Kuntous ja sote -uudistus

Transkriptio

1 Kuntous ja sote -uudistus

2 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Edellisen hallituskauden monialainen kuntoutusselvitys: Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet (STM raportteja 2013:43) Sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta koskevat ehdotukset sekä kuntoutuksen rahavirrat Tarve määritellä kuntoutukseen pääsyn perusteita; nyt olemassa alueellisia ohjeistuksia ja valtakunnallisia apuvälinepalvelun perusteita tullaan uudistamaan osana hoitoon pääsyn perusteet - työtä Kuntoutuksen palvelupaketteja koskeva työ käynnissä Sitran johdolla STM:ssä käynnistymässä laajapohjaisen uudistustyön organisointi

3 Selvitysten antia Nykyisin ihmiset eivät saa tarvitsemiaan kuntoutuspalveluja oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti; erityisesti ammatillisen kuntoutuksen osalta Yhteinen tekeminen kuntoutujan kanssa eri vastuutahojen yhteistyönä Kuntoutustarvetta ei tunnisteta riittävästi ja riittävän varhain missään osassa palvelujärjestelmää Tarve siirtyä kuntoutuksen 4-jaosta (ammatillinen, lääkinnällinen, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kuntoutus) kohti toimintakyky - ja työelämäkuntoutusta; erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja osatyökykyisten kuntoutukseen tulee kiinnittää huomiota

4 Kuntoutusmenot kuntoutusmuodoittain vuonna 2013 (1,9 mrd. ) / prof. Rissanen, 2015 Toimeentulo ym. työttömyysetuudet 380 milj

5 Kuntoutuksen kokonaismenot rahoittajatahon mukaan 2013 (1,9 mrd ) / P. Rissanen, 2015

6 Kuntoutuksen rahoituksen haasteena mm. ks. valinnan vapaus ja monikanavarahoitusuudistuksen väliraportti: Kelan kuntoutusvaroja koskevat ehdotukset rahoitus jakaantuu nykyjärjestelmässä yhdeksälle (9) taholle; tarvitaanko kuntoutuksen 4-jakoa? on ohjauksen ja saatavuuden ongelma, kun rahoitus tulee eri tahoilta ja eri perustein käytäntö osoittanut, että palvelujen ja etuuksien ja niiden rahoituksen ohjaus sekä koordinaatio liki mahdotonta; voisiko yhteistyö toteutua eri tasoilla paremmin? nyt kunnat ja kuntayhtymät suurin rahoittajataho; noin kolmannes; keiden pitäisi arvioida kuntoutustarve ja tehdä ratkaisut? millä tavalla kuntoutukseen ohjautumista voitaisiin tehostaa? työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy; Voidaanko sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus integroida substanssilaeissa? edellyttää myös uusia, vaikuttavien kuntoutusmuotojen käyttöä, kuntoutujalähtöisiä kuntoutusmuotoja, ollaan digiajassa! Kuntoutuspalvelut ja niihin käytetyt resurssit eivät ole kokonaisuutena johdettavissa ja ohjattavissa!

7 Miksi kuntoutuksen uudistusta tarvitaan! Kuntoutuksen tarpeet rajattomat, mutta resurssit rajalliset, siksi vastuutahon on aina ratkaistava, kuka saa kuntoutusta ja millä perusteella Oikeus lakisääteiseen kuntoutukseen määräytyy nykyisin eri tavoin kunkin tahon lainsäädännöstä riippuen (palvelu voi perustua subjektiiviseen oikeuteen tai käytettävissä olevaan määrärahaan, vaikka palvelutarve olisi todettu) Kuntoutuksen lainsäädännön kokonaisuus läpikäytävä ja arvioitava sekä uudistettava asiakaslähtöiseksi Vaikuttavilla kuntoutuspalveluilla voidaan saavuttaa julkiseen talouteen merkittäviä säästöjä

8 VAIKUTTAVUUS, SEURANTA Uudet kuntoutuksen toimintatavat ja työnjaot osana sote- ja kuntauudistusta MATALA KYNNYS ILMAN LÄHETETTÄ YHTEISTYÖSOPIMUS YHDENVERTAINEN SAATAVUUS YKSILÖIDEN, PERHEIDEN JA YHTEISÖJEN PYSTYVYYS JA TOIMINTAVALMIUDET AKTIIVINEN KANSALAISUUS IHMISEN KOHTAAMINEN, TILANNEARVIO LAKISÄÄTEINEN VASTUU TOIMINTA- JA TYÖKYVYN KARTOITUS IHMINEN TOIMINTA- YMPÄRISTÖSSÄÄN IHMISTEN TOIMINTAKYVYN TUKEMINEN OSANA ARKEA KAIKISSA PALVELUISSA - opinnoissa ja niihin valmistautumisessa - työelämässä ja työllistymistä edeltävissä toiminnoissa - ikäihmisten arjessa - kaikissa sote- palveluissa - osallisuuden vahvistamisessa vertaisjärjestöt PIDEMMÄT TYÖURAT, PAREMPI TYÖLLISYYSASTE, TERVEEMPI JA TOIMINTAKYKYISEMPI VÄESTÖ KUSTANNUSTEHOKKUUS HYVINVOINNIN VOIMAVAROJA VAHVISTAVAT TOIMINNOT (esim. liikunta, taide, vertaistuki) PALVELUTARVEARVIO KUNTOUTUSPALVELUT - sosiaalihuoltolain 17 sosiaalinen kuntoutus; mm. kuntoutusneuvonta ja - ohjaus, valmennus arjen toimintoihin - terveydenhuoltolain 29 lääkinnällinen kuntoutus; mm. terapiat - Kelan kuntoutuslain mukaiset lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen palvelut - muun sosiaalivakuutuksen järjestämät kuntoutuspalvelut - Valtiokonttorin veteraanien laitos-, avo- ja päiväkuntoutuspalvelut

