Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere Hanna Nyfors, STM

Transkriptio

1 Tuhoaako valinnanvapaus kuntoutuksen koordinaation? Kuntoutus Symposium Tampere Hanna Nyfors, STM

2 Hallitusohjelman tavoitteet Terveydenhuoltolain toimenpanoa jatketaan varmistaen mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä kunnissa tehtävä terveyden edistämistoiminta. Valinnan vapauden lisäämiseksi toimeenpannaan EU:n potilasdirektiivi. HN

3 Terveydenhuolto ja potilasdirektiivi Potilaalla oikeus valita hoitopaikakseen mikä tahansa terveysasema tai sairaala Suomessa Hoitotakuu ennallaan Kiireellisen avun saa sieltä, missä sitä tarvitaan Potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-valtiosta ja saa kustannuksiin korvauksia kuten kotimaassaan Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä kotimaalla Eurooppalaisen sairaanhoitokortin lisäksi suositeltavaa ottaa matkavakuutus ennakkolupa (maksusitoumus) hoitoon ulkomailla, jos potilaan tarvitsemaa hoitoa ei voida järjestää Suomessa hoitotakuulainsäädännön mukaisesti HN

4 STM:n Valinnan vapauteen liittyvä tietopaketti: Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Potilaille oikeus hakeutua hoitoon muihin EU-maihin ja saada korvausta kustannuksista Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapaus ja laskutus 2014 Rajat ylittävä terveydenhuolto STM, Kuntaliitto & Kela aluekierrokset (17) 4 HN

5 valinnan vapaus kasvaa potilasdirektiivi ja terveydenhuoltolaki nostavat potilaat päättämään hoito- ja kuntoutuspaikasta yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa HN

6 Valinnanvapauden oletettuja positiivisia ja negatiivisia seuraamuksia (THL2013) + palvelujen saatavuus paranee, koska pth saadaan lisää toimijoita + palvelujen monipuolisuus lisääntyy, koska uusia ja erilaisia toimijoita + palvelujen laatu paranee, koska potilaat voivat äänestää jaloillaan laadukkaita palveluja + palvelujen asiakaslähtöisyys lisääntyy, koska palvelurakenne joutuu sopeutumaan potilaiden toiveisiin - terveydenhuollon kustannukset nousevat hallitsemattomasti, koska piikki on auki - sosioekonominen epätasa-arvo lisääntyy, koska tuottajat suosivat hyvinvoivia alueita - alueellinen epätasa-arvo lisääntyy, koska tuottajat välttävät harvaanasuttuja alueita - kansalaisten ja etenkin heikot ryhmät eivät pysty täysin hyödyntämään valinnanvapautta tiedonpuutteen takia. HN

7 Terveydenhuoltolain merkitys 1/2 Asiakaskeskeisyys Julkisen potilaan rooli asiakkaana Järjestelmän ohjaaja valinnanmahdollisuus Oman hoidon ohjaaja osallistuminen Terveydenhuollon luotettavuuden vahvistaminen Hoitotakuu palvelujen yhdenvertainen saatavuus Ensihoito ja päivystys Laatu ja potilasturvallisuus Rekisterinpito tieto käytettävissä

8 Terveydenhuoltolain merkitys 2/2 Toimijoiden välinen yhteistyö ja pth vahvistaminen Järjestämissuunnitelma kuntien tehtävä Shp järjestää esh väestön ja pth tarpeiden mukaan Moniammatillinen pth yksikkö yhteistyön ja kehittämisen toimijana Terveyskeskusten kehittäminen, sitä tukeva tutkimus ja koulutus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

9 Valinnanvapauden perusteluja Organisaatiokeskeisestä palvelujärjestelmästä kohti asiakaskeskeistä terveydenhuoltoa Parempi palvelukokemus Erityisesti terveyskeskuspalvelujen kehittäminen Asiakkaan roolin korostaminen julkisissa palveluissa Kuitenkin pitkäjänteiset potilas lääkäri ym. ammattilaissuhteet perusterveydenhuollossa ja kokonaiset hoitoepisodit- ja kuntoutusjaksot erikoissairaanhoidossa Eurooppalaiset trendit - direktiivi

10 Mahdollisuus valita hoitopaikka Vaihe 1 vuonna 2011 Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Perusterveydenhuolto koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahd. käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai esh yksikköä koko maassa

11 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuollon palvelut Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota käyttää, että sille, jonka valitsee Hoitovastuu siirtyy valitulle terveys-asemalle viimeistään 3 viikon kuluttua ilmoituksesta Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta

12 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella, työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin kuntansa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. Henkilön on tehtävä ilmoitus valinnastaan kuten edellä (1. mom. säädetään)

13 Terveydenhuoltolaki 47 Erikoissairaanhoitoon tarvitaan edelleen lähete Jos lääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon tai kuntoutuksen antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön erva-alueella, jossa hänellä on kotikunta valinta voi kohdistua muuhunkin erva-alueeseen, jos se on tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa

14 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Kuten edellä ( 2 mom.) oleskellessaan säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella henkilö voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen erikoissairaanhoidon toteuttamiseen muun kuin kuntansa erityisvastuualueen kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön palveluja hoitovastuun siirtymättä. Hoito- ja kuntoutuspaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa

15 Terveydenhuoltolaki 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Erityisvastuualueella olevan korkeakoulun sekä muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan sinä aikana, jonka hän opiskelun vuoksi joutuu oleskelemaan muualla erityisvastuualueella, sairaanhoitoa sairaalassa tai muussa toimintayksikössä Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä.

16 Terveydenhuoltolaki 48 Laajennettu Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 2014 henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään 3 viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta valinta ei koske 16 :ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 :ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 25.ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle.

17 48 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 2014 Jos lääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa

18 Terveydenhuoltolaki 49 Muu valinnan mahdollisuus Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin hoitoon aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista

19 Järjestämissuunnitelman merkitys Alueellisesti yhdenvertainen perusterveydenhuolto ei tarpeita valita naapurikuntaa laajempien palvelujen vuoksi Alueellisesti yhdenvertainen erikoissairaanhoito ei tarpeita valita terveyskeskusta paremman lähetekäytännön vuoksi Kattava ja tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus ei tarpeita valita palveluja oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta Valinta on potilaan - ammattilaisten tehtävä selvittää, onko potilaan toivomassa yksikössä potilaan tarvitsemaa erityisosaamista!

20 LAATU KOHDALLAAN? Raha seuraa potilasta - tulosvastuu kasvaa Alueen ulkopuolelta tulevat samaan jonoon Matkat muualle kuin kotikunnan lähiterveyskeskukseen tai sairaalaan potilas maksaa itse, myös hakeutuessa ulkomaille Ulkomailla maksaa ensin hoidosta itse - korvaus Kelalta Jos omaehtoisesti ulkomaille, Kela-korvaus samansuuruinen kuin Suomessa vastaavasta hoidosta tai kuntoutuksesta yksityisellä palveluntuottajalla Korvaus vain hoidoista ja kuntoutuksesta, jotka ovat suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimassa, esim. lakisääteisiä korvauksia ei saa homeopatiasta, vaikka saksalaiset saavat korvausta kotimaassaan

21 Kysymyksiä ja pohdintoja terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya/valinnanv apaus HN

22 Haasteita kuntoutusketjun toimivuudessa kun potilaan hoito on aloitettu tai sitä on tarkoitus jatkaa toisessa yksikössä tai maassa potilaan vastuulle jää huolehtia, että tiedot hoidosta ja kuntoutuksesta liikkuvat maiden välillä hoitohenkilöstön varmistettava, että potilaat ymmärtävät saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä ohjeet tarvittaessa tulkkausapua - tulkkauspalvelut maksaa potilas korvaus potilasvahingosta maksetaan hoitoa ja kuntoutusta antaneen valtion potilasvakuutuksen mukaan

23 Mitä ainakin tarvitaan? oltava tarjontaa, mistä valita uudenlaisia yhteistyömuotoja ja kuntoutuksen eri toimijoiden rajat ylittävää toimintaa hyväksymisehdot palvelun tuottajiksi, jos myös yksityiset palveluntuottajat julkisen rinnalle luotettavia seurantatietoja ja kansallista tilastointia tietoa ja opastusta valinnan perustaksi suurten potilasryhmien kuntoutuksen sisältöjen ja palvelurakenteen yhtenäistämistä rahoituksen periaatteet ja tasot, toiminnan raportointivelvoite HN

24 Hallitusohjelma ja kuntoutus 1/2 Pidempiä työuria Kuntoutuksen onnistumiseksi: Varmistetaan oikea-aikainen ja viivytyksetön kuntoutus Tunnistetaan varhaisvaiheen ennakoiva kuntoutustarve Otetaan kuntoutus osaksi hoito- ja työhönpaluuprosessia Vahvistetaan ja selkiytetään työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyötä työntekijän työkyvyn tukemisessa. Toimenpide-ehdotukset: Selvitys monialaisesta kuntoutuksesta. Terveydenhuoltolain toimeenpano. HN

