KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

Transkriptio

1 KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

2 Tausta Ei aiempia tutkimuksia kuntatasolla Koska kunnat saavat päättää toiminnan toteutuksesta ja nimeämisestä vapaasti, se on hyvin hajanaista Tässä selvityksessä Kielikylpy: kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) Vieraskielinen opetus: muut opetuskielet Vaasan ja Oulun yliopistojen järjestämän kielikylpyopettajankoulutuksen sisäänoton lopettaminen 2010

3 Aineisto Tammikuussa 2011 sähköinen kysely kaikille Suomen kunnille Suomeksi ja ruotsiksi Varhaiskasvatus ja perusopetus Yhden muistutuksen jälkeen vastausprosentiksi saatiin 54,5 % Tilastot Tilastopyyntö, jolla kerättiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen (ala- ja yläkoulu) oppilasmääriä ja kielikylpyopetukseen ja vieraskieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määriä näillä tasoilla Vastaukset saatiin osittain tai kokonaan 183 kunnasta (Asiantuntijakuulemiset)

4 Tulokset Kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen maantieteellinen levinneisyys, kuvio suuntaa antava Ainakin 41 kunnassa järjestetään jollain tasolla ja tavalla joko kielikylpyopetusta, vieraskielistä opetusta tai molempia

5 Kielikylpy Kaikkiaan 20 kuntaa antaa oman vastauksensa mukaan kotimaisten kielten kielikylpyopetusta jollakin kouluasteella 17 kunnassa ruotsiksi, 2 kunnassa suomeksi ja 3 kunnassa saameksi Vastauksista puuttuvat mm. Sipoo ja Vantaa Mukana myös hyvin pienimuotoista toimintaa Kun kyselyn tietoihin yhdistellään kunnista ja asiantuntijoilta saadut tiedot, kielikylvyn jatkumo näyttäisi toteutuvan 11 kunnassa

6 Kielikylpytoiminnan kuvaukset Kielikylpyopetusta toteutetaan pääasiassa kielikylpyohjelman periaatteiden mukaisesti Toteutuksissa paljon hajontaa siinä, miten paljon kielikylpykieltä käytetään Kielikylpykielellä on n. 25 % toiminnasta sekä varhaiskasvatuksessa että alakoulussa Kielikylpykielistä toimintaa on varhaiskasvatuksessa 4 h/pv ja alakoulussa lähes 100 %

7 Vieraskielinen opetus Kyselyssä 17 kuntaa ilmoitti tarjoavansa vieraskielistä opetusta Eniten opetusta tarjotaan Uudellamaalla Lähes kaikista vieraskielistä opetusta tarjoavista kunnista löytyy tarjontaa englanniksi Erikoisempaa tarjontaa edustaa esimerkiksi Nurmeksen karjalankieli Jatkumo toteutuu arviolta 13 kunnassa, mikä perustuu osittain yksityiseen varhaiskasvatustarjontaan

8 Vieraskielisestä opetuksesta käytetyt nimet, mainintojen määrät Vieraskielisestä opetuksesta käytetään kunnassa termiä Vieraskielinen opetus 8 CLIL 4 Kaksikielinen opetus 3 Kielikylpy 2 Kielirikasteinen opetus 2 Englantipainotteinen opetus 2 Muita yksittäisiä mainintoja (esim. kielisuihku) 6 N

9 Vieraskielisen opetuksen hajanaisuus

10 Kielikylpyopettajien rekrytointi Ensisijaisena rekrytointikriteeri kaikilla koulutusasteilla on opettajan tehtävään sopiva peruskoulutus (LTO, LO, AO) Kielitaito Varhaiskasvatuksessa korostuu (lähes) äidinkielisen puhujan kielitaito Perusasteella opettajan kielitaito voi olla myös muulla tavoin hankittua Peruskoulutasolla arvostetaan kielikylpyopettajan pätevyyttä Kielikylpydidaktiikan tuntemus vain melko tärkeä kriteeri Lisäksi opettajilta edellytetään halua hakeutua täydennyskoulutukseen Kielipesiin vaikeuksia löytää henkilöitä, joilla olisi sekä tehtävässä vaadittava koulutus että kielitaitoa

11 Opettajien rekrytointi vieraskieliseen opetukseen Tärkeimpänä rekrytointikriteerinä kaikilla koulutusasteilla on opettajan tehtävään sopiva peruskoulutus Kielitaito Vähintään aineopinnot opetuskielessä Kielitutkinnolla tai testillä osoitettu kielitaito Kielikylpydidaktiikan tai CLIL-pedagogiikan tuntemus ei noussut oleelliseksi kriteeriksi Alakoulun vieraskielisen opetuksen vastauksissa oli erityisen paljon hajontaa