9 Sote - integraatio edellyttää sosiaalisen kuntoutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen arviointia ja yhteensovittamista Etunimi Sukunimi

10 Laajapohjaisen uudistustyön tavoitteet Kuntoutuksessa siirrytään nykyisestä hajanaisesta järjestelmälähtöisyydestä asiakaslähtöisiin kuntoutuskokonaisuuksiin. Tämä edellyttää sekä palvelu- että vakuutusjärjestelmien uudistamista ja parempaa yhteensovittamista: 1) varmistetaan, että oikeus kuntoutustarpeen arviointiin ja lakisääteiseen kuntoutukseen toteutuu valtakunnallisesti yhdenvertaisesti kaikkien väestöryhmien osalta vastuutahosta riippumatta, 2) toimintakykykuntoutus nivotaan kiinteästi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja sisältöjen uudistamista, 3) vahvistetaan pääsyä riittävän varhaiseen ammatilliseen kuntoutukseen ja uudistetaan tuetun työllistämisen lainsäädäntöä, 4) varmistetaan kannustava kuntoutuksen rahoitusjärjestelmä ja resurssien oikeudenmukainen kohdentuminen Etunimi Sukunimi

11 Kuntoutus hallituksen kärkihankkeissa Useilla kärkihankkeilla tavoitellaan vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn Hankkeissa korostetaan ennaltaehkäiseviä toimia, hoitoketjujen sujuvuutta, tietoteknisiä ratkaisuja ja yhteisillä varoilla enemmän terveyttä ja hyvinvointia! Toimeenpannaan soveltuvilta osin kehittämällä kuntoutuspalvelujen sisältöjä ja prosesseja hankkeissa kokeiluina mm. Osatyökykyisille tie työelämään Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Etunimi Sukunimi

12 Uudistuksen onnistumisen avaimia Yhteiskunnallinen kytkös; eri kuntoutusmuodot ovat osa arjessa, opiskelussa ja työelämässä selviytymisen keinoja RATKAISEVAA on, että ihmisten toiminta- ja työkyky kyetään arvioimaan nykyistä tehokkaammin ja nopeammin Kaikkien toimijoiden on kyettävä tunnistamaan asiakkaiden mahdollinen palvelu- ja kuntoutustarve ja osattava ohjata sujuvasti parhaiten sopivaan toimintoon; myös asiakkaan pääsy toimintakyvyn arvioon oma-aloitteisesti, matalan kynnyksen toimipisteet, ilman lähetettä Kun arvioidaan työ- tai toimintakykyä, toimintamallien on oltava samat, tulipa ihminen arvioon työterveyshuollon tai maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kautta Tarvitaan rohkeutta miettiä uudelleen toimintatapoja ja eri ammattilaisten työnjakoa; esim. julkinen sektori ei tee sitä, minkä esim. järjestöt tekevät paremmin!

13 Kuntoutus uusissa rakenteissa 1/2 On tarpeen keskittää vaativia palveluja, joka edellyttää, että lähipalveluna annettavaa kuntoutusta ja kuntouttavia sairaaloita osana palveluverkkoa kehitetään Kuntouttavien lähisairaaloiden kehittämisessä ei pidä lähteä siitä, että tarpeettomaksi jäävälle aluesairaalaverkostolle pitäisi saada järkevää käyttöä Tavoitteena on purkaa Suomen laitosmaista palvelujärjestelmää ja samalla on laitettava prosessit kuntoon jäljellejäävää sairaalakuntoutusta tehostamalla ja avokuntoutusta kehittämällä

14 Kuntoutus uusissa rakenteissa 2/2 Kuntoutuksen integraatiolla ja tehostamisella akuutin hoidon yhteyteen voidaan parhaassa tapauksessa päästä siihen, että pääosin jatkokuntoutus hoituu avo- ja kotikuntoutuksen kautta On kehitettävä prosesseja kuntoutukselle myönteisempään suuntaan kaikissa olemassa olevissa laitoksissa (täyden palvelun keskussairaalat, terveyskeskukset, kotihoito, asumispalveluyksiköt) Kuntoutus nykyistä tiiviimmäksi osaksi potilaan hoidon ja hoivan tai työllistymisprosesseja!

15 Sote integraatio ja uudet rakenteet tarjoavat mahdollisuuden muuttaa myös kuntoutuksen kehityskulkua