtajien vastuulla oli myös vähemmän erilaisia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja eli vain 28 prosentilla oli vastuullaan enemmän kuin kaksi toimintoa. Kunnissa puolestaan 69 prosentilla johtajista oli vastuullaan enemmän kuin kaksi toimintoa. Lisäksi yksityisen puolen johtajista 82 prosenttia työskenteli säännöllisesti opetus- ja kasvatustyössä lapsiryhmässä johtajan työn lisäksi. Kunnallisten päiväkotien johtajista tällainen tehtävärakenne oli vain 16 prosentilla. KUVIO 12. Henkilökunnan määrä johtajan vastuulla ,9 % 43,8 % ,7 % 25,2 % 20 16,4 % 13,7 % 17,1 % ,1 % 0,6 % 1,4 % 5 ja alle yli 30 kunta yksityinen 16 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

19 KUVIO 13. Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelujen jakaantuminen kunnan ja yksityisen välillä (%) Leikkipuisto Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Leikkitoiminta Kerhotoiminta Avoin päiväkotitoiminta Ryhmäperhepäivähoito Vuorohoito Perhepäivähoidon ohjaus Erityisryhmä tai integroitu erityisryhmä Esiopetus Päiväkotitoiminta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kunta yksityinen Yksityisten päiväkotien johtajista 67 prosenttia koki, että heillä on huonosti tai melko huonosti mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kunnissa tällaisia johtajia oli 21 prosenttia. Kiinnostavaa kuitenkin on, että yksityisen puolen johtajien mielestä heillä on paremmin resursseja toteuttaa varhaiskasvatussuunnitelmaa kuin kunnallisten päiväkotien johtajilla. Yksityisten päiväkotien johtajista vain 16 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on heikosti tai melko heikosti resursseja toteuttaa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kuntapuolen johtajista sen sijaan 21 prosenttia koki, että heillä on heikosti tai melko heikosti resursseja toteuttaa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Yksityisen puolen johtajien mielestä heillä on kuntapuolen johtajia paremmin aikaa johtaa kasvatusta ja opetusta. Kunnallisten päiväkotien johtajista yli puolet oli sitä mieltä, että heillä on huonosti tai melko huonosti aikaa johtaa yksikkönsä kasvatus- ja opetustoimintaa. Yksityisellä puolella tällaisia johtajia oli vain 38 prosenttia. Yksityisen puolen johtajat myös toivoivat tämän osa-alueen johtamiseen vähemmän lisätunteja kuin kuntapuolen johtajat. Sen sijaan yksityisen ja kuntapuolen johtajien työmäärissä ei ollut eroja. OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

20 2.9 Nuoret ja lapsiryhmissä työskentelevät johtajat erottuvat muista ALLE 40-VUOTIAAT johtajat erottuivat tämän kyselyn perusteella selkeästi muista johtajista. Johtamiskoulutuksen, kehityskeskusteluiden ja täydennyskoulutustarpeiden lisäksi nuoret johtajat erottuivat myös siinä, että alle 40-vuotiaista johtajista yli puolet työskenteli lapsiryhmässä. He johtivat muita useammin pieniä alaismääriä ja heidän vastuullaan oli muita vähemmän lapsia. Lisäksi lähes puolet alle 40-vuotiaista johtajista johti vain yhtä toimipistettä. Prosentuaalisesti muita ikäryhmiä suurempi osa (40 %) alle 40-vuotiaista johtajista työskenteli yksityisellä puolella. Alle 40-vuotiaat johtajat myös kokivat, että heillä on muita huonommin mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Muita paremmin kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan kokivat voivansa vaikuttaa yli 60-vuotiaat johtajat. Myös lapsiryhmissä työskentelevät johtajat pitivät mahdollisuuksiaan vaikuttaa suunnitelmaan muita huonompina. Lapsiryhmissä työskentelevät johtajat toivoivat muiden johtajien tavoin lisää aikaa kasvatuksen ja opetuksen johtamiseen, mutta kuitenkin vähemmän kuin ne, jotka eivät työskennelleet lapsiryhmissä. KUVIO 14. Lapsiryhmässä työskentely ikäryhmittäin % 75 % 81 % 80 % % 25 % 19 % 20 % 0 alle ja yli työskentelee lapsiryhmässä ei työskentele lapsiryhmässä 18 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

