Kuntoutussymposium Tampere Sinikka Reito

Transkriptio

1 Kuntoutussymposium Tampere Sinikka Reito

2 Tarkastelunäkökulma perusterveydenhuolto maalaiskaupunkiympäristö ja maalaismaisemat kokemusta kerääntynyt 90-luvun alusta perusterveydenhuollossa työskentelyssä

3 Mitä kuntoutuksen ohjauksella tarkoitetaan? Kysymyksessä kontekstuaalinen käsite. Toimitaan asiakkaan kuntoutusprosessin ja toimintaympäristön ehdoilla. toiminnan sisältö, menetelmät ja keinot määräytyvät sen mukaisesti.

4 KUNTOUTUKSEN OHJAUSTYÖN KONTEKSTI KUNTOUTUS TARVE SELVIYTYMINEN PÄRJÄÄMINEN Asiakkaan kuntoutusprosessi TAVOITE KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU Kuntoutuspalvelujärjestelmän palveluprosessi TALOUDELLINEN SELVIYTYMINEN ELÄMÄNHALLINNAN OHJAUS TYÖLLISTYMISEN TUKEMNEN KOULUTUS TYÖKYVYN ARVIOINTI KUNTOUTUS SAIRAUKSIEN HOITAMINEN AMMATILLINEN. KUNTOUTUS SOPEUTUMIS- VALMENNUS Kuntoutusohjaus ankkurina Kuvio: mukaeltu Eeva Leinolta

5 Kuntoutuksen kokonaisuus MONI- LAKISUUS SOSIAALINEN AMMATILLINEN LÄÄKINNÄLLINEN KASVATUKSELLINEN - eri vastuutahot Lähde: Eeva Leino MONI- OSAINEN KUNTOUTUS- JÄRJESTELMÄ OHJAA ja TUOTTAA *? NEUVONTAA TERAPIOITA, TUTKIMUKSIA KOULUTUSTA RAHASUORITTEITA APUVÄLINEITÄ, RAKENTEITA, TEKNIIKKAA TYÖ- JA KOULUTUS- KOKEILUJA KOTI- JA KULJETUS- PALVELUITA, HENK.KOHT. AVUSTAMISTA Sataedu Kankaanpää Sinikka Reito

6 Näkemyksiä Kuntoutusohjaus on pakotettu ottamaan vastaan haasteen opastaa kansalaisia yhä monimutkaisemmaksi muodostuneessa arkielämässä silloin kun heidän elämäänsä on alkanut hallita jokin sairaus tai vammautumisen aiheuttamat vaikeudet (wikipedia.org/wiki/kuntoutusohjaus) sisältää näkemyksen kuntoutustarpeen monimuotoisuudesta ja palvelujärjestlemän toiminnan systeemisistä häiriöistä. Kuntoutuksen tavoitteena on turvata kansalaisten elämänkulkua erilaisten riskien kohdatessa, tukea yksilön elämänlaatua ja arkielämässä selviytymistä (Kokko 2003, 1) - sisältää näkemyksen laaja-alaisesti kuntoutustarpeesta ja tarpeesta asiakkaan kuntoutusprosessin ohjaamiseen.

7 Historiaa Jo vuosikausia on etsitty sektorirajoja ylittäviä ja yhdistäviä toimintamalleja, koska havaittiin, että kuntoutus on monimutkainen palvelujärjestelmä sekoitus julkista ja yksityistä toimintaa ja paljon toimijoita. Tämä havaittu jo kuntoutuspalveluiden kehittämistoimikunnan mietinnössä vuodelta 1979, jossa korostettiin vastuuhenkilön nimeämistä asiakkaalle. Jo kuntoutustoimikunta näki kuntoutusasioiden toiminnallisessa kokonaisuudessa kaksi eri prosessia hallinnollisen ja asiakaskohtaisen yhteistyön.

8 Vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistuksessa kuntoutusohjaus kirjattiin Lääkinnällisen kuntoutuksen asetukseen (1015/1991). Se mukaan kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutuksen toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista. V aloitettiin jopa kuntoutuksen ohjaaja koulutus! Jälleen asia esillä Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) (korostettiin yhteistyötä ja vastuuhenkilön nimeämistä)

9 Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain 29 :n mukaan kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Tarve, tavoite ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa, yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa.

10 Työnjako Kelan kanssa Kelan kuntoutusvelvollisuus koskee KKRL:n (566/2005) 9 :n mukaan vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutusta. Työnjako selkeytettiin ensimmäisen vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistuksessa ja nykyään yhteistyö määritelty myös Terveydenhuoltolain 29 :n 3. mom:ssa

11 jatkuu Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen tulee perustua kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan kuntoutujan hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Suunnitelmassa myös seurantasuunnitelma. Suunnitelmalomake on KU204.