25 Hallitusohjelma ja kuntoutus 2/2 Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat Parannetaan monialaisen kuntoutuksen (mm. ammatillinen, sosiaalinen, lääkinnällinen) asiakaslähtöisyyttä Selkiytetään kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita Selkiytetään kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Toimenpide-ehdotukset: Selvitys monialaisen kuntoutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus HN

26 Hallitusohjelma ja apuvälinepalvelut Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi Tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista mukaan lukien auton hankintajärjestelmä ja avustajakoirat. Samassa yhteydessä arvioidaan invalidivähennyksen asema verotuksessa. HN

27 Asiakasyhteistyötoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työ- ja opetusviranomaisten sekä Kelan on oltava yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden tulee toimia yhteistyössä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta Kuntoutusasiain neuvottelukunta HN

28 Mikä estää laadukasta kuntoutumista? - vaikeuttaa valitsemista Ihmiset eivät ohjaudu kuntoutukseen Palvelujen yhteensovittaminen ja kuntoutujan palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen ei toteudu Onko mistä valita? Asiakastietojen siirto taholta toiselle ei vaan onnistu Kuntoutumisen jälkeen ei ole jatkumoa, joka tukisi kuntoutumisen jälkeistä elämää? Vanhentuneet toimintamallit? Monikanavarahoitus Voimavarojen kohdentuminen Alueellisesti erilaiset tuotantotavat

29 Monialainen kuntoutusselvitys Kuntoutumista koskeva tieto ja tutkimus Nuorisotakuu Osaaikaisten työllistymisen tukeminen Työssäkäyvät Lainsäädännön uudistustarpeet Mitä kuntoutuksen pitäisi olla? Miten kuntoutusta ohjataan? TYÖ- ja TOIMINTAKYKY Veteraanikuntoutus Vaikeavammaiset ml apuvälineet Mitä on kuntoutus? Kuntoutumiseen ohjautuminen Iäkkäät Rajapinnat ja asiakasyhteistyö Kuntoutuksen käsite K u n t o u t u m i s p r o s e s s i Kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutussuunnitelma Kuntoutustoimenpiteitä koskevat päätökset esim. Kela/eläkelaitokset Ammatillinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus Työhön liittyvät toimenpiteet, työllistyminen Seuranta ja arviointi

30 Selvitys monialaisesta kuntoutuksesta tuottaa ehdotukset kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuiden selkiyttämisestä sekä tarvittavista säädösmuutoksista. Tarkoituksena on varmistaa, että kuntoutus kohdistuisi nykyistä paremmin sitä eniten tarvitseville ja että monialaisen kuntoutuksen yhteistyöongelmiin löytyy uudenlaisia ratkaisuja HN

31 - esitetään keinoja monialaisen kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden parantamiseksi ja kuntoutusprosessin kehittämiseksi kuntoutujan näkökulmasta selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi tuottamalla ehdotuksia uudenlaisista kuntoutuksen palvelurakenne - ja prosessimalleista, jotka perustuvat asiakkaita osallistavaan suunnitteluun ja tähtäävät kuntoutuspalvelujen parempaan saatavuuteen; -arvioidaan ammatillisesta kuntoutuksesta vastuussa olevien toimijoiden välisen työnjaon ja kuntoutuksen myöntämisedellytysten toimivuutta ja rahoitusta siten, että ne mahdollistavat oikea-aikaisen kuntoutukseen pääsyn ja saumattoman kuntoutumisprosessin; HN

32 -arvioidaan kuntoutustarpeen kriteerien ajanmukaistamista; jo vuoden 2002 eduskunnalle annettu Kuntoutusselonteko sisälsi ajatuksen, että työkyvyn heikkenemisen taustalla voi olla muutakin kuin lääketieteellisesti todettu sairaus tai vamma; -pohditaan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja Kansaneläkelaitoksen uudenlaista yhteistyötä ja tehtäväjakoa sekä kuntoutuksen palveluohjauksen tehostamista, jotta kuntoutujan rajapinnat ylittävä palvelukokonaisuus (mm. ammatillinen, sosiaalinen & lääkinnällinen kuntoutus) toteutuisi nykyistä paremmin; - arvioidaan kuntoutujan palveluja yhteen sovittavan henkilön (esimerkiksi omatyöntekijä - mallin) toimivuutta ja sitä, voidaanko kuntoutuksen regressisäännösten avulla turvata kuntoutuksen ohjautuvuutta ja jatkuvuutta. HN