12 Täydennyskoulutustarve Täydennyskoulutusta pidettiin yleisesti hyvänä ja tarpeellisena asiana Opettajien tietojen päivittäminen ja toiminnan pedagoginen kehittäminen Joissakin kunnissa vain harvoilla opettajilla koulutusta monikielisyysdidaktiikassa Tarpeellista, kun toiminta uutta ja vasta kehittymässä Vähemmistöllä kunnista ei tarvetta järjestää täydennyskoulutusta Koulutuksesta vastaa yksityinen palveluntuottaja Valtakunnallinen täydennyskoulutus Vain yksi kunta vastasi, ettei täydennyskoulutuksen järjestämiselle ole tarvetta tai resursseja, koska se ei ole painopistealue kunnassa

13 Kysyntä tulevaisuudessa 1 Kunnat, joissa on toimintaa (N=26) Kielikylvyn kysyntä Kunnista 40 % arveli kysynnän tulevaisuudessa kasvavan 1 kunta arveli kysynnän vähenevän varhaiskasvatuksessa ja 2 kuntaa perusopetuksessa Vieraskielisen opetuksen kysyntä Hieman yli puolet vastaajista arveli vieraskielisen opetuksen kysynnän tulevaisuudessa kasvavan, ja vajaa puolet pysyvän samana Yksikään ei arvellut kysynnän tulevaisuudessa vähenevän Epätietoisten vastaajien määrä suuri

14 Kysyntä tulevaisuudessa 2 Kunnat, joissa ei ole toimintaa (N = 157) Kielikylvyn kysyntä 7 vastaajaa arveli kysynnän kasvavan ja 7 vähenevän varhaiskasvatuksessa, perusopetuksen vastaukset samansuuntaisia Kysynnän kasvua ennustavat kunnat olivat yhtä lukuun ottamatta alle asukkaan kuntia Vieraskielisen opetuksen kysyntä Viidesosa arveli kysynnän kasvavan varhaiskasvatuksessa ja neljäsosa perusopetuksessa 2 kuntaa arveli kysynnän olevan laskussa varhaiskasvatuksessa ja 3 perusopetuksessa Epätietoisia % vastaajista

15 Tarjonta tulevaisuudessa 1 Kunnat, joissa toimintaa (N=26) Kielikylvyn tarjonta Kaikkeen kysynnän kasvuun ei tulla vastaamaan Tarjontaa ei olla vähentämässä Uusia kieliä: varhaiskasvatuksessa 1 suomi ja 1 saame, perusopetuksessa 1 ruotsi ja 1 suomi Vieraskielisen opetuksen tarjonta Sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa tarjonnan arvellaan enimmältään pysyvän samana 1 kunta arveli tarjonnan vähenevän tulevaisuudessa sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa Englanninkielisen opetuksen aloittamista suunnitellaan kahden kunnan varhaiskasvatuksessa ja yhden perusopetuksessa Jopa puolet vastaajista epätietoisia

16 Tarjonta tulevaisuudessa 2 Kunnat, joissa ei toimintaa (N=157) Kielikylvyn tarjonta reilu enemmistö arvioi tarjonnan pysyvän samalla tasolla 9 kuntaa varhaiskasvatuksessa ja 7 perusopetuksessa ajatteli tarjonnan mahdollisesti kasvavan; suurin osa näistä alle asukkaan kuntia Suurin osa kunnista pitää ruotsia todennäköisimpänä tarjottavana kielenä, mutta kolmessa kunnassamahdollisesti suunnitteilla suomen kielen kielikylpy Vieraskielisen opetuksen tarjonta Varhaiskasvatuksessa 11 kuntaa piti tarjonnan kasvamista mahdollisena Perusopetuksen puolella viidennes vastaajista ennusti kasvua Lähes kaikki tarjontaa mahdollisesti lisäävistä yksikielisiä suomenkielisiä kuntia

17 Johtopäätökset Kielikylpytoimintaa ja vieraskielistä opetusta tarpeen seurata (ja jopa koordinoida) valtakunnallisesti Opettajankoulutuksen (perus- ja täydennyskoulutus) suunnittelu johdonmukaisemmaksi: määrällisen tarpeen ennakointi, jatkumo, maantieteellinen sijoittuminen Koulutuksellinen tasa-arvon toteutuminen (opetuksen saatavuus, nimikkeiden läpinäkyvyys) Minimissään kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen nykyistä parempaa määrällistä seurantaa Laajemmassa muodossa pedagogisen yhteistyön lisäämistä perus- ja täydennyskoulutusta kehitettäessä

18 Johtopäätökset (jatkuu) Opettajien koulutustausta ja -taso + kysynnän selkeä kasvu + kuntien ennakoinneissa osin varovainenkin tarjonnan kasvu kielikylpyopettajien ja vieraskielistä opetusta antavien opettajien koulutusta on lisättävä Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi tarvitaan kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tukea kuntatasolla Kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus tulee nähdä osana kansallisen kielitaitovarannon kehittämistä

19 Lisätietoja Kangasvieri, T., Miettinen, E., Palviainen, H., Saarinen, T. & Ala-Vähälä, T Selvitys kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilanteesta Suomessa: kuntatason tarkastelu. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.