12 Miten tämä toteutuu terveydenhuollossa? Missä kuntoutussuunnitelmat tehdään kuka ohjaa asiakkaan kuntoutusprosessia ja palveluprosessia, miten seuranta on järjestetty? Musta aukko on kuntoutujan siirtyessä ESH:sta perusterveydenhuoltoon.

13 Esimerkkitilanne Vaikeavammaisen kuntoutuksen ohjaustarve ESH Kunsu Kelalle Hoitovastuu pth:lle KUNTOUTUS PROSESSIN OHJAUS? Luonnollisin paikka kuntoutusohjaukselle pth

14 ei vaikeavammainen, sosiaalinen kuntoutustarve, moniongelmaiset jne mm. psykiatriset sairaudet neurologiset sairaudet syöpä sydän- ja verenkiertosairaudet keuhkosairaudet tuki- ja liikuntaelinsairaudet + elämänhallintaongelmatiikka Kuntoutus edelleen terveydenhuollon vastuulla - ns. yleisen järjestämisvelvollisuuden mukaan.

15 Miten kuntoutus(ohjaus)tehtävä hoidetaan? Terveydenhuoltolain 30 :n 2 mom:n mukaan kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa.

16 Terveydenhuollossa kuntoutusasiakkuuden muodostuminen tapahtuu usein sairaanhoidollisen asiakkuuden lomassa. Kuntoutustarve nähdään tyypillisesti lääkärin vo:lla, - miten kuntoutustarve nähdään ja kuntoutukseen ohjaaminen tapahtuu tämän jälkeen on hyvin sattumanvaraista riippuu valtaosin lääkärin kuntoutusosaamisesta. Perinteisesti perusterveydenhuollon kuntoutusasiantuntemus on kuitenkin rajoittunut fyysiseen kuntoutukseen eli fysioterapiaan ja apuvälinetoimintaan.

17 Helposti kuntoutujaan suhtaudutaan hoitamisperinteen mukaisesti ja medikalistisesti - toimenpiteiden kohteena, eikä oman elämänsä sankarina ja kuntoutuksensa kuninkaana eli aktiivisena toimijana. Kuntoutustarve pitäisi havaita silloin, kun ihmisen yleiset toimintamahdollisuudet ovat heikkenemässä. Huomioimatta myös saattaa jäädä toimintakyvyn huomioiminen suhteessa ihmisen psykososiaalista ja fyysistä elinympäristöä.

18 Elämänhallintaan liittyvä problematiikka yritetään jauhaa medikalistisesti käsiteltäväksi ongelmaksi. Kuntoutus käynnistyy lähetteellä jonnekin Terveydenhuollon kuntoutuksessa merkittävänä tekijänä on ns. rajapintatyötä ei ole tunnistettu tai tunnustettu eikä sen tekemiselle ole rakennetta tai toimintamallia Tämä näkyy kuntoutusasiakkuuksien rakentumisessa ja muovautumisessa, jossa on paljon systeemihäiriöitä.

19 Kuntoutuksen eetoksen mukaan onnistumisen edellytyksiä parantaa, mikäli kuntoutujalla on mahdollisuus aloittaa asiakkuussuhde kuntoutuksen ammattilaisen (esim. kuntoutusohjaaja) kanssa jo kuntoutuksen suunnittelun alkuvaiheessa.

20 Perusterveydenhuollossa kuntoutuksen suunnittelu ja ohjaus hoidettiin perustamalla moniammatillisia työryhmiä. Asiakkaan prosessin ohjaukseen ja eri tahojen yhteistyön rakentamiseen ei kuitenkaan pysty moniammatillinen työryhmä. Tähän olisi pystynyt ja pystyisi kuitenkin vastaamaan kuntoutusohjauksen tyyppinen ohjaava asiakastyö ja näinhän lainsäädäntö määräsi.

21 Tutkimustuloksia mm. Marja Koukkari (2010) on todennut väitöskirjassaan: Kuntoutujat kokevat, että kuntoutus ja kuntoutuminen eivät kulje käsi kädessä, vaan ovat irrallisia prosesseja. Sari Miettinen (2011): Yksittäisten uudistusten sijaan muutos edellyttää kaikkien osien huomioimista uudistuksessa (kuntoutusjärjestelmän) sekä kenties vahvaa koordinoivaa tahoa.