21 3 Johtopäätökset 3.1 Nykyinen kelpoisuusvaatimus ei vastaa työn vaatimuksia TÄMÄN KYSELYN tulosten pohjalta voidaan todeta, että päiväkotien johtaminen ja johtajuus on muuttunut merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Enää harvassa päiväkodissa on johtaja, joka työskentelee ensisijaisesti lastentarhanopettajana ja johtaa toimintaa siinä sivussa. Tänä päivänä johtajat eivät enää työskentele lapsiryhmässä opetus- ja kasvatustehtävässä, vaan ovat kokopäiväisesti johtajia, jotka vastaavat yhä suuremmista henkilöstö- ja lapsimääristä. Samanaikaisesti yksi johtaja myös vastaa useamman toimipisteen johtamisesta yhden sijaan. Myös johtajien tehtävänkuva on muuttunut. Tehtävät ovat moninaistuneet ja vastuu yleisesti kasvanut. Tästä kertovat muutokset esimerkiksi työajan jakautumisessa. Yhä useammin johtaja käyttää aikaa muuhun kuin perustehtävän hoitoon. On myös normaalia, että hänellä on johdettavanaan useita erilaisia päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluita. Tämä vaikuttaa siihen, että johtajilta vaaditaan entistä laajempaa varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelujen sisällön, erityiskysymysten, sopimusmääräysten ja säädösten hallintaa. Johtajalla on siis oltava vahva ammattitaito, jotta hän selviytyy laajan ja monimuotoisen tehtäväkuvan hoitamisesta sekä kasvaneesta vastuusta. Työn muutos ja sen vaikutus osaamisvaatimuksiin on jo heijastunut johtajien kouluttautumiseen. Monilla heistä on perustutkinnon lisäksi toinen tutkinto, vaikka sitä ei kelpoisuusehdoissa vaadita. Myös erilaisissa johtajakoulutuksissa on käyty laajasti kahden edellisen vuoden aikana. Onkin perusteltua kysyä, onko johtajien tämänhetkinen kelpoisuusvaatimus riittävä. Tämän kyselyn perusteella enemmistö johtajista katsoi, että kelpoisuusvaatimus tulisi muuttaa kasvatustieteen maisteriksi. Erityisesti tätä mieltä olivat kaikkein kokeneimmat johtajat, jotka tuntevat johtajan tehtäväkuvan samoin kuin tehtävän muutokset ja vaatimukset hyvin. OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

22 Perusteet johtajien kelpoisuusehtojen muuttamiselle ovat vahvat. Työn muuttuminen entistä puhtaammin johtamiseksi sekä taitovaatimusten kasvu, laaja vastuu ja johdettavien määrän kasvu vaativat johtajalta paljon. Ilman riittävää koulutusta vaarantuu sekä oma työhyvinvointi että tehtävän onnistunut hoitaminen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on hyvä johtajuus, ja tämä tulee turvata. Muilla koulutusasteilla johtajien kelpoisuusvaatimuksena on maisterin tutkinto, jonka yleisesti katsotaan antavan valmiudet johtamistehtäviin. Myös varhaiskasvatuksessa tulisi siirtyä tähän kelpoisuusvaatimukseen, eikä varhaiskasvatusta tulisi enää nähdä omana erillisenä alueenaan johtamisessakaan. Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa pohjan sekä yleisesti johtamiselle että erityisesti pedagogiikan johtamiselle, jota voidaan pitää päiväkodin johtajien keskeisimpänä tehtävänä. Yliopistollinen koulutus myös antaa valmiudet kehittää varhaiskasvatusta entistä laadukkaammaksi, mikä turvaa lasten hyvinvoinnin ja kehityksen. On selvää, että johtajien muuttunut työ näkyy lastentarhanopettajien työssä. Kun johtaja yhä useammin risteilee eri talojen välillä ja hänellä on aiempaa selvästi vähemmän aikaa johtaa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta, odotetaan lastentarhanopettajilta entistä suurempaa vastuuta pedagogiikan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota lastentarhanopettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseen. Johtajat katsoivatkin, että lastentarhanopettajat tarvitsevat erityisesti varhaiskasvatuksen pedagogiikan sisältöihin liittyvää täydennyskoulutusta. Erittäin tärkeää olisi myös selkeyttää eri koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työnjakoa, niin että se vastaisi koulutuksessa saatuja taitoja. Kokonaisvastuun pedagogiikasta ja sen johtamisesta omassa tiimissä tulisi olla yliopistollisen, pedagogiikkaa painottavan koulutuksen saaneilla lastentarhanopettajilla. 3.2 Huoli johtajien jaksamisesta ja tehtävän vetovoiman katoamisesta JOHTAJIEN TYÖSSÄ tapahtuneet suuret muutokset ja tehtävään liittyvä suuri työmäärä herättävät huolen siitä, miten jatkossa voidaan turvata päiväkodin johtajan tehtävän vetovoimaisuus ja johtajien työhyvinvointi. Tämän kyselyn perusteella enemmistö johtajista koki työmääränsä liian suureksi tai kohtuuttoman suureksi. Erityisesti tämä oli ongelma isoissa yksiköissä. Jos henkilöstön, lasten ja toimipisteiden määrä kasvaa edelleen, on jatkossa oletettavissa pulaa pätevistä johtajista. Jo nyt tehtävään on vaikea houkutella esimerkiksi miehiä. Kun työmäärä koetaan liian suureksi tai kohtuuttoman suureksi, on selvää, ettei tehtävän hoitamiseen ole annettu tarvittavia resursseja. Resurssien puute puolestaan kuormittaa johtajaa ja vaikuttaa hänen työssäjaksamiseensa. Kyselyn tulokset antavat syyn kysyä, ovatko isot yksiköt järkeviä johtajuuden kannalta ja millaisin keinoin johtajien työtaakkaa voitaisiin yleisesti helpottaa. On selvää, että työoloja on parannettava, jotta kuormittuminen vähenee. Huomiota on kiinnitettävä etenkin johdettavien henkilöiden määriin, jotka tämän kyselyn perusteella ovat hyvin suuria. On myös arvioitava kuinka monta toisistaan kaukana olevaa yksikköä yksi johtaja voi johtaa. Henkilöstöllä on oikeus tulla hyvin johdetuiksi eikä se toteudu, jos johtaja on aina väärässä paikassa tai matkalla toimipisteestä toiseen. Päiväkodin johtaja on lähijohtaja, jolla tulee olla aikaa henkilöstönsä päivittäiseen johtamiseen. Muuten varhaiskasvatuksen laatu heikkenee. Johtajien mielestä jokaisessa toimipisteessä tulisi olla oma esimies. Työoloissa huomiota on kiinnitettävä myös johtajien tehtävänkuvaan. Heille tulee taata riittävä aika ydintehtävään: kasvatuksen- ja opetuksen johtamiseen. Muun työn osuutta tulee pystyä vähentämään. Tämän kyselyn esiin tuo- 20 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

23 ma suuntaus, jossa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen johtamiseen käytetty aika vähenee (puolittunut aiemmasta) ja muuhun työhön käytetty aika kasvaa (yli nelinkertaistunut aiemmasta), on kyettävä pysäyttämään. Perustehtävän hoitoa ei saa vaarantaa, vaan tehtävänkuvaa ja johtamisjärjestelmää on kehitettävä. Johtajien jaksamiseen vaikuttaa keskeisesti myös se, että heitä kuunnellaan muutoksia tehtäessä. Tämän kyselyn perusteella vaikuttaa, että näin ei aina tehdä. Jatkossa johtajien näkökulmat tulisi huomioida, sillä he tuntevat työnsä sekä sen olosuhteet ja vaatimukset parhaiten. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota johtajien osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jatkossa on panostettava erityisesti täydennyskoulutussuunnitelmien laadintaan, jota oli tämän kyselyn perusteella laiminlyöty hyvin yleisesti. Kun johtajan vastuu on suuri, hänellä on oikeus saada riittävästi koulutusta, joka varmistaa osaamisen ja mahdollistaa siten todellisen vastuun kantamisen. Huolta tulee kantaa myös kaikkien eri johtajaryhmien työstä selviytymisestä. Tämän kyselyn perusteella yksityisten päiväkotien johtajat, nuoret johtajat ja lapsiryhmissä opetus- ja kasvatustehtävässä toimivat johtajat olivat muita heikommassa asemassa täydennyskoulutuksen ja kehityskeskustelujen suhteen. Kaikille johtajille tulisi kuitenkin taata yhtäläiset mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Hyvä johtaminen heijastuu lopulta koko työyhteisön ja lasten hyvinvointiin. Hyvä johtaminen myös takaa laadukkaan varhaiskasvatuksen, jota muutosten keskellä kamppailevassa Suomessa tarvitaan enemmän kuin koskaan varmistamaan jokaisen lapsen hyvä lapsuus ja mahdollisuudet selviytyä tulevasta elämästä ja koulutuksesta. Nyt on luotava puitteet, joissa hyvä johtajuus ja todellinen vastuun kantaminen voivat toteutua. Samalla on varmistettava johtajien riittävä osaaminen kelpoisuusvaatimuksia muuttamalla. Työoloissa huomiota on kiinnitettävä myös johtajien tehtävänkuvaan. Heille tulee taata riittävä aika ydintehtävään: kasvatuksen- ja opetuksen johtamiseen." OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta

24 4 Toimenpiteet 4.1 Johtajien kelpoisuusvaatimus OAJ EDELLYTTÄÄ, että lainsäädäntöä uudistettaessa on kelpoisuusvaatimukseksi säädettävä kasvatustieteen maisteritutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan kelpoisuus. Lisäksi vaaditaan riittävä alan tuntemus ja johtamistaito. Päiväkodin johtajan tehtävä on muuttunut niin vaativaksi, että tehtävä edellyttää nykyistä laajempaa varhaispedagogista osaamista. Lisäksi tarvitaan julkishallinnon johtamisosaamista. 4.2 Johtajien tehtävänkuvan ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Päiväkodin johtajan tehtävä on muuttunut niin vaativaksi, että tehtävä edellyttää nykyistä laajempaa varhaispedagogista osaamista. Lisäksi tarvitaan julkishallinnon johtamisosaamista." PÄIVÄHOIDON JA varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmän kehittäminen on aloitettava välittömästi. On erittäin huolestuttavaa, että hoidon, kasvatuksen ja opetuksen johtamiseen käytetty aika on vähentynyt lähes puolella. Erityistä selkiyttämistä vaatii varhaiskasvatuksen hallinnollisesta johtamisesta vastaavan henkilön ja ammatillisen johtajan eli päiväkodin johtajan työnkuvien ero. Tulosten mukaan päiväkodin johtajat eivät ole enää perinteiseen tapaan vain yhden päiväkodin lähiesimiehiä, vaan laajasti erilaisten varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden johtajia. OAJ esittää valtakunnallisen työryhmän perustamista, jonka toimeksianto olisi Määrittää päivähoitoa ja varhaiskasvatusta johtavien työnkuvat ja niiden edellyttämät kompetenssit. Määrittää keskeiset koulutussisällöt johtajien uran eri vaiheisiin (peruskoulutus, valmentava koulutus, uusien johtajien koulutus, muut johtamiskoulutukset ja mentorointi). Kartoittaa, vastaavatko johtajien kelpoisuusvaatimukset työssä vaadittavaa osaamista. Esittää ja luoda erilaisia toimivia malleja ja käytäntöjä jaetun kestävän ja pedagogisen johtajuuden toteuttamisesta. 22 OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta 2013

25 Päiväkodin johtajien lisä- ja täydennyskoulutustarpeet tulee huomioida, kun yhteistoiminnassa laaditaan kuntien täydennyskoulutussuunnitelmia. Tavoitteena on myös pysyvän täydennyskoulutustarjonnan luominen esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen kehittämisohjelman ja tulosohjauksen kautta. Kyselyn mukaan nuoret johtajat kaipaavat koulutusta esimiestaitoihin sekä virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen. Nämä toiveet huomioidaan OAJ:n koulutustarjonnassa. Yli 50-vuotiaat ilmoittavat tarvitsevansa koulutusta tietotekniikkaan. Tämä tulee ottaa huomioon kuntien osaamiskartoituksissa ja täydennyskoulutussuunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon johtamistyön houkuttelevuutta ja johtajien työssä jaksamista on parannettava. Päiväkodin johtajan työn määrä ja tehtävien moninaisuus on kasvanut vaarallisen paljon. Johtajat kokevat kyselyn mukaan, että työ kuormittaa liikaa, minkä johdosta työn hallinta on heikentynyt. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että päiväkodin johtajien säännöllinen työaika ei riitä työmäärään nähden. OAJ edellyttää, että työturvallisuuslain vaatimukset tulee huomioida työnkuvassa ja työtehtävien määrässä. Johdettavan kokonaisuuden tulee olla sellainen, että johtajan vastuulla olevat tehtävät on mahdollista hoitaa. Uudessa varhaiskasvatuslainsäädännössä on säädettävä, että jokaisessa päiväkodissa on sen toiminnasta ja pedagogiikasta vastaava johtaja. Kyselyn mukaan päiväkodin johtajien pedagogiseen johtamiseen käytetty aika on hälyttävästi vähentynyt. Varhaiskasvatustoiminnan johtaminen on OAJ:n näkemyksen mukaan päiväkodin johtajan perustehtävä. Perustehtävän lisäksi johtaminen edellyttää henkilöstö-, talous-, hallinto-, työhyvinvointi- ja työturvallisuusjohtamisen osaamista. Työnantajien on arvioitava johtajien tehtäväkokonaisuudet ja selkeytettävä johtajien tehtäväkuvauksia perustehtävään painottuviksi. Jokaisessa päiväkodissa on oltava päivittäisestä johtamisesta vastaava läsnä oleva lähiesimies, joka vastaa arjen sujuvuudesta ja henkilöstöjohtamisesta ja jolla on siihen riittävät resurssit. Johtajien tehtävänkuvia ja johtamisjärjestelmää kehitettäessä tulee huomioida yhteistoimintalainsäädännön asettamat vaatimukset muutostilanteiden valmistelussa ja läpiviennissä. Yhteistoimintaa koskevat lait edellyttävät, että henkilöstöllä on mahdollisuus saada tietoa ja vaikuttaa työtä ja työoloja koskeviin päätöksiin. Päiväkodin johtajan tehtävät, vastuut ja velvollisuudet tulee huomioida johtajien tehtäväkohtaisessa palkassa. Tästä syystä paikallisia palkkausjärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne tunnistavat ja mittaavat päiväkodin johtajan tehtävän vaativuutta entistä paremmin. Päiväkodin johtajat kuuluvat työaikalain piiriin. Siksi heidän työaikansa tulee suunnitella ja seurata virka- ja työehtosopimusten ja lain edellyttämällä tavalla. Päiväkodin johtajalla on asemansa puolesta oikeus myös työaikakorvauksiin. Kyselyn mukaan nuoret johtajat kaipaavat koulutusta esimiestaitoihin sekä virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen. Nämä toiveet huomioidaan OAJ:n koulutustarjonnassa." OAJ:n raportti päiväkodin johtajuudesta