22 Miten olisi pitäisi tai olisi pitänyt asia hoitaa? Huomio tulisi kiinnittää kuntoutujan prosessin ja toimijoiden yhteistyötä rakentavan prosessinohjaukseen. Sillan rakentamiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Vaikeavammaisten ja muidenkin kohdalla hoitovastuun siirtyessä esh->pth sillan rakentaminen erityisen tarpeellista. Kuntoutuksen ohjaus ei voi loppua siihen, että kuntoutussuunnitelma lähetetään Kelaan esh:sta.

23 Tarvitaan toimenpiteitä, joilla haetaan ratkaisua niin lainsäädännön tuomiin velvoitteisiin kuin myös järjestelmän systeemihäiriön oikaisemiseen ja ennen kaikkea vastataan yksittäisen asiakkaan tarpeisiin? Kuntoutusohjaus vain työotteena tai toimintatapana ei riitä, vaan työn toteuttaminen onnistuu lisäämällä rakenteellisia ja toiminnallisia resursseja ns. ohjaavaan asiakastyöhön/kuntoutus/palveluohjaukseen jne. Kuntoutusohjauksesa kyse on omasta ammatillisesta professiosta josta kuulemme tänään myöhemmin. Resursseja on lisättävä erityisesti perusterveydenhuoltoon, joissa on vastuu asiakkaiden kuntoutusasioiden hoidosta.

24 Kuntoutusohjauksen mahdollisuudet Kuntoutusohjaaja yhdistää eri tahojen tulkinnat asiakkaan tilanteesta kokonaisuudeksi. Ohjaustyön tuomalla byrokratialla yhdistetään kuntoutuja ja toimijat, luodaan joustava verkosto, jolle olennaista koordinoitu yhteistoiminnallisuus. Kyseessä on olemassa olevan järjestelmän resurssienhallintaa - ei lisätä uutta, vaan uudelleen organisoidaan vanhaa.

25 Kuntoutusohjaus vapauttaa asiantuntijat omiin perustehtäviinsä Kuntoutusohjaajalla on ohjaavan asiakastyön sekä kuntoutus/palvelujärjestelmän toiminnan asiantuntijuutta. Kuntoutusohjaaja keskittyy asiakkaan ohjaamiseen sekä yhteistyön rakentamiseen ja palveluiden yhteensovitukseen

26 Kuntoutusohjausprosessi voisi sisältää kokonaistilanteen selvittelyä yhteydenpitoa eri tahoille kuntoutus/palveluprosessin suunnittelua palveluiden hankintaa ja järjestämistä ohjausta ja neuvontaa prosessin seurantaa ja räätälöintiä asiakkaan tukeminen

27 Miksi.? Meillä ei vieläkään löydy kuntoutusohjauksen tyyppistä toimintaa peruspalveluiden lakisääteisenä toimintana, vaikka lukuisat, lukuisat tutkimukset ovat sen tarpeen osoittaneet, ja myös useissa hallitusohjelmissa on sitä suositeltu?

28 Lähteet Järvikoski, A. ja Härkäpää, K Kuntoutuksen perusteet. 183, uudistettu painos. Helsinki: WSOYpro Oy Järvikoski Aila & Karjalainen Vappu Kuntoutus monitieteisenä ja alaisena prosessina. Kirjassa Rissanen, Kallanranta Suikkanen (toim). Kuntoutus. Duodecim. Karjalainen, V Yhteistyön virityksiä. Kuntoutuksen yhteistyöverkostojen kehitysvaiheen tarkastelua. Stakesin raportteja 104. Helsinki. Karjalainen, V Verkoston lupaus. Tutkimus aikuisasiakkaan palveluverkoston rakentumisesta. Stakesin tutkimuksia 68. Helsinki. Koukkari M Tavoitteena kuntoutuminen. Kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesti kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. Leino E Kuntoutus terveydenhuoltoon. Teoksessa Järvikoski A, Lindh J. ja Suikkanen A. (toim.) Kuntoutus muutoksessa. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.

29 Lähteet Karjalainen, V Verkoston lupaus. Tutkimus aikuisasiakkaan palveluverkoston rakentumisesta. Stakesin tutkimuksia 68. Helsinki. Koukkari M Tavoitteena kuntoutuminen. Kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesti kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. Miettinen S Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen Yliopisto. Notko T Kuntoutus- ja palveluohjauksen mahdollisuudet. Janus vol 14 (1)

30 Lähteet Miettinen S Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen Yliopisto. Notko T Kuntoutus- ja palveluohjauksen mahdollisuudet. Janus vol 14 